Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

torstaina, syyskuuta 21, 2023

Kaveria ei Hämeenlinnassa jätetä











Terveisiä taas Hämeenlinnasta. Upeaa, kuinka monta kertaa olenkaan saanut olla siellä tankkaamassa innostusta koulutyöhön. Milloin teemana on ollut Ops. Milloin taas NPDL  Pedagoginen johtaminen. Tutor-opettajat. Yhdessä. Äly(laite) älä jätä...

Tämän viikon keskiviikkona ja torstaina minulla, Minna Lummella ja Susanna Lamminpäällä otsikkona oli "Kaveria ei jätetä: Hämeenlinnan   perusopetuksen yhteisöllisen opiskelihuoltotyön johtamiskoulutus".  Tavoitteena oli vahvistaa ja kehittää yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä. Valmennettavina olivat koulujen  opiskeluhuoltoryhmien jäsenet.

Katse taaksepäin

Mitä tarkoitetaan yhteisöllisellä opiskeluhuoltotyöllä?  Meidän on palattava 2010-luvun alkuun, jolloin  koulujen oppilashuoltotyötä muutettiin. Eri syistä haluttiin purkaa vuosia toiminut malli, jossa joka koululla oli oppilashuoltoryhmä, jota johti rehtori ja jonka jäseninä olivat koulun oppilashuollon asiantuntijat: kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja- kuraattori. Tämä ryhmä kokoontui käsittelemaan kunkin luokan oppilaiden tuen tarpeita, ja kokouksiin kutsuttiin luokka opettavia opettajia. Yhdessä pääteltiin, ketkä tarvitsevat oppiashuollon apua ja sitten kutsuttiin vanhemmat eri palaveriin.

Vuonna 2013 astui voimaan uusi oppilashuoltolaki. Siinä päätettiin, että koulun väki: rehtorit ja opettajat saavat olla mukana yksittäisten oppilaita koskevissa kokouksissa vain kun niin erikseen sovitaan huoltajien kanssa. 

Oppilashuolto jaettiin kahtia: yksilölliseen ja yhteisölliseen. Yksityisyyden suojaan liittyvä tietosuoja edellytti, että salassa pidettävien tietojen käsittely perustui  kulloistakin käsiteltävää asiaa koskeviin voimassa oleviin tietosuojanormeihin. Kouluväki suljettiin tiedon kulun ulkopuolelle. Rehtorille ei enää kerrottu edes sitä, että jokin oppilas on uhannut  tulla aseen kanssa kouluun. 

Yhteisöllisen oppilashuollon tehtävänä oli  tästä eteenpäin tukea yleisesti oppilaiden hyvinvointia ennaltaehkäisten. 

Kun siirryttiin uuteen  Soteen vuoden 2023 alusta, oppilashuollon ammattilaiset jatkoivat työtään koulun tiloissa, mutta he eivät enää olleet koulun henkilökuntaa. Lakia täsmennettiin. Edelleen koulun väki ei osallistu yksittäisten oppilaiden hoitopäätöksiin -ellei perhe anna siihen lupaa. Edelleen kouluissa tuli olla nyt opiskeluhuoltoryhmän nimellä toimiva ryhmä, jonka tehtäväkuvaa laajennettiin. 

Juuri nyt

Opiskeluhuollosta säädettiin erillisellä lailla oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013). Hyvinvointialueiden käynnistyessä 1.1.2023 lakiin tehtiin  muutoksia (377/2022).

Opiskeluhuollon ensisijaisena tarkoituksena on edistää opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia, oppimista ja osallisuutta sekä ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Kunnilla ja muilla koulutuksen järjestäjillä sekä hyvinvointialueella on omat roolinsa opiskeluhuollon järjestämisessä. Edelleen tavoitteena on tunnistaa opiskelijoiden tuen tarpeet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja järjestää tukea oikea-aikaisesti sitä tarvitseville. 

Yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö

Yksilökohtaisia opiskeluhuoltopalveluja antavat kuraattorit ja psykologit sekä koulu- ja opiskelu- terveydenhuollon ammattilaiset, joiden palkan maksaa hyvinvointialue.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto 

Yhteisöllinen opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.

Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat koko henkilökunta oppilaitosten arjessa. Ensijainen vastuu koko kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun  henkilökunnalla.-  

Myös yksilökohtaisia opiskeluhuoltopalveluja antavat kuraattorit ja psykologit sekä koulu- ja opiskelu- terveydenhuollon ammattilaiset, osallistuvat yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämiseen osana työtehtäviään. Tarkempi työnjako määritellään koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa- Keskeinen rooli yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämisessä on oppilaitoskohtaisella opiskeluhuoltoryhmällä.

Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä

Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä on  hyvinvointityön keskeinen rakenne ja toimija. Sen tehtäviä ovat:

  • Kehittää ja edistää opiskeluympäristön terveellisyyttä, esteettömyyttä, turvallisuutta sekä hyvinvointia
  • Vastata  koulun yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista
  • Työrauha-asiat, luokkien ilmapiiriasiat, poissaolot, ajankohtaiset ryhmäilmiöt, kouluterveyskyselyiden ja koulujen hyvinvointiprofiilien koonti 

Edelleen on niin, että  opiskeluhuoltoryhmässä käsitellään asioita  vain yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla. Siellä ei puhuta yksittäisistä oppilaita. Siellä saadaan puhua  ryhmistä, luokista, koulun opiskeluympäristöstä ja  yhteistyöstä  esimerkiksi ilmapiirin, työrauhan, kiusaamisen, hyvinvoinnin, terveyden tai osallisuuden näkökulmista.Työskentelyyn  voivat osallistua myös oppilaat ja opiskelijat, huoltajat tai ulkopuoliset yhteistyökumppanit käsiteltävän aiheen edellyttämällä tavalla. Tarvittaessa ryhmä voi myös kuulla asiantuntijoita. Ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista päätetään paikallisesti.

Katse eteenpäin

Hämeenlinna on päättänyt ottaa vakavasti tutkimustiedot huolista  peruskoululaisten pahoinvoinnista ja tukea  koulujen opiskeluhuoltoryhmien voimavaroja. Niinpä meillä oli tällä  viikolla ilo valmentaa kaikkien hämeenlinnalaisten ryhmien vastuuhenkilöitä vahvistamaan niin oppilaiden kuin aikuisten hyvinvointia. 

Valmennukseen on varattu kaksi kullekin ryhmälle  kaksi päivää. Toinen on syyskuussa, toinen lokakuussa. Porukka jaettiin syyskuussa  kahdelle eri päivälle. Nyt ne ovat takana.

Päivien ohjelma rakennettiin viiden modulin varaan. Idea oli, että jokaiseen moduliin liittyi lyhyen luennon lisäksi porinoita, pureskelua ja märehtimistä. Iltapäivän edetessä kunkin koulun  tiimi sai eväitä suunnitella luovia jatkotoimia ja lopulta jakaa ja ottaa eri ryhmien ideoita keskenään.

Modulit olivat: 

  • Avaus  
  • Yhteisöllinen oppilashuolto   
  • Hyvinvoinnin/pahoinvoinnin pedagogiikka. Mitä? Miksi? Miten?  
  • Kokonaisvaltainen johtaminen 
  • (Lounas) Maiskis
  •  Laumasta yhteisöksi. Roadmad aidoksi yhteisölliseksi kouluksi 
  • Muutoksen johtaminen ja dialoginen vuorovaikutus   
  • Valmennuspäivän reflektio.  
  • Yhteenveto. Lopetus. Jatko. 

Olemme tosi tärkeän äärellä. Meillä on ongelma: Oppilaat ( ja myös aikuiset) voivat kouluissa huonosti. Meillä on myös upeita ratkaisujamalleja. Hyvinvointityö on opetussuunnitelman avaintavoitteita - ei vain oppiminen. Meillä on käsky ja lupa ottaa hyvinvointityöhön  aikaa. Opetetaan perusasiat. Karsitaan. Varataan aikaa oppilaiden kohtaamiselle. Kaikki tärkeä tapahtuu kohtaamisissa. Estetään  tilanteet, joissa on  tilaa ostrakismiin. Ei vain estetä pahaa vaan rakennetaan hyvää: Että  jokainen saa tilaisuuksia onnistua, kuulua joukkoon, vaikuttaa siihen, mitä tehdään - ja auttaa toisia. Pysyvillä ryhmillä on tässä iso rooli.

Näistä saimme puhua. Ja myös nauraa. Kiitos siitä, että saan olla tässä prosessissa mukana.



Ei kommentteja: