KUVA: Johan Amos Comenius (Jan Amos Komensky). Kuva lainattu netistä Comenius-yliopiston sivulta (Bratislavassa).
Päivitetty 25.2. 2010
Suomalaisen pedagogiikan juurilla. Osa 1
JOS haluaa tutkailla suomalaisen pedagogiikan kehitystä - minä haluan- on aihetta aloittaa piispa Johan Gezelius vanhemmasta. Hänen ideoittensa lähde on suurelta osin J.A. Comenius, joten tämän sunnuntain lastu kertokoon hänestä.
KOULUVÄELLE Comenius-hankkeet ovat tuttu juttu. EU on myöntänyt vuodesta 1995 alkaen rahaA eurooppalaisten koulujen yhteistyöhön, ja Auroran koulu oli mukana toisessa aallossa heti vuonna 1996. Meilla oli kaverikouluja Iso-Britanniassa, Itävallassa ja Venäjällä.
COMENIUS oli tsekkiläinen piispa, filosofi, kasvatusajattelija, koulunuudistaja ja tietokirjailija. Häntä pidetään didaktiikan isänä. Comeniusta on kutsuttu Euroopan opettajaksi.
HÄN halusi parantaa oman aikansa ihmiskunnan onnetonta tilaa. UNESCO mm. pitää Comeniusta omien periaatteidensa edelläkävijänä. Hänelle maailma oli koko ihmiskunnan koulu, suuri oppimisyhteisö, jossa kansojen tuli rauhan, yhteistyön ja vastavuoroisuuden hengessä kasvaa toinen toisensa kunnioittamiseen, inhimillisyyteen ja Jumalan tuntemiseen.
Comeniuksen suurteos on ” Didactica Magna” (Suuri opetusoppi). Siinä Comenius suunnitteli ensimmäisenä maailmassa laajan ja yksityiskohtaisen ohjelman vaatimustensa toteuttamiseksi
COMENIUS uskoi nimenomaan koulun voimaan. Hän hahmotteli uutta yhtenäiskoulujärjestelmää, jonka perustana oli "Äidin koulu":
- joka kodissa olisi oltava äidinkoulu
- 6-12 vuotiaille olisi äidinkielenkoulu, joka olisi kaikille lapsille pakollinen. Comenius olis siis demokraatti. Hän perusteli ajatusta sosiaalisilla syillä: On tärkeää, että lapset työskentelevät yhdessä ja oppivat siten tuntemaan toisena. Tällä tavalla voidaan poistaa eri säätyjen välille syntynyt syvä kuilu.
- Tätä vanhemmille, mutta vain lahjakkaille oppilaille olisi latinankoulu
- josta lahjakkaat etenisivät korkeakouluun.
OPETUKSESSA tärkeitä kysymyksiä ovat mm. mitä tulee opettaa ja miten.
- demokraattinen ajatus ( mm Luther, Mulcaster ja Ratke)
Comeniuksen suuri unelma oli Pansofia, filosofian ja uskonnon yhdistelmä, joka olisi yhteenveto kaikesta tiedosta ja kaikista tieteistä. Koulussa tuli tutustua luontoon.
Comeniuksella oli samanlainen käsitys tiedosta kuin Sokratella: ” Ei mitään voida istuttaa ulkoapäin ihmiseen, vaan on vain tehtävä tietoiseksi, kehitettävä ja yksityiskohtaisesti selitettävä se, mikä hänessä itsessään jo on olemassa piilevänä ”. Kaikki virratkoon itsestään, olkoon väkivalta kaukana asioista", tiivistyy Comeniuksen luonnonmukaisen kasvatusopin ydinsanoma.
Comenius pyrki sellaisiin menetelmiin joissa oppiminen tapahtuisi nopeasti, varmasti ja miellyttävästi (Cito, certo, iucunde). Comenius suositteli nykyistä luokkaopetusjärjestelmää. Keskiajalla oppilaita oli opetettu satunnaisemmin muodostetuissa ryhmissä. Comenius kehitteli mallia, jossa oppilaat jaettaisiin osastoihin, joille määrättiin kaitsija ja niille ylikaitsijat. Yksinkertaistaen: hän ideoi nopeasti edistyvien oppilaitten käyttämisen apuopettajina. Taustalla on idea eräänlaisesta opettamisvelvollisuudesta, josta on itselle hyötyä (Seneca: "Opin voidakseni opettaa"). Opettajan toimiminen synnyttää itsessä hilpeyttä ja oppimista. Tieto varmistuu ja syvenee.
Comeniuksen mukaan oppiminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja siihen, että oppiminen on nautinnollista. Mikäli jotain asiaa täytyy tehdä pakosta, se ei enää ole nautinnollista. Hän suosi leikkien ja pelien osuutta oppimisessa, sillä ne perustuvat vapaaehtoisuuteen ja yhdessä toimimiseen. Tärkeä pointti. Hänen mielesään myös dramaattisen esitys sopii palvelemaan opetustarkoituksia. Comenius myös lyhensi koulupäivää.
Toisaalta Comenius oli kuitenkin kurin ystävä. ”Kuriton koulun on kuin vedetön mylly”. Hän ei hyväksynyt mm. Ratken humanismin nimissä kouluissa vallitsemaan päässyttä kurittomuutta. ” Ruumiillista kuristusta sai käyttää moraalisten rikkomusten ehkäisemiseksi
Didaktisista periaatteista Comenius nosti esiin havainnollisuuden. Comeniuksella oli vahvasti empiristiset ajatukset tiedon syntymisestä. Hänen mukaansa aistien laiminlyönti oli syynä oppimisen vaivalloisuuteen. Hän laati oppikirjan: ”Orbis pictus”, joka oli ensimmäinen kuvitettu kirja. Siinä kuvat nivottiin tekstiin. Kuvan korostamisessa hän haastoi perinteisen uskon puhuttuun sanaan.
Comenius oli kiistatta pedagogiikan jättiläisiä. Hän vaati kaikille lapsille oikeutta koulutukseen sukupuoleen ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. Yksilön erilaiset kehitysasteet tuli ottaa opetuksessa huomioon. Hän kannatti koulupakkoa. Hänestä sivistysoikeuteen liittyi myös velvollisuus. Comeniuksen mukaan ihmisen koko elämä oli koulua, jatkuvaa oppimista ja kasvua, kehdosta hautaan asti. Hän halusi koulutusta opettajille.
Comenius vaikutti laajalti Euroopassa- myös suurvaltavaihettaan eläneessä Ruotsi-Suomessa. Täällä hänen vaikutuksensa näkyi mm. vuoden 1649 koulujärjestyksessä. Hän uudisti koulukasvatusta meillä myös kirjoittamiensa oppikirjojen kautta.
J.A. Comenius oli pedagoginen idealisti. Hän tiesi, että hänen ajatuksiensa toteuttaminen oli myöhempien aikojen tehtävä. Hurjan moni niistä onkin totta tänä päivänä.
PS. Jos hänen ajatuksistaan etsii yhtymäkohtia aikaisemmin esittämiini 17 didaktiseen periaatteeseen, niin voi todeta, että Comeniusen pedagogiikassa näkyvät:
- Siveellisyys kasvatuspäämääränä (hyvin laajana vastuuna koko maailmasta)
- Lapsikeskeisyys monilta osin: iloa, vapautta, toimintaa (hyväksyi kuitenkin fyysisen kurituksen)
- Aktiivisuus mm. leikkiä, pelejä, draamaa, oppilaat apuopettajina...
- Itsenäinen työskentely- ideoi luokkaopetusta, johon kuului myös omaa opsikelua, etukäteen tekstin lukemista ja "märehtimistä"
- Sosiaalisuuden periaate monin tavoin mm. apuopettajat ja idea eri säätyjen yhdessä toimimisesta
- Vapauden periaate näkyy kyllä "periaatteessa" oppimisnäkemyksessä, mutta toisaalta Comenius ajoi koulupakkoa ja kuria.
- Välittävä ilmapiiri- Comenius vastusti pelon ilmapiiriä
- Kiinnostuksen ja tarkkaavaisuuden periaatteessa nimenomaan kuvan ja havainnollisuuden herättäminen korostui
- (keksivän oppimisen periaate -en usko)
- Sisältöjen järjestäminen lapsen hahmottamistapaa vastaavaksi: Aisteja käytettävä. Opetus oppilaan ikäkauden mukaisesti.
- Havainnollistamisen periaate- ehdottomasti
- (Tunteiden merkityksen ymmärtäminen- en osaa sanoa. Ymmärsi pelon kielteisen merkityksen)
- (Esimerkillisen opettajan periaate- oletettavasti. En löydä näyttöä)
- (Palkitsemisen ja rankaisemisen periaate- ei juuri korostu)
- (Oppikirjattoman opetuksen periaate- ehkä päinvastoin kehitteli oppikirjoja)
- Monipuolisen opetuksen periaate- kyllä. Kaikki mikä painettiin mieleen oli ymmärrettävä.
- (Oppimisvaikeuksien voittamisen periaate- ehkä aihiona: lahjakkaat auttoivat heikompia)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti