Kirjoja

Kirjoja

tiistaina, helmikuuta 21, 2012

Teiniliitto perusti vapaan kokeilukoulun vuonna 1969. Perustiko?

Pamfletissa on noin 170 sivua. Sen kaksi
kiinnostavinta alkulukua on kirjoittanut tuolloin
18-vuotian abi, aikuistuttuaan professori Yrjö Engeström
SOKLAN kirjaston poistojen joukossa oli huikean vaikeasti löydettävä teos:

Taanila, H. (toim). (1967). Kouludemokratia. Teinien tavoitteet demokratian tuomiseksi kouluun; mielipiteitä, ehdotuksia, ohjelmia ja mallisääntöjä. Hyvä tietää 17. Helsinki: Tammi.

OI sitä 60-luvun ihanaa, positiivista henkeä! (Olin   siis itse tuolloin 13-vuotias).  Presidenttinä oli Kekkonen. Pääministerinä Rafael Paasio. Kreikan kuningas pakeni maasta. Rauno Aaltonen voitti Monte Carlon rallin.  Kuuden päivän sota. Beatleseita julkaistiin LP Kersantti Pippuri. Che Quevara teloitettiin. Maailman ensimmäinen sydämensiirto. Asematunneli avattiin. Mauno Koivisto siirtyi Suomen Pankkiin.

TEINILIITTO  oli vasta julkaissut oman ehdotuksensa siitä, millainen koulunuudistus Suomessa tulisi toteuttaa. Ehdotuksessa   nousee  kauniisti esiin  60-luvulla renessanssin kokeneen 1900-luvun alun lapsikeskeisen uuden koulun  ihanteet. Poimin niitä tähän aakkosjärjestykseen.

DEMOKRATIA
Kouluun osallistumisväylät: luokka- ja oppiainekonferenssit, luokkakokous, oppilaskunta, oppilasneuvosto ja kouluneuvosto.

HARRASTUSTOIMINTA
Erillään  koulunkäynnistä. Lupa poliittiselle toiminnalle. Tilat oppilaiden käyttöön.

JOHTAVAT PERIATTEET
  • Opiskeluhakun herättäminen
  • Rajoittamattoman kasvun periaate. Vapaus. "Me emme voi vapauttaa ihmistä, ellemme vapauta lasta!"  Keinoina ei opsia. Ei pakonomaisuus.  Oppilaalla oikeus olla oppimatta. Oikeus lähteä ja olla pois koulusta.
  • Ei tekokiihokkeille (ulkoiselle motivoinnille:arvosanat, kokeet). Motivaation tulee olla spontaania. Mahdollisuus tyydyttää omaa kehittymishaluaan.
  • Yksilöllisyys. keinoina mm. tasoryhmät.  Yksilöllistämisen tukena intensiivivinen oppilastarkkailu, testit, neuvottelut. Avainasemassa opintojen ohjaaja.
  • Yhteistyö ei kilpailu. Kilpailu itsensä kanssa.
KASVATUKSEN PÄÄMÄÄRÄ
Yksilön itsenäisyyden suojaaminen ja kypsymismahdollisuuksien takaaminen. Onnellisuus,

KODIT
Kodit kyvyttömiä kasvattamaan. Tarvitaan perheterapiaa.

KOULUJÄRJESTELMÄN RAKENNE
1. Lastentarha 2,5 - 3 v (mm. sukupuoliasiat vapaita, ei rangaistuksia)
2. Varsinainen peruskoulu 6-8-vuotiaasta,  kestää 8-9 vuotta. Luonne yleissivistävä.
3. Yleinen lukio 2-4- vuotta. (Koko ikäluokan lukio). Opiskelija valitse itse. Ei yo-tutkintoa. Lukuisia sisäoppilaitoksina toimivia lukiota.

KOULUKASVATUS
Nykyinen koulukasvatus  on mielenterveyden haitta. Pelko.  Frustraatiot. Aggressiivisuus. Tasapainottomuus. "Koko nykyisen opetusjärjestelmän periaate on mielenterveyden kannalta kiero."

KOULUN KEHITTÄMINEN
Tarvitaan paljon suunnittelua ja tutkimusta.
Uusi koulu ei ole aikuisten maailman pienoismalli.

LUOKALLE JÄÄMINEN
Ei jätetä

LUOKKA
Ei pysyviä, syntymävuoden mukaan määrittyviä luokkia.

LUOVUUS
Tilaa luovalle itseilmaisulle ja tieteellisluonteuselle toiminnalle

MENETELMÄT
Oppilaat etsimään lähdeaineistoa. Tutkielmia, aineita, esitelmiä, taideteoksia, projekteja.
Tarvitaan tilaa leikille (leikki-ikä voi jatkua 16-18 vuoteen),  vapaalle seurustelulle ja luovalle toiminnalle. Yhteistoimintaa.

OPETTAJAT
Ei tarvita muodollista pätevyyttä.
Pois auktoriteetti.

OPPILASHUOLTO
Koulussa psykologi (testaa persoonallisuuden rakenteen kehitystä),  terveyssisar (kokopäivätoiminen) ja koulupsykiatri (antaa terapiaa)
Opintojen ohjaaja /50-100 lasta.

OPPIMÄÄRÄ
Ei vähimmäisvaatimuksia.
Ei pakollisia aineita

RANGAISTUKSET
Ei rangaistuksia.

REHTORI
Rehtorista hallintomies (talousjohtaja, henkilökunnan päällikkö, koulukiinteistön isännöitsija).  Uusi virka kouluihin opintojohtaja.

OPETUKSEN SUUNNITTELU
Oppilaat mukaan.

OPETUSSUUNITELMA
Opetus ei rakennu mihinkään kaavamaiseen opetussuunnitelmaan, vaan oppilaat saavat toteuttaa omia oppimishalujaan.
Jokaiselle oppilaalle laaditaan oma ohjelma. Havintoja, testejä, neuvotteluja

TASA-ARVO
Ei linjajakoa liian aikaisin
Kaikkille yhteinen koulu os.

TAVOITTEET
Ei hyväksytä ylhäältä annettuja vaatimuksia siitä, millaisia kansalaisia lapsista halutaan kasvavan. Ylhäältä annetut tavoitteet johtavat virheellisen kohdeajatteluun. Koulu ei tunne tulevaisuuden yhteiskuntaa. Koulusuunnitelijoilla ei ole oikeutta tehdä pysyviä valintoja tulevien sukupolvien puolesta. "Me emme halua sitä totaalista diktatuuria joka sisältyy nykyiseen kasvatus- ja opetusjärjestelmäämme: edelliset sukupolvet pakottavat seuraavien sukupolvien jäsenet käyttäytymään niin kuin he itsekin ovat käyttäytyneet."
(Kuitenkin toisessa kohtaa kirjaa: itsenäinen, sosiaalinen, tasapainoinen).

TEINIKUNTA
Ei tarvita enää uudessä koulussa.

TODISTUKSET
Ei numeroarvostelua.

TEHTÄVÄT
Yksilöllisiä. Omatoimisesti tehtäviä.

TIETO
Tieto ei ole itsetarkoitus, se on väline. Tiedon tulisi hahmottua eläväksi kokonaisnäkemykseksi.

YHTEISÖLLISYYS
Ei vain omaa etua. Autetaan toisia.

YLIOPPILASTUTKINTO
Poistetaan.

Ks. Ylen arkistosta juttu "Teiniliitto perustaa kokeilukoulun"
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/teiniliitto_perustaa_kokeilukoulun_1366.html#media=1372

PS. Lastun otsikko. Perustettiinko tällainen koulu? Ylen mukaan kyllä. Mitään muuta todistetta ei ole. Ehkä tämä: http://www.kolumbus.fi/pakilan.lastenpaikka/

1 kommentti:

theqmage kirjoitti...

Tämä koulu oli tosiaan tarkoitus perustaa, mutta koska koulun perustaminen oli sen verran haastava homma, perustajat päättivätkin perustaa ensin päiväkodin, josta ajateltiin luontevasti syntyvän koulun.

Koulua ei kuitenkaan koskaan syntynyt. Yksi keskeinen syy oli samoihin aikoihin syntynyt peruskoulu-uudistus, jonka ajateltiin ajavan monia samoja asioita, joita tuon vapaan koulun oli tarkoitus hoitaa.

Lähde: Keskustelut Pakilan lasten paikan (joka on edelleen voimissaan) johtajan Seppo Bruunin kanssa.