Kirjoja

Kirjoja

sunnuntaina, helmikuuta 21, 2010

Keski-Espoon koulusta alakoulu?


KUVA: Keski-Espoon koulu. Kaunis kuva on lainattu Ulla Laakson www.sivuilta.

VIIME viikon torstaina suomenkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen lautakunnan kokouksen jymyuutinen oli asiantuntijaelimen poliitikko-jäsenten yllätysveto. Virkamiehille annettiin tehtävä valmistella uudelleen Keski-Espoon alueen yläkoulujen oppilaaksiotto niin, että ensi syksystä alkaen Suvelassa sijaitsevaan Keski-Espoon kouluun jäisi vain alakoululuokat. Tähän saakka koulu on ollut yhtenäinen peruskoulu, "jossa lapsi voi kulkea koulutiensä esiopetuksesta perusopetuksen loppuun saakka. Koulu tarjoaa liikunnan ja kuvataiteiden painotettua opiskelua ylä-asteella"(ks. koulun omat www-sivut).

Jostain asia oli vuotanut Hesarin toimitukseen, joka teki siitä pikku jutun: "Opetuslautakunnan vetäjä pienentäisi Keski-Espoon koulua" torstaina 18.2. ennen lautakunnan kokousta. Jutussa Marika Niemi perustelee ehdotusta yläkoululaisten siirrosta koulun profiilin nostamisella. "Keski-Espoon koulu ei ole kovin suosittu yläkoulu";"... 50 alueen oppilasta on ilmoittautunut Kauniaisten yläkouluun." (Sitä en muuten yhtään ihmettele. Kasavuoren koulussa todella panostetaan opetukseen).

ENPÄ muista ihan vastaavaa pikainterventiota. Väliintuloon voi olla monta syytä. Fakta on, että Keski-Espoon alueella yläkoululaisten määrä vähenee, ja samaan aikaan ensi syksynä avaa ovensa Kirkkojärven uusi yhtenäinen peruskoulu. Laskettiinko uusien tilojen tarve väärin?

Sekin lienee kaikilla tiedossa, että Espoon kaupunginhallituksessa tehtiin jokin aika sitten periaatepäätös, että koulussa ei tulisi olla maahanmuuttajia enempää kuin 15 %. Tuo 15 % sinänsä tärkeä luku. Kun on tehty kansainvälisiin aineistoihin perustuvia vertailuja oppimistuloksista, niissä ryhmissä, joissa muuta kieltä puhuvien osuus on alle 15 %, heidän tuloksensa ovat hyviä, eikä kantaväestön lasten tulokset laske. Kun %-luku on suurempi, kummankin ryhmän tulostaso laskee.

Keski-Espoossa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on lähes puolet 45%, ja alaluokilla on ryhmiä, joissa heitä on jo yli puolet. Sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälän mukaan "Lapsia ei voi siirrellä etnisen taustan tai uskonnon perusteella koulusta toiseen."

Googlettamalla löytää netistä melkoisesti ja pitkään käytyä huolestunutta keskustelua koulusta. Koulu on kuulema hyvä, mutta sillä on huono maine. Koulussa on eri etnisten ryhmien sakkeja. Väitetään, että että liian suuri osa vanhemmista ei halua laittaa lastaan tuohon kouluun. Hesarin mukaan (7.2.2010) koulussa on tilaa 726:lle oppilaalle, mutta tulijoita ei riitä.

Netistä löytyy tosin myös juttuja siitä, kuinka koulu on yrittänyt kehittää toimintaansa. KOulussa on alkanut liikuntapainotus 3.lla ja 7.llä luokalla.. Koulussa on tehty koulurauhasuunnitelma. On käynnistetty LäksyHelppitoimintaa. Tässä blogissakin on kirjoitettu koulun tilanteesta aikaisemmin 4.2.2007.

EIKÖ lautakunta sitten saisi toimia näin? Juristisesti varmaankin saa. Mutta ei ratkaisua varmaan ihan purematta nielaista. Lautakunta on antanut aikamoisen näpäytyksen sivistystoimen virkamiehille. Samalla se on saattanut kävellä työntekijöiden YT-oikeuksien yli. Ja onko varmaa, että kaikki Keski-Espoosta nyt siirrettävät oppilaat ja heidän vanhempansa ovat tyytyväisiä?

Hesarissa julkaistun puheenjohtajan haastattelun mukaan ratkaisun syynä ei siis ole maahanmuuttajien määrä. Jos yläkoululuokat poistetaan koulusta, maahanmuuttajien suhteellinen osuus näyttäisi päinvastoin jopa lisääntyvän.

Lautakunnan puheenjohtajan mukaan ratkaisulla luodaan alueelle yhteisöllisyyttä. Tavoitteena on varmaankin myös alueen koulutilojen tehokkaampi käyttö. Ratkaisulla saadaan nostettua Saarnilaakson, Espoon yhteislyseon ja Kirkkojärven koulujen käyttöastetta. Mutta mitä tehdään yli 700:lle oppilaalle suunnitellun koulun tyhjeneville tiloille? Lautakunnan puheenjohtaja Marika Niemi esittää, että kouluun sijoitettaisiin päiväkoti, opetusta lukutaidottomille äideille, neuvontapalveluja ja yhteistiloja. Hmmm. Voikin olla varsin haastavaa löytää Keski-Espoon yläkoululaisille suunniteltuihin aineluokkiin sellaista käyttöä, josta kaupunki saisi aidosti tuloja.

Yleensä näin suurissa muutoksissa kuullaan koulun oppilaita, huoltajia, johtokuntaa ja henkilökuntaa. Näin ei ole taidettu ehtiä toimia. Itse asiassa olen elänyt siinä luulossa, että jos suunnitellaan usean kymmenen opettajan siirtämistä toisiin tehtäviin ja toisiin kouluihin, niin kuuluisi tehdä. Ja tilanne on rehtorinkin kannalta aika outo. Jos Keski-Espoon koulusta tulee alakoulu, niin yläkoulun rehtoriksi pätevänä valittu ei ehkä olekaan pätevä alakoulun rehtoriksi.

Keski-Espoon koulu, aikaisemmalta nimeltään Kirstin koulu, on ensimmäisiä yhtenäisiä peruskouluja Espoossa. Koulurakennus valmistui 1977, ja aluksi alimmat luokat muodostivat Kirstin koulun ja yläluokat Suvelan koulun, mutta muistaakseni kouluilla oli alusta saakka yhteinen rehtori.

Nähtäväksi jää, tuleeko Keski-Espoon koulusta Suomen ensimmäinen yhtenäinen peruskoulu, joka supistetaan alakouluksi. Samalla tästä ratkaisusta saattaa tulla ensimmäinen, jossa suomalaiskoulu pilkotaan profiilin nostamiseksi, kun poliitikot eivät ole sen toimintaan tyytyväisiä. Muualla ns. uusliberalistisessa maailmassa näin on toimittu jo pitkään.

Lautakunnan seuraavasta kokouksesta tulee hyvin mielenkiintoinen, ottaa kaupunginhallitus päätöksen käsiteltäväkseen tai ei.

5 kommenttia:

Carita kirjoitti...

Marika Niemen 2.3. järjestetyssä vanhempien kuulemistilaisuudessa kertomat perustelut yläkoulun lopettamiselle olivat lähinnä koulun huono maine ja sen seurauksena oleva oppilaskato. Hän kertoi faktatietona n.50 oppilaan hakeneen Kauniaisten puolelle kouluun juuri Keski-Espoon koulun huonon maineen takia. Opetustoimen kehittämispäällikkö Juha Nurmi korjasi myöhemmin, ettei Keski-Espoon koulun kuudennen luokan oppilaista ole kuin yksi oppilas hakenut toiseen kouluun ja hänkin painotettuun opetukseen. Marika Niemi siis valehteli/vääristi tietoa. Kauniaisiin hakeneet oppilaat olivat Nurmen tilastojen mukaan lähinnä Kauniaisten vieressä mm. Ymmerstassa asuvia tulevia seiskoja, joille Kauniaisten puolella oleva koulu on Keski-Espoota (joka on siis senkin alueen ns. lähikoulu) huomattavasti lähempänä. Juha Nurmi kertoi myös, että muutaman vuoden kuluttua väestöennusteen mukaan Keski-Espoon koulun yläaste täyttyisi taas oppilaista, huolimatta Kirkkojärven koulun valmistumisesta. Eikä Kirkkojärven koulua ole tarkoitus täyttää Keski-Espoon oppilailla.

Carita Lehtikangas

Martti kirjoitti...

Kiitos kommentista.

Netissä näyttää olevan parikin adressia, joissa kerätään nimiä Keski-Espoon koulun puolesta.

Anonyymi kirjoitti...

Yhtenäiskoulu siinä muodossa kuin niitä nykyään on, ei perustu perusopetuslakiin, vaan on täysin yksityisen SYVE ry:n luoma koulumuoto. Ks. http://www.t-tiimi.com/syve/historiaa.htm

Perusopetuslaissa on edelleen olemassa jako ala-asteeseen ja yläasteeseen esim. opettajaviroissa, siellä ei sen sijaan ole sanoja alakoulu ja yläkoulu, jotka ovat tuon SYVE ry:n keksimiä termejä.

Yhtenäiskoulut ovat tavallaan laajennettuja ala-asteita, joissa on luokat 1-9 ja opettajina yleensä luokanopettajat. Aineenopettajat on valitettavasti savustettu pois näistä ns. yhtenäiskouluista. Kuitenkin aineenopettajat osaavat parhaiten käsitellä murrosikäisiä
Into Koulumieli

Martti kirjoitti...

Hmmm. Kyllä vuoden 1998 perusopetuslaki sisälsi minun ymmärtääkseni selväää tahtotilaa siirtyä yhtenäisiin rakenteisiin. Toisin kuin anonyymi, en enää löydä säädöksistä ala-ja yläastetta. Ala-ja yläkoulukäsitteet eivätole Syven keksimiä.

Se, miten virat muudostetaan, on tietysti ihan toinen asia. On tosi harmi, jos yhtenäisissä kouluissa ei ymmärretä hyödyntää aineopettajien osaamista.

Anonyymi kirjoitti...

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628

Kyllä tuolla ovat niin ala-aste kuin yläastekin. Yhtenäiskouluja alettiin perustaa jo v. 2003.