 |
| Tilaisuuden avasi ja päätti puheenjohtaja Kirsi Ihalainen. |
VARSINKIN kolmiportaista tukea koskenut lakimuuton on muuttanut opettajien työtä. Karkeasti tiivistettynä kysymys on siitä, että siirtoa erityisluokkiin ja erityiskouluihin on haluttu vähentää ja hidastaa lisäämällä opettajille ja koululle velvollisuuksia kokeilla ensin kaikkia kouluntason tukikeinoja. Tänä iltana järjestettiin kaikille avoin keskustelutilaisuus tästä teemasta Espoon valtuustotalolla. Paikalla oli 44 aktiivia.
OHJELMASSA oli kahvia ja kakkua, lyhyitä alustuksia, ja interaktiivisia äänestyksiä esiin nousseista asioista. Ensin kuultiin kansanedustaja
Sanna Lauslahden alustus lakimuutoksen hyvistä pyrkimyksistä. Uudistuksen arkoitus oli nostaa esiin tavallisen oppilaan ääni. Sivistysvaliokunta halusi tietyllä tavalla lieventää intergaatiota. Haluttiin jouduttaa päätöksiä, ja näin vähennettiin asiantuntijalausuntojen painoarvoa. Iso huoli oli siitä, että tieto ei kulkenut yli hallinnonrajojen.
- Kun tekstiä lukee, huomaa, että tukiopetukseen on subjektiivinen oikeus, mutta tehostettua tukea vain annetaan, Sanna totesi.
SIVISTYSVALIOKUNTA ei ollut aivan varma siitä, että laki toimii. Siksi se liitti omaan lausuntoonsa kaksi lausumaa: uudistusta on seurattava ja kulut on otettava huomioon budjetissa.
HALLINTOPÄÄLLIKKÖ
Tapio Erma kuvasi omassa alustuksessaan, mitä työnantaja odottaa opettajilta. Odotukset tiivistyivät neljään pääasiaan:
1. Oppiminen ja tuki
2.kasvattaminen ja kasvun tuki
3. Yhteisön osallistuva jäsen osallistuva
4. Hyvä opettaja (arvostava käyttäytyminen).
Erma korosti hyvän suunnittelun merkittävyyttä.
OPETTAJIEN työajan todellisuudesta puhuivat espoolaiset opettajat
Teresia Volotinen,
Minna Grönblom ja
Sari Karjalainen sekä
Mervi Mattila. Opetuksen osuus työajasta vähenee koko ajan. Ela-opettajien viikkotyöaika on nykyään jopa 47 tuntia. Se on liikaa.
UUSISTA tuulista Vantaalla kertoi pääluottamusmies
Pirita Hellberg ja
Jaana Alaja Helsingistä. Vantaala kokeillaan ns. vuosityöaikaa. Vuodessa pitää tehdä töitä 1600 tuntia, joista koulussa 1200. Tavoite on rajoittaa työn määrää ja nostaa palkkaa.
Äänestystuloksia
Näin äänestimme
- Pääosan mielestä lakiuudistuksella oli hyvät tarkoitus
- Pääosan mielestä toteutuksessa on ongelmia; koulunpito ei ole muuttunut parempaan suuntaan.
- Vain 12 /44:sta voi oikein hyvin. Muilla on jo jaksamisen kanssa tekemisä.
-Vain 6 koki että työaika on kohtuullinen.
- Valtasosa osallistujista voimaantui Erman pedagogispainotteisesta opettajakuvasta
- Pääosa kannatti kokonaistyöaikakokeilun ideoita.
Mitä pitäisi tehdä?
KESKUSTELUISSA nostettiin esiin mm. seuraavia ideota:
- Lomakkeet on saatava helpommiksi, dokumentointi on nyt liian jäykkää
- Jotain pitäisi tehdä opettajiin kohdistuville juristisisille paineille;
- Kokonaisbudjetti on lisännyt koulujen välistä eriarvoistumista; kaikki rehtorit eivät hallitse yhtä hyvin kolmiportaisen tuen ajattelumallia.
- Liian moni erityisopettaja on epäpätevä. Koulutusta tarvitaan!
- Tieto ei vieläkään kulje, ei edes ala- ja yläkoulujen välillä. Edelleen elää "salassapitämisen kulttuuri"
- Opettajien ääni ei kuulu
- Resurssiopettajat sekoitetaan eloihin; psykologien tehtäviä siirtyy eloille.
Yhteenvetoa
Hannu Suntio tiivisti oman näkemyksensä seuraavasti:
"Opetus on vaarassa. Se on tukehtumassa muuhun työhön." Muu työ vie aikaa mm. tärkeästä opetuksen suunnittelusta.
Sekin todettiin, että ela-opettajat ovat erilaisia. Osa on suuntautunut kokouksiin.
 |
KUULIMME myös, että OAJ
seuraa tarkasti ela-opettajien
työajan kehittymistä |
KANSANEDUSTAJA
Sanna Lauslahti veti lopuksi yhteen kuulemaansa
- Uudistuksen tavoite oli hyvä,
- Toteututuksessa on ongelmia; osa tulee ratkaista paikallistasolla. Näitä on mm. kysymykset moniammatillisesta yhteistyöstä. Osa vaatii toimia valtakunnan tasolla.
Viimeisessä äänestyksessä sali antoi vihreää valoa näin toteutettujen seminaarien jatkolle.
