MTV3 nosti tänä aamuna napakasti esiin inkluusio-teeman. Televisioyhtiö oli teettänyt teemasta kyselyn, tehnyt siihen johdattelevan teaserin ja pyytänyt varttia yli seitsemäksi paikalle kaksi rehtoria. Toinen oli Suomen Luokanopettajien puheenjohtaja Marko Jokinen ja toinen rehtori koulusta, jossa oltiin saatu riittävästi osaajia ja resursseja turvaamaan kaikkien lasten oikeus saada tarvitsemansa tuki. Valitettavasti hänen nimensä vilahti niin nopeasti, etten ehtinyt kirjata sitä ylös.
MTV:n kysely: Opettajat tyrmäävät erityisluokkien vähentämisen: "Nyt viimeistään pitäisi herätä."
MTV Uutisten kysely lähetettiin 1000:lle luokanopettajalle. Vastauksia saatiin kolmisensataa. Kyselyn vastanneista suurin osa (74 %) piti inkluusion tavoittelemista kouluissa virheenä. Se on heikentänyt oppilaiden mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa tukea. Valtaosan mielestä erityisluokkia ei tällä hetkellä ole riittävästi. 93 % oli sitä mieltä, että koulussa ei voida taata riittävää tukea.
Tässä linkki nettiartikkeliin:
MTV:n teaseristä: "Tasavertainen koulu ja yhdenvertainen oppiminen kaikille. Kaunis ajatus, mutta ei toimi käytännössä."
Inkluusiota on toteutettu vuoden 2011 lain pohjalta, siis yli 10 vuotta. Teaserissa opetus-ministei Li Andersson syytti opetuksen järjestäjiä siitä, että luokissa on erityisoppilaita tai tehostetun tuen oppilaita, jotka käytännössä eivät saa sellaista tukea, mitä he oikeasti tarvitsisivat.
Osa kunnista on käyttänyt inkluusiota säästökeinona. Opetusministeri Li Anderssonin mielestä ongelmana ei ole inkluusion tavoitteleminen, vaan se, että osa kunnista on käyttänyt inkluusiota säästökeinona.
OAJ:n sivustoilta poimittua
Myös OAJ on tuonut vuosien ajan. esille inkluusioon liittyviä ongelmia. MTV:n uutis-sivustolla oli linkki OAJ:n sivuille.
OAJ selvitti vuonna 2017, kuinka ns. kolmiporaiseen tukeen liittyvä lakimuutos on vaikuttanut opettajien työhön ja oppijoiden saamaan tukeen. Oppijalla on oikeus välittömiin tukitoimiin heti, kun oppiminen tai koulunkäynti kangertelee. Tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.
Selvitysten mukaan oppilaille laissa turvatuissa oppimisen tukitoimissa on suuria puutteita. Nyt käytettävissä oleva raha ratkaisee annettavan tuen, ei tuen tarve. Osa-aikaista erityisopetusta ei ole antaa tarpeeksi. Erityisopetusta ei ole tarjolla jokaiselle sitä tarvitsevalle, vaikka erityisopetus on sitä tarvitsevan lapsen ja nuoren oikeus. Pienryhmäopetusta ja erityisluokkia tarvitaan edelleen.
Kolmiportaisen tuen paperityöt vievät ajan olennaisimmalta – opettamiselta ja oppimisen tukemiselta- erityisesti paperityö kuormittaa erityisopettajia.
MTV:n haastattelusta
Vartin mittaisessa haastattelussa nousi esiin ihan samat huolet. Tuen tarve on kasvanut. Rahaa siihen ei ole kaikissa kunnissa eikä kouluissa. Monet opetuksen järjestäjät puhuvat ihanteellisesti inkluusiosta, mutta todellisuudessa sen avulla leikataan kuluja, joita pieni opetusryhmä ja paremmin palkattu erityisopettaja aiheuttavat. Mutta raha ja osaava henkilöstökään ei riitä kaikkien oirehtivien lasten tuen tarpeisiin. Yhä tarvitaan myös pienluokkia.
Viisaasti muistutettiin, että on myös kouluja ja kuntia, joissa rahaa riittää ja tukea ja tarvittavaa pätevää henkilöstöä: luokanopettajia, erityisopettajia, koulupsykologeja, koulukuraattoreita ja mm. koulunkäynnin ohjaajia on tarpeeksi ja heille on aikaa suunnitella toimintaa yhdessä.
Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja
Hmm.
Opetusministeri siis syytti tilanteesta opetuksen järjestäjiä. Hänestä suurin haaste on, ettei hallituksella ole riittävästi välineitä ohjata kuntia siinä, miten ne käyttävät rahaa.
Niinkin. Mutta miksi? Koska valtio luopui 1990-luvulla opetukselle korvamerkitystä valtionavusta. Laman aikana ja sen jälkeen laskennallisiin valtionapuihin on tehty 30 vuoden ajan massiivisia leikkauksia. Kaikilla kunnilla ei ole riittävästi rahaa palkata henkilöstöä eikä sitä ole nykyisiä työnteon ehdoilla markkinoilta saatavissa.
Hyvä, että nyt on alettu selvittää, mitä lainsäädännölle pitäisi tehdä. Eräs vaihtoehto on Anderssonin mielestä esimerkiksi erityisopettajamitoitus. Eivät pelkät mitoitukset.- näin väitän- tilannetta kuitenkaan muuta. Kuten näemme hoitoalalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti