Kirjoja

Kirjoja

tiistaina, lokakuuta 05, 2021

Espoon uusin koulurakennus: Monikko










Kasvun ja oppimisen lautakunnan viime lauantaina EKOAY:n järjestämään seminaariin osallistuneita jäseniä yllätti Espoon uusimmasta  koulusta  Monikosta esitetty voimakas kritiikki.

Talossa toimii Leppävaaran yhtenäiskoulu, Albergan koulu, suomenkielinen ja ruotsinkielinen päiväkoti ja väistössä osa Kilon koulua. 

Vuonna 2012 kolme koulua yhdistyi Veräjäpellon yhtenäiskouluksi. Nämä koulut olivat tuolloin Veräjäpelto, Vallivaara ja Veräjänkulma. Tämän vuoden elokuun alussa Veräjäpellon yhtenäiskoulu yhdistyi Leppävaaran yläkoulun kanssa Leppävaaran yhtenäiskouluksi.

Kävin tänään koulussa. Tsekkasimme rehtori Janne Oinosen kanssa kaikki tilat. Haastattelin hänen lisäkseen ruotsinkielisen koulun  rehtoria, useita opettajia ja kysyin tunnelmia myös usean luokan oppilailta.

Ilmanvaihto tuntui toimivan hyvin. Kalusteet olivat uusia. Musiikkiluokka oli vaikuttava. Auditorio vaikutti toimivalta.

Oppilaat kertoivat viihtyvänsä uusissa tiloissa. Henkilökunnalla oli paljon huolen aiheita. Kokosin niitä tähän, jotta en unohda.

Ilkivaltaa
  • Ensimmäiset pihakeinut on jo rikki ja talon seinissä graffiteja.
  • Toistuvasti pyörävarkauksia. Lisää valvontakameroita tarvitaan.

Kalusteet ja välineet

  • Kaikissa luokissa ei ole vielä pulpetteja eikä opettajilla kaappeja! 
  • Monet pienet luokat ovat puutteellisesti varustettuja
  • Osa kalusteista on edelleen myöhässä (mm.  alkuopetusen tuolit)
  • Tabletteja/kannettavia on liian vähän 
Piha
  • Koulupiha on liian pieni 900:lle oppilaalle
  • Monikonpuro tulvii yli äyräiden sateella niin, että puolet pihasta ui veden alla – mukaan lukien jalkapallo- ja koripallokentät.  

Opetuksellisia ongelmia

    • Kaikissa luokissa ei ole mitään säilytystilaa  keskeneräisille töille
    • Lähes kaikki seinät ovat lasia ja oppilaiden työt näkyvät kaikkialle, osa huoltajista on kieltänyt oppilaiden töiden laiton seinille. 

    Rahankäyttö

    • Rahaa on tuhlattu ihan pöljiin juttuihin; tietotekniikaltaan huipputason kello/pistelaskujärjestelmä liikuntasalissa, johon ei katsojia mahdu ja katsomoa ole. 
    • Valkotaulut kosketusnäytöllä joka luokassa mutta tietokoneliitännät ovat surkeita.
    Siivouksen ongelmia
    • Käytävät ovat täynnä jättiraheja jolla ”Liikkuvan koulun” oppilaat makaavat välituntisin. Siivoajat kiroavat kun eivät voi käyttää  päältä ajettavaa siivouskoneettaan, koska kaikki aika menee rahien siirtelyyn.

    Teknisiä ratkaisuja

    • Lähes kaikissa luokissa on yksi lasiseinä; opettajat ovat rakentaneet niihin oppilastöistä keskittymistä edistävää näkösuojaa.
    • Kaikkiin  luokkatiloihin ei tule luonnonvaloa
    • Koulun kirjaston tila on surullinen:  muutama hylly ala-aulassa. Mitenköhän niiden kirjojen säilyvyyttä kontrolloidaan kun tila on kaikille avoin ja esteetön myös iltakäytön aikana? Tämän alueen oppilailla ei kaikilla ole kirjastokorttia/sellaista lukutaitoa, että vapaa-ajallaan lähtisivät Sellon kirjastoon lainaamaan kirjoja.
    • Musiikin luokan. päätyseinä on kipsiä, sille on erittäin vaikeaa kiinnittää tarvittavia kaiuttimia
    • Opettajien työ-/sos.tilat ovat vailla kalustusta ja epäkäytän-nölliset. 
    • Osaan luokista ei ole omaa ovea käytävästä, vaan niihin kuljetaan toisten luokkien läpi. Turvallisuus voi olla tästä syystä vaarassa mm. teknisen opetuksen luokassa.
    • Osista koostuva väliseinä luokkien välillä: Äänet haittaavat
    • Osa  luokista on avoimia, ja niissä äänet häiritsevät 
    • Ovien lukot eivät toimi
    • Suuressa osassa luokkia ei ole käsien pesupistettä/lavuaaria silti alakoulun kuvikset/askartelut pitää siellä kuitenkin pitää, koska kuvisluokka on varattu.

    Tilojen riittävyys

    • Eriyttävää tilaa ei ole  muuta kuin käytävät laaja-alaisille/avustajille.Luokkahuoneet ovat ahtaita 
    • Naulakkoja on liian vähän oppilaille, 
    • Ns. teknisen käsityön luokka on liian pieni, samoin sen varastot
    • Pienryhmätiloja on aivan liian vähän; Tiloja esim. puhe- ja toimintaterapeuteille ei ole riittävästi (koulussa dysfasia- oppilaita yms. todella paljon!)
    • Varastotilaa on liian vähän ja mitä on, on "hölmöissä" paikoissa esim. TS-luokan ulkopuolella.

    Tilojen  sijoittelu

    • Tiloja on kolmessa kerroksessa, sanoisiko sikin sokin

    Uunituoreen koulun tekninen laatu

    • Lattiat halkeilevat
    • Katto vuotaa, 
    Varusteet ja kalusteet
    •  Kahta kopiokonetta käyttävät kaikki 3 koulua ja 2 päiväkotia = ruuhkaa!

    "Ihmettelen, mille ryhmälle tämä rakennus on rakennettu? Ja kuka on hyväksynyt tällaisen rakennuksen sopivaksi tämän alueen lapsille ja nuorille? Ei kai se ole arkkitehdin vika, ettei ymmärrä koulumaailmasta mitään! Jonkun olisi pitänyt valvoa, että koulusta tulee koulukäyttöön soveltuva. Meidän oppilaista noin puolet ovat erityisen/tehostetun tuen oppilaita – silloin kouluntilojenkin pitää olla siihen soveltuvia! Yliopistot ja ammattikorkeat voivat olla ehkä tällaisia, mutteivat peruskoulut. Me teemme toki tästä umpisurkeasta rakennuksesta parhaan mahdollisen rakennuksen meidän oppilaille mutta olisin toivonut, että käyttäjäkuntaa olisi oikeasti mietitty!” -Anonyymi Monikon opettaja

      

    5 kommenttia:

    Anonyymi kirjoitti...

    Muutama vuosi sitten meidän koulun laajennusta ja saneerausta suunnitteli ylimielinen arkkitehti, joka luuli tietävänsä, millaisissa tiloissa tulevaisuudessa opetetaan. Hän yritti ”kouluttaa” meitä opettajia huomisen opettajiksi. Joissain asioissa pystyimme pitämään päämme, mutta joitain asioita ihmetellään vielä tänä päivänä. Nähtävästi jokaikisen arkkitehdin täytyy jokin twisti saada jokaiseen projektiinsa...

    Anonyymi kirjoitti...

    Kun katsoin, miten koulua rakennettiin ja materiaalien annettiin kastua sateella, en ihmettele katon vuotamista ja lattian halkeilua. Alkoivat vain paljon nopeammin kun odotin.
    Sääliksi käy lapsia ja opettajia, kun tuossa showssa aloitetaan uutta lukuvuotta. Espoo olla olisi ollut mahtava näytön paikka koulutilojen kehittämisessä, erityisestä huomioiden kolmiportaisen tuen. Elina Mäkinen

    un vikingo kirjoitti...

    Jos suunnittelijoilta puuttuu näkemys omasta perustehtävästään, ei voi odottaa muuta kuin valtavia kustannuksia veronmaksajille. Vuorovaikutuksessa asiakkaan ( tilojen käyttäjien ) kanssa tapahtuva ennakkosuunnittelu voisi estää mittaamattomat vahingot yhteiskunnalle. Kun sivuutetaan perinteiset hyvän rakentamisen ohjeet: Sadevedet täytyy ohjata kaltevilla katto-rakenteilla ja ränneillä kauas seinistä ja kosteudelle alttistuvista materiaaleista. Rakennuspaikkka täytyy valita huolella vesivahinkoja ehkäisemään. Tilaajan tarpeiden huomioiminen ei voi jäädä taiteellisten tarkoitusten varjoon. Ei ole mitään järkeä repiä alle kymmenen vuotta vanhaa tasakattoista koulurakennusta maan tasalle. Suosittelen kuntapäättäjille yksiselitteistä tasakatoista luopumista. Rakenteissa tulisi olla valmis kaltevuus aurinkoenergian hyödyntämiseen, se helpottaisi myös sadevesien ohjausta.

    Anonyymi kirjoitti...

    Mikä on peruskoulumies?

    Martti Hellström kirjoitti...

    Mies, joka on tehnyt elämäntyönsä nimenomaan peruskoulussa, ei esim. lukiossa tai amiksessa.:-)