Luunjaan koululeirille toukokuussa 2011?

Ripa tykittää bassoa Luunjassa vuonna 2005.

AURORAN koulun yksi ehkä upeimpia toimintamuotoja on ollut Luunjan koululeiri  Virossa lähellä Tarton kaupunkia. Ensimmäinen koko koulun viikon leiri, johon saivat lähteä kaikki halukkaat oppilaat, opettajat ja vanhemmat, toteutui vuonna 1996. Leirin vahvuus on ollut noin sata henkeä. Viimeisen kerran leirille lähdettiin vuonna 2008. Leirin johtajina ovat toimineet mm. Timo Hyvönen, Jukka Sarpila ja Julia Uotila.

Luunjan leirin omistaja Reet Rannasaar soitti minulle tänään ja ehdotti, että tulisimme taas. Minä hiukka innostuin. Otan asian esille maanantaina opettajien YT-istunnossa, ja johtokunnassa keskiviikkona.

Ongelma on arvattavissa: Perusopetuksen on oltava ilmaista. Kaikilla halukkailla lapsilla on oltava oikeus lähteä leirille. Mutta kaikilla ei ole varaa osallistua leirimaksujen vapaaehtoiseen keräykseen. Myös Koti ja Koulu ry:ltä on kysyttävä, suostuisiko se edelleen toimimaan rahojen keruun osalta kumppanina.

Blogin oikeassa yläreunassa on avattu pikaäänestys. Kannattaisiko koulumme leiri  Sinusta järjestää? Leiri olisi toukokuussa, viikolla 20 tai 21. Leirin toteutuminen edellyttää, että jokaista lähtevää lasta kohti kerätään noin 200- 300 euroa. Mukaan lähtevät huoltajat maksaisivat itse omat kulunsa.

Oikein hyvä uutinen

JUURI ennenkuin suljin konttorilla  tietokoneen, tuli viesti, että opettajien tuloksellisuuspalkkio maksetaan Espoossa kahden miljoonan euron lisämäärärahasta, joka tuloutetaan koulujen budjettiin- eikä esim. koulun tukiopetukseen varaamista rahoista.  Tosi hyvä juttu. Kannatti laittaa emaileja liikenteeseen.

Ks. aikaisempi lastu 

Hyvä opetus maksaa!

Opetuksen laatu on  kohtaamisissa. Sitä määrittää mm.
opettajan oma innostuneisuus ja ryhmäkoko.

EI niin kauan sitten kuntia vertailtiin sen perusteella, kuinka vahvasti  ne satsaavat  laadukkaaseen opetukseen.

Tänään sanasto on kokonaan toinen. Kunta, jossa on tarjolla tukiopetusta ja kerhotoimintaa ja jonka kouluissa opetusryhmät ovat pieniä, onkin tuhlari. Käänne retoriikassa tapahtui 90-luvun lopulla. Muistan hyvin, kuinka tuolloin luin vantaalaisesta ilmaisjakelulehdestä ensimmäisen kerran termin "puolityhjät luokat". Niinpä.

HESARI esitteli viikonloppuna eräiden kuntien oppilashintoja. Kerava pystyy jutun mukaan järjestämään opetusta jopa 2000 euroa halvemmalla/oppilas  kuin Espoo. Vertailu on vaikeaa. Eri kunnissa kustannuksiin lasketaan eri menoeriä. Mutta oppilaskohtainen hinta on Espoossa varmasti korkeampi. Poliitikot ovat  meillä halunneet satsata laatuun. Keskeisimpiä laadun tekijöitä on ryhmäkoko. Jos opetusryhmät ovat pieniä, tarvitaan enemmän opettajia ja heille palkkarahoja.

TALOUSTILANNE on ilmeisen tiukka. Niinpä eilinen HS kertoi, että  Espoo aikoo leikata (myös) koulujen opetuksesta.  Espoon virkamiehet esittävät uutisen mukaan  3,8 miljoonan euron säästöjä (= leikkauksia) suomenkieliseen (toki myös ruotsinkieliseen) perusopetukseen. Jos leikkaukset tehtäisiin kokonaan myöntämällä kouluille vähemmän palkkarahoja kuin tänä vuonna,  suunniteltu leikkaus söisi  1,5 %:a käytössä olevista opettajatunneista. Meillä se tarkoittaisi noin 10 oppitunnin katoamista  viikossa. Kyllä se kirvelisi.  Kymmenen tuntia merkitsisi  meillä  jo tammikuun alusta alkaen esimerkiksi  koko kerhotoiminnan alasajoa ja  tukiopetuksen vähentämistä niin, että kuukauden neljästä viikosta sitä olisi tarjolla vain kolmena viikkona.  Koska kerhotoimintamme rahoitetaan pääosin Opetushallituksen erillismäärärahoilla, leikkauksia ei kuitenkaan voisi kohdistaa niihin. Tukiopetus puolittuisi.

Mutta jos jutun oikein liuin, leikkauksia tehtäisiin myös  muihin menoihin kuin opettajien palkkoihin. Merkittävin leikkauskohde  olisi iltapäivätoiminta. Siitä luovuttaisiin kokonaan. Iltapäivätoiminta ei ole kunnille pakollista.  Espoo  saa ip-toimintaan valtiolta kaksi miljoonaa euroa, ja tukee  sitä vuosittain lisäksi 1,5 miljoonalla eurolla. Iltapäivätoiminnan alasajosta vasta  poru nousisi. Vanhempien keskuudessa, mutta myös toimintaa järjestävien yrittäjien keskuudessa.

KOULUMIEHEN kannalta leikkauspuheet ovat aina surullinen uutinen. Toki on muistettava, että vastavaa virkamiespuhe on kuultu joka vuosi 90-luvun alusta alkaen. Vanhemmat ovat sitten nousseet kapinaan. Ja marraskuussa poliitikot ovat budjettisopimuksessa  luopuneet leikkauksista tai ainakin ohentaneet niitä.  Nyt kapinan kärkeen on noussut opetuslautakunnan puheenjohtaja Marika Niemi (kok), joka  ei hyväksy virkamiesten ideoita. Opetuksen laadusta ei tingitä, hänen kerrotaan Hesarin jutussa toistavan.

Lautakunnan puheenjohtaja uskoo, että säästöjä saadaan tehostamalla koulutilojen käyttöä entisestään. Tyhjää tilaa on kuulema ainakin Tapiolan ja Keski-Espoon alueitten kouluissa. Espoossa tilavuokrat ovatkin todella huikeat.

Leikkauspuheet ovat surullisia myös siksi, että vaikka leikkausuhka ei toteutuisi, pelkkä uhka ja epävarmuus syövät opettajien työmotivaatiota. Opetukseen laatu tulee nimenomaan opettajan motivaation kautta. Suomalaiset opettajat tekevät huippuhienoa työtä, ja  hinnalla, joka jää alle OECD-maitten keskiarvon.

Kokonaisbudjettivastuu kuormittaa eettisesti

TEIMME rehtorijaostossa kyselyn rehtoreille (ja heidän kauttaan koulusihteereille) puolen vuoden aikana kertyneistä kokemuksista kokonaisbudjetista. Tulokset tullaan esittelemään oikeassa marssijärjestyksessä EKOAY:n hallitukselle, viraston väelle ja myös poliittisille päättäjille. Joten en nyt  saa tässä kertoa tulosten yksityiskohtia. Yleisen linjan silti totean: kokonaisbudjettiin siirtyminen on lisännyt huolestuttavasti rehtorien ja koulusihteerien sekä työmäärää että henkistä kuormittuneisuutta.

HENKINEN kuormittuneisuus voi syntyä vastuuta tunnollisesti kantaville mm. vaikeuksista seurata todellista rahatilannetta. Luulen, että monella sitä voi aiheuttaa myös budjetin hallintaan liityvät, eettiset ristiriidat. Otetaan esimerkki:

Rehtoreilla on pian mahdollisuus ehdottaa palkankorotuksia ehdot täyttäville opettajilleen. Monen opettajan palkka on pieni. Nyt olisi siis mahdollista edistää hyvää. Mutta kokonaisbudjettiin sisältyykin hankaluus: tuohon  korotukseen ei (näin on kerrottu) tule koululle lisärahaa. Jos siis opettajani A saisi 300 euron palkankorotuksen kuussa, minun tulisi vastaavasti leikata 10 tuki- tai kerhotuntia nykytasosta joka kuussa tästä eteenpäin. Kumpi on kampi?

Otetaan toinen esimerkki.

Kouluille  on budjetoitu noin  2,7 % sijaisrahaa opettajille.  Aurorassa on 24 opettajaa ja syyslukukaudessa noin 90 työpäivää.  Raha riittää 58 sijaispäivään. Se tarkoittaa keskimäärin 3,5 sijaispäivää/viikko. Entä kun raha loppuu? Otetaanko sijainen? Yhden sijaispäivän rahoittamiseksi, pitäisi jättää noin 4 tuki- tai kerhotuntia pitämättä. Määrätäänkö opettaja hoitamaan toista luokkaa 30 % oto-korvauksella? Kumpi on kampi?

Otetaan kolmas esimerkki.

Koulunkäyntiavustajille ei ole tietääkseni ainakaan toistaiseksi budjetoitu lainkaan sijaisrahoja syksylle. Kun sijainen palkataan Seuresta yhdeksi koulupäiväksi, palaa samalla mahdollisuus kolmeen kerho- tai tukituntiin. Mutta eihän vammaisia oppilaita voi jättää ilman avustajaa? Kumpi on kampi?

RAHATILANTEEN kiristyessä ja kustannustehokkuuden noustessa rajattoman yksivaltiaan asemaan arvomaailmassamme, rehtori joutuu siis  tekemään kuormittavia, eettisiä  ratkaisuja. Aikaisemmin tällaisia asioita ei tarvinnut pohtia. Sijaisrahat tulivat takuuvarmasti (joskin avustajien osalta ei aina). Kerho- ja tukitunnit oli turvattu. Onneksi on saanut olla tuolloin reksinä.

Takaisin kotona

Taas Helsingissä

PIENI(kin) loma teki hyvää ja tuli tarpeeseen. Vaikka Tallinnassa satoi koko ajan. Tri Atkinson sai jäädä Espooseen.

Laiva tuli juuri satamaan, ja nyt on vähän tehtävä töitä, että viikko lähtee käyntiin. Alkamassa on jo kuudes kouluviikko.  Takana on viisi, ja syyslomaan matkaa kolme viikkoa. Millaisissa tunnelmissa oltiin samaan aikaan vuosi sitten?

Vuosi sitten- ja nyt

Viime vuonna näihin aikoihin meillä oli auki sope-luokan paikka. Nyt täytämme 4a-luokan opettajan paikkaa. Maanantaina ratkeaa, löytyikö on sopivin ja pätevin. Jollei, prosessi jatkuu. Perjantaina keräsimme Nälkäpäivärahaa- niinkuin vuosi sittenkin.

Viime vuonna pyöritimme Kolme iloista rosvoa- kuunnelmasarjaa. Nyt kuvaamme videosarjaa erilaisista opettajista. Viime vuonna sain esitellä Auroran koulun taidetoimintaa Opetushallituksen seminaarissa- tänä vuonna - muutama aika sitten- yksi seminaarissa ollut latvialaisopettaja toi ryhmän  kollegoitaan  meille.

Viime vuonna näihin aikoihin oli sijaiskielto päällä, ja pohdimme, kuinka Espoon YU-kisoihin osallistuminen järjestetään. Samaa pohdimme nyt, kun jokainen tunti on kokonaisbudjetin vuoksi kortilla.

Koulukerhoasioissa olemme nyt edellä viimevuotisesta aikataulusta ja se on hyvä. Viime vuonna johtokunnan kokous oli jo viikolla 8, nyt viikkoa myöhemmin.

Viime vuonna pohdin blogissa oppilaiden motivaatiota -tänä syksynä sama teemaa tarkastellaan pedagogisen ohjauksen käsitteen kautta.

Ympäri käydään yhteen tullaan?

Dynaaminen opettajuus osa4

HYVÄÄ varhaishuomenta ja antoisaa viikonloppua kaikille. Lähden mikrolomalle. Mikro viittaa sekä loman kestoon että periaatteeseen, että olen  noin 30 tuntia lomalla myös tietokoneelta.

Toivottavasti lastun clipsi tuo hyvää mieltä.  Sinä seikkailee nykyaikainen ns. projektiopettaja. Leike  on neljäs osa Oppimiskeskus Auroran tuottamaa virikemateriaalia koulun toimintakulttuurin kehittämiseen. Resoluutio on vaatimaton. Mutta Jokirannan Jukan esitys muutoin aivan verraton. Kettutien nuorisoteatterissa 1980-luvun alussa pyörineet saattavat kokea deza-vun.

Dynaaminen opettajuus osa3

IKIAIKAISESTI on ollut mestarillisesti oppilaita innostaneita kertovia opettajia. Vanhimmat opetusta koskevat ohjeet olivat nimenomaan retorisia: ethos, pathos ja logos.

Yllä oleva clipsi liittyy oppimiskeskus Auroran koulutuskokonaisuuteen, jossa kouluja houkutellaan pohtimaan omaa pedagogiikkaansa. Jos kiinnostaa, ota yhteyttä. 

Pahoittelen resoluutiota, mutta terävämmän version lataaminen ei onnistunut.

Luokanopettaja 2010:3 on nyt tilaajilla

Luokanopettajan 3/2010

on nyt jäsenillä.

JUHLAVA hetki. Luokanopettaja 2010/3 oli postilaatikossa. 36 sivua juttuja, joista olen oikein ylpeä. Luokanopettaja-lehti tulee jäsenetuna Luokanopettajaliiton jäsenille (jäsenmaksu on 48 €) ja niille ensimmäisen vuosikurssin luokanopettajaopiskelijoille, jotka haluavat.  Muut voivat selailla lehteä netissä tässä osoitteessa .

Kolmoslehdessä mm. esitellään tuntijakotyöryhmän ehdottamat uudet oppiaineet: draama ja etiikka.

Vanhoja ja nykyisiä auroralaisia on iso joukko lehden avustajina.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista

Ohjelman saa suuremmaksi klikkaamalla kuvaa.

SUOMEN Punainen Risti tekee hienoa työtä monella saralla. Yksi sen toimintamuodoista ovat  nuorten turvatalot. Konsepti täyttää tänä syksynä 20 vuotta. Sen kunniaksi järjestetään juhlaseminaari 6.10.2010 klo 12-16 Ateneumin tiloissa.  Puhujina on hyvinvoinnin asiantuntijoita. Minulle on tarjoutunut tilaisuus kuulua  kommentaattorien joukkoon. On ilo olla itseään paremmassa seurassa: Muita ovat mm. psykiatri Ben Furman ja ohjaaja Mari Rantasila...

Rexi-infossa tuloksellisuuserä

Marja-Liisa Heikkilä  puhui rehtoreille Lagstadin
koulun auditoriossa.

TULOKSELLISUUSERÄ tulee nyt.


Palkkapäällikkö Marja-Liisa Heikkilä kertoi, että jakoon on tulossa  1.9. alkaen 0,7 % suuruinen järjestelyerä. Nyt kouluilta pyydetään ehdotuksia pysyviksi henkilökohtaiseksi lisiksi . Erän  suuruus on  5-8 % tehtäväkohtaisesta palkasta, jopa enemmän.

Rehtori voi ehdottaa palkittaviksi  ao. hankkeissa hyvin pärjänneet,  aktivointuneet ja motivoituneet henkilöt:

1. kokonaisbudjettikokeiluun osallistuneet pilottikoulut
2. moduloitu opetusjärjestelmä (oppimiskeskukset?)
3. kelpo-toiminta
4. vihreä lippu ja muu kestävä kehitys
5. sähköinen asiointi
6. oppilaiden osallisuutta parannettu
7. turvaohjeet
8. valmistavan ja  esiopetuksen yhteistyö (maahanmuuttajat)
9. jatkuva parantamisen malli.

Sukolle on tähän tarkoitukseen varattu 51 000 €.  Epäselväksi jäi, kuussa vai koko loppuvuoden aikana. No, kouluille on tulossa ensi viikolla ohjeet ja lomake. Erän tulee olla maksussa marraskuussa.  Esitykset on tehtävä syyskuun loppuun mennessä.

Mitä tämä voisi tarkoittaa Auroran koululle?  Minä pohdin seuraavaa: Meitä (siis Auroran opettajia)  leikkaavat lähinnä hankkeet 2, 3, 6, 7 ja  9. Rehtorin tulisi siis ehdottaa noin  100- 500 euron (oma arvioni) kuukausipalkan korotusta. Yksi läpimennyt ehdokas tarvitsee siis syksyn aikana 400- 1200 euroa.  Jos  sukossa rahaa on tuo ym.  summaa kuussa/loppuvuoden aikana, ja kouluja on sata, niin karkeasti kukin koulu voisi saada läpi joko 2000 tai 510 euroa. Siis karkeasti  1/2 -5 opettaja koulua.

Muita infon asioita

Kaisu Toivonen esitteli rahatilannetta. Budjettiesityksessä sukon osuus 247  miljoonaa euroa.  Ongelma: kuinka tuolla rahalla hoidetaan ensi vuosi. Nyt tiedossa olevat menopaineet (mm. palkankorotukset ja oppilasmäärän kasvu) luovat tarpeen kattaa 3,8 miljoona euroa.

Palveluverkkoasia tullee lautakuntaan lokakuussa.

Opetuslautakunnan puheenjohtaja toi terveisiä talousseminaarista. Marika Niemi haluaa puuttua sisäisiin vuokriin sopimuksilla ja tilojen käytön tehostamisella.

Kiinteistönhoito kärsii sekin rahapulasta. Se kohdistuu kunnossapitoon ja siivoukseen. Siivouksen mitoitusta tarkistetaa. Talonmiehet keskittyvät  kiinteistönhoitoon (ei käyttäjäpalveluihin).  Kiireellisiä hätätöitä tehdään ja vuosiohjelmaan merkittyjä toimia. Muusta tulee lasku. Ovet ja portit avataan ja suljetaan.

OPPILASHUOLLON  asioista kertoi hallintopäällikkö. Kaikkiin nousseisiin kysymyksiin ei vielä ole vastauksia. Opetuspäälliköltä tulee vielä kirjallinen ohje. OHR:lle tulossa yhteinen lakikoulutus.

• Laki ei tunne oppilashuoltoryhmää
• Rehtori johtaa OHR:ää. On oltava läsnä. Jos on pois, niin sijaisjärjestely. Kaikessa oppilastyössä ei.
• Sihteeri voi vaihtua. Koulusihteeri ei voi olla sihteerinä.
• Muistioiden tallentaminen. 10 vuotta koulussa. 
• Ohr-toiminnasta tiedotettava kaikilla mahdollisilla tavoilla.
• Huoltajalle pitää aina etukäteen ilmoittaa, että ohr käsittelee yksittäisen oppilaan asioita (mm. vakava tilanne). Akuuteissa tilanteissa ei ehdi etukäteen.  Onko OHR-kokous ja neuvottelu mennyt sekaisin?   
• Huom! Kiva-koulu ristiriitainen.
• Kirjaamisvelvoite. Tietojen luovutus.

Lopuksi kuultiin kestävästä kehityksestä Villa Elfvikistä.

Torstai taitaa mennä juoksuksi

Yksi slide illan esityksestä.

TAAS on torstai! Tämä torstai taitaakin mennä juoksuksi.

Aamulla reippaasti ylös ja tekemään keynote-esitys tämäniltaiseen eppujen vanhempainiltaan. Tiivistin siihen myös kodin ja koulun yhteistyösuunnitelma-aihiomme ideoita. Hieman sähköpostien purkua ja sitten konttorille.

Tsekkaamme DreamMix-luokan kanssa eilen kuvatun kyselevän opettajan clipsin ja kuvaamme seuraavan. Kerhotuntien jaosta tulisi ehtiä tehdä eka hahmotelma. Niinikään tsekkaan viimeiset viranhakijat. Haku päättyi eilen. Ensimmäinen haastattelu on huomenna.

Klo 11.40 kokoontuu koulun johtoryhmä. Kiireellisimmät asiat liittyvät hankintoihin ja lukuvuosisuunnitelmaan  (kehittämistoiminta ja mm. tapahtumakalenteri).  Sieltä Keski- ja Pohjois-Espoon rexien aluekokoukseen Kirkkojärven uuteen kouluun. Sieltä klo 14 Lagstadin kouluun kaikkien rexien infotilaisuuteen. Klo 16 esittelemään rehtien kokonaisbudjettikyselyn tuloksia EKOAY:n hallituksen työvaliokunnalle. Ja klo 18.30 sitten ekaluokkien vanhempainiltaan.  Ja illalla editoimaan kolmas opettajasketsiclipsi.

Siis koleerikolle luvassa  mukavan monipuolinen päivä.

PÄIVÄ on nyt illassa. Palasin juuri eppuvanhempainillasta. Oma osuuteni vei noin 40 minuuttia.  Meni siis vähän pitkäksi.

Muutoin päiväohjelma meni aikalailla ennakoidusti. Aluekokoukseen en kerinnyt- joryn kokous vaati läsnäoloani. Mutta saimme opettajien vastuualuejaon valmiiksi. Kerhonohjaajien kanssa pidin lisäksi yhden  palaverin. Kolmannen clipsin kuvaus siirrtyi huomiseen.

Dynaaminen opettajuus osa2

OPPIMISKESKUS Auroran  koulutuskokonaisuuteen,  jossa mukaan lähtevä koulu olisi voinut reflektoida omaa toimintakulttuuriaan rutiineineen,  kuuluvien  sketsiosuuksien sarjassa nyt toinen osa,  jossa opettaja Jukka Jokiranta  esittää 1900-luvun alun "opetuksen aurinkoa", kyselemällä opettavaa opettajaa. Resoluutio on karkea, muunlaista blogger ei lataa. Jatkamme kuvauksia huomenna.

MUUTOINKIN päivä oli leppoisa. Aamulla Väestönsuojelun Piiri 1:n lohkon 18 henkilökunta kävi tutustumassa komentoopaikkaansa.  Minut on taas ylennetty lohkon päälliköksi :-) 

Sitten koululle Muutama  vuorovaikutusongelma oli ratkottava. Viraston jotkin menettelytavat rassasivat ihmisiä aikalailla. 

ILTAPÄIVÄLLÄ kokoontui EKOAY:n rexijaosto. Kävimme läpi kokonaisbudjettikyselyn tuloksia.  Huonenna niitä esitellään EKOAY:n hallituksen työvaliokunnalle.

Huomenna on ekaluokkien vanhempainilta. Oman esityksen suunnittelu jää väkisin huomisaamuun.

Dynaaminen opettajuus osa1

a 1

OPPIMISKESKUS Aurora on työstänyt koulutuskokonaisuutta, jossa mukaan lähtevä koulu voisi reflektoida omaa toimintakulttuuriaan rutiineineen. Pakettiin kuuluu sketsiosuus, jossa opettaja Jukka Jokiranta  esittelee 10 erilaista opettajatyyppiä. 

Koulutustilaisuus (22.9) oli tarjolla espoolaisopettajille lähetetyssä veso-vihkosessa. Yksikään ope  ei ilmoittautunut:-) Semmoista kiinnostusta.

No, päätimme kuitenkin kuvata tyypit talteen.  Yllä  clipsissä on tyyppi nro 1: Pekka Perisynti. Pahoittelen, että clipsin resoluutio on kevyt, mutta se oli ainoa tapa saada  leike  siirrettyä tänne. Jatkamme kuvauksia huomenna.

VIIKKO 37 on siis korkattu. Taudit kiusasivat porukkaa pahasti maanantaina. Ja kun lisäksi alkuopetuksen maikoista puolet oli koulutuksessa, niin talo lähes pyöri vierastyövoimalla. Tiistaina porukkaa jo palaili töihin. 

Alkusyksyn pahin työsuma on nyt puolitettu, kun opettajien palkkatiedot on syötetty eHijat-ohjelmaan. Seuraavan kahden viikon aikana on saatava johtokunnan syyskokouksen asiat valmiiksi. Keskeisin asiakirja on lukuvuosisuunnitelma. Toinen lähitavoite on jakaa kerhoille tunnit.

Maanantain YT:lla pohdimme Michael Fullanin luennoista nappaamiamme ideoita. Kävimme myös läpi Kiva-koulun kiusaamiskyselyn tuloksia. Odotamme jännityksellä ensi kevään mittausta, koska tilanne koulussa on nyt aiva toisenlainen kuin muutaman viime vuoden aikana- myönteisempi.

Tiistain OHR jatkoi uuden lain mukaisen  salassapitoa vielä aikaisempaa enemmän korostavan työtavan sisäänajoa. 

Huomenna onkin jo keskiviikko. Koululle ehdin kymmeneksi. Aamuksi minut on määrätty väestönsuojelupiirin nro 1 lohkon 18 koulutustilaisuuteen.

Sata sanaa kasvatuksesta painokoneeseen

EILINEN ilta ja tämä varhais- aamu sujuivat kuin siivillä. Sata sanaa kasvatuksesta - teos on menossa painoon, ja tekijän piti - tai pitäisikö sanoa sai- vielä oikolukea taittoversio.

Luin tekstin kannesta kanteen. Sivuja oli noin 260. Korjattavaa oli enää vähän. Ylpeyden ja ilon aihetta paljon.

Upea usean vuoden retki suomalaisen kasvatuksen historiaan on pian hoidettu kanta.  Kirja ilmestyy varhaiskasvatuksen päiville.  Toivottavasti se löytää lukijansa.

Kuukauden kasvatusalan kirja: Psykologian sanasto

KIRJATORILTA löytyi jokin aika sitten harvinainen herkku:  Kalliopuska, M. (2005). Psykologian sanasto. Helsinki: Otava.

Psykologian dosentti Mirja Kalliopuskan  kirja on aakkosellinen sanasto psykologian ja lähitieteiden termeistä.  Teos on uudistettu ja laajennettu laitos  vuonna 1994 ilmestyneestä Psykologian sanat -teoksesta.

Kun sanamäärä on näin valtava, vaarana on pinnallisuus, mutta pakko sanoa, että niin ei käy. Nidotun pehmeäkantisen kirjan hinta oli poistomyynnissä 12 €. Kun sivuja on 236, ja hakusanoja 2300, niin hinta-laatusuhde on varsin mainio. Teoksessa on lisäksi napakka lähdeluettelo.

Itseäni kiinnosti erityisesti kaksi teemaa: 1) Millaisilla käsitteillä ja teorioilla  minän kehitystä on kuvattu ja 2) etsin lisäksi sanoja, joiden avulla voisin syventää käsitystäni oppimistehtäviin suorittamiseen sitoutumisen ja pedagogisen ohjauksen ilmiöistä. Löysin jälkimmäisestäkin  about 100 sanaa, joita täytyy seuraavien viikkojen aikana sulatella. Tässä muutamia:

aggressio * ahdistuneisuus * akkulturaatio * alakulo * alakulttuuri * alienaatio *alistuneisuus *altistuminen * anomalia* apatia * arkikäsitykset* arvojärjestelmä* attentio * attribuutiot * auktoriteetin harjoittaminen* autonomia (itsemäärääminen)  * aversio * coping* defenssit * diffuusi * epäonnistumisen pelko * feedback * frustraatio (pettymys) * haavoittuvuus * hoito * hyväksyntä* häpeä * implisiittinen muisti * impulssikontrolli * inaktiivinen* indifferentti * instruktio * interaktio * interventio * intuitiivinen * inventaari * irritaatio * itsehallinta * itsekontrolli * itsensä palkitseminen * itseohjautuva * itsesäätely *itsetunnon vahvistaminen *  itsevalvonta * jalka oveen väliin * johtajuus * kasvatusilmasto* kehittymiskansio * kieltäminen * kiinnostumattomuus* kiintymys * kognitiivinen dissonanssi * koheesio * kommunikaatio * kompensaatio * konfuusio * kontrolliodotus * kooperaatio * koulukypsyys * koulupelko * koulupinnaus * kulttuurinen sulautuminen* kuntoutus * kustodiaalisuus * käyttäytymisen ohjailu * luottamussuhde * mallioppiminen * masennus * Matteus-efekti * metakognitiivinen taito * mielihyvä* mikrokulttuuri * minän lujuus * moraalitajun puute * myöhäisvaikutus * neuvonta * nondirektiivinen * obligatorinen * odotusarvomalli * ohjaus * oivallus* opiskelun ongelmat * opiskeluorientaatio * opiskelustrategia * opiskelutaidot * opittu avuttomuus* oppimiskyky * palautuminen * peilisuhde * pelko * pennalismi * perusaktivaatiotasot * piilo-oppiminen * piittaamattomuus normeista * pintasuuntautuminen * predispositio * preventiivinen * psykologiset motiivit * psykososiaalinen persoonallisuusteoria * psyykkinen työ * pystyvyyden tunne * päätöksenteko * raivostuminen * ratkaisukeskeisyys * reaktanssi * realiteettiperiaate * regeneraatio * resistanssi * riippuvainen * ristipaine* ristiriita * satunnainen oppiminen * sekundaariryhmä * selviytymiskeinot * sisäistäminen * sisältäpäinohjautuvuus * sisäryhmä* sitominen * sopeutumisen ongelmat * sosiaalinen dilemma * sosiaalinen helpontuminen * sosiaalinen kontrolli * sosiaalinen oppiminen * sosiaalinen paine * sosiaalinen tuki * sosiaalinen yksinäisyys * sosiaalisen vertailun teoria * sosiaaliset taidot * sosiometria * stigma * suggestio * suojautuminen * suoritumismotivaatio * suuntautuminen* synergia* syväsuuntautuminen * tarmoton * tarpeet * tarpeentyydytyksen lykkääminen * tavoiterelevanssi * tavoitetaso * tavoitteellisuus * tiedostamaton * todellisuudentaju * toimintakyvyn palautuminen * tottelevaisuus * tulosodotus *  tyytymisstrategia * uhka * ulkoryhmä * uusbehaviorismi * vaikutuksen laki * vajaatila * valenssi* valikoiva tarkkaavaisuus*  vastavuoroisuusnormi* vertaisryhmä * vigilanssi * viha * viiteryhmä * vireystaso * vitaalinen * voimattomuus * välineellinen oppiminen* välttäminen * väärinattribuutio * yksinäisyys * yllyke * ymmärtäminen * 

Viides kouluviikko

Jos näkökykysi on ok, näet numeron viisi.
Kuva lainassa netistä.

UUSI, viides kouluviikko on alkamassa.  Tämän viikon numero 37 avaintavoitteita ovat:

• Lukuvuosi- suunnitelma-asiat,  erityisesti turvallisuusasiat. Tulossa on mm. palotarkastus ja poistumisharjoitus. 
• Kerhotoiminnan suunnittelu ja asteittainen käynnistäminen.
• Uuden opettajan rekrytointi 4a-luokkaan, ja toisen ela-opettajan tehtävien jakaminen.
• Ja minulla itselleni väestönsuojelutaitojen kirkastaminen. Lohkon henkilökunta on kutsuttu koolle.

HARRASTUSPUOLELLA viikkoon osuu mm. EKOAY:n rehtorijaoston kokous, kokonaisbudjettikyselyn tulosten esittely siellä ja EKOAY:n työvaliokunnassa , Luokanopettaja 3/2010 putoaminen postilaatikoista  ja Sata sanaa kasvatuksesta- teoksen taiton oikoluku. 

Leppoisa, monella tavalla antava viikko odotettavissa.

Siuntiossa jne.

TERVEISIÄ Siuntiosta. Pieni kaksi- kielinen kunta löytyy Jorvaksen tien jatkeelta noin 15 km Kirkko- nummelta länteen.

Siuntion sivistystoimi vietti hyvinvointipäivää, ja minulla oli tilaisuus puhuttaa suomenkielistä porukkaa 1 t 15 minuuttia teemasta "Haastavan vanhemman kohtaaminen".

Aika riensi, ja sain näytettyä noin kolmasosan dioista :)

No tunnelma oli mukava. Ja palautekin. "Kiitos aamuisesta luennostasi. Porukat olivat erittäin tyytyväisiä antiin ja harmittelivat, että aika loppui kesken juuri kun alkoi päästä vauhtiin. Kertoivat, etteivät ole aikoihin nauraneet niin. Napakymppi, onnistunut suoritus hyvinvointipäivään!!! :-)" Harvoin näin. Vakavaakin asiaa voi käsitellä niin, että se tuottaa energiaa.

AAMUN työrupeaman jälkeen saunaa ja sitten leffaan katsomaan kehuttua "Prinsessaa" (linkissä traileri). Kaunista kuvaa, hyviä näyttelijöitä, tunnollista epookkia ja tärkeä teema. Silti jotain puuttui...

ILLALLA piipahdin Antin eläkejuhlissa Vespalla. Kertakaikkiaan upeat kemut.

Viikonloppu alkoi

Luokanopettajaliiton uusi logo

PERJANTAI-ILTA vietettiin Luokanopettajaliiton hallituksessa. Lehden päätoimittajalla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Minä pidin  pienen alustuksen järjestön vaikuttamisstrategian laatimisesta. Kävimme sitten  läpi mm. päiväkirjan tilannetta ja lehden 3- ja 4-numeroa sisältöjä. Kolmoslehden värikopiot lähtuvät tänään Forssaan saatteella: Go go go. Opiskelijakirjoitusten asemaa halutaan vahvistaa. Neloslehteenkin tulee 36 sivua. Hienoa.

Puimme tuntijakotyöryhmän työtä ja liiton lausuntoa. Sitten kotiin. Hallitus jatkaa työtä huomenna, mutta minä olen muualla.

NELJÄ kouluviikkoa pulkassa, ja mieli oikein hyvä. Viikon koulutyön avaintehtävä: opettajakortit tuli tänään tehtyä. Opet siis saavat palkkansa. Peter Pan-leffasta tuli tosi hieno yhteisöllinen fiilis. Ja hinku tehdä toinen, teknisesti vielä parempi koko koulun elokuva. Rutiinit alkavat vakiintua. Kuittasin sopimuksen Espoo Cateringin kanssa.

PERJANTAINA vietimme pienen juhlahetken. Toinen laaja-alainen erityisopettajamme Merja Eklund siirtyy ensi viikolla Eestinkallion kouluun. Juhlan kunniaksi Merja tarjosi makoisan rahkakakun. Nam.

HARRASTUSPUOLELLAKIN oli ihan mukavaa värinää. Luentopyyntöjä "satelee". Seuraava sessio on jo huomenna Siuntiossa.  "Sata sanaa kasvatuksesta"- uusi kirjani on taitossa. Porvoossa jatkuu pedagogisen johtamisen kurssi...

Kino Aurorassa syksyn ensimmäinen leffa

TÄNÄÄN perjantaina jumppasalimme muuttuu jälleen elokuvateatteriksi. Jatkamme hyvien lastenelokuvien sarjaa. Meillä on siihen lupa: olemme maksaneet jälleen vuodeksi leffalisenssin.

Syksyn ensimmäinen leffa on oma viime keväänä valmistunut tarinamme "Peter Panista kapteeni Koukun kertomana". Ekaluokkalaiset eivät ole sitä nähneet- ja meille muillekin voi tehdä hyvää kokea se ylpeänä yhdessä.

Koulupäivä nro 18

TAAS on torstai. Takana 17 koulupäivää, ja alkamassa 18:s.  Tai on alkanut jo. Olen aamuvirkkuna ehtinyt  lähetellä  virkaemaileja virastoon. Avoinna olevaan 4a-luokan opettajantehtävään on toistaiseksi seitsemän hakijaa, ja osalta olen jo saanut vastaukset virtuaaliseen haastatteluun. Opetustuokiot ja haastattelut alkavat ensi viikolla.

EILINEN oli leppoisa päivä. 5.-6.-luokkalaisilla oli yleisurheilupäivä- ja talossa oli tosi väljää. Kävin virastossa kahdessa neuvotellussa, ja molemmissa oli oikein kiva tunnelma. Vihdoinkin budjettiraporteissa näkyi korjatut TIP:in palkkamenot. Iltapäivä menikin eHijatin parissa. Rehtori naputteli koneelle opettajien tuntimääriä, ja kone pudotti tiedot opettajakorteille, joiden perusteella opettajien palkat maksetaan.

Kokosimme myös  alustavasti omia ideoitamme ryhmäintegraatiopedagogiikasta yläkoulussa.

TÄMÄN PÄIVÄN  tehtäväkattaus on runsas. Pian  viimeistelemään eHijatin opettajakortteja. Mukavaa kuulla myös, millaista innostusta kolme KelpoII-koulutuksessa (perehdymme uusiin tapoihin tukea oppilaita opiskelussa) ollutta opettajaamme tuovat mukanaan.

Klo 10:ksi  meille saapuu kolme vierasta Unescon kansallisesta komiteasta Liettuasta sekä paikallisesti opetushallituksesta. He kiertävät pohjoismaissa ratkaisemmassa, kuinka koulu voi avautua luovuudelle. Suomen Opetushallitus oli ystävällisesti ohjannut heidät meille. Näytän heille dioja, ja kierrätän koululla muutamassa luokassa. Siestalla demoamme heille juuri käynnistyvää kerhotoimintaamme.

FLUNSSA on siis iskenyt muutamaan aikuiseen, ja sitkeästi.

Hieno vekotin tämä blogger.com

Bloggerin tilasto-ominaisuuksiin kuuluu kartta siitä,
mistäpäin sivustoa luetaan.

HIENOA palvelua tässä bloggerin alustassa. Halutessaan blogin pitäjä saa mielenkiintoista tilastotietoa sivuillaan piipahtaneista:

• Kävijämääriä voi seurata muutaman tunnin tarkkuudella.
• Kartan avulla näkee, mistä päin  sivusta luetaan. Näitä sivuja esim. tiiraillaan Suomen lisäksi Yhdysvalloista, Kanadasta, Ruotsista, Britanniasta, Saksasta, Alankomaista, Egyptistä, Tsekistä ja Espanjasta. Terveisiä!
• Niinikään tilastoista näkee, että pääosa klikkaa itsensä näille sivuille koulun nettisivujen kautta.
• Bloginpitäjä näkee myös, mitä juttuja on eniten selattu. Viimeisen kuukauden suosikki on ollut lastu kahden ensimmäisen kouluviikon ohjelmasta. Toiseksi suosituin oli lastu kolmesta väylästä pedagogiseen hyvinvointiin.

Ja kaikki tämä ilmaiseksi.

Koulun kerhoihin hurja määrä ilmoittautumisia

Koulun kuoro on jo vuosia ollut osallistujamäärältään
koulumme suosituimpa kerhoja.  Tämä kuva on vuoden
2004 joulukonsertista.

EI OLE ihan helppo tehtävä organisoida  koulun harrastuskerhoja niin, että kerhoja olisi tarjolla kaikenikäisille ja eri asioista kiinnostuneille oikeudenmukaisesti.

Eilen päättyi ilmoittautuminen Auroran koulun järjestämiin, lapsille maksuttomiin harrastuskerhoihin.  Tarjolla oli 16 kerhoa eri teemoista.

Innostus oli suurta. Yhteensä  ilmoittautumisia tuli 365 kpl! Useat lapset ilmoittautuivat moniin kerhoihin, jotkut jopa viiteen. Kaikkiaan kerhoihin ilmoittautui eri luokilta  188 oppilasta:
_________
1a 17
1b 20
1c 19
..................
2a 17
2b 17
..................
3a  11
3b  13
3c  10
.................
4a  9
4b  7
4c  5
................
5a  15
5b 6
...............
6ac 16
6b 6
______

Kerholaisiksi ilmoittautui oppilaita  seuraavasti:

Siestakerhot:
1.   Pienten teatterikerho. 17 halukasta
2.   Isojen teatterikerho. 23 halukasta
3.   Koulun kuoro. 43 halukasta
4.   Bändikerho. 28 halukasta
5.   Alkuopetuksen nikkarointikerho. 35 halukasta


6.   Alkuopetuksen ATK-kerho. 21 halukasta
7.   ATK-kerho kolmasluokkalaisille. 17 halukasta
8.   Englanninkerho tokaluokkalaisille. 19 halukasta
9.   Johan  Pomppas. 17 halukasta
10. Maalaa maailmasi. 36 halukasta


11. Vertaistutor. 4 halukasta
12. Shakkikerho. 8 halukasta


Iltapäiväkerhot (koulun jälkeen)
13. Alkuopetuksen ATK-kerho. 16 halukasta
14. Laulukerho. 6 halukasta
15. Sirkuskerho. 58 halukasta.
16. Itä-Aasia kerho. 17 halukasta

SEURAAVA  vaihe on käydä opettajien kanssa läpi, kuinka monta oppilasta kuhunkin kerhoon voidaan ottaa, ja kuinka pienellä ryhmällä kerho käynnistyy. Kuorossa kerholaisia voi olla kerralla suurikin joukko, mutta esim. bändikerhossa vain bändillinen kerrallaan.

Sen jälkeen pyrimme muodostamaan kerhot niin, että mahdollisimman moni pääsee ainakin yhteen haluamaansa kerhoon. Kaksi kerhoa lienee maksimi kenen tahansa oppilaan  jaksamiselle.

Sen jälkeen jaamme käytettävissä olevan resurssin eri kerhojen kesken.

Mainio maanantai

Tänään alkoi koulukuvaus. Henkilökuntaa ohjataan paikoilleen.

MAINIO maanantai. Aamulla YT, jossa jatkoimme kodin ja koulun yhteistyön teemaa, sitä romantisoimatta tai demonisoimatta. Opettelimme ottamaan vastaan moitteita rakentevasti. Ja itsekin sain harjoitusta, sillä monenlaista huolta huoltajilla alkaa jo olla.

FLUNSSA on iskenyt. Kaksi opettaja ja yksi avustaja on pois rivistä. Ja osalla töihin tulleista ääni vuotaa lupaavasti.

ILTAPÄIVÄLLÄ tiimit pitivät omaa palaveriaan. Minä purin sähköpostia. Avoinna olevaan opettajan tehtävään oli viisi hakijaa. Lähetin heille kutsun virtuaalisen haastatteluun.

Tervetuloa mukaan kodin ja koulun yhteistyöhön!

Lisätietoja yhdistyksestä siis nettisivuilta: http://www.aurorankotijakoulu.kotisivukone.com/

Ladies and gentlemen: Mr Michael Fullan. Part III

Michael Fullan: "Motion Leadership"


Luennon ojenne löytyy netistä:
http://www.michaelfullan.ca/resource_assets/handouts/10_MotionLeadership_Handout_A4.pdf

JUOKSUTIN Fullan-luennon muistiinpanot oman pääni kautta. Tiivistin oppimani seuraavasti. Tällainen on ontariolainen käsitys tehokkaasta muutosotteesta:


1. Vain muutama, kaikkia tasoja sitova tavoite

• On keskityttävä; voimia ei pidä hajoittaa.
• kaikkien oppilaiden oppiminen pääfokuksena - ja samalla kaikkien opettajien, koulujen...
• Sen mitä tehdään, pitää liittyä isoon kuvaan.
• Tarvitaan mittauksia, standardeja ja normeja.

2. Ensimmäinen tehtävä on rakentaa suhteita 

• eri tasojen (valtio, kunta, koulu) välille
• suhteiden rakentamiseen liittyy luottamus- sekä edellytyksenä että tavoitteena.
• kuunnellaan niitä, jotka ovat tehneet pitempään.

3. Muutos ei ole suunnitelman toimeenpanoa

• yksinkertainen suunnitelma riittää
• muutosta opitaan muutoksessa.
• prosessi ei projekti
• Oleellista ei ole kuinka hyvä paperi on, vaan kuinka ihmiset sen ymmärtävät ja  toteuttavat.

4. Alku pienin askelin


5. Liikeelle hyvistä käytännöistä- ei teorioista

• practice driving practice

6. Sitkeästi, pitkään

• Ei pidä uskoa ensimmäisen vuoden tuloksiin.
• assertiivisuutta

7. Keskeinen työkalu: opettajien ammatillinen yhteisö ja koulujen verkko

• opettajat kokoontuvat säännöllisest puhumaan työstään, lukevat ja kokeilevat uutta.
• rehtori johtaa
• parhaiten opitaan niiltä, jotka ovat samassa tilanteessa.
• kouluilla yhteiset seminaarit, joissa kukin esittelee edsitymistään ja tilannettaan.

8. Rehtorin tärkeä rooli

• Rehtori on muutosjohtaja (instructional leadership).  Hän auttaa porukan nykytilan ja tavoitetilan välisen kuilun yli.
• Rehtori on ennen muuta oppimisen johtaja, ensimmäinen oppija.
• Muutosjohtaminen on puhumista ja huutojen kuuntelua. Ihmisten on tiedettävä, mitä heiltä odotetaan.
• Rehtori ei saa olla liian innostunut. Se uuvuttaa muita. (ks. http://www.youtube.com/watch?v=t9_IfQVF8So)
• Ei ole paha olla assertiivinen
• Opettajat tarvitsevat suoraa, ei-tuomitsevaa palautetta (tulosdatan pohjalta)
• Yhdistä empatia moraaliseen päämäärään (sovittuihin tavoitteisiin)
• Rakenna luottamusta.
• Porukkaa on joka päivä energisoitava
• Luo hyvät olosuhteet työlle.
• Kohtele alaisia hyvin. Rakasta alaisiasi. Kunnioita ihmisiä ennenkuin he ansaitsevat sen.

9. Kommunikaation, yhteisen puheen suuri merkitys

• Puhe on tärkeämpää implementaation aikana kuin sitä ennen.
• Tarvitsemme saman kielen - kaikille tasoille  kaikkiin kouluihin. 
• ennakkokäsityksillä on sitkeä vaikutus (vrt. Pasi Valtee)
• Tavoiteitat on jatkuvasti toistettava.

10. On uskallettava ottaa riskejä

• Ota riskejä
• Kouluihin tulisi luoda riskinottamisen kulttuuri.

11. Seurannan tärkeys

• edistymistä ei näe, jollei  tavoitteiden saavuttamista seurata ja mitata. (evaluaation periaate)
• epäonnistumisesta ei rankaista  
• ei tuomitsevaa arvointia.
• ei tulosvastuuta.

Mitä tämä edellyttää?

Suomessa muutoksia on ajettu/syntynyt tykkänään toisenlaisella muutosstrategialla.

(1) Suomalainen opetuksen asti ulottuva pedagoginen muutos syntyy yleensä opettajan omasta innostuksesta- ja sammuu sen hiipuessa, tai kun muut tasot eivät tie sitä. Meillä on luvuton joukko näyttöä tällaisesta: innostuneet opettajat/rehtorit  ovat kehittäneet mm. tietotekniikkaa, kirjasto-opetusta, Net-libriksen, Matikkamaan, pedagogista draamaa .... Tottakai meillä on myös onnistuneita top-down-uudistuksia, peruskoulu etunenässä. Ylipäätään meillä on edetty aallottain; ensin on rekrytoitu uudistushankkeisiin vapaaehtoiset ja valmiiksi innostuneet.

(2) Meille tyypillistä on monien asioiden tavoitteleminen yhtäaikaa.  Nytkin kehittämme yhtä aikaa mm. tietokoneavusteista opetusta, kielikylpyä, ympäristökasvatusta, terveellisia elämäntapoja...

(3) Meillä rehtori on harvoin mieltänyt  oppimisen ohjaajaksi. Pedagogisen johtamisen mahdollisuudet ovat olleet aina vähän pienet, mutta uudet hallinnolliset tehtävät ovat jättäneet sille yhä vähemmän tilaa. Mutta meillä on näyttöä rehtoreista, jotka ovat olleet raskaan luokan pedagogisia johtajia: Mm. Touko Voutilainen, Juha Juurikkala, Timo Pässilä, Maija Daavittila - ja nuorista espoolaisrehtoreistakin esim. Koulumestarin ja Meriusvan viranhaltijat.

(4) Meillä onnistumisen kriteereinä  ei niinkään  ole päätelty oppimistuloksista. Meillä, kun ei ole samanlaista testiperinnettä. Me ajattelemme, että opettaja opettaa joka päivä uusia arvokkaita asioita, joiden perillemenoon vaikuttaa luvuton joukko tekijöitä. Ei vain menetelmä.

(5) Ontariossa korostuu koko ajana idea "tason nostamisesta". Meille Pisa-voittajille tason nostaminen voi olla tosi haastavaa.

(6) Suomalaisessa pedagogiikassa opettaja on hyvä, kun hän käyttää hyvän statuksen saaneita, omassa oppiaineessa vakiintuneita  menetelmiä.  Uskomme myös itseisarvoisiin tekijöihin. Mutta jään pohtimaan, olisiko sittenkin hyvä, että pitäisimme myös silmällä tuloksia.

(7) Meillä täydennyskoulutus ei ole noin tiukasti strategisesti ohjattua.  Opettajat ovat voineet hakeutua haluamiensa asioiden pariin. Olemme uskoneet diversiteettiin ja yksilöön.

(8) Meille on ollut tyypillistä, että uudistus on usein mielletty (valmiin) hyvän käytännön monistamiseksi- ei yhdessä kehittämiseksi, luomiseksi.

Jos haluamme ottaa kanadalaisen mallin, seuraavien perustekijöiden olisi muututtava.

Muutos opettajuudessa, ennenmuuta didaktisessa autonomiassa.

• Opettajan ammatti olisi de-privatisoimista. Olisi avattava luokkien ovet ja poistettava muurit opettajien väliltä.  
• Jos jotkut menetelmät ovat tarpeeksi  tehokkaita, opettajalle ei voi olla oikeutta olla käyttämättä niitä.
• Opettajuus olisi määriteltävä uudelleen. Ei riitä, että opettaja vastaa oman  luokkansa opettamisesta. On vastattava jokaisen oppilaan oppimisesta. Ja lisäksi  kollegoiden  ammatillisesta kasvusta. Opettaja on  osa kouluaan ja osa kuntansa kaikkia kouluja.  On jaettavaa omaa osaamista.

Muutos koulujen ja kunnan ja valtion toimijoiden suhteessa

•  Olisi poistettava muureja opettajien ja koulujen väliltä. On poistettava muurit  koulujen, kunnan ja valtion hallinnon väliltä- tämä periaate vanhaa Fullania) 
• Hallinnon olisi  luotava edellytykset ammatillisen  oppivan yhteisön-  kapasiteetin rakentamiselle. 
• Hallinnon olisi luovuttava tuomitsevasta arvionnista. (Suomessa tätä ei olekaan)
• Rehtorin roolia olisi  kehitettävä  oppimisen johtamiseksi. Systeemin olisi  annettava tähän rehtoreille mahdollisuudet.

Muutos täydennyskoulutuksessa (ja työajassa)

• Täydennyskoulutuksen olisi painotuttava työssä ja työstä oppimiseen.
• Muutos tehdään työssä.  Muutos opitaan työssä.  

Kolme viikkoa takana: paljon sokeria, vähän suolaa

Vuosi sitten oli näin vihreää ja
valoisaa.

ON kuin koulua olisi käyty jo iät ajat. Takana on kuitenkin vasta kolme viikkoa. Kolme oikein hyvää viikkoa. Tässä ilon aiheita:

• Flunssa on iskenyt  meistä vasta muutamaan. (Oppilaita on kyllä paljon pois).
• Koulurauha on kestänyt kivasti. Ilmapiiri on iloinen ja turvallinen.
• Kolmeen luokkaan on nyt asennettu Smartboadit.
• Voimme olla oikein ylpeitä 20 vuotta jatkuneesta Aurora-seminaari-perinteestämme.
• Iltapäivätoiminta on käynnistynyt oikein hyvin.  
• Tiimeille - ja johtoryhmälle- on kirjattu lukkariin kiinteä kokoontumisaika. Se on toimiva ratkaisu.
• Oppilaiden lukkarit ovat toistaiseksi toimineet.
• Opettaja-tv:n kuvaukset olivat niihin osallistuneille mukava kokemus. Ohjelma tulee keväällä ulos.
• Eritasoisen tuen uusia muotoja hahmottavat kolme eri "kelpo-hanketta" ovat tulleet paremmin hahmotettaviksi mm. pedagogisen ohjauksen käsitteen avulla- ainakin minulle.
• Auroran opettajille on tarjolla todella upeaa täydennyskoulutusta, koska olemme sekä oppimiskeskus että Kelpo-pilottikoulu.
• Itse olen nauttinut musiikin opetuksesta yhdessä JJ:n ja Tuomon kanssa. 
• Ja Fullanin luento vastasi  tosi vahvaa energiapistosta.
• Kivaa kihelmöntiä liittyy sen odottamiseen, mihin kerhoihin oppilaat ilmoittautuvat. Lomakkeiden palautuspäivähän on maanantai.
• Ja heti maanantaina (jatkuu tiistaina) on taas perinteinen koulukuvaus. Koti & Koulu ry on ottanut ystävällisesti kuvausfirman valinnan omaksi tehtäväkseen. 

KAIKKI ei ole kuitenkaan ollut pelkästään sokerin makeaa. Suolaa haavoihin on tehnyt mm.:

• Joku on taas rikkonut oppilastoverinsa polkupyörästä jarrut. 
• Liian suuri osa oppilaista tulee kouluun pyörällä ilman kypärää. 
• 4a:n opettajan vaihtuminen on surullinen juttu meille kaikille
• Kehitysvammaisten koulunkäyntiavustuspalveluun on tullut harmillisia kiristyksiä, jotka ottavat päähän. 
• Erityisesti alkuopettajille suunnitellaan sinänsä tärkeää vanhempien kohtaamismenettelyä. Se kuitenkin vaatisi opettajilta jopa 50 lisätyötuntia, jotka pitäisi tehdä omalla vapaa-ajalla (kolme palkallista viikottaista YT-tuntia tulee käytettyä jo muihin välttämättömiin toimiin). Asialle varmaan voidaan vielä tehdä jotain.
• Ja jos mennään valtakunnan tason asiohin, ainakin minua ainakin pikkuisen harmittaa, että tuntijakotyöryhmän esitys näyttää saavan niin rajua vastustusta ja siksi kovia haukkuja, että koko työ saattaa mennä uusiksi. 

ENSI viikosta on tulossa taas oikein monipuolinen, mutta  vauhtia ei saisi siitä enää kiihdyttää. 

Ladies and gentlemen: Mr Michael Fullan. Part II

HARMITTAA, että akku loppui videokamerasta. No, otin pieniä clipsejä Canonin digikameralla, ja liitin niihin iMoviessa muutamia still-kuvia. Yhden minuutin minileffa Fullan-seminaarista, olkaapa hyvä.

Blogiin  tulee vielä kolmas lastu  tästä teemasta, kunhan hieman jäsennän kuulemaani. Ja lopulliset viisaudet - kuten Mr. Fullanin suomalaisille opettajille lähettämä viestin - voi lukea marraskuun Luokanopettaja-lehdestä

Ladies and gentlemen: Mr. Michael Fullan...

Mr Michael Fullan (vas.) neuvottelemassa espoolaisdele-
gaation kanssa Kanadassa 2009. Kuvassa Asko Lippo,
Mikko Salonen, Ilpo Salonen ja minä.

TÄTÄ on odotettu. Oma koulureformiteeman guruni Michael Fullan on taas Suomessa. Pääkaupunkiseudun rehtorit kokoontuvat kuuntelemaan hänen ajatuksiaan mm. strategisesta johtamisesta - ja Suomen PISA-tilasta- Messukeskukseen.

Minulle on myös järjestynyt mahdollisuus haastatella Fullania koulutustilaisuuden jälkeen Luokanopettajaan. Joten tämä perjantai on juhlapäivä.

Fullanin Tour Finland päättyy huomenna, lauantaina pääkaupunkiseudun Kelpo-pilottikoulujen opettajille järjestettyyn koulutukseen. Aurorasta  siihen osallistuu  puolenkymmentä opettajaa.

Pyrin laittamaan tänne blogiin  parhaita paloja tuttuun tapaan  realiaikaisesti.

Realiaikainen raportti

Raportti 1 klo 10.20. 

Mr.  Fullan on lavalla. Varoittaa. Koska emme tiedä, miksi Pisa-tulokset ovat korkeat, ne voivat pudota. Elämme Suomessa  aikaa, jossa voi käynnistyä liikaa eri asioita. Pitää keskittyä ja liittyä isoon kuvaan (Ns. Tri-level-model).

Raportti 2 klo 10.50. 

Mr.  Fullan halusi kuulla ihmisten odotuksia.  Nyt perehdymme yhdeksään isoon sääntöön, jotka tulee tietää muutoksesta.

Raportti 3 klo 11.25

Nämä yhdeksän ovat...
1. Suhteet ensin  (ei liian nopeasti ei liian hitaasti)
2. Kunnioita muutoskuilua
3. Varo lihavia  suunnitelmat
4 Ennakkokuvien vaikutus (Before Beliefs)
5. Kommunikaatio on tärkeää- impelmentaation aikana tärkeämpää kuin ennen sitä
6.  Opi implementaatiosta implementaation aikana
7. Innostus ei riitä. Parempi, että innostus tulee implementaatiosta
8. Ota riski ja opi. Virheistä oppimisen kulttuuri
9. Ei ole paha olla assertiivinen. Kunhan olet rakentanut luottamuksen. Yhdistä empatia moraaliseen päämäärään.

Raportti 4 klo 13.15

Vatsa täynnä lounasta. Sain Fullanin haastattelun tehtyä. Kuusi muutoksen salaisuutta (Fullan 2008)
1. Rakasta alaisiasi

2. Sitouta vertaiset tavoitteeseen (ryhmissä opitaan! Tarvitaan kollektiivista johtamista.
3. Kapasiteetin rakentaminen 
4. (Työstä) Oppiminen on keskeinen työtä. Oppiminen omasta työstä.

5. Hyvät käytännöt /joista on näyttöä /siirretään käytäntöön yhdestä luokasta toiseen, koulusta toiseen.

6. (Koko) Systeemi oppimaan (muilta kouluilta oppiminen).

Raportti 5. klo  14.25


Fullan käy läpi noita kuutta salaisuutta. Välillä katsotaan hauskoja clipsejä. Välillä poristaan. Message on syvästi linjassa aikaisemmin häneltä oppimani kanssa. (Täytyy muuten editoida muistiinpanot suhteessa muutaman vuoden takaisiin.  Olen ottanut valokuvia ja pätkiä videota. Katsotaan saako niistä jotain aikaan- kun oikean videokameran akku olikin loppu.

Ks. U-tubesta Fullanista lisää. 

Kuusi muutoksen salaisuutta http://www.youtube.com/watch?v=1vxU7O75zkA

Rehtori oppijana http://www.youtube.com/watch?v=a_K2r4xOM1M

Koulujen verkostoituminen http://www.youtube.com/watch?v=QNN5I8Se81o

Pikakysely: Kovin erilaisia toiveita koulupäivän alkamisesta

BLOGIN oikeassa reunassa ollut, syksyn toinen pikaäänestys on päättynyt. Blogissa piipahtaneilta kysyttiin,  milloin koulupäivän tulisi heidän perheensä mielestä mieluiten alkaa. Yhteensä vastanneita oli 108. Uusi ennätys. Tässä tulokset.


________________
Klo 7.30 : 1
Klo 7.45:  0
Klo 8.00: 13
Klo 8.15: 29
Klo 8.30: 18
Klo 8.45: 2
Klo 9.00: 38
Klo 9.15: 2
Klo 9.30: 2
Klo 9.45: 1
Klo 10.00: 2
__________________

1980-luvun lopulle saakka koulu alkoi Aurorassa klo 8, 9 ja 10. 1990-luvun alussa otettiin käyttöön siesta, ja koulun alkua myöhennettiin  8.30, 9.15 ja 10:een. Muutaman vuoden kokemusten jälkeen siirryimme aikatauluun 8.15, 9 ja 10.

14 vastaajaa näyttäisi toivovan, että koulu alkaisi jo aikaisemmin, kuin se nyt alkaa. 29 toivoo koulun alkavan klo 8.15, niinkuin se useilla alkaakin. Klo 9 toivoo koulun alkavan 38 vastaajaa. Tätä myöhempää koulun alkamista kannattaa 7 vastaajaa. Nykyjärjestelmässä noin  puolet oppilaista aloittaa koulun klo 8.15. Klo 9 on koulu alkanut jo lähes kaikilla. Klo 10 aamuja on vain yksittäisiä. Tilastollisesti tilanne näyttäisi vastaavan  hyvin toiveita; mutta näin ei välttämättä ole todellisuudessa. Vastaajien toiveet eivät aina osu luokan lukkariin.

Aamutoiminta sitä tarvitseville?

Olemme koululla selvitelleet mahdollisuuksia järjestää aamutoimintaa niille lapsille, joiden vanhemmilla olisi sellaiseen tarve. Espoolla on kaupunginvaltuustotasoinen päätös, että kaupunki  ei  järjestä aamutoimintaa. Jotkut yksityiset tahot kyllä tarjoavat tällaista palvelua. Hinnat aamuhoidosta  vaihtelevat 45 €:sta/kk 160 €:oon/kk (vaikka käyttäisi palvelua vain kerran viikossa). Oma iltapäiväkerhomme Hilpero esim. järjestää mm. Jupperin koululla  aamutoimintaa. Mutta se edellyttää henkilökuntaa. Olemme  kartoittaneet oman koulunkäyntiavustajahenkilökuntamme mahdollisuutta lisätä työpäiväänsä aamutoimintaa. Henkilöä, joka voisi ottaa tuollaisen tehtävän vastaan - esim. Hilperon organisaation kautta -  ei kuitenkaan ole löytynyt.

Kouluun on ottanut yhteyttä joitain ekaluokkalaisten vanhempia, jotka toivoisivat aamutoiminnan järjestämistä. Nyt käytettävissä olevien tietojen valossa koulun mahdollisuudet auttaa ovat valitettavasti tosi huonot. Käsittelemme myös tätä asiaa ekaluokkien syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa 16.9. 2010.

Luottamus on kaiken perusta. Se rakentuu yhteistyössä.

TERVEISIÄ eilisillan Aurora-seminaarista.  Paikalla oli 32 hyvää kodin ja koulun yhteistyölle tahtovaa aikuista. Koti & Koulu ry sponsoroi tilaisuuden maittavan kahvitarjoilun. Kiitos. Miten illan keskustelujen annin tiivistäisi?

KODIN  JA KOULUN YHTEISTYÖSUUNNITELMA. 

AIHIO 1. "Luottamus on kaiken perusta. Luottamus rakentuu yhteistyössä"

Kodin ja koulun yhteistyön keskeisiä periaatteita Aurorassa

• Ymmärrämme, että  yhteistyö ja yhteydenpito ovat  tärkeitä, iloisia asioita.
• Luottamus kasvaa kontakteista ja yhdessä tekemisestä.
• Tarvitaan rehellisyyttä ja avoimuutta- vaikeistakin asioista.
• Luodaan edellytykset kaikkien  osapuolten koulurauhalle. Kun on koulurauha, vanhemmat voivat rauhassa lähettää lapsen kouluun.
• Ekaluokan alkukeskustelut luovat pohjan yhteistyölle.
• Yhteistyössä tulisi olla tietty kaikkia opettajia koskeva "minimitaso" ja sen muodoissa opettajakohtaista liikkumavaraa. Tiedotetaan niistä (mm. kuinka opettajaan saa yhteyden).
• Yhteistyössä tulisi ottaa huomioon myös perheen tilanne. Se, ettei pääse vanhempainiltaan ei tee vanhemmasta huonoa.
• Annetaan toisillemme mahdollisuus erehtyä ja yrittää uudelleen.
• Asioihin tulee puuttua mahdollisimman varhain.
• Suhtautumisessa makeisiin ja oppilaiden omiin lomiin toivotaan koulun tason linjauksia.
• Keskeisin yhteistyöväline on sähköposti.
• Wilmasta tulisi kehittää iloinen väline.
• Kasvatusperiaatteista keskustellessa  luonteva ja avoin ilmapiiri olisi arvokas.
• Kaikki eivät pääse vanhempainiltoihin. Kaikki eivät halua osallistua kasvatuskeskusteluihin. Tarvitaan monenlaista toimintaa, pieniä projekteja.
• Luokantason yhteistyö on suurelle osalle huoltajia tärkein yhteistyön taso. Oman lapsen luokan asiat kiinnostavat eniten.
• Opettajan ja koti & koulu ry:n tulisi yhdessä innostaa vanhempia muodostamaan luokkatoimikunta,
• Kannustamme perheitä olemaan  aidosti läsnä lapsensa elämässä ja elämään tavallista perhe-elämää.
• Kynnyksen yhteydenpitoon kouluun tulisi olla mahdollisimman matala. 
• Kannattaisi laatia kirjallinen yhteistyösuunnitelma
• Kaikkien tärkeintä on tiedon jakaminen ekaluokkien huoltajille.
• Nettisivuille aakkosittain sitten tietopaketti, josta voi asioita kerrata.
• Kylällä tarvitaan tiedottamista, tiedottamista, toistoa, yhteistyötä ja yhteisöllisyyden arvostamista.
• Lapset tulisi ottaa mukaan kylän "tapahtumiin".

Toimintaideoita

• Voisimmeko elvyttää Studia-Aurora-luentosarjat.  1-2 tapahtumaa lukuvuodessa.  Vaihtoehdoista kysely huoltajille.
• Keskiviikko-iltaisin luokkien isät vetämään liikuntatapahtumia tytöille ja pojille.
• Avoimet ovet kaikille isovanhemmille- isovanhemmat kaikkien isovanhemmiksi
• Vanhemmat luokkiin kertomaan omasta työstään. 
• Pururata koulu ympäri
• Laaditaan koululle oma kännykkäetiketti
• Sovitaan pelikentän vuorot ja käytänteet.
• Laaditaan nettiin infopaketti, jonka pohjalta tietoa jaetaan ja kerrataan. Varmistetaan, että vanhemmat tietävät, mistä tietoa löytyy.

Ideoita luokka-asteittain  toteutettavien vanhempainiltojen yhteisiksi teemoiksi:

Teemojen vakavuuden rinnalla korostetaan koko ajan myös kasvatuksen iloa.  Liitetään vanhempainiltoihin lasten esityksiä. Käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita ja omaa väkeä. Teemaa käsitellään sitten luokissa luokan omien asioiden lisäksi.

1. luokat: Koulunlaisen taidot. Rehtorin info: Koulun arkirutiinit. OHR. Kiusaaminen. Väkivalta. Vanhemmille tarjolla oleva tuki. Ohjeita: kuinka isä ja äiti voivat auttaa lastaan koulunkäynnissä.
2. luokat: Syvennetään tietoa tukimuodoista. Vieraan kielen opiskelu.  Terveelliset elämäntavat (uni, ravinto, hampaat, liikkumiseen kannustaminen)
3. luokat: Media (viihderuutuaika, peliriippuvuus...)  Uudet oppiaineet. Miten käydään koulua menestyksellä. Tietoa opiskelutekniikoista. Kuinka valmistautua kokeisiin.
4. luokat: Hyvät tavat (myös netti ja kännykkä). Oppimateriaalin käsittely. Vanhempien kunnioitus. Murrosikäisen kasvattajana. Lähipoliisi.
5. luokat: Suhtautuminen seksiasioihin. Terveydenhoitaja mukana. Ala- yläkoulun siirtymä.
6. luokat: Päihteet. Tupakka ja alkoholi. Yläasteille valmistautuminen.

Aurorassa haettavana luokanopettajan tehtävä

Luokanopettaja tekee
tärkeää työtä.

AURORASSA avautui äkillisesti työpaikka. Etsimme luokanopettajana toimivaa  päätoimizsta tuntiopettajaa. Hakemuksen nettiin osoitteessa https://www.tyonhaku.espoo.fi/

Työavaimen numero on 3-982-10. Tehtävä tulisi ottaa vastaan 16.9.2010. Palkka juokseen 31.7.2011 saakka.  Hakuaika alkanee viimeistään perjantaina 3.9. ja päättyy 15.09.2010 kello 15:45. Muodollisesti pätevä voidaan nimittää tehtävän nopeamminkin.

Luokanopettajuus on sijoitettu neljännelle luokalle. Luokanopettajan opetusvelvollisuuteen kuuluu mm. englannin, liikunnan, musiikin ja käsityön opetusta. Kelpoisuusvaatimus on luokanopettajan kelpoisuus.
Muodollisesti kelpoisten hakijoiden puuttuessa myös muun opettajan pätevyyden tai opettajakokemusta omaavat hakijat huomioidaan.

Tehtävään valittavan on esitettävä nähtäväksi rikosrekisterilain 6.2 §:n tarkoittama rikosrekisteriote. Lisäksi edellytämme: Kykyä ja tahtoa tehdä yhteistyötä ja joustaa. Luemme eduksi:

• Opetuskokemuksen
• Kokemuksen kerhotoiminnasta
• Kokemuksen aikuisten kouluttamisesta.
• Kokemuksen englannin, ruotsin ja tai musiikin ja käsityön opetuksesta. 

Kaikkein tärkein on kuitenkin iso sydän auttaa lapsia, jotka eivät ole syntyneet kulta- tai edes hopealusikka suussa. Etsimme työhönsä kunnianhimoisesti suhtautuvaa, lapsista välittävää ja annetuissa tehtävissä myös viimeistelyyn pystyvää ammattilaista.

Lisätietoja

rehtori Martti Hellström 045 111 8156

Draaman vastustus on jyrkkää!

Tapio Toivanen ohjaamassa draamaharjoitusta. Kuva
seuraavasta Luokanopettaja-lehdestä nro 3.

EN ole kauhean hämmästynyt.  Luin OAJ:n lausunnon tuntijakotyöryhmän esityksen jonka mukaan perusopetukseen tuotaisiin  uudeksi  oppiaineeksi mm. draama. Draama ammutaan lausunnossa kunnolla alas. Koska saatteessa pyydetään levittämään lausuntoa, se kai ei ole salainen.


OAJ ei hyväksy draamaa uudeksi kaikille yhteiseksi oppiaineeksi eikä esityksessä ehdotettua muita aineenopettajia alhaisempaa kelpoisuusvaatimusta draaman aineenopettajan kelpoisuusvaatimukseksi.

Tämän jälkeen lausunnossa todetaan: "OAJ ei vastusta draaman opetusta, vaan pitää sitä tärkeänä. Maassamme on jo nyt  sekä ilmaisutaitopainotteisia peruskouluja että lukioita ja draamaa on mahdollista opiskella valinnaisena oppiaineena. "

OAJ siis pitää draaman opettamista ihan hyvänä juttuna, mutta ei halua sille itsenäisen oppiaineen statusta.

Lausunto jatkuu: "OAJ:n näkemyksen mukaan draaman opetus tulee jatkossakin järjestää sisällyttämällä draaman sisältöjä äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen. Lisäksi draamaa tulee opettaa valinnaisena oppiaineena sekä sen tulee kuulua syventäviin opintoihin.  Niinikään draamaa voidaan vahvistaa myös opetusmenetelmänä eri oppiaineissa."

"OAJ pitää esitystä draaman ottamisesta uudeksi oppiaineeksi ja erityisesti  esitystä draaman opettajan kelpoisuusvaatimuksesta huonosti perusteltuina  sekä valmisteltuina. Esitys tuotiin työryhmälle valmiina eikä se ole työryhmän  yhdessä tekemänä."

Viimeinen virke oli minulle aivan uusi asia. Näinkö se tuotiin? OAJ olisi minusta voinut nostaa avoimesti pöydälle sen, että sen vastuksen taustalla on  taito- ja taideaineiden aineopettajien työllisyys ja työehdot. Se olisi reilua. 

Kirjoitimme Toivasen Tapion kanssa pienen jutun, jossa yritämme tarkastella tätä kiistaa hieman sanoisinko "akateemisemmin", ikäänkuin asia-asiana. Artikkelissa esitämme yleiset perusteet jonkin oppiaineen autonomialle, ja vertaamme draamaa niihin. Toivotaan, että Hesari julkaisee sen. Jollei, niin etsitään sitten toinen foorumi.

Kaikkiaan tuntijakoryhmän  esitys on saanut niin paljon kylmää kyytiä, että saa nähdä syntyykö keväällä sen pohjalta valtioneuvoston asetusta.