Luokanopettajaliiton 1989 tekemä kehittämissuunnitelma Peruskoulu 2000

33 vuotta sitten Luokanopettajaliitto (nykyään Suomen Luokanopettajat ry,) julkaisi oman suunnitelmansa Milleniumin peruskoulusta. Elettiin kultaista 80- lukua. Rahaa tuli ovista ja ikkunoista. Päätösvaltaa valutettiin kunnille. Peruskoulun toinen ops (1985) oli vasta käännetty kuntakohtaiseksi. Elettiin eheyttämisen ja koulun sisäisen kehittämisen vaihetta, joka tulisi 1990-luvun alussa entisestään kiihtymään. Oltiin juuri puolivälissä  80- ja 90-lukujen opseja.

Salomaa, Jarmo, Hauhia, Matti, Häkkinen Ari,  Kankaanpää-Kananen, Paula ja Sarras, Riitta. (1989).  Peruskoulu 2000.  Peruskoulun kehittämissuunnitelma. Helsinki. Luokanopettajaliitto ry.  

Vuonna 1987 oli asetettu 5-henkinen työryhmä.  Kaikki aktiiveja opettajien edusvalvojia. Ryhmä kuuli niin hallinnon kuin kentänkin asiantuntijoita. 14. 1. 1989 10-sivuinen koulutuspoliittinen puheen-vuoro oli valmis.

 

Koulutuksen merkitys lisääntyy

Suunnitelman ensimmäisessä luvussa  korostettiin kasvanutta ymmärrärrystä ja mielenkiinnon kasvua koulutusta kohtaan.  

Koululaitoksen kehittäminen oli osa yhteiskunnan kehittämistä ja tasa-arvotyötä myös alueellisesti.

(Kuvassa Jarmo Salomaa)

Koulutuksen tavoite

Työryhmän kasvatustavoitteena oli  omaleimainen, itsenäinen yksilö. Koulutus tuli toteuttaa oppilaan  kokonaiskehityksen ehdoilla. Keskein en tavoite on kehittää oppilaan kykyä jäsentää itsenäisesti omaa yksilöllistä kuvaa maailmasta. Arvopohjana oli vapaus ja demokratia. 

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Jännää, mihin jäi yhteisön jäsenyys, kansalaisuus, joka oli peruskoulu-suunnitelmissa toinen tärkeä tavoite? 

Opetussuunnitelma

Työryhmä kritisoi  oppiainejakoista ja irrallisen tietoon perustuvaa opsajattelua, ennaltasidottua opsia kiinteine tuntijakoineen. Valtakunnallinen ops tulisi tehdä ohjeelliseksi. Opetusuunnitelma tulisi tehdä koululla opettajien yhteistyönä. Opettajalla olisi oikeus luoda oppilaan oma opetussuunnitelma.

(Kuvassa Matti Hauhia)

PerästÄ kuuluu, sanoi torvensoittaja

Työryhmä haisteli hyvin siirtymää vuoden 1994 opsiin, jossa valtaistettiin kouluntason ops.

Koulutuksen sisällöt ja eheyttämisen periaate

Yksi suunnitelman keskeisimpiä ideoita oli irtotto oppiaineista. Lukuunottamatta matematiikka, äidinkieltä ja vierasta kieltä, joiden sisällöt saisi säätää yhä laeilla. 

(Kuvassa Ari Häkkänen) 

Oppiaineiden sijaan haluttiin jäsentää sisältöjä  ilmiöiksi, teemoiksi,. kokonaisuuksiksi, elämänpiireiksi ja projekteiksi ja edetä kohti aktiivisesti hankittujen tieto- ja taitokokonaisuuksien hallintaa. Eheyttää voisi horisontaalisesti, vertikaalisesti, jaksottamalla

" Todellisen elämän ilmiöitä ei voida selittää vain yhden tiedonalan näkökulmasta."

Myös vieraan kielen opetus toteutettaisiin  eheyttämällä.

Opetus alkaisi noin 9-vuotiaana.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Huikea idea.

Ihan 1970-luvun POPS I:n mukaisesti korostettiin tiedon hankkimis-ja soveltamistaitoja,  soveltavaa ongelmanratkaisua ja opiskeluvalmiuksia. 

Sekä 1980-luvun alun hengen mukaisesti perustaitojen oppimista.

Opetuksen metodit

Metodien tulisi olla monipuolisia. Erityisesti suositeltiin yksilöllistä työskentelyä.  Oppilaan varsinainen oppikirja olisi  työkirjatyyppinen. Oppilas tekisi itse työkirjan oppikirjakseen. 

(Kuvassa Paula Kankaanpää-Kananen)

Uusien oppimateriaalien tulee sopia eheytettyyn opetukseen.

Luokkakirjastoihin tuli hankkia hakuteoksia. Tietotekniikkaa tuli. opettaa. Joukkoviestintöaineistojen käyttöä suositeltiin. Koulut tuli kytkeä kansainvälisiin tietopankkiverkostoihin.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Mielenkiintoisesti yhteistoiminnalliset työtavat on hylätty.-

Opetuksen eriyttäminen

Työryhmän raportin aivan keskeinen tavoite oli yksilöllisyys ja niinpä eriyttäminen on myös keskeinen didaktinen periaate: 

"Hitaimmatkin oppilaat saavuttavat tavoitetason ja nopeasti etenevät saavat edetä omine edellytysten mukaisesti."

Keinovalikko olisi tämän näköinen:

• Koulun köynnin aloituksessa koululykkäysprosessi on hankala.Vanhemman pitäisi  saida päättäa: aloitus 7-8-vuotiaana 
• Erityisopettaja  luokanopettajan apuna normaalissa luokkatilanteessa ja tarvittaessa ottaa  yksilö- ja pienryhmäopetukseen joko hitaasti tai nopeasti oppivia.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Loistava idea. Paluu klinikkaopetuksen.

 

• Vaikeavammaiset edelleen omiin kouluihinsa.
• Pois sitovasta luokkajaosta

VSOP oli tuon ajan uusia ideoita. Työryhmä tarttui siihen: Tarvitaan opetusryhmien tarkoituksenmukaista ryhmittelyä.

Luokaton peruskoulu - 7 -11 vuodessa  -jolloin samassa opetusryhmässä olisi  eri ikäisiä oppilaita. Olisi 3 tasoryhmää:

• Alkuopetuksen tasoryhmä (1-3 luokkia vastaa, aikaa  2-4 vuotta
• 4-6-luokkien tasoryhmä, aikaa 2-4 vuotta
• Yläasteen tasoryhmä ( 7-9-luokkia vastaa, aiaa 2-4 vuotta)

Tasoryhmistä toiseen siiryttään joustavasti. Koulujärkestelmä antaa  lapselle mahdollisuuden kypsyä koulun sisällä.

Sisältöjä ei sidota oppiaineisiin eikä valtakunnallisiin tuntimääriin 

Oppilas voisi käyttää eniten aikaa siihen, mikä on hänelle vaikeaa eikä tarvitse odottaa toisia asioissa, jotka ovat hänelle helppoja. 

Kullakin tasolla  selkestä määritellyt minimitavoitteet

Opettajat suunnittelevat ja toteuttavat opetuksen opettajaryhmänä 

Opetusryhmien koko max 14-16 oppilasta.

 

Arviointi

Työryhmä näki kirkkaasti nykyaikaan saakkaa. Raportin mukaan arviointi oli  ensisijaisesti opettajan ja oppilaiden kommunikaatiota. Oppilas saa opettajalta koko kouluajan suullista ja kirjallista palautetta. Lisäksi nostettiin esiin itsearviointi.

(Kuvassa: Riitta Sarras)

Todistuksia annettaisiin lukuvuosittain. Kirjallinen arvostelu tehtäisiin sanoin tai numeroina.  4-6 luokilla  annettaisiin kirjallinen arvostelu keväällä.

Työryhmä vastusti valtakunnallisia kokeita ja suositteli  formatiivisia kokeita. Mittana olisi oppilaan saavutukset  omiin kykyihinsä nähden (kuten 1985 opsissa). Huoltajien kanssa käytäisiin keskusteluja. Opettajan didaktinen vapaus ulottuisi  todistukseen.

Koulun työaika

Koulupäivää ei enää jaoteltausi oppitunteihin. Opettajien palkanmaksussa laskennallinen oppitunti olisi  40 min,. + välituntiin 10 min. Opettajilla olisi päivittäinen  ja viikottainen tuntimäärä, joka olisi  oltava koululla. Oppilaat pääsisivät  kotiin sitä mukaa kun päivän urakka on suoritettu.  

Koulujen työajat ratkaistaisiin maan eri osien tarpeiden mukaan.

Lukuvuosi kuitenkin alkaisi  ja päättyisi  yhtä aikaa.

Kouluille annettaisiin mahdollsiosuus sijoittaa koulupäiviä myös kesään (leirikoulut)

Oppilaiden lukuvuoteen sijoitettaisiin  lomajakso, jolloin opettajille järjestetään täydennyskoulutusta.

Koulun hallinnollinen rakenne

Työryhmä halusi purkaa tiukasti hallinnollisesti ohjatun  koululaitoksen. Päätökset tulisi siirtöää alimmalle  mahdolliselle tasolle, jolla on päätösten edellyttämä asiantuntemus ja pätevyys eli koulun opettajakunnan tasolle. Kullakin peruskoululla olisi oma rehtori ja johtokunta. Kouluille annettaisiin lisää itsenäisyyttä pedagogisissa, hallinnollisissa ja taloudellisissa kysymyksissä. 

.

Luokanopettajat opettaisivat 7-13 vuotiaita ja aineenopettajat 13-15-vuotiaita. Raja voitaisiin kuitenkin ylittää joustavasti

Opettajien peruskoulutus

Jotta koulu olisi hyvä, tarvitaan hyvin koulutettuja, koulun kehittämisestä  kiinnostuneita opettajia. 

Opettajankoulutuksen tavoitteena tulisi olla  kriittisyyten perustuva ammatti-identiteetti., henkinen kasvu sekä  valmius jatkuvaan kouluttautmiseen. Opiskelussakin johtoarvoja olisivat vapaus, ja itsenäisyys

Selkärankana  olisi koko opiskeluajan jatkuva yleisdidaktinen opintosarja. Opetuksessa käytettäisiin monipuolisia työtapoja. 

Harjoittelukouluissa keskityttäisiin kontrolloituihin opetuskokeiluihin. Varsinainen opetusharjoittelu siirrettäisiin tavallisiin kouluihin.  Koulutusta voitaisin lyhentää poistamalla  lukion kurssien kertaamisia, kehittämällä monimuoto-opetusta ja  hyväksymällä hankittu työkokemus opetusharjoitteluksi. 

Täydennyskoulutus ja sapattiaika

Opettajille tulisi taat oikeus palkalliseen sapattiajan kaltaiseen virkavapauteen. Opettaja itse päättäisi  sapattiajan käytöstä.

Sapatti olis ilukukauden mittainen, kerran 7 vuodessa.Sijaisina toimisivat opetusharjoittelijat.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Sellainen ehdotus. Ehkä kaikkein mielenkiintoisin oli ehdotus peruskoulun joustavista "tasoryhmistä". Ymmärtääkseni OAJ ajaa nyt samaa asiaa 33 vuotta myöhemmin  :-)