Seminaariohjelma oli tällainen:
- Espoon kaupungin talousnäkymät, rahoitusjohtaja Ari Konttas ja konserniohjauksen kehittämisjohtaja Maria Jyrkkä
- Tilapalvelut-liikelaitoksen katsaus, toimitusjohtaja Maija Lehtinen
- Kasvun ja oppimisen toimialan toiminta ja talous 2024 , kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-aho talous- ja hallintojohtaja Timo Ketonen
- Keskustelua
Ari Konttas selosti meille, kuinka rajusti sote-uudistus muuttaa Espoon taloutta. Espoo on jo vuosia luovuttanut omia verotulojaan muullle Suomelle, mutta nyt tilanne vaikeutuu entisestään. Soten vuoksi Espoolta lähtee 170- 200 miljoonaa sen omia verotuloja. Valtionosuuksina saamme vain hiluja. Siksi taloutta joudutaan panemaan tosi tiukoille. Menojen ja tulojen on kohdattava. Edessä on hänen mukaansa sopeutuksia. Puskureita ei ole (Mielenkiintoinen tieto oli, että rahastoissa on tällä hetkellä yli miljardi euroa - mutta niihin Konttas ei antaisi koskea).
Maija Jyrkkä korosti, kuinka isosti sekä rahoitusympäristömme että toimintaympäristömme on muuttumassa. Korot nousevat. Konkurssit lisääntyvät. Työttömyys noussee 7 %:iin. Talous supistuu 0,4 %. Tärkeäksi periaatteeksi nousee varovaisuus. Tänä vuonna saamme vielä ”vanhoja valtion rahoja”, joka nostaa tämän vuoden taloustilannetta. Siksi tulot ylittävät ennakoidun 170 miljoonaalla eurolla. Jatkossa niitä ei enää tule.
Samaan aikaan väestön kasvu jatkuu. Kaupunki saa noin 8000 uutta asukasta vuodessa. Suurin osa heistä kuuluu ikäryhmään 30-40 vuotta.
Maija Lehtinen kertoi, että Sote-uudistuksen jälkeen Espoon omistamista 1,2 miljoonasta m2:stä Kotolan osuus on 54%. Investointeja on jatkettava. Kouluja pannaan kuntoon. Tilapalveluille on asetettu 4 miljoonan euroran tuottovelvoite. Uusia malleja kokeillaan. Tänä vuonna valmistui viimeinen koulurakennus, joka toteutettiin elinkaarimallilla. Yhä niitä tuotetaan PPP-mallilla.
Harri Rinta-Aho kertoi, että koko toimiala on ylittämässä budjetin noin 15 miljoonalla eurolla. Syitä oli pitkä lista: Espoo on ollut aktiivisesti mukana eri hankkeissa, ja niistöä on tullut kuluja, Valtio ei tue riitävästi kuntia, joissa on paljon viersskielisiä oppilaita. Espoossa heitä on yli 10 000. Heidän opetuksensa kustannukset ovat 50% korkeampia kuin suomen/ruotsinkielisten. Varhaiskasvatukseen on tullut lapsia enemmän kuin oletettiin, ja erityisesti kasvoi hyvin pienten lasten määrä. Myös monet muuttuneet sitovat säädökset nostivat kuluja. Palkankorotukset olivat suurempia, kuin mihin oli annettu rahaa. Jopa sellaisten tuotteiden kuin vessapapereiden hinnat kolminkertaistuivat.
Ongelmia siis on. Vakava henkilöstöpula varhaiskasvatuksessa. Koronan vuoksi opiskelijoilla on oppimis- ja hyvinvointivelkaa. Hyvinvointialue ei ole pystynyt järjestämään kaikille kouluille lainmukaisia opiskelijahuollon palveluita. Talousohjelma (Sarastia) ei aina toimi toivotusti...
Monta asiaa on myös hoidettu tosi hienosti: On selvitty koronasta. On huolehdittu ukrainalaislaisten koulutuksesta. On ideoitu uusia digiratkaisuja. Laajennettu oppivelvollisuus on saatu toimimaan hyvin.
Timo Ketola avasi meille tapaa, jolla vuoden 2024 budjettia on hahmoteltu. Iso haaste on, että ensi vuoden luvut ovat vielä kesken. Esim. indeksikorotust% on vain "arvattu". Iso ongelma on vuokrien nousu: ensi vuonna se on 9,8 %. Yhteensä vuokrat voivat kasvaa jopa 17,8 miljoonaa euroa. Oppilasmäärä kasvaa ensi vuonna 217:llä, ja kasvu osiin vanhempiin (ja kalliimpiin) ikäluokkin.
Kiivasta keskustelua
Alustusten jälkeen alkoi keskustelu. Moni kysyi fiksuja kysymyksiä, kuten oman tiimimme Juri ja Jukka. Sitten minä menin tekemään kysymyksen, joka selvästi nosti tunteet pintaan. Kerroin, että Jyväskylä ja mm. Helsinki ovat päättäneet tehdä rajujakin leikkauksia koulutuksen menoihin. Kysyin suoraan- ja sanoin ymmärtäväni, jos siihen ei voida vastata että , kun kasvun ja oppimisen toimialan budjetti on nyt eri syistä ylittymässä, onko Espoo suunnittelemassa sopeutustoimia jo tälle vuodelle.
En nyt kuvaile yksityis- tai henkilökohtaisesti kysymykseni jälkeen nousutta keskustelua, kuin sanomalla, että tunteet todella nousivat kuumiksi ja osa vastauksista kummallisiksi. Suuri osa oli siitä mieltä, että nyt ei voi olla oikea aika leikata lapsilta ja nuorilta.
Sen kuulimme, että mistään leikkauksista ei ole käyty virallisia tai epävirallisia keskusteluja. Luvassa ei siis pitäisi olla hurjaa, kurjaa loppuvuotta.
Espoon Valtuusto käsittelee maanantaina myös Kasvun ja oppimisen toimialan osavuosikatsausta nro 2. Oma tulkintani on, että toimialan taloudesta vastaavalle johdolle olisi tosi tärkeää, että valtuusto huomaisi ylityksen, ymmärtäisi sen taustalla olevat syyt välttämättömäksi ja ottaisi kannan, että se ei vaadi sopeuttamistoimia. Mutta tämä on vain oma käsitykseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti