Kirjoja

Kirjoja

sunnuntaina, elokuuta 23, 2009

Mikä ihmeen kokonaisbudjetti?

KUVA: Aurorassa on panostettu mm. kerhotoimintaan. Kokonaisbudjettiin siirryttäessä rehtoreille siirtyy yhä enemmän valtaa siitä, millaiseen toimintaan koulun (vähentyvät) rahat suunnataan.


Päivitetty saatujen kommenttien pohjalta klo 13.15 ja 25.8. klo 16.


SUNNUNTAIN Länsiväylästä saa lukea, että osana Espoon selvitysmisstrategiaa koulut siirtyvät ensi vuonna kokonaisbudjettiin. Sivistoimenjohtajan mukaan näin voidaan laskea Espoon muita pääkaupunkiseudun kuntia korkeampia oppilaskohtaisia menoja. Perusopetuksen osalta ero on satoja euroja per oppilas. Osa eroista johtuu Espoon kalliista vuokrakuluista ja ruokamenoista, mutta pääosa satsauksesta itse opetuksen laatuun.

KOKONAISBUDJETTI tarkoittaa sitä, että rehtorista tulee oman koulunsa talousjohtaja. Hänelle annetaan tietty määrä euroja, ja mallista riippuen sillä on katettava perinteisten oppikirja- ja tarvikemenojen lisäksi opettajien palkat, sijaiskulut (ehkä koulunkäyntiavustajienkin palkkakulut). Laajimmillaan kokonaisbudjettiin voisi kuulua myös kiinteistön vuokramenot ja kuljetuskulut.

VIELÄ NYT kaikille espoolaiskouluille taataan tietty määrä opetustunteja viikossa (ns. tuntikehys). Jos opettaja on sairas, hänelle otetaan sijainen (tai on ainakin ennen otettu) ns. keskitetyistä rahoista. Oppilaat saavat eri kouluissa saman määrän opetusta viikossa riippumatta siitä, ovatko heidän opettajansa "kalliita" tai "halpoja".

Kokonaisbudjetissa koululla, jolla on pitkälle koulutetut ja kokeneet opettajat, on varaa vähempiin tunteihin kuin koululla, jossa käytetään nuoria, kokemattomia ja ehkä kouluttamattomia opettajia. Toisin kuin oikeissa yrityksissa, rehtori ei voi vaikuttaa opettajiensa palkkaperusteisiin muulla tavalla kuin säätelemällä erihintaisille opettajille annettavien tuntien määrää. Sivistystoimenjohtaja on luvannut, että tämä koulujen erot tässä suhteessa otetaan huomioon. Talon sisällä, yksilötasolla opettajan "kalleus" kuitenkin vaikuttaa.

KOKONAISBUDJETTI lisänne rehtorin valtaa- mutta myös työmäärää. Siksi uusi järjestelmä edellyttäisi sihteeripalveluiden vahvistamista nykyisestä ja takuvarmasti toimivia menoja seuraavia tietokoneohjelmia. Toivotaan, että meillä nuo asiat järjestyvät. Mm. Vantaalla, jossa kokonaisbudjetti jo on kouluissa, sihteeripalveluita on jouduttu viime aikoina päinvastoin vähentämään. Näiden varmistamiseksi Kaupunginhallitus on vaatinut, että kokonaisbudjettia pitää ensin pilotoida siis kokeilla tietyssä joukossa kouluja.

Miksi kaikki rehtorit eivät ole innostuneita?

KOKONAISBUDJETTIIN siirtyminen perustellaan tulevilla leikkauksilla. Se ei ole kovin kohottava motiivi.

Toinen seikka, jolla ideaa myydään, on mahdollisuus siirrellä rahoja momentilta toiselle. Jos siis palkkamenoja uhkaisi jäädä yli, rehtori voisi ostaa koululle lisää tarvikkeita tai päinvastoin. Luvattu on myös, että sen jälkeen ei tulisi ylhäältä esim sijaisten oton kieltämisen kaltaisia määräyksiä. Hmmm. Näinköhän ne loppuisivat? Luulen, että vaikka koulut olisivat kokonaisbudjetissa, meillä olisi edelleen päällä mm. hankinta- ja täyttökielto, eikö niin.

Vantaan rehtoreilla on pitkä kokemus kokonaisbudjetista. Kun olen kysynyt heidän kokemuksiaan, he pitävät sitä hyvänä, jos taloustilanne on hyvä. Vantaalla ei sellaista ole ollut pitkään aikaan. Eikä kai ole seuraavaan viiteen vuoteen tulossakaan, sain asiantuntevalta taholta kuulla.

Päättäjille kokonaisbudjetti on helppo tapa ohjata taloutta, erityisen kätevä työkalu se on, kun joudutaan leikkauksiin. Päättäjät päättävät toiminnan puitteista: euroista ja prosenteista,. rehtorin tehtäväksi jää toiminnan sopeuttaminen reunaehtoihin. Monin pelkää, että kokonaisbudjettijärjestelmässä rehtorista tulee konna, syyllinen puuttuviin resursseihin- vaikkei hän voi vaikuttaa resurssien määrään- ainoastaan sen jakamiseen talon sisällä. Tämä voi johtaa talojen sisällä jännitteisiin, joihin ei olisi tarvetta. Kaikki voimavarat tarvittaisiin yhä haasteellisempaan opetukseen.

Suuri osa rehtoreista haluaisi olla koulujensa pedagogisia johtajia, ja he (me) pelkäävät, että uusi tehtävä jättää yhä vähemmän aikaa pedagogiikalle.

Näiden uhkakuvien rinnalla haluan kuitenkin korostaa, että Espoossa on myös rehtoreita, jotka suhtautuvat ideaan ennakkoluulottomammin ja näkevät siinä paljon mahdollisuuksia. Hyvä niin.

Mitä kokonaisbudjetti merkitsee henkilökunnan ja vanhempien näkökulmasta?

KOKONAISBUDJETTIIN siirtyminen perustellaan julkisuudessa säästötarpeilla. Siksi odotettavissa lienee heikennyksiä opetuspalveluihin. Näin muutos saa automaattisesti ikävän sävyn. Leikkaustarpeen suuruutta ei ole määritelty, mutta esiin on heitetty jopa luku 10 %, jos leikkaukset voidaan aloittaa vasta syksyllä 2010. Tuo luku tarkoittaisi Aurorassa 60 oppitunnin vähenemistä viikossa, siis karkeasti jokaiselta luokalta pois 3-4 tuntia. Kerralla toteutettuna se johtaisi varsin rajuihin muutoksiin. Opettajien osalta se ilmeisesti tarkoittaisi kahden opettajan tehtävän katoamista- suomeksi siis työttömyyttä.

Toimintakulttuuriltaan joustavarakenteisissa kouluissa innovoidaan varmasti uuteen tilanteeseen sopivia ratkaisumalleja. Toisissa kouluissa vanhemmat tullevat apuun vaikka tekemään vapaaehtoisina töitä. Kaikissa kouluissa ei ehkä löydy luovia ja kestäviä ratkaisuja. Koulut erilaistuvat.

Tietenkään siitä ei voi lähteä, että mihinkään koulussa ei saisi koskea. Espoo on satsannut kouluihinsa, ja nyt joudutaan tulemaan korkealta alas. Varmaankin leikkauskohteista on sitten tärkeää käydä arvokeskustelua.


REHTORIN rooli muuttuu. Rehtorille tulee (niin minulle on kerrottu) valtaa päättää, onko koulussa kerhotunteja vai tukitunteja. Rehtori ratkaisee, missä aineissa on pienet ryhmät. Rehtori ratkaisee, milloin opettajille palkataan sijaiset. Rehtori päättää, kuka opettajista lähtee täydennyskoulutukseen. Rehtori voi ehkä päättää jopa viikkotuntien määrästä? Rehtorista tulee yhä enemmän työnantajan edustaja. Ja samalla ehkä yhä yksinäisempi yksikössään. Erilainen "nuori".

KUVA: Monessa koulussa ajaudutaan hankaluuksiin, kun sijaisille varatut rahat loppuvat.


KOULUSSA, jossa toimintakulttuuri on avoin, henkilökunta ja vanhemmat voivat päästä osallistumaan keskusteluun oman koulun linjauksista. Kaikissa kouluissa näin ei ehkä käy. Henkilökunta, vanhemmat ja rehtori voivat ajautua keskinäiseen luottamuspulaan. "Verinen" resurssitaistelu lokalisoituu koulujen tasolle. Tilanne, jossa "vihollinen" on koulun yläpuolella, olisi tietysti rehtoreille mukavampi ja koululle kasvatusyhteisönä helpompi.

Alunperin on ajateltu, että vanhemmille syntyisi samalla aito mahdollisuus valikoida lapselleen istuva koulu. Käytännössä tähän ei Espoossa varmaankaan voida mennä. Ensinnäkin jo siksi, että vain harvassa koulussa on tilaa. Toiseksi siksi, että kouluverkosta on korkeiden kiinteistövuokrien vuoksi pakko poistaa kouluja, joissa tilaa on :-)

Ks. aikaisempi lastu tästä aiheesta.

3 kommenttia:

Esa Kukkasniemi kirjoitti...

Hyvä keskustelun avaus Martti. Itsekin, rehtorina odottaisin mielelläni tähän lastuun kommentteja. Olisi mielenkiintoista kuulla vanhempien mielipiteitä.

Kuten sanoit, asiassa on hyvätkin puolensa, mutta lähtökohta (säästäminen) on perusteiltaan väärä, jotta positiiviset puolet kirkastuisivat. Aika monelle jää varmasti kuva siitä, että taas leikataan.

Meillä naapurikunnassa on "onneksi" yhden vuoden jälkeen taas mahdollisuus tehdä uusia valintoja kun vaalit uusitaan... Ihan oikeastihan se on sulaa hulluutta ja demokratiaa se ei ainakaan edistä, jos äänestysprosentti putoaa, kuten on ennustettu.

Sen verran kuitenkin vielä kouluasioista, että onneksi laki on jälleen puolellamme, eli tietty minimitasohan on joissakin asioissa kuitenkin kirjattu lakiin. Esim. tukiopetusta ei voi kokonaan poistaa vaikka rehtori haluaisikin mielummin kerhotunteja.

t. naapurin reksi

Martti Hellström kirjoitti...

Totta. Ei voi tukiopetusta kokonaan poistaa. Kerhot voi.

Mutta on iso ero, onko tukkaria 1-2 tuntia joka luokkaa kohti vai muutama yksittäinen tunti, eikö?

Espoossa ei saa tänä syksynä kirjata tukiopetusta opettajien lukkariin, joten jotta saadaan opetusvelvollisuudet täyteen, on keksittävä muuta opetettavaa. Niinpä ollaan tilanteessa, jossa tukkaria ei juuri jää. Kuin ne yksittäiset tunnit.

Anonyymi kirjoitti...

Hei

KoKoEspoo ry on avannut keskustelun koulusäästöistä osoitteessa http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;7631;103748

Kopioin tuohon alle taannoisen kirjotukseni tuottavuusohjelmasta, kun en nyt kiireissäni muutakaan mahda. Käykää kaikki lukemassa ja varsinkin osallistukaa keskusteluun!

t. Tuula Ahola Karhusuolta

- - -

(Säästöideoita koulutoimeen)
Tuula Ahola - 20.08.2009 11:18

Onko ajateltu, että entäs jos nykyiset "koulusäästöt" ovatkin tulevaisuuden
kannalta suurta tuhlausta? Mitä maksaakaan koulupudokas tai syrjätynyt
nuori? Voidaanko "säästöjen" seurauksia edes mitata rahalla? Eikö 90-luvun
lamasta tai kouluampumisista opittu todellakaan mitään? Paljon kaunista
tosin puhuttiin, mutta käytännön teot ovat jääneet vähiin.

Neuvola, päiväkoti ja koulu tukevat lapsen ja nuoren kehitystä ja
selviytymistä, mutta se ei onnistu ilman riittävää rahallista panostusta.
Tutkijat nimenomaan varoittavat leikkaamasta lasten ja nuorten hyvinvointiin
vaikuttavia palveluja laman aikana.

Oma viidesluokkalaiseni sanoo, että kouluruokailun taso on jo heikentynyt.
Kalakeittoonsa hän oli saanut vain kaksi kalanpalaa, vaikka oli kuinka
yrittänyt niitä onkia!

Pitäisikö sitten siirtyä maksulliseen ruokailuun tai voisivatko oppilaat
tuoda omat eväät, kun opettajienkin ruokarahaa vähennetään?

Paljonkohan rahaa säästyy koulukohtaisen budjetoinnin avulla, koska siihen
nyt näinkin kiireesti rynnätään, ensi vuoden alusta? Idea sinänsä on oikein
hyvä, kunhan se vain olisi hyvin suunniteltu ja asianmukainen seuranta
järjestetty. Ihmettelen tosin, miksi siihen ryhdytään kiireesti juuri
laihojen vuosien tullen, miksei lihavina aikoina? Vai onko tarkoitus säästää
päättäjät tekemästä ikäviä päätöksiä ja sysätä niiden tekeminen yksittäisten
koulujen rehtoreiden harteille?