Opettajan ammatti muutoksessa Euroopassa

EUROOPPALAINEN tiedonvaihtoverkko Eurydice on tutkinut opettajien autonomiaa ja vastuita. Raportin mukaan opettajien ammatti on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana. Työkuva on nyt erilainen, ja työmäärä on kasvanut. Väite perustuu 30 Euroopan maata koskevaan arkasteluun.

Opettajien työmäärä on kasvanut

Koulujen työmäärää ovat lisänneet a) kasvaneet vaatimukset oppimistulosten parantamiseksi sekä b) vaatimus, että koulujen tulee osallistua sosiaalisten ongelmien ratkaisuun. Nämä tehtävät on lisätty opettajille

Opettajien työaika määritellään suurimmassa osassa tutkittuja maita opetustuntien (opetusvelvollisuus) ja sovitun kokonaistuntimäärän mukaan. 13 maassa on määritelty, kuinka monta tuntia opettajan on oltava läsnä työpaikalla käytettävissä koulussa tai rehtorin määräämässä muussa paikassa. Opetuksen lisäksi opettajien edellytetään usein toimivan kollegojensa sijaisina ja ohjaavan uusia opettajia.

Opettajien työhön on tullut uusia tehtäviä

Monessa maassa opettajat osallistuvat opetusta koskeviin päätöksiin, mm. koulun ja opetussuunnitelmien kehittämiseen. Keskushallinto ei enää vastaa yksinään opetussuunnitelmista missään Euroopan maassa. Osassa maita (kuten Suomessa) opetussuunnitelmien perusteet laaditaan kansallisella tasolla, mutta kouluille tai koulutuksen järjestäjille jää liikkumatilaa sisältöjen suhteen. Tämä on lisännyt opettajien yhteistyötä. Opettajatiimit saavat päättää yhä useammim esimerkiksi opetusmenetelmistä ja oppikirjoista.

Opettajien täydennyskoulutus on pakollista yli kahdessakymmenessä maassa. Joissain maissa kouluilta edellytetään täydennyskoulutussuunnitelmaa osana koulun kehittämissuunnitelmaa. Täydennyskoulutukseen osallistumiseen on kuitenkin harvoin kannustimia (muttei myöskään sanktioita osallistumattomuudesta). Sijaisjärjestelyissä on puutteita, ja koulutus ei ole opettajalle ilmaista.

Opetusta arvioidaan kaikkialla. Ulkoisen arvioinnin rinnalla käytetään itsearviointia sekä esimies- tai vertaisarviointia. Oppimistulosten kansalliset arvioinnit ovat yhä tärkeämpiä sekä koulujen tuloksellisuuden että opetushenkilöstön arvioinnissa. Nykyään ei juurikaan arvioida yksittäisiä opettajia vaan opetushenkilöstöä kollektiivisesti. Jossain maissa ollaan kuitenkin palaamassa yksittäisten opettajien arviointiin mm. yksilöllisten tehtäväkuvien ja tulospalkkauksen kehittämisen vuoksi.

Opettajien työsuhteen eduista päätetään useimmiten keskitetysti. Monissa maissa kehitetään parhaillaan uusia yksilöllisiä palkkaratkaisuja.

LISÄÄ TIETOA: http://www.eurydice.org/portal/page/portal/Eurydice

Kuukauden kirja: "Lapsen salaisuus"

KUVA: Maria Montessori (1870 – 1952) oli italialainen lääkäri, joka loi oman pedagogiikan. Häntä pidetään yhtenä vapauspedagogiikan ja virikkeellisen oppimisympäristön idean ikonina sekä lasten oikeuksien väkevänä puolustajaa. Tämä kuva on lainattu osoitteesta http://host.uniroma3.it/laboratori/cesmon/cesmon/immagini/Montessori.jpg

HUOMENNA ALKAVAN syyskuun kuukauden kirjana haluan esitellä päivän etuajassa vuonna 1940 ilmestyneen ja vuonna 1950 suomennetun Maria Montessorin teoksen "Lapsen salaisuus". Suomentaja J.A. Hollo oli itse huomattava suomalainen kasvatusoppinut.

Montessori kuuluu uuden kasvatuksen kansainväliseen liikkeeseen, joka haastoi 1900-luvun alusta alkaen perinteisen autoritäärisen kurikasvatuksen. Tässä joukossa oli paljon muun alan kuin kasvatuksen ammattilaisia. Monet olivat kirjailijoita, joita innoittivat 1700- ja 1800-luvuilla vaikuttaneet pedagogit, sellaisista kuin veijari Jean-Jacques Rousseau ja vakavaa kasvatustyötä tehneet Johann Heinrich Pestalozzi ja Friedrich Wilhelm Fröbel.

Maria Montessori oli vajaamielisten hoitoon keskittynyt lääkäri, joka oivalsi, että näiden lasten oppiminen ja kasvatus eivät olleet lääketieteellinen vaan pedagoginen ongelma. Vuonna 1907 hänelle tarjoutui mahdollisuus avata Rooman slummialueelle "Lasten talo"-niminen koulu. Hänestä tuli koulun johtaja, ja hän alkoi soveltaa ajatuksiaan 3–6-vuotiaille normaaleille, mutta hyvin köyhissä oloissa kasvaneiden lasten opetukseen.

Montessorin kehittämälle pedagogiikan näkyvin piirre ovat oppimisvälineet, joiden avulla lapset opettelevat itse asioita. Oppilaille järjestetään erilaisia töitä, joista he voivat valita, minkä haluavat; suoranaista opetusta heille ei anneta. Montessorin nimissä kulkee ohje opettajille: " Olkoon sanasi luetut!".

Opettajan tulee esiintyä passiivisena tekijänä. Opetus järjestetään niin, että aine, tekomateria (opetusvälineet) opettaa lapsia eikä opettaja. Opettaja on osa ympäristöä. Lasten annetaan tutkia elämää ja ympäristöään itse ja rauhassa. Opettajan tärkeä tehtävä on tarkkailla lasta, ja varmistaa, että hänelle on tarjolla hänen kehitysvaiheelleen sopivia oppimisvälineitä.

Montessorin Ideat toimivat ja levisivät. Hänen nimissään kulkevia montessorikouluja toimii yhä. Myös Suomessa hänen pedagogiikallaan on vankka kannattajajoukko. Suomen Montessoriyhdistyksellä on omat sivunsa (http://www.montessori.fi/) Sen mukaan montessoriluokkia on seitsemässä suomalaiskoulussa. Espoossa montessoriopetusta annetaan Niittykummun ja Ruusutorpan kouluissa.

"Lapsen salaisuus"

Montessori, M. (1950). Lapsen salaisuus. Helsinki: WSOY.

KIRJAN NIMESSÄ on myös teoksen "clue". Lapsi on jäänyt meille aikuisille salaisuudeksi. Ihmiselämällä on kaksi muotoa: aikuisen ja lapsen elämä. Lapsi on erilainen kuin aikuinen. Lapsi on hitaampi. Lapsi tekee asioita eri syistä kuin aikuinen. Lapsella on työvaisto. Hän työskentelee nautinnokseen.

Kirjan ensimmäinen luku on otsikoitu: " Lapsi yhteiskunnallisena ongelmana". Pysäyttävä luku. Me aikuiset näemme Montessorin mukaan lapsen häiritsijänä, joka tuottaa kiusaa ja vaivaa. Lapsen pitäisi olla hiljaa, vaiti kajoamatta mihinkään. Lapsi on paria-luokkaa. Sen sijaan että aikuiset sopeuttaisivat omaa toimintaansa lapseen, he puolustavat Montessorin mukaan esineitään lapsen hyökkäyksiltä. Lapsi ajetaan ulos, pannaan nukkumaan sänkyyn, joka on kuin häkki tai sysätään lastenhoitajalle.

Montessori kuuluttaa: Lapsen aika on tullut, uusi sivistyskausi on alkanut. Aikuisten pitää sopeutua lapseen, ja pitää huoli kehittyvän ihmisen tarpeista- eläimetkin tekevät niin omien pentujensa suhteen.

Lasten talo

Lapsen salaisuudessa Montessori kertoo oman pedagogiikansa syntyhistoriaa, ja esittää sen keskeiset vakiintuneet periaatteet. Moneen niistä on vaikuttanut myös sattuma, niin luulen. Koko koulu perustettiin siksi, että kaduilla kasvavat lapset saataisin pois pahanteosta, ennen muuta ilkivallasta. Koulun kännistettiin, jotta vuokrakasarmin seinät säilyisivät jonkinmoisessa kunnossa eivätkä kaipasi alinomaisia korjauksia.

Rahaa oli vähän, ja niinpä kouluun ei ilmeisesti olisi voitukaan ostaa perinteisiä koulukalusteita. Viittäkymmentä lasta hoiti opettajaopintonsa heti alussa keskeyttänyt käsityöläisnainen, jolla ei ollut aikaisempia kokemuksia lapsiryhmän ohjaamisesta. Montessori näytti hänelle välineiden käytön, ja hänen ohjaaminaan lapset oppivat työskentelemään montessorivälineillä pitkäjänteisesti ja itsenäisesti.

Kasvaminen inkarnaationa

Lapsi on aikuisille salaisuus. Emme ole esim. ymmärtäneet, kuinka valtava mullistus syntyminen on lapselle. Vastasyntynyt siirtyy täydellisestä levosta valoon ja hälinään. Syntyminen on valtava ponnistus, ja lapsi saapuu luoksemme uupuneena. Syntymä on vaikein kriisi, joka ihmisen on voitettava.

Lapsi joutuu tekemään valtavia sopeutumisponnistuksia. Liikkumattoman on opittava liikkumaan. Lapsen on opittava kävelemään, käyttämään käsiään (jota ovat Montessorille älyn työkalu), puhumaan, kirjoittamaan, lukemaan, tahtomaan...

Kasvaminen on Montesorille inkarnaatiota, yhä uudestaan syntymistä. Sitä ohjaa salaperäinen energia, tarmo, joka elvyttää vastasyntyneen velton ruumiin. Lapsi elpyy itse, vaikka aikuinen uskookin itse pystyvänsä ulkoapäin suorittamaan kasvun vaatiman luovan työ, virikkeillään, ohjeillaan ja välittömällä vaikutuksellaan. Hän ei saa lapseen kehittymään älyä, tunnetta, tahtoa. Lapsi saa.

Lapsen salaisuutta ovat ne suunnattomat voimavarat, jotka hänellä on kasvunsa ja kehityksensä ohjaamiseen. Lapsi luo itse itsensä, ja tätä luomisprosessia ei aikuinen voi määrätä. Lapsi ansaitsee tässä työssä aikuisen kunnioituksen.

Montessorin lapsinäkemyksessä on myös hengellinen kerrostumansa. Hänen mukaansa eläin on kuin sarjavalmiste, ihmisyksilö on yksilö. jokaisella on oma luova henkensä. Lapsessa on sielullinen (jumalainen) suunnitelma.

Lapsi on henkinen alkio, joka kaipaa suojakseen elävää ympäristöä, jota lämmittää rakkaus ja joka tarvitsee sille ravintoa. Aikuisilla on siksi suuri merkitys lapselle. Montessorin mukaan lapsi on luonnostaan kiinnostunut ympäristöstään, ja aikuiset ovat sen tärkeä osa. Lapsi matkii aikuisia. Koska lapsessa on synnynnäinen kyky kiintyä aikuisiin, aikuisen malli on hyvin tärkeä. Lapsiin syöpyvät kaikki virheemme ja erehdyksemme. Siksi Montessori krostaa, että sen joka aikoo olla kasvattaja, on ensitöikseen kasvattetava itseään, tarkkailtava omia puutteitaan.

Herkät kaudet

Montessorin mukaan kasvu on valloitustyötä, jossa hankitaan itselle aktiivisesti ominaisuuksia ja taitoja. Hänen mukaansa kehittymistilassa olevassa lapsessa on erikoislaatuista herkkyyttä juuri tietyille asioille. Sisäiset herkkyydentilat ohjaavat valitsemaan ympäristöstä kehitykselle välttämättömät seikat ja niitä edistävät tilanteet. Ne saavat lapsen herkäksi toisille asioille ja välipitämättömiksi toisille.

Lapsen sisäiset sielulliset elimet saavat siis aikaan lapsen psyykkisen kasvun. Sielullinen kehitys ei johdu ulkomaailman ärsykkeistä, vaan sitä ohjaavat ohimenevät herkkyydentilat, joista eri ominaisuuksien hankkiminen riippuu. Lapsi saavuttaa tuloksensa herkkinä kausinaan, jolloin hän suhtautuu ulkomaailmaan poikkeuksellisen intensiivisesti. Kasvua siis ohjaavat yksityiskohtaisesti ajoittaiset, ohimenevät vaistot. Ellei lapsi saa toimia herkän kautensa virikkeiden mukaan, hän menettää tarjoutuneen valloitusmahdollisuuden iäksi.

Harhautumat

Herkkänä kautena lapsella on tarve löytää etsimänsä asia ympäristöstään. Jos lapsen kasvutyö kohtaa tuolloin esteen, hän kokee järkytyksen ja reagoi voimakkaasti. Hän voi jopa vioittua. Kun kasvutyö estyy, lapsi alkaa "oikkuilla", hän toimii asiattomasti ja järjestäytymättömästi. Kun lasta ei estetä, hän toimii hyvin kurinalaisesti ja järjestäytyneesti.

Kasvu voi mennä vikaan. Elämän alkuaikoina vaikuttavat pienet syyt voivat saada aikaan mitä suurinta vikaantumista. Montessori kirjoittaa harhautumista. Sielullisen tarmon tulee ruumillistua liikkeessä. Harhatuminen johtuu siitä, että sielullinen tarmo ja liikunto kehittyvät erillään toisistaan. Tarmo kehittyy luonnon määrämän tarkoituksen ulkopuolella. Tarmo kadottaa päämääränsä ja suuntautuu kohti sekasortoisuutta.Tuloksena on ”särkynyt ihminen”.

Harhautumina Montessori pitää esim. seuraavia asioita: aidoittuminen (lapsi rakentaa mieleensä sisäisiä rakennelmia puolustaakseen mieltään maailmaa vastaan esim. vihaamalla matematiikkaa) • haaveilu • huonommuuden tunne • (liiallinen) kiintymys aikuiseen, riippuvaisuus • leikki • pakeneminen mielikuvitukseen • pelko • tavaroiden omistus • valheet • vallanhimo (käyttää aikuista hyväkseen)

Hyvä kasvatus

Hyvä kasvatus suojelee, viljelee ja auttaa kehittymistä. Se on sitä, että lapset toimivat esteistä vapautuneena oman luontonsa mukaan.

Aikuisen ympäristö ei sovi lapsille. Ympäristö on saatava lapsen mittasuhteiden mukaiseksi. Ympäristön tulee helpottaa lapsen olemuksen kehittymistä ja avautumista vähentämällä esteet ja tarjoamalla toiminnalliselle kasvulle sen välttämättömät välineet. Lapsen kasvutyö sujuu, kun ympäristön virikkeet vastavat sisäisiä tarpeita. Lapsen persoonaa on kunnioitettava. On tärkeää, että lapsi itse omaehtoisesti valitsee ja suorittaa tekonsa. Kun kasvu ymmärretään näin, on luonnollista vaatia kasvatukselta vapautta, luovaa aktiivisuutta, virikkeistä ympäristöä ja tilaa omatoimisuudelle.

Esineillä on Montessorin ajattelussa hyvin tärkeä rooli. Hänen mukaansa älyyn liittyy kaksi tekijää; puhekieli ja käden toiminta.Käden toiminnan avulla älyn työ muuttuu todellisuudeksi. Käsi on älyn toimeenpaneva elin. Käden avulla äly pääsee erikoissuhteisiin ympäriston kanssa. Kädellä kosketetaan, kokeillaan. Siksi tavaroiden koskettamiskielto on väärin.

Hyvä kasvattaja

Esineet kiinnostavat lapsia, mutta myös aikuiset. Lapsi on äärimmäisen herkkä aikuisen taholta tuleville vaikutteille. Lapsi on erinomaisen altis suggestiolle. Lapsen suggestioalttius on sisäistä herkkyyttä kiintyä. Kasvun yllykeinä ovat usein toimet, joita lapsi on nähnyt aikuisen tekevän. Aikuisen teot vetävät lasta puoleensa, hän haluaa ymmärtää ja toistaa niitä.

Kasvattajan tulee ennenkaikkea hankkia itselleen moraalisia ominaisuuksia (ei pelkkää tietoa). Kasvattajan tulee tutkia itseään ja poistaa itsestään omat pahat taipumuksensa. Meidän tulee Montessorin mukaa todella kasvattaa itseämme, jos aiomme kasvattaa toisia. Pahin kasvattajan vika on suuttumus, vihaisuus, äreys kopeus, pöyhkeys, tyrannius. Sen tilalle tarvitaan nöyryyttä.

Montessorin oma pedagoginen käsiala :-)

Maria Montessori loi pedagogiikan, joka elää yhä. Itse hän ei mielestään luonut mitään menetelmää. Lapsen salaisuus- kirjassa on kuitenkin seikkoja, jotka toistuvat ja jotka ovat harkittuja (reflektoituja).

KYLLÄ-asioita ovat: aistien kehittäminen • harjoituksen toisto • hiljaisuusharjoitukset • lapsissa elävä omanarvontunne • siisti talo, miellyttävä ympäristö • tieteellisesti suunnitellut ja mielenkiintoiset oppimisvälineet • vaatimaton opettaja • vapaus olla ja toimia /yksilöllinen työ/vapaa valinta

EI-asioita ovat: aapiset • lelut • lukujärjestykset • makeiset • palkinnot • rangaistukset • tutkinnot • yhteiset oppitunnit

NIIN viisaasti kuin Montessori ajatteleekin, ihan kaikissa suhteissa häneen ei ole helppo yhtyä. Hän ei esim. ymmärrä leikin eikä mielikuvittelun merkitystä lapsille.

Ensimmäinen viikkokirje

**************
Hei

TÄSSÄ ensimmäinen Auroran koulun viikkokirje. Viikkokirjeessä tiedotetaan tiivisti koulun ajankohtaisista asioista, erityisesti seuraavan viikon tapahtumista. Tarkoitus on julkaista viikkokirje joka lauantai. Kun www-sivujemme päivitysasiat siirtyvät taas koulun vastuulle, viikkokirje siirtynee sinne.

KUUKAUSI TULIPALOSTA

Pian päättyvällä elokuun viimeisellä viikolla tuli kuluneeksi kuukausi koulun palosta. Kouluakin on ehditty käydä kolme viikkoa. Nopeasti ovat monet asiat kaikesta huolimatta järjestyneet. Parakin palaneen osan purkutyöt ovat alkamassa, ja uudet siivut tuodaan näillä näkymin syyslomaviikolla. Turvallinen iltapäivä (TIP) pajoineen on alkanut mukavasti. Mukana on nyt noin 100 lasta, joista muutama tulee muista kouluista.

SYYSKUU ALKAA

Ensi viikolla (36) alkaa syyskuu. Kaikissa luokissa noudatetaan nyt syksyn työjärjestyksiä, ja päivät ovat täyspitkiä. Koulun poikien ja tyttöjen jalkapallojoukkueita ollaan muodostamassa, sillä Espoon koulujen futis-cup lähenee. Valmentajina toimivat Esa Puranen ja Raija Herrala.

TIP-KERHOT ovat käynnistymässä. Ulkopuolisten toimijoiden kerhoihin ilmoittautuneille on lähetetty viestejä. Valitettavasti kaikkiin kerhoihin ei ole löytynyt tarpeeksi osallistujia, ja niin niitä ei voida järjestää. Syyskuun aikana käynnistyvät myös Opetushallituksen tuella toimivat, osallistujille maksuttomat kerhot. Niistä enemmän seuraavassa viikkokirjeessä. Niinikään koulun omista siestakerhoista tullaan pian tiedottamaan.

Maanantaina 1.9.2008
AURORA-SEMINAARI pidetään siis maanantaina 1.9. Auroran kappelilla. Seminaari on kutsuseminaari, ja sinne on ilmoittautunut lähes 40 johtokunnassa ja Koti & Koulu ry:ssä toimivaa vanhempaa ja koulun henkilökunnan jäsentä. Teemoina ovat mm. poikkeusjärjestelyt syksyn aikana, uuden johtokunnan ( 2009-2013) ehdokasasettelun valmistelut ja lukuvuoden 2008-2009 yhteinen ideointi.

6a-luokka lähtee maanantai-aamuna kolmen päivän liikunnalliseen leirikouluun. Henkilökunnasta leirille lähtevät luokanopettaja Anna-Liisa Kurki, erityisopettaja Julia Uotila ja koulunkäyntiavustaja Noora Hellström. Hauskaa matkaa.

Tiistaina 2.9.2008
Auroran oppilashuoltoryhmä kokoontuu toisen kerran. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat koulun rehtori, koulupsykologi, koulukuraattori,kouluterveydenhoitaja sekä laaja-alaiset erityisopettajat aikataulujensa mukaan.

6a-luokka leirikoulussa.

Keskiviikkona 3.9.2008
Savuvaurioita kärsineessä parakin osassa on paljon koulun irtaimistoa. Sitä on nyt ns, savupuhdistettu hieman yli viikon ajan. Keskiviikkona kaupungin asiantuntijat tulevat ratkaisemaan, voidaanko irtaimistoa käyttää vai haisevatko kirjat jne. edelleen savulle. Savunhajuisia esineitä ei saada käyttää.

Illalla klo 18 alkaa kouluravintolassa tiedotustilaisuus 0.-4. luokkien oppilaiden vanhemmille syksyn opetusjärjestelyistä. Vastaava tilaisuus järestettiin 5.-6.luokkalaisten vanhemmille viikkoa aikaisemmin Kalajärven koulun auditoriossa. Tilaisuuden jälkeen monilla näistä luokista on oma napakka vanhempainiltansa.

6a-luokka leirikoulussa.

Torstaina 4.9.2008
KUVA: Koululla on jo tänä syksynä käynyt tärkeitä vieraita. Päättyneen viikon keskiviikkona meillä kävi professori Masakata Japanista Koben yliopistosta. Häntä kiinnosti erityisesti tulevaisuuskasvatus, josta hänelle antovat mainion näytteen Ismo Lehikoisen 3b-luokan oppilaat.

Ensi viikon torstaina saamme vieraan Meksikosta. Professori Eduardo Andere on kiinnostunut suomalaisten oppilaitten hämmästyttävistä PISA-tuloksista ja tekee aiheesta tutkimusta. Meillä on haluaa haastatella opettajia ja seurata opetusta.

Perjantaina 5.9.2008
Luokkien 1-4 katsomusopetus on palkitettu perjantaille klo 12.45- 13.30. Tällä hetkellä Aurorassa on mahdollisuus opiskella evankelis-luterlaista, ortodoksista ja islamilaista uskontoa. Niinikään tarjolla on elämänkatsomustietoa lapsille, joiden vanhemmat eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan.

Hyvää viikonloppua

Martti-rexi

Opetushallituksen ja Suomen Rehtorien yhteisseminaari

TERVEISIÄ Hanasaaresta, jossa Opetushallitus ja Sure pitivät perinteistä yhteistyöseminaariaan. Paikka on tuttu. Siellä on pidetty ikimuistoisia koulutustilaisuuksia.

MINULLE oli uskottu haastava tehtävä vetää perjantaiaamulle sijoitettu työpaja OECD:n "Improving School Leadership"- raportin pohjalta. Niinpä sain kutsun osallistua jo torstai-iltana juhlaillalliselle oikein puheenjohtajien pöydässä. Vierustovereitani olivat mm. Suren vs. puheenjohtaja Jukka Kuittinen, perus-ja esiopetuksen päällikkö Irmeli Halinen ja erityissuunnittelija Jorma Kuusela Opetushallituksesta sekä Hollolan lukion rehtori Kimmo Laitinen. Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen, Espoon sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä ja nykyinen Kokkolan sivistysjohtaja Peter Johnson olivat ihan puhe-etäisyydellä.

KUVA: Ilta alkoi Aulis Pitkälän maljapuheen jälkeen Espoon kaupunginmuseon asiakkuuspäällikkö Marianne Långvik-Huomon alustuksella Espoon 550-vuotisesta historiasta.

KUVA: Alustuksen jälkeen syötiin monipuolinen alkusalaatti; pääruokana oli maukasta peuraa. Kakun, jälkiruokajuuston ja kahvin nautin, mutta konjakki autoilijan oli syytä jättää väliin.

Illan pöytäkeskustelussa otettiin kantoja mm. käytösnumeroihin, ylioppilaskirjoitusten tulosten julkistamiseen ja tulosvastuuseen. Kaikessa sovussa. Kuuselan Jorman kanssa muistelimme OKL-aikoja, ja tarkistimme lyhyesti, että tieteenfilosofiset ajatuksemme ovat ajan tasalla.



AULIS PITKÄLÄ piti illan päätöspuheen. Hän kertoi koulukaupunki Espoon näkymistä. Parhaillaan selvitetään, olisiko järkevää siirtää päivähoito koulutoimeen. Talouspuolella varaudutaan leikkaamaan menoja noin 2 %. Pitkälä korosti, kuinka tärkeää on, että rehtoreilla, kunnan ja valtion hallinnolla on yhteiset tavoitteet. Isona haasteena hän piti koulutuksen arvioinnin kehittämistä. Nyt tilanne on kovi sekava.



PERJANTAI aamu avasi pääjohtaja Timo Lankinen, joka kertoi Opetushallituksen ajankohtaisista asioista. Laitos on palaamassa vuodenvaihteen tienoilla Hakaniemeen. Organisaatiota tullaan uudistamaan. Tehtävätkin muuttuvat jonkin verran. Opetushallitukselle tulee jäämään nimenomaan oppimistulosten arviointi, jonka pohjalta voidaan arvioida opetussuunnitelman toteutumista. Valitettavasti henkilöstöä tullaan joutumaan vähentämään.

KLO 9.30 sain Macin toimimaan paikallisen dataprojektorin kanssa. Ratkaisuna oli rastittaa näytön peilaus (pidäpä, Martti mielessä). Esittelin tiiviisti OECD- raportin perusjuonen siitä, kuinka kaikkialla OECD-maissa ollaan huolissaan koulunjohtamisen tilasta. Rehtorit uupuvat työtaakan alle yrittäessään hoitaa yksin kouluaan, heillä teetetään vääriä asioita, he saavat työhönsä liian vähän koulutusta ja tukea ja palkkaa. Niinpä monessa maassa alkaa olla jo todella vaikeaa korvata eläkkeelle siirtyviä rehtoreita. Havainnollistin rehtorin työn rajattomuutta tämän kesän omakohtaisilla kokemuksilla.

Sitten jakauduimme ryhmiin. Jaoimme kokoamani ja suomentamani ojenteen 25 sivua luettavaksi neljässä eri porukassa (a-b-c-d), opetimme tekstinpätkät toisillemme ja lopuksi ideoimme, kuinka raportin neljää keskeistä tavoitetta (1. Työtehtävien karsinta ja priorisointi, 2. Koulun sisällä ja koulujen kesken Jaettu johtajuus 3. Oppilaiden osaamisen kannalta oleellisesti vaikuttavien johtamistaitoihin kouluttaminen ja 4. Rehtorin ammatin vetovoimaisuuden edistäminen) voidaan edistää itse kukin omalta paikaltaan omassa työssä, koulussa, kunnassa, alueella ja koko Suomessa.



TÖIDEN jakaminen nousi esitetyissä ideoissa vahvasti esille. Koulun tasolla on järkevää mm. jakaa vastuualueita. Kajaanissa ollaan toteuttamassa kokeilua, jossa kaikkien koulujen edustajat laativat yhdessä ideoita täydennyskoulutukseen, ja rehtoritiimit etsivät niille sopivan toteuttamismuodon. Ensimmäisen vuoden teemana ovat aihekokonaisuudet. Näin jaetaan osaamista ja irroittaudutaan liiallisesti sitoutumisesta vain yhteen kouluun.

Rehtorin pätevyysvaatimuksia haluttiin nostaa. Tehtävän onnistuneeseen hoitamiseen ei riitä, että osaa koululait. Kaikille rehtoreille haluttiin oikeus mentorointiin. Mentoroinnista pitää maksaa sitä tekeville korvaus. Alueilla kannattaisi järjestää useille kunnille yhteistä rehtorikoulutusta. Näin on toimittu mm Etelä-Pohjanmaalla, jossa yhdessä Microsoftin kanssa on järjestetty koulutusta verkko-oppimisessa.

Palkkauksen osalta ehdotettiin muutoksia. Rehtorin on tienattava enemmän kuin lehtori. Tilanne, että esimies tienaa vähemmän kuin alainen, ei ole rehtoriksi rekrytointiin houkutteleva.

Rehtorin ammattin vetovoimaisuutta lisäisi paitsi parempi palkka myös nykyistä aktiivisempi ja rohkeampi osallistuminen julkiseen keskusteluun. Tärkeää on myös, että tapa, jolla rehtoreita johdetaan, viestittäisi ammatin arvostusta.

Keskustelu oli vilkasta. Ehkä pisin sessio käytiin siitä, pitäisikö luopua rehtorin opetusvelvollisuudesta. Erityisesti pienillä kouluilla opetusta on niin paljon, että keskittyminen johtamiseen on jo vaikeaa. Taisin jäädä vähemmistöön todistaessani, että minun olisi omalla kohdallani vaikea ajatella pedagogista johtamista, jos en itse saisi lainkaan opettaa.

AAMUPÄIVÄN paja päättyi klo 12, vartin aikataulusta myöhässä. Mutta hyvin lounaalle vielä ehti. Tarjolla oli buffet-tyyppisesti monenlaista salaattia, kaloja ja mm. kanaa.

KAKSIPÄIVÄISEEN seminaariin oltiin hyvin tyytyväisiä, sellainen kuva minulle jäi. Opetushallituksen vs. kehittämisjohtaja Jorma Kauppinen kiitti Surea järjestelyistä ja toivoi yhteistyön jatkuvan, jopa uudenlaisinkin muodoin. Minä sain päivien puheenjohtajala kapteenin sukat. Näytän se koululla.

Tiedotustilaisuus Kalajärven koululla

Koska Auroran koulun pihapiirissä oleva siirtokelpoinen koulurakennus paloi kesän aikana, 5.-6.luokkalaisten opetus siirrettiin syyslukukauden ajaksi Kalajärven koululle. Niinpä olimme kutsuneet keskiviikkoillaksi väistötiloissa opiskelevien luokkien vanhemmat tiedotustilaisuuteen Kalajärven koulun auditorioon.

Tilaisuuden aluksi luokanopettajat esittelivät vanhemmille kaikkien luokkiemme opiskelutilat. Sen jälkeen palasimme auditorioon, ja rehtorina kerroin syyslukukauden opetusjärjestelyistä. Pyrimme hoitamaan opetuksen niin hyvin kuin voimme. Jonkin verran ongelmia on liikunnan, teknisen työn ja fysiikka-kemian opetuksessa.

Paikalla olivat Auroran 5a-, 5b-, 5d-, 6a- ja 6b-luokkien luokanopettajat sekä Kalajärven koulun rehtori Leila Tuominen, jolle vanhemmat halusivat taputtaa lastensa lämpimästä vastaanotosta.



KALAJÄRVELLE sijoitettujen lasten mielestä koulunkäynti sujuu tosi hyvin. Kuten yo. taulukosta näkee, keskiarvo on lähellä yhdeksikköä. Ruoka on hyvää. Tilat ovat mukavat jne.



PÄÄOSA oppilaista vastasi kyselyssä, että koulunkäynti sujuu Kalajärvellä yhtä hyvin kuin se sujuisi Aurorassa (ks. yllä).
Voimme siis olettaa, että nopeasta aikataulusta huolimatta, järjestelyt ovat onnistuneet varsin kohtuullisesti.

Valittamista lapsilla oli kolmesta seikasta: vessoja on vähemmän kuin alakoulussa, Kaikki juoma-automaatit eivät toimi. Bussin takapenkki on rikki.

TUOREIMMAN tiedon mukaan Auroran palanut parakinosa puretaan lähiviikkoina. Uudet elementit tuodaan paikalla viikolla 42. Parakin pitäisi olla koulukunnossa tammikuun alussa.

Tiedotustilaisuus päättyi leppoisissa tunnelmissa klo 19.30. Vanhemmat halusivat vielä kiittää rehtoria tiedostuksesta ja antaa ablodit koko koulun väelle hyvistä järjestelyistä. Kiitos.

Martti- monitoimimies?

JESTAS, mikä päivä. Isoisäni Sulho harmitteli joskus, ettei keskittynyt yhteen asiaan, vaan "yritti metsästää montaa jänistä yhtä aikaa." Hän sävelsi, koulutti säveltäjiä Sibelius-Akatemiassa, kirjoitti vakavia musiikin historioita ja kevyempiä pakinoita llta-Sanomiin. Ei taida tyttärenpoika olla tässä jänisasiassa yhtään fiksumpi.


ALOITIN aamun kertaamalla seuraavan Luokanopettajalehden jutut. Tätä duunia kutsutaan oikoluvuksi. Sen jälkeen naputin kolumnin ensi viikon Esseen. Teemana on "Onko suomalainen koulu riittävän hyvä?". Polte teemaan löytyi eilisestä blogilastusta.

KLO 9:ksi oli ehdittävä koululle. Amerikkalainen opettajankouluttaja ja doctorandi vieraili koulullamme Pasi Sahlbergin ilmiannon perusteella.

Klo 11.30 olin Kalajärvellä valvomassa 5.-6.-luokkien välituntia. Kanakeitto pikaisesti masuun, ja sitten haastattelemaan oppilaita. Oppilaat saivat arvioida kouluarvosanoilla 4-10, kuinka hyvin koulu nyt Kalajärvellä sujuu. Toinen tehtävä oli verrata annettua arvosanaa siihen, minkä ehkä antaisi, jos olisimme saaneet käydä koulua Aurorassa. Asteikko oli --, - , 0. + ja ++. Kerron tulokset huomisessa tiedotustilaisuudessa. Samoin kerron vahvistuneen rakennustyön aikataulun.

KLO 13.30 alkoi Aurorassa oppilashuoltoryhmän järjestäytymiskokous. Tsekkasimme lukuvuoden alun tilanteen.

SEN JÄLKEEN selvittelin palkkasotkuja. Jostain syystä koulunkäyntiavustajien TIP-palkkioissa on epäselvyyksiä, ja pahimmassa tapauksessa palkat myöhästyvät. Voi ei. Minusta yksi asia, josta mikaan työnantaja ei saa tinkiä, on se, että työmies saa palkkansa.

Jammailimme Ripan ja lasten kanssa DreamMixin luokassa. Ripa soitti rumpuja ja minä leikin kitaristia. Lapset lauloivat ja soittivat syntikkaa.

KUVA: Klo 16.30 koululla saapui Jamkidsin porukkaa. He demosivat klo 17- 19 kanteleen soiton perusideoita. Kuulosti kivalta. Jokainen sai soittaa. Ja murkut pöllivät tien varrella olleet Jamikids-ilmapallot.

KLO 18 Taukotupaan kokoontui Espoon perinneyhdistys Auroran hallitus syksyn ensimmäiseen kokoukseen. Toimin sekä puheenjohtajana että sihteerinä.

KUVA: Klo 18.30 luovutin "nuijan" toviksi varapuheenjohtaja Uolevi Itkoselle, ja livistin toivottamaan Espoon Koti & Koulu-yhdistysten yhteistyöelimen hallituksen tervetulleeksi meille. Saattelin heidät ensin bändikämppään, jossa ihastuttava kuudesluokkalaisten tyttöjen bändi takoi "My only One´n", ja sitten vielä ihailemaan kanteleen soittoa.

Kokouksen päätyttyä meilailin Irmeli Haliselle, että meksikolaisprofessori on tervetullut ensi viikolla meillä. Kuittasin myös professori Jari Lavoselle, että noudan torstaina japanilaisen professorin hotellilta klo 9.

SITTEN kotiin. En tainnut saada yhtään jänistä, mutta HUH - nasta päivä.

Opettajan oma ote opetukseen

KUVA: Irmeli Halinen. Kuva lainattu Oph:n Spektrin sivuilta.

HEINÄKUUSSA esittelin tässä blogissa ns. parviälytekniikalla tuotettuja ajatelmia käsitteestä, jolla voisi kuvata yhden opettajan kaikelle opetukselle (useille oppitunneille) yhteisiä ominaisuuksia. Löysin netistä yhden osallistujan, Opetushallituksen perusopetuksen ja esiopetuksen päällikön Irmeli Halisen tästä keskustelusta innoittuneen alutuksen. Kun se kerran julkisesti on esillä (ks. http://209.85.135.104/search?q=cache:9yurzZUgp14J:www.cec.jyu.fi/kasvatusjaopetus/erityiskasvatus/kongressi2008/lm/ma_halinen_avaus+Irmeli+Halinen+Hellström+käsiala&hl=fi&ct=clnk&cd=2&client=safari) , ajattelin laittaa se tännekin. Olkaapa hyvät:

Kasvatuksen ja opetuksen kesäkongressi, Jyväskylä 5.8.2008
”Erityisesti sinulle”
Avauspuheenvuoro
Opetusneuvos Irmeli Halinen, Opetushallitus

Arvoisat kongressin osallistujat, hyvät kollegat

Minulla on ilo tuoda konferenssiin Opetushallituksen tervehdys ja toivottaa teille kaikille, ja aivan Erityisesti Sinulle, hyvää kouluvuoden alkua.

Alkukesästä rehtori Martti Hellström Auroran koulusta Espoosta käynnisti mielenkiintoisen keskustelun. Hän kertoi kirjoittavansa artikkelia vaikeasta teemasta, jolle hän ei oikein löydä osuvaa nimeä. Hän haastoi joukon opetusalan ihmisiä miettimään millä nimellä tulisi kutsua sitä, joka erottaa yhden opettajan oppituntien sarjan toisten opettajien oppitunneista. Hän totesi, että jokainen opettajahan rakentaa uransa aikana omaa opetustaan ja omaa tapaansa toimia oppilaitten kanssa. Mutta miten kuvata tai nimetä tämä ilmiö?

Asiasta syntyi verkkokeskustelu, jossa Martin hakemalle asialle ehdoteltiin sopivaa ilmaisua. Itse tarjosin ilmaisua ”opettajan pedagoginen ote”, mutta useimmat keskustelijat innostuivat enemmän termistä ”opettajan käsiala”. Mielenkiintoista kyllä, molemmat sanat – siis ote ja käsiala – liittyvät ihmisen käteen. Kysymys on aina jollakin tavalla ihmisen kädenjäljestä.

Ne jotka olivat sanan ”käsiala” puolella totesivat, että käsiala on aina ihmiselle ja hänen persoonalleen ominaista. Se voi olla selkeää, sujuvaa, epäselvää, norminmukaista, persoonallista, piittaamatonta, kuritonta, suurta, pientä, tuhruista, liioittelevaa, kaunista, jne. Käsialaa voi kehittää tietoisesti, mutta se muuttuu myös ilman tietoista ponnistelua. Se muuttuu iän, kokemuksen ja harjaannuksen sekä oman vireystilan myötä. Kun puhutaan opettajan käsialasta, korostetaan sitä, että opettaja toteuttaa persoonansa kautta käsitystä työstään.

Toisaalta nähtiin, että ”käsiala” –sana rajaa opettajan työn liiaksikin hänen persoonaansa liittyväksi ja antaa ehkä väärän kuvan opettajan mahdollisuuksista. Opetus riippuu aina myös olosuhteista, opetusryhmästä, käytettävissä olevasta tilasta ja muista resursseista, kollegojen tuesta, koulun ilmapiiristä ja johtamisesta jne. Opettajan työ on siis myös kokonaisuus tai osa kokonaisuutta, ei vain opettajan omaa käsialaa. Joku kertoi ahdistuvansakin käsiala-sanan käytöstä, sillä oman käsialan tuot-taminen on työlästä, siihen liittyy kielteisestä palautteesta syntyneitä huonoja muistoja ja toisaalta käsialan tuottaminen aidosti käsin on nykyään tietokoneiden aikana aina vain vähäisempää. Tämä pohdiskelija ehdottikin tilalle matkantekoon liittyvää termiä. Ammattitaidon kehittymisen suhteen olemme matkalla jonnekin – opetuksessa kuljemme toisaalta kohti itse asetettuja tavoitteita, toisaalta johdattelemme oppijoita kohti yhteisiä ja kunkin omia päämääriä. Reitit voivat olla erilaisia oman erityislaatumme ja olosuhteiden mukaisesti.

Olipa niin tai näin, ajatukset lähtivät keskustelussa kuitenkin hyvin liikkeelle ja totesin palaavani kesän aikana monta kertaa asian pohdiskeluun. Välillä ajatus karkasi miettimään yhtä aikaa pedagogista käsialaa ja ekologista jalanjälkeä. Mahtaako niillä olla mitään tekemistä toistensa kanssa? Jossain vaiheessa tulin myös ajatelleeksi, että yhtä hyvin kuin opettajan käsialasta, pedagogisesta otteesta tai ammatillisesta matkasta, me voisimme puhua samoista asioista suomalaisen koululaitoksen ja opetuksen suhteen. Menestys PISAssa on tuonut Suomeen suuren määrän muiden maiden kouluväkeä ja lukuisissa keskusteluissa heidän kanssaan on ollut mahdollista erottaa entistä selkeämmin, mikä on juuri meille ominaista.

Viime talvena valmistui myös Koulutuksen arviointineuvoston selvitys perusopetuksen pedagogiikasta, joka avaa hienolla tavalla suomalaisten perusopetuksen opettajien ajatuksia. Voisi sanoa, että suomalaisella koululla on ihan oma otteensa tai käsialansa, joka poikkeaa maailman kaikkien muiden maiden pedagogisista käsialoista. Tiivistäen sitä voi kuvata sanoilla vaativuus, oikeudenmukaisuus ja oppilasta kunnioittava yksilöllinen tuki, erityisesti heikoista huolehtiminen. Suomalaisessa koulussa oppilaiden todella odotetaan oppivan, tavoitteet asetetaan melko korkealle ja oppilaiden odotetaan tekevän työnsä ja käyttäytyvän ihmisiksi. Samalla opettajat kantavat suurta huolta siitä, miten he jaksavat, ehtivät ja osaavat nähdä oppilaidensa yksilölliset piirteet ja tuen tarpeen ja antaa oppilaan tarvitseman yksilöllisen ohjauksen ja tuen, ja miten he pystyvät samalla kohtelemaan kaikkia oppilaitaan tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Juuri heikoista huolehtiminen ja yleensäkin tuen antamisen filosofia, mm. osa-aikaisen erityisopetuksen vahva asema, näyttäisi PISA-arviointien yhteydessä tehdyn tutkimuksen mukaan olevan yksi keskeinen Suomen menestyksen selittäjä.

Lainaan vielä Perusopetuksen pedagogiikan arviointiraporttia, joka toteaa ”Oppilaan kohtaaminen yksilönä ja arvokkaana toimijana sekä hänen erityisyytensä tukeminen on opettajan ammattietiikan ydintä ja kuvastaa humanistista ihmiskäsitystä”. Eikä meidän tarvitse uskoa vain opettajien omaan arvioon. Suomi on ollut mukana WHO:n laajassa kansainvälisessä vertailututkimuksessa, jossa on kerätty tietoa oppilaiden kokemuksista. Kokemuksista, jotka liittyvät omaan terveyteen ja hyvinvointiin, koulunkäyntiin, vanhempien antamaan tukeen jne. Jyväskylän yliopiston (prof. Lasse Kannas ja muut) ja Opetushallituksen yhteistyönä syntymässä olevan raportin tulokset julkistetaan tänä syksynä. Ennakkotietona voi sanoa, että 1990-luvun alun jälkeen oppilaiden kokemus omasta terveydentilastaan sekä koulussa viihtymisestään on kulkenut parempaan suuntaan. Niiden oppilaiden määrä on kasvanut, jotka pitävät koulusta, kokevat opettajansa kannustavina ja oikeudenmukaisina ja kokevat myös saavansa tukea silloin kun sitä tarvitsevat. Samoin yhä useampi oppilas kokee suhteet luokkakavereihinsa hyviksi. Vuonna 2006 noin 70 % oppilaista viihtyi hyvin yhdessä muiden oppilaiden kanssa. Eli juuri sellaiset asiat, joihin opettajat voivat vaikuttaa, ovat parantuneet, vaikka esimerkiksi kouluterveydenhuollon ja yleensäkin oppilashuollon palveluissa on suuria huolenaiheita, suurta alueellista epätasa-arvoa. Ja muutenkin ongelmia toki riittää ratkottavaksi.

Kansallisilla peruskoulupäivillä viime keväänä professori Jarkko Hautamäki kiteyttikin suomalaisen peruskoulun menestyksen siihen, että meillä opettaja saa oppilaat vielä tarttumaan kynään ja ryhtymään työhön. Kouluvierailut, jotka itse tein perusopetuksen pedagogiikan arviointihankkeen yhteydessä kertoivat samaa: ilmapiiri kaikissa vierailemissamme kouluissa oli rauhallinen ja työorientoitunut. Niin yksinkertaiselta kuin tuo temppu ”saada oppilas tarttumaan kynään” kuulostaakin, tuon ilmiön takana on tosiasiassa valtava ilmiökenttä, jonka arvoa me emme ehkä aina tunnista emmekä osaa nostaa sitä esille. Siellä on pitkä historia, jossa sivistyksen ja osaamisen merkitys on suomalaisessa yhteiskunnassa korostunut – onpa sitten ollut kysymysmaan itsenäistymisestä tai selviämisestä nykyisessä globaalissa kilpailussa. Siellä on yhteiskunta, joka arvostaa koulutusta ja oppimista. On hallinto, joka luottaa opettajiinsa ja näiden ammattitaitoon ja näkee tehtäväkseen yhteisten linjausten rakentamisen ja koulutyön tukemisen, ei suinkaan jatkuvan kontrolloinnin, testaamisen ja arvioinnin kuten niin monissa maissa. Siellä ovat koulut, jotka pyrkivät tietynlaiseen työkulttuurin ja joissa rakenteet ovat suuntautuneet oppimisen edellytysten turvaamiseen. Siellä ovat opettajat, jotka arvostavat ammattiaan ja työtään ja tekevät kaikkensa oppilaidensa oppimisen eteen. Siellä ovat oppilaat, jotka ymmärtävät opiskelun hyödyn ja joskus jopa pitävät koulunkäynnistä. On siis kysymys arvoista ja tavoitteista. Yhteiskunta tekee arvovalintoja ja vaikka tähän asti tilanne on ollut koulutuksen ja opetuksen näkökulmasta hyvä, ei ole itsestään selvää, että niin on jatkossa. Myös yksilötasolla on kyse arvoista. Arvo- ja tavoitevalintojen kautta opettaja tekee päivittäiseen työhön liittyviä ratkaisujaan ja rakentaa omaa pedagogista otettaan.

Martti Hellström kirjoitti minulle loppuviikosta, kun vielä tästä asiasta sähköpostitse keskustelimme, että ”yksittäinen teko tai rutiini ei ole arvokas ilman yhteyttä arvoon. Opettajan käsiala tai pedagoginen ote elää hänen tavoitteidensa ja arjen rutiinien dynaamisessa kentässä. Jos haluamme kehittää opetusta, tarvitsemme jatkuvaa rutiinien ja arvojen reflektointia. Tätä tarvitaan myös opetussuunnitelman ja opetussuunnitelman perusteiden tasolla. "

Jokaisen opettajan pedagoginen käsiala siis vaikuttaa siihen, miltä suomalainen opetus näyttää arjessa ja toisaalta tämä kokonaisuus, suomalainen koululaitos säätelee olosuhteita, joissa jokainen opettaja työskentelee, vahvistaa opettajien työn joitakinpuolia, vaimentaa toisia ja haastaa kehittymään tietyillä alueilla. Takana on yhteinen pitkä matka ammatillista kehitystä ja haasteena on nyt miettiä, millaista pedagogista otetta tulevaisuus meiltä edellyttää, mihin suuntaan pitää mennä.
Onko meidän käsialamme sama tulevaisuudessakin, voiko se olla vielä parempi? Ja mitä silloin tarkoittaa parempi, missä asioissa ja millä tavalla parempi?

Opetushallitus kysyi viime keväänä rehtorien näkemyksiä perusopetuksen vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Noin 1200 rehtoria vastasi. Kun rehtorit määrittelivät kolme keskeistä vahvuutta, 87 % mainitsi sen, että koulu pitää hyvä huolen perustie-tojen ja taitojen hallinnasta, 41 % katsoi, että huolenpito oppimisen taidoista ja harjaantuminen oman oppimisprosessin hallintaan on keskeinen vahvuus ja 37 % nosti esiin yhdessä työskentelyn ja yhteisössä elämisen taidot. Rehtorien mielestä jatkossa pitäisi kiinnittää huomiota oppimisen tukemiseen, joustaviin opetusjärjestelyihin ja eriyttämiseen, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä tapahtuvaan oppimiseen, oppiaineiden väliseen integraatioon ja opittavan tarkasteluun laajemmasta näkökulmasta, työtapoihin ja opetusmenetelmiin, oppilaiden hyvinvointiin ja oppilashuoltoon sekäoppimisympäristön kehittämiseen.

Arvoisa kollega, mitä Sinä pitäisit tärkeänä? Mitä Sinä olisit vastannut Opetushallituksen pääjohtajalle, joka pari päivää sitten kysyi minulta: Mistä me tiedämme, että suomalainen koulu on tarpeeksi hyvä. Entä onko se tarpeeksi hyvä tulevaisuudenkannalta? Meidän on tärkeää tietää. Nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyy hyvinkin vahva tahtotilan ilmaus perusopetuksen laadun kehittämisestä. Laadun parantamiseen tähtäävät toimet liittyvät pääasiassa oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen eri tavoin ja siinä mielessä heijastelevat kyllä hyvin suomalaisen koulun eetosta. Kehittämisalueita, joilla opetuksen järjestäjät ovat tänä vuonna voineet saada valtionavustusta työnsä kehittämiseen, ovat tehostettu ja erityinen tuki, oppilaan ohjaus, kerhotoiminnan sekä kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen sekä oppilashuollon palvelurakenteen kehittäminen. Koulupudokkuuden ja koulukiusaamisen vähentämiseen on omat ohjelmansa JOPO ja KiVa, ja koululaisten terveyden edistämiseen ja erityisesti liikkumiseen lisäämiseen pyritäänKoululaiset liikkeelle -ohjelmalla

Tärkeä askel suomalaisen koulun kehittämisessä sisältyy opetusministeriön erityisopetuksen strategiaan, joka valmistui viime talvena. Strategia lähtee siitä, että jokainen oppilas voisi onnistua oppimisessa omalla tavallaan ja pyrkiä mahdollisimman korkeisiin tavoitteisiin. Tästä syystä opetuksessa tulee turvata jokaisen mahdollisuus saada tarvitsemansa yksilöllinen tuki. Tuen tarve tulisi huomata ja tuki antaa mahdollisimman varhain. Luontevinta on tuoda tuki sinne missä lapsi on eli omaan kouluun ja opetusryhmään osaksi päivittäistä koulutyötä. Yhtä tärkeää kuitenkin on, että lapsen oman koulun ja opetusryhmän voimavarat ja osaaminen tuen antamiseen arvioidaan realistisesti. Tämä on sitä tärkeämpää, mitä suuremmasta tuen tarpeesta on kyse. Tarvitaan myös erityisopetuksen luokkia ja kouluja. Strategia on mielestäni kirjoitettu sillä suomalaisella pedagogisella käsialalla, jossa näkyy ymmärrys yhtä hyvin oppilaan, opettajan kuin koko kouluyhteisönkin tuen tarpeista ja halusta kannustaa jokaista kurottamaan omaan parhaaseensa.

Arvoisa kuulija. Millainen on Sinun pedagoginen otteesi tai käsialasi? Millainen haluat sen olevan? Mitä tarvitset käsialasi kehittämiseen ja miten ajattelet sen vaikuttavanyhteiseen käsialaamme? Jätän tämän pohdinnan erityisesti Sinulle. Kiitän ja toivotan voimia ja iloa työhönne kuvan myötä, joka kertoo, että hikisenkin urakan ja kovan ponnistelun jälkeen voi hymyilyttää, kun edessä siintävä näkymä on tarpeeksi palkitseva.

Vapaailta

PITKÄSTÄ aikaa eilen oli aikaa ystäville. Rapukekkerit ovat varma merkki kesän loppumisesta. Niin tänäkin vuonna. Vaikka kesä ei tällä kertaa oikein tainnut tullakaan. Menu oli pitkä ja ilta hauska masut täynnä. Kuvassa ei ole ihan koko juhlaväki. Siitä puuttuvat jostain syystä Iivosen Riitta, Marjut ja Martti sekä Jonte.

Kenestä tulee hyvä opettaja? Osa I

KUVA: "Helsingin toinen raittiusopettaja Martti Hellström työssään. Siilitien neljäsluokkalaiset harjoittelevat dramatisoinnin avulla kieltytymään tupakantyrkytyksestä". Kuvaaja: Jorma Hellström. Kuva vuodelta 1977, Martin ensimmäiseltä opettajavuodelta.

SUNNUNTAIN HESARISSA oli taas kerran komeasti luettavaa. Erityisesti innostuin Johanna Tikkasen kirjoittamasta jutusta: "Joka kolmannelta opettajalta puuttuu ammatin vaatimia ominaisuuksia".

Opettajankouluttaja Pekka Kosonen ja psykologi Pekka Räihä kuuluvat Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimusryhmään, joka kehittelee opetusministeriön rahoittamassa projektissa opettajankoulutuksen valintakokeita. Herrat pitivät Psykologi 2008 -kongressissa Helsingissä esitelmän vuonna 2003 alkaneesta (ilmeisesti toiminta)tutkimuksesta, jossa he yrittivät tosissaan kehittää opettajaksi opiskelevien vuorovaikutustaitoja. Pieleen meni. Kaikki eivät oppineet sietämään erilaisuutta. Yksi poltti päreensä. Toinen vetäytyi tilanteista.

Nykyopettajan työssä on tärkeää osata kohdata toinen ihminen, sietää erilaisuutta ja luoda suhteita muun muassa vanhempiin, tutkijat sanovat. Ilman tätä asiantuntemusta tulee ongelmia. Kokeilussaan tutkijat kuitenkin havaitsivat, että kaikki opettajankoulutukseen hyväksytyt eivät koulutuksesta huolimatta oppineet käyttäytymään ongelmatilanteissa niinkuin opettajan tulee käyttäytyä. Kosonen ja Räihä menevät jopa niin pitkälle, että sanovat Hesarin mukaan: " ...eivätkä kaikki olleet koulutettavissa".

Johtopäätös on aika hurja. Tutkijoiden mukaan lähes joka kolmannelta suomalaisopettajalta (tarkoittavat varmaan Jyväskylän OKL:lle tuolle vuosikurssille valituista) puuttuu ominaisuuksia, joita ammatti vaatii. Kosonen ja Räihä pohtivat, että jospa syy jopa koulun järjestyshäiriöihin ei olisikaan välttämättä oppilaissa, kodeissa tai liian suurissa luokissa, vaan siinä, että moni opettaja on väärällä alalla.

YLIOPISTOILLA on Suomessa tosi vaikea tehtävä valita tuhansien hakijoiden joukosta parhaat opettajiksi koulutettaviksi. Muualla maailmassa tätä ongelmaa ei ole, koska opettajan ammatissa ei ole siellä vetovoimaa. Niinkauan kuin meillä on, on mistä valita.

Perinteisesti mm. luokanopettajiksi on valittu hyvin koulussa menestyneitä, opetuksesta motivoituneita ja ja ulospäin suuntautuneita moniharrastajia. Kosonen ja Räihä haluaisivat vaihtaa valinnan perusteita. He haluavat päivittää käsityksen hyvästä opettajasta. Heidän mukaansa hyvä opettaja ei enää ole auktoriteetti, jonka tärkein tehtävä on pitää porukka kurissa.

Kun hyvän opettajan käsitys on "väärä", "vääriä" ihmisiä valitaan myös koulutukseen. Kososen ja Räihän mukaan moni opettajaksi aikova on pienestä asti nauttinut siitä, että saa käyttää valtaa tai saa olla esillä. Heidän ongelmansa on, että he eivät osaa kuunnella.

Väärä valinta on väärin myös valittua kohtaan. Esiintymishaluinen ja vallanhaluinen turhautuu, kun pitää luopua esilläolosta ja kuunnella toista. Tutkijoiden mukaan opettaja, joka lähtee liikkeelle perinteisenä auktoriteetilla, joutuu ongelmiin. "Suojelemme tämän ihmisen terveyttä, jos emme päästä häntä siihen työhön. Parhaimmillaan estämme tämän ihmisen loppuun palamisen", he sanovat.

Hesarin mukaan Jyväskylässä onkin muutettu valintakriteerejä. Uusi hyvä opettaja selviää kiperistä tilanteista. Hän osaa vastaanottaa ympäristön viestejä, kuunnella oppilaita ja vanhempia. Se, että haluaa opettajaksi, on eri asia kuin se, että sopii opettajaksi. Erityisesti tutkijat haluavatkin karsia hakijat, joilla on kova halu opettajaksi, mutta ei kykyä tai halua kohdata toista ihmistä, ts. hakijat, joiden kyky vastaanottaa ympäristön viestejä on vaurioitunut ja joilla sen sijaan on kyky nähdä vika jatkuvasti toisessa. Kyky vastaanottaa ympäristön viestejä voi Räihän mukaan pilaantua esimerkiksi traumaattisten kokemusten takia, jolloin ihmiseen muodostuu liian vahvoja puolustusmekanismeja.

Hmmm. Mielenkiintoista. Täytyypä kuulostella Helsingin opettajankouluttajien näkemyksiä asiasta. Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä, tosi tärkeitä. Oleellisen kysymys on, ovatko vuorovaikutustaidot opittavissa olevia taitoja vai kohtalonomaisesti opiskeluaikaan mennessä betoniin valettuja kykyjä, kvaliteetteja.

Aurora-seminaari maanantaina 1.9.2008

KUVA: Aurora-seminaari syksyllä 2006. Kuva Juha Hyvärinen.

AURORAN koulun ikivanhoihin kodin ja koulun yhteistyöperinteisiin kuuluu Aurora-seminaari elo-syyskuun taitteessa. Seminaariin kutsutaan koulun johtokunta varajäsenineen, Koti & Koulu ry:n hallitus ja koulun henkilökunta. Ensimmäinen tällainen seminaari järjestettiin syksyllä 1990. Vain kerran ilta on jäänyt väliin, joten vuorossa on jo 19. seminaari.

Seminaari pidetään maanantaina 1.9.2008 klo 18- 21 Auroran seurakuntatalolla. Ohjelma on vielä vaiheessa. Listalla ovat joka tapauksessa opetuksen poikkeusjärjestelyt, valmistautuminen ehdokkaiden asettamiseen uuteen johtokuntaan, lomatoiminta jne.

Tarjoilun on perinteisesti huolehtinut Koti & Koulu ry. Maanantain aikana toivottavasti selviää osallistujamäärä, jotta Koti & Koulu ry. osaa tilata riittävästi kahvikuppeja. Iso joukko meitä on. Henkilökuntaa on noin 40-50. Johtokunnan jäseniä ja varajäseniä on kymmenkunta. Saman verran lienee Koti & Koulu ry:n hallituksessa.

Toinen kouluviikko pulkassa

KUVA: Espoon sivuilta lainattu kuva Kalajärven koulusta. Oikealla lipan olla olevasta ovesta päästään luokkiin 5a, 5c, 5d, 6a ja 6b. 5b-luokkaa ei kuvassa näy.

TOINEN KOULUVIIKKO päättyi - ihan samalla lailla kuin vuosi sitten: Grilli Toron Oskarinleikkeeseen. Nami.

Hyvänmakuinen viikko. Ja monessa suhteessa samanlainen kuin edellisinä vuosina. Vierailupyyntöjä tulee yhä. Tulipalon vuoksi esittelykierrosten järjestäminen on kuitenkin hankalampaa kuin ennen. Espoo harkitsee muuten vierailumaksun keräämistä. Koulu saisi sen itselleen. Ei huono. Ensi viikolla koululla tulee käymään vieras Japanista. Vieraamme Masakata on Koben yliopistossa luonnontieteiden pedagogiikan professori. Han on mm. Japanin luonnontieteiden opetuksen tutkimusseuran puheenjohtaja. Suomessa häntä kiinnostaa nimenomaan tulevaisuuskasvatus.

Valitettavasti jotkut huonotkin asiat näyttävät toistuvan. Kesä on kasvattanut osasta pikkupoikia pikkukoviksia, ja kiusaustapauksista koulumatkoilla on alkanut tulla ilmoituksia.

Moni asia on paremmin kuin vuosi sitten. TIP on laajentunut. Erityisopetuksen miehitys on vahvistunut. Rahatilanne on vakaa. Ja porukka jos mahdollista vieläkin kokeneempaa kuin viime vuonna. Oppimiskeskuksemme koulutustilaisuuksiin on tulossa hienosti väkeä. Käynnistymässä on myös mielenkiintoinen erityisen tuen kokeilu, jossa Aurora on yksi pilotti. Siinä on tarkoitus kehitellä uusia tapoja järjestää opetusta niin, että kaikkien lasten tarpeet otetaan huomioon. Tänään oli hankkeen pedagogisen ryhmän kokous WeeGeellä klo 10-13. ideoimme juttua pitkään koulun jälkeen.

Opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen hyväksyi tulipalon vuoksi opetusvelvollisuuden huojennuksia minulle, apulasrexi Ullalle ja Kalajärven koulun Leila- rexille. Huojennus tarkoittaa, ettei tarvitse pitää niin montaa oppituntia viikossa kuin normaalivuonna. Jää aikaa muille hommille. Hienosti tehty!

Ja tietysti moni asia on ihan toisin. Tulipalon ja Juhan poismenon vuoksi tavara- ja välinetilanne on sekaisin. ATK-laitteet ja kirjasto ovat pois pelistä. Aikatauluissa on kurottavaa. Luokilla on nyt lukkarit, mutta joitain muutoksia niihin vielä tulee. Näyttäisi siltä, että kehys riittää. Ts. en ole vielä ehtinyt sita varmaksi laskea. 33% koulusta on diasporassa.

PS. Ikävä kyllä yksi asia toistuu kuin painajaisunessa. Vuosi sitten elokuun lautakunnan listalla oli LAUSUNNON ANTAMINEN HALLINTO-OIKEUDELLE KUNNALLISVALITUKSEEN NIITTYKUMMUN KOULUN REHTORIN VIRANSIJAISEN VALINNASTA. Nyt listalla on LAUSUNNON ANTAMINEN HALLINTO-OIKEUDELLE KUNNALLISVALITUKSEEN PÄIVÄNKEHRÄN KOULUN REHTORIN VIRKAVAALISTA. Kyse on meidän Sarpilan Jukan valinnasta.

Ks. enemmän http://www.espoo.fi/asiakirja.asp?path=1;31;37423;37424;37425&id=A1910580A1F2A20EC22574AC002A5263&kanta=kunnari\\intrakun_e.nsf

Auroran koulupaita nyt tilattavissa

AURORAN KOULUN 51. LUKUVUODEN kunniaksi Auroran Koti & Koulu ry. ottaa vastaan koulupaitatilauksia. Mustien, hyvälaatuisten t-paitojen rinnassa lukee oranssilla ja valkoisella "Team Aurora 2008-2009". Selkäpuolelle on teksattu samoin oranssi-valkoisin kirjaimin " Aurora Pedagomix. proudly presents. Diaspora II. 51 tuotantokausi."

Paidat painaa Paitamylly oy, joka on tehnyt aikaisemmatkin koulupaitamme (Aurockra1957, Oliver Twist, Hölmöläinen 2008). Kokovaihtoehdot ovat S, M, L, XL ja XXL.

Diaspora tarkoittaa hajaannusta, ja sillä viitataan tämän syksyn tilanteeseen, jossa osa luokista on Kalajärvellä. Numero II kertoo, että kyseessä on jo toinen kerta, jolloin auroralaiset ovat viime vuosina joutuneet väistötiloihin. Edellinen kerta oli vuonna 2003.

Paita maksaa 10 euroa, ja muutaman euron voiton Koti & Koulu ry. käyttää kaikkien oppilaitten hyväksi. Paitoja voi tilata kahden viikon ajan. Viimeinen tilauspäivä on torstai 4.9. Paitatilauksia voi lähettää rehtorille emailina osoitteeseen marttifi@gmail.com ( oppilaan nimi, luokka ja tilattujen paitojen koko sekä puhelinnumero/email-osoite). Tilauksia voi tehdä myös vanhemmille tarkoitetuissa tiedotustilaisuuksissa.

Paidat saa lunastaa koululla 15.9 alkaen. Rahat kerää klo 13.30- 16.45 Koti & Koulu ry:n puheenjohtaja Marjo Lehtinen , jonka tavoittaa TIPIstä.

PS. Seuraava koulupaita ilmestyy joulukuussa 2008, ja sen teeman on joulunäytelmämme: iki-ihana VIISIKKO.

Tiedotustilaisuus 5.-6.-luokkalaisten vanhemmille

Hyvät Auroran koulun oppilaitten huoltajat

Auroran koulun pihapiirissä oleva siirtokelpoinen koulurakennus paloi 23.7.2008. Tästä johtuen 5.-6.luokkalaisten opetus on siirretty syyslukukauden ajaksi Kalajärven koululle.

Kutsumme väistötiloissa opiskelevien luokkien vanhemmat tiedotustilaisuuteen keskiviikkona 27.8 klo 18 - 19.30 Kalajärven koulun auditorioon. Tilaisuudessa vanhemmille esitellään luokkien opiskelutilat ja kerrotaan syyslukukauden opetusjärjestelyistä. Paikalla vastaamassa kysymyksiin ovat Auroran koulun rehtori ja 5a-, 5b-, 6a- ja 6b-luokkien luokanopettajat sekä Kalajärven koulun rehtori Leila Tuominen.

Vastavaa tiedotustilaisuus järjestetään 0.-4.-luokkien vanhemmille keskiviikkona 3.9 klo 18-19.30 Auroran koulun kouluravintolassa. Tuolloin paikalla ovat Auroran koulun rehtori ja 0.-4.luokkien luokanopettajat.

Tervetuloa
Martti Hellstöm
rehtori

Timmi koulupäivä

KUVA: TIP toimii. Luontoryhmä palaa ötököiden metsästysretkeltä Jirin johdolla.

HERÄTYS klo 6. Silmät vähän ristissä. Olin saanut illalla valmiiksi selvityksen virastolle avustajatuntien suuntaamisesta eri oppilaille. Mrrrr. Kohtuuton aikataulu.

Aamutuimaan luokkien lukkarien tsekkaus. Klo 7.40 koululle. Aleksis Kiven " Koto ja Kahleet" ( = salanäytelmä) kulissit paikalleen. Ensiesitys YT-tunnin kunniaksi JJ:n kanssa klo 8 reikä reikä. Näytelmässä on jo kaikki Kiven mestariteosten ainekset aistittavina. Vaikeudet voitetaan, ja lopussa aurinko paistaa. Tällaista uhoa kannattaa tankata! Meni hyvin. Kesto 22 min.

SITTEN taukotupaan jatkamaan asiallisemmin YT-istuntoa: tärkeät tiedotteet, ja lukkarien hionta ( Klo 12 oli deadline, jotta saataisiin taksitiedot eteenpäin. Saatiin.). Sattuneista syistä olen noin viikon aikatauluista myöhässä.

KUVA: KLO 9 Koulun pihalla kävi asiantuntijoita pohtimassa Auroran irtaimiston kohtaloa.

Suoraan YT-istunnosta pihalle. Auroran parakeista pelastettua irtaimistoa on savukuivatettu. Koska vanha palanut osa edelleen törröttää purkamattomana, eikä ns. ehjän osan lämmitystä ja sähköä saada turvallisuussyisä panna päälle, jäljelle jäävän osan ilmastointi ei toimi. Niinpä koulun kirjojen ja tarvikkeiden käyttökelpoisuutta ei pystytä arvioimaan. Se olisi välttämtöntä, jotta voitaisiin tehdä päätös tarvike- ja oppikirjahankinnoista.Terveystarkastajat ratkaisevat nenällään, pitääkö esim, kaikki kirjaston kirjat panna poistoon. Mutta ei vielä.

PUOLILTA päivin ajoin Kalajärvelle moikkaamaan väkeä. Kaikki tuntuu sujuvan päivä päivältä paremmin. Ripan bändikämppä on ahkerassa käytössä. Nuorisotilaakin saa käyttää. Vitsi,miä joustavuutta.

Kävin myös tsekkaamassa TIP-toimintaa. Kaikki toimii. Nimenomaan toimii. Nyt ei seisoskella. Ohjaajat antavat tosi hyvää palautetta: nyt voi toteuttaa itseään. Lapset ovat iloisia. Vanhat tippiläise tosin hieman marisevat, ettei Sarilla ole heille enää tarpeeksi aikaa. Niinpä.

Arkkitehti Mimma Hailio soitti ja kyseli perustietoja parakin rakennuslupahakemukseen. Homma siis etenee. Samalla hän kertoi valmistelevansa esitystä koulun saattoliikenteen turvallisuudesta.

Klo 17 TIP-Sari tapasi maksullisten kerhojen vetäjiä. Näytimme tiloja. Käytänteistä sovittiin, ja minäkin ehdin pikaisesti käydä kättelemässä. Oli nimittäin kiire "keikalle" Pakkasin pakettiautoon hanurin ja Oppimiskeskus Auroran salanäytelmän rekvisiitan, ja eikun menoksi kohti Soukkaa.

KUVA: Soukan venekerho.

Olimme Jukka Jokirannan kanssa valmistaneet kesästä alkaen ns. salaa pientä näytelmää Soukan koululla luokanopettajan uransa vetäneen Kari Evinsalon salaisiin eläkejuhliin.

Eilen kävimme etukäeen tsekkaamassa tilan lasin läpi, ja hyvältähän se näytti. Tänään tila oli täynnä väkeä hienosti pukeutuneita ihmisiä. Mahduimme sekaan juuri ja juuri, ja tunnelma oli hyvä. Uskon, että esitys toimi. Ja kuinka hienosti Soukan väki lauloikaan!

KUVA: Sankari itse, ikinuori Evi.

JUHLAT olivat hyvin järjestetyt. Evi sai hienoja, juuri hänelle istuvia lahjoja. Ruoka oli hyvää, ja WSOY piffasi juomia. Evihän on mm. WSOY:n tietokirjailijoita. Vein hänelle lämpimät terveiset 20 vuoden takaa: WSOYn kansalaistaidon oppikirjan " Taiturin"- porukalta: Sirkka Suomi-Vihoselta, Pirkko Kiravuolta, Sirpa Wassilta ja Mirja Holsteelta. Oli meillä silloin lystiä!

Iltapalan jälkeen sitten klo 20 kamat taas keikkaautoon ja roudaus koululle.

Matkalla vielä muutama työpuhelu. Apulaisrexi briefasi Koti & Koulu-ryhmän kokouksen päätöksiä. Saamme taludellista tukea leffalisenssiin, luokat saavat palloja, Diaspora-paitoja tarjotaan ostettavaksi jne. Vanhemmat lähettivät rexille kiitoksia kesän tiedotuksesta. Kiitos kiitoksista. Karjalaisen Sari - Hyvärisen Juhan työn jatkaja ITK-konferenssin ohjausryhmässä- puhkui intoa uudesta haasteesta. Hienoa.

Home sweet home klo 21.10. Väljästi laskien 15 tunnin työpäivä.

Arvoisa Tasavallan Presidentti

EHDOTUKSENNE luovuuslauantaista on suorastaan hämmentävä.

Uutispäivä Demarin haastattelun mukaan Te haluaisitte, että lapset kävisivät kerran kuussa koulua myös lauantaisin. Tuo koulupäivä käytettäisiin erilaisiin taitolajeihin kuten urheiluun, lauluun ja taiteisiin. Kuulostaa hienolta. Ihan totta, taito- ja taideaineet ovat jääneet koulujen tuntijaoissa alakynteen. Sekin on totta, että lisäaikaa niille on vaikeaa löytää. Kaikki aineet kun ovat niin tärkeitä. Suomeksi ehdotuksenne tarkoittaa, että kouluvuoteen lisättäisiin 9 työpäivää, niinkö? Haastattelusta ei näy, olisivatko nämä päivät oppilaille pakollisia vai vapaaehtoisia.

Jos lauantaikoulupäivä olisi neljänkin tunnin mittainen,oppilaitten saama opetusaika lisääntyisi yhdellä vuosiviikkotunnilla. Hmmm. Jään pohtimaan, miksei samaa tavoitetta saavutettaisi yksinkertaisesti pidentämällä yhden koulupäivän pituutta tunnilla. Viikonloput ovat tosi tärkeitä monille perheille. Mutta kummin vaan.

Suomalaisessa koulussa annetaan opetusta selvästi vähemmän kuin muissa maissa. Siksi suomalainen koululaitos on niin halpa (toinen syy on opettajien palkkataso, joka jää meille valtakunnan keskitason alle). Ehdottamanne opetusajan lisäys tarkoittaisi 5%:n menojen lisäystä. 5 % olisi hurja lisäsatsaus! Vanhasen II-hallitus hihkuu, kun se lisää koulujen kerhotoimintaa, pienentää opetusryhmiä, vahvistaa ohjausta ja varhaista tukea sekä kehittää oppimisympäristöjä. Näiden kehittämistoimien kokonaissumma vastaa OAJ:n arvion mukaan 0,5% koulutoimen menoista.

Arvoisa Presidentti: ehdotuksenne tarkoittaisi hallituksen toimiin nähden 10-kertaista lisäsatsausta. Odotan malttamattomasti haastattelua jossa kerrotte, mistä rahat tuohon ideaan löytyisivät.

(täydennys 21.8.08: Opettaja-lehden kommenti löytyy osoitteesta http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2008_34/125829.htm )

Rehtorit ja opettajien ammattijärjestö

MAAILMALLA kuulema ihaillaan suomalaista järjestelmää, jossa sekä rehtorit että opettajat kuuluvat samaan ammattijärjestöön (OAJ). Kaikki eivät kuitenkaan asiasta ole innostuneita. Löytyy opettajia, joiden mielestä rehtorit kuuluvat työnantajiin ja ovat eri puolilla barrikaadia kuin opettajat. Rehtoreilla on myös oma yhdistyksensä Sure-Fire (Suomen rehtorit), joka toimii yhteistyössä OAJ:n kanssa.

KUVA: ESPOON JA KAUNIAISTEN opettajien ammattiyhdistyksen hallituksessa on vuosien varrella istunut monia rehtoreita, jotka ovat olleet luunkovia AY-ihmisiä. Puheenjohtajina heistä ovat olleet ainakin Ulla Rautiainen sekä kuvassa oleva legendaarinen Antti Talvitie. Nykyisessä hallituksessa rehtoreita ovat Jukka Sarpila ja Marjut Tenkanen.

EKOAY:n puheenjohtaja Hannu Suntion aloitteesta perustettiin muutama vuosi sitten rehtorijaosto. Jaosto käsittelee koulunjohdollisia asioita. Jaoston puheenjohtajana on toiminut alusta alkaen rehtori Jukka Kuittinen. Minä olen ollut pitkään sihteerinä. Jaosto on toiminut pitkäjänteisesti, ja se on myös pystynyt valvomaan rehtorien etua. Jaosto on pitänyt jatkuvasti esillä kysymystä opettajien ja rehtorien työssä jaksamisesta.


KUUMA KYSYMYS YT-AJASTA

On olemassa tilanteita, joissa opettajien ja rehtorien edut voivat näyttää erilaisilta. Yksi jo vuosia hiertänyt asia on ns. YT-aika. Työnantajalla ja työtekijöillä on varsin erilainen käsitys, mitä on sovittu, kun opettajille on luvattu maksaa kolme tuntia viikossa ns. YT-aikana tehtävistä töistä. Oikein korkean tason työnantajien mielestä opettajilla on velvollisuus tehdä vuodessa 114 työtuntia muuta kuin opetukseen liittyvää työtä. Työntekijöiden mielestä on vain sovittu siitä, että nyt vihdoin opettajille maksetaan heidän työnsä lisääntymisestä.

Rehtorit ovat puun ja kuoren välissä. He hyvin tietävät, että koululle on siirretty viime vuosina hurjasti aikaisemmin hallinnossa tehtyä työtä, joka nyt ainakin joissain kouluissa kasautuu rehtorien lisäksi muutamille opettajille/opettajaryhmille. Erityisen lujilla ovat mm. ELA-opettajat. Ns. toisen asteen tehtävien työkuormasta selvittäisiin paremmin, jos niiden tekoon olisi palkallista työaikaa. Kiista on nyt siitä, onko YT-aika sellaista, rehtorin käytettävissä ja johdettavissa olevaa palkallista työaikaa vai ei.

REHTORIJAOSTO laati kesällä lomakkeen, jonka avulla kouluissa voidaan suunnitella YT-ajan käyttöä niinkuin mitä tahansa muunkin työajan käyttöä. Rehtorit ovat voineet halutessaan tilata lomakkeen omaksi työkalukseen. Nyt jotkut ovat hermostuneet, ja lomake on nostettu syksyn ensimmäisen kokouksessa asialistalle. Pykälä 7 kuuluu:

"REHTORIJAOSTON LAATIMA YT-AJAN KÄYTTÖSUUNNITELMA

Todetaan, että rehtorijaosto on tehnyt täysin itsenäisesti yt-ajan käyttösuunnitelman. EKOAY:n hallitus ja JUKO:n pääluottamusmies selvittävät OAJ:n asiantuntijoiden kanssa, onko ohjeistus virkaehtosopimuksen mukainen. Hallitus ei ole missään vaiheessa kehottanut rehtorijaostoa tekemään tällaista käyttösuunnitelmaa, eikä ole hyväksynyt sitä. Kokouksessa kuullaan rehtorijaoston puheenjohtajan Jukka Kuittisen selvitys asiasta. "

JÄNNITTÄVÄÄ nähdä millaisen tukkapöllyn hallitus yrittää jaostolle antaa. Lomaketta käy esittelemässä jaoston vs. puhenjohtajaksi esitetty Paavo Kokkala. Jukka Kuittisella on täysi työ hoitaa Suren vs. puheenjohtajan tehtäviä tämän syksyn ajan.

Kadonneet nuoret

MTV3 uutisoi tänään " Kymmenet tuhannet nuoret tyhjän päällä". Huh! Toistakymmentätuhatta peruskoulusta päässyttä nuorta jäi tänä syksynä ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle (kaikki eivät edes halua lukioon). Viranomaiset ovat alkaneet puhua kadotetuista nuorista.

Opiskelun, työn tms. (esim. armeijan) ulkopuolella arvioidaan olevan tällä hetkellä 20 000 - 30 000 nuorta. Toimettomien nuorten syrjäytymisriskinsä on suuri. Inhimillisen tuskan lisäksi syrjäytyminen on taloudellinen kysymys. Yksi syrjäytetty nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa pelkästään menettettyinä verotuloina. Syrjäytymisvaarassa olevia arvellaan olevan (HS 16.3.2008) 65 000!

MIKÄ meitä vaivaa? Kaikilla indikaattoreilla lapsiemme ja nuortemme pahoinvointi syvenee. Ja me keskitymme alentamaan veroprosenttia. Hei C´moon!

Varhaisnuoret on hylätty?

KUVA: Lainattu Iltalehden nettisivuilta.

ERITYISESTI tänä kesänä media on ollut täynnä uutisia varhaisnuorista, jotka tekevät hölmöjä juttuja. Eikä vain hölmöjä vaan myös tuhoisia ja hengenvaarallisia. Roskiksia ja mopoautoja on sytytetty tuleen. Junaradalle on roudattu pyörätelineitä. Irtokarkkeja on myrkytetty koulusta varastetuilla kemikaaleilla. Älyttömyyksiin kuuluu myös Auroran koulun parakin polttaminen.

Suomessa tiedetään- ehkä jopa hyväksytäänkin se- että murrosiässä tehdään muunikäisiltä tuomittuja asioita. Nuorilla on "brainstorming". Poikien ajattelu putoaa 4-vuotiaan tasolle. Luulen, että muualla näin ei ole, eikä näin ajatella. En syytä nuorten vanhempia. Kyseessä on laajempi ajatteluvirhe.

Koska kasvatus-käsitteellä on jostain syystä kovin kielteinen lisärasite ja koska varhaisnuoret itse eivät (tietenkään) tunnista /tunnusta kasvattamisensa tärkeyttä, näyttää siltä, että NUORISOKASVATUS on jonkinlainen tabu. Onko? Tein pienen testin. Hakusanalla "kasvatus" google antaa yli miljoona osumaa. Varhaiskasvatukselle sain 67 000 osumaa. Nuorisokasvatukselle vain 6700 osumaa. Kaikki kuitenkin tiedämme, kuinka vaikeaa on juuri murrosikäisten kasvatus.

Olen vahvasti sitä mieltä, että suomalaisessa kulttuurissa aikuiset hylkävät varhaisnuoret toistensa ja median kasvatettaviksi. Nuoremme ovat heitteillä. Mistä löytyisi rohkeutta (ja tahtoa) palauttaa vaikeassa kasvuvaiheessa oleville varhaisnuorille oikeus aikuisen välittävään kasvatukseen?

Espoo on rikkaampi kuin koskaan. Nyt jos koska olisi aika satsata vankasti nuorisokasvatukseen ja nuorisotyöhön.

Blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 15.8.2008

KUUKAUDEN KUVA: Koulu paloi!

ENSIMMÄINEN BLOGINI PEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA ehti toimia 11 kuukautta MSN-spacessa helmikuusta 2006 lähtien. Lukukertoja oli blogin hylätessäni lähes 18 000, eli noin 1700 luettua sivua/kk. Tällä hetkellä tuolla "kuolleella" blogilla on 26 845 lukukertaa, eli edelleen yhä noin 550 lukukertaa kuussa. Tammikuun 12. 2007 blogialusta vaihtui bloggeriksi. Sen ominaisuuksiin ei kuulu kävijämäärien seuranta.

Seuraavassa blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 15.7.08. Uusi blogi ensin. Boldatut ovat uusia lisäyksiä.

PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II: Käsitellyt aiheet 12.1. 2007-15.8.2008

• Aamu- ja iltapäivätoiminta ( 8.7) • Afrotales ( 13.9) • Aggresio (16.7.08) • Aikapolitiikka (29.1.2008) • Aino Kontula (12.7.08) •Alkuopetuslisä (26.3) • Antti Heikkilä ( 15.4) • Antti Lappalainen (30.9 ) • Anttu Koistinen (11.10) • Arto Laamanen (28.3.08)• Arviointi (7.1.2008) • Arvokasvatus-oppiaine (28.2.08 10.5.08) • Aulangolla (5.3.2008 7.3.2008) • Aulis Pitkälä (7.11 1.2.2008) • Aurora-info (5.8.08) • Aurora 50 v (26.1 9.8 9.12 10.12 11.12 15.12 22.12) • Aurora-lehti (21.9) • Auroran koulun saneeraus (8.10) • Auroran päivä (2.3.2008 10.3.2007 8.3.2008) • Autot (19.6.08 6.7.08)

Barbro Höström (28.8.08) • Beatles ( 11.2.2008 11.5.08) • Blogi (12.1 17.2 22.2 3.11) •

Comenius-hakemus (26.3) •

Death Proof ( 27.12) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 • Diaspora II (26.7.08 29.7.08 1.8.08 11.8.08 14.8.08 15.8.08)• Diasporapäivän rakenne (10.8.08) • Direktio-oikeus (25.1.2008) • Duuniblues (23.1) •

Educa (27.1 26.1.2008 27.1.2008) • Edunvalvomta (16.5.) • Eduskuntavaalit (19.3. 20.3) • EFQM ( 29.12. 30.12 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008) • Efecaf (18.1) • Eheytetty koulupäivä (16.2 2.3 12.3 17.3. ) • "Ei eläinkokeita. Käyttäkää mopoja" (12.708) • Ekaluokan muodostaminen ( 16.4) • EKOAY (7.10 17.10 18.3.08)• Elvis (8.12) • Eläkepalkka (5.1.2008) • Ensivaikutelma (29.4.08) • Eppujen tutustumispäivä (14.5208) • Eppuvanhempainilta ( 14.5.2008) • Erityisopetus (18.2 29.6 8.7 9.8 ) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • ERP-HR (7.8.08) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Esse (28.1.08 15.8.08) • Espoon sivistystoimenjohtaja ( 12.8) • Etäluento ( 24.1.2008) •

Flooran päivä (13.5) • Fullan (1.4 14.6 7.9 16.10 ) • Fundamentalisti (1.2) • Futures ( 1.7) •

Googlen nettikalenteri ( 27.12. 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008) •

Hallitusohjelma (16.4) • Haitari ( 8.8. 08) • Harrastus ( 18.4) • Helena Notkonen (3.12) •Heljä Misukka (24.4) • Homekoulut ( 8.2.2008) • Huippupomot (2.5.08) • Hyvä opetus (15.4 18.5) • Hyvä, paha opettaja (19.5 23.5 ) • Hölmöläiset (13.9 10.10 20.1.2008 2.4.08 11.4.08 23.4. 08 7.5.08 10.5.08 13.5.08) •

Iltapäiväkerho ( 14.8) • Iltapäivätoiminnan koordinaattori ( 7.7 16.8) • Ilkivalta ( 11.10) •iMovie (12.1.2008) • Ilpo Salonen ( 7.8.08) • Irwin Goodman (9.2.2008) • Isäni ( 14.9) • Itsearviointi (13.1 11.4. 19.10)• Itsekasvatus (1.4.08) •

Jaana Lemminkäinen (15.3.08) • JET (12.5) • Jiri Haapamäki ( 6.8.08) • Johanna Karimäki (1.4.08) •Johtaminen ( 10.2.2008) • Johtajien johtamisesta (6.4 9.4) • Johtokunta (22.3 6.9 21.9.2007 11.3.2008) • Jokelan koulu (8.11 19.11.) • JORY ( 30.10) • Jorma Munne (2.4) • Jouni Hörkkö (9.4.08) • Juha Hyvärinen (28.6.08 19.7.08 14.8.08) • Juha Hyvärisen muistotili (14.7.08) • Juha Nurmi (7.8.08) • Juhani Hytönen (2.4.08) • Jukka Jokiranta (26.3.08 9.4.08 21.7.08) • Jukka Sarpila (8.4.08) • Jyrki Hämäläinen (19.3.08) • Järvenperän koulu (17.4) • JET (4.2) •

Kaisu Toivonen ( 22.2.08 24.7.08 28.7.08 7.8.08 )• Kalajärven koulu (21.9.07. 12.8.08 ) • Kalajärvellä ( 1.8.08 15.8.08)• Kantelu (22.1.) • Kasvatusfilosofiaa (1.8 5.8 25.8) • Kati Tuurala (3.5.08) • Kauko Hämäläinen (9.4.08) • Kehittämiskeskustelut (15.5. 15.6 29.10 ) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2 7.10 14.10 10.11 17.11. 23.11. 24.11. 1.12 17.1.-08) • Kerhotoiminta (8.7 6.4.08 29.4.08) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• KeSu (8.7 11.12 ) • Kesätunnelmia ( 30.6 2.7 6.7 11.7) • Kiusaaminen (23.5 4.9 6.9 ) • Kodin ja koulun yhteistyö (30.3 9.10 31.10 22.11. 23.1.2008) • Koko koulun näytelmät (10.1.2008) • Koskemattomuusuoja (22.7)• Koulujen lakkauttaminen ( 21.2. 27.3 25.6 8.7 9.8) • Koulun alku (14.8 16.8) • Koulukiusaaminen (20.9 23.9) • Koulukuvaus (21.9) • Koulumestarin koulu (21.11) • Koulunkäyntiavustajat ( 23.9) • Koulunkäynnin historiikki Lippajärvellä • Kouluttajan arkea ( 3.5. 8.5 7.9 29.8 10.9 27.10 2.11. 19.1.2008) • Koulutuksen arviointi ( 21.9)• Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Kouluruokailu ( 9.1.2008 15.1.2008) •Koulu-uutisia (25.6) • Kristina Wikberg (22.4) • Kuitinmäen koulu (25.11) • KULPS ( 9.5.08) • Kunniamerkki ( 26.1) • Kuopio (14.3.2008) • Kuukauden kirja (1.3.2008 1.4.08 2.5.08 16.7.08 31.7.08) •Kuusijuhla (14.12 15.12) • Kyselykone ( 6.5.08) • Käsitteet (1.8 4.8) • Kööpenhamina (1.5) •

Lakko ( 10.7 1.9 6.9 9.9.) • Lama ( 22.1.2008) • Lapsen hinta ( 1.3) • Lapsikeskenen kasvatus (1.3.2008 2.4.08) • Lapsuus (26.8 16.9.) • Liisa Huokuna (14.3) • Lisärakennus (12.4.08) • Lomalla (6.8.08) • Lo-liitto ( 11.2. 26.3. 16.5 1.9 2007 17.2.2008 14.3.2008 16.3.08) • LO-tarvike oy (17.2.2008) • Lukkari (23.7.08) • Lukuvuoden arviointi (155.2008)• Luokanopettajan päiväkirja (6.1.2008 15.3.2008) • Luokanopettaja-lehti (30.3 13.9 29.9 10.11 4.1.2008 5.4.08 14.4.08 ) • Luokkahenkin (14.4) • Luunja (5.3 6.9 ) • Lähikoulut (4.2.) •

Maahanmuuttajaperheet ( 12.5.08) • Maija Daavittila (22.2.2008) •Mamma Mia (31.5) • Media ( 21.7 11.8 23.9 14.2.2008 8.4.08) • Mediakasvatus ( 15.2.2008) • Median koulupuhe (8.7.-13.7.08) •Meidän luokka (14.4) • Mentorina (15.1 6.6) • Merivesiakvaario (6.8.08) • Miehet (24.9) • Miesopettajat ( 15.8.08) • Motivaatio (13.6) • Mr. Bean (8.4) • Murrosikä (12.3.2008) •Muutokset ja lapsi (31.3. 5.5) • Muutoskoulutus (17.1. 24.1.2008) • Muutosvastustus (5.5 15.7 19.1.2008) •

Nahkiaiset (9.9) • Nettikiusaaminen ( 15.2.2008) • Nivelbussi (12.8.08)•

Oliver Twist (30.7. 31.7 2.8 16.8 14.11 28.11.13.12 16.12 17.12 19.12 20.12 21.12) • Olli Poutiainen (19.8) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettajaksi valinta ( 21.4 6.5) • Opettajan persoona (17.1) • Opettajan työ ( 20.4.08) •Opettajatv (9.1.2008 15.1.2008 2.4.08) • Opettajien koulutus (30.10) • Opettajien rekrytointi ( 26.6 11.5.08 ) • Opettajien täydennyskoulutus ( 8.7) •Opettajien vaihtuminen (2.4) • Opetuksen laatu ( 8.7) • Opetuksen määrä (9.9) • Opetuksen tehokkuus (16.6.08) •Opetusalan VES-tilanne ( 10.7 25.1.2008) • Opetushallitus (8.4 13.8 9.9 2410) • Opetusministeri (1.5.08) • Opetusoppi (17.1. 25.2) • Opetussuunnitelma ( 8.7 4.2.2008 25.3.08 15.4.08) • Opinmäki ( 4.3.2008) • Oppilasarviointi (14.1) • Oppikirja (21.3.08) • Oppimateriaalit ( 27.2) • Oppimiskeskus (2.3 12.5 8.8. 10.8 7.10 10.1.2008 20.1.2008 29.1.2008 2.2.2008 29.3.08 2.4.08 ) • Oppimistulokset (22.3.08) •Oppitakuu • Osallisuus ( 21.11.) •Oulussa (21.2.2008) •

Pakkomuutos (14.7 15.7) • Palkat ( 9.9.) • Palautevartit (15.5)• Palkitseminen ( 25.1.2008 6.4.08) •Pariopettajuus (4.4) • Parhaat työpaikat (7.2) • Pedagoginen johtaminen (4.11 9.11) • Pedagoginen suhde ( 15.4) • Pekka Himanen ( 26.10) • Perinneyhdistys Aurora (27.2.2008) • Perusopetus ( 12.7.07 23.3.08 29.3.08) • Peter Johnson (27.3) • Pil (14.6) • Pikku Prinssi (8.3.2008 2.4.08) •Planet Terror ( 27.12.) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008Pro Rexi 2015 (16.10 23.11. 29.11. 1.12 17.1.-08 ) • Producers (1.10) • Promootio ( 23.4 26.5. 27.5.) • Päämäärä (13.10) • Pääsiäinen (20.3.08) •

Raisa Cacciatore (16.7.08) • Rehtorin arkea (18.1 9.2 17.2 23.2. 27.2. 7.3 15.3 23.3. 26.3. 11.4. 12.4 9.5. 12.5 2.6 3.6 5.6 8.6 11.6 15.6 16.7 18.7 20.7 27.7 20.8 24.8 30.8 31.8 15.9 2.9 22.9 26.9 7.10 21.10 22.10 23.10 26.11 31.12. 3.1.2008 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 26.1.2008 3.2.2008 5.2.2008 18.2.2008 3.3.2008 11.3.2008 13.3.2008 17.-18.3.08 27.-28.3.08 14.4.08 23.4.08 24.4.08 17.-19.6.08 15.7.08 18.7.08 21.7.08 4.8.08.)• Rehtorikiistat (21.8) • Rehtori-info (13.12) • Rehtori-monologi (26.3.08 9.4.08) • Rehtoriksi (26.4. 08 27.4.08) • Rehtorikoulutus (7.8 16.10 28.10 2.11 21.4.08 23.4.08 7.5.08 ) • Rehtorin työ (4.11 9.11) • Reijo Jouttimki (9.4.08) • Resurssit ( 8.7) • Retoriikka (19.2.2007 26.2.2008) • Rexi tutkijana-verkoso (1.4.08) • Riitojen käsittely (26.3.08) • Rock Concert (10.12 11.12) • Ronja (28.2 3.4 11.4. 9.5. 17.5 21.5 28.5 31.5) • Ruotsin laivalla (18.4.8) • Ryhmäilmiöt (13.11) • Ryhmäintegraatio ( 6.9 3.10.2007 27.2.2008) • Ryhmäkoko (4.4 8.7 9.8 ) •

Salanäytelmä (21.7.08) • Saneeraus (2.5 4.1. 11.8 20.10 ) • Sari Sarkomaa (16.4 1.5.08) • Sata sanaa opetuksesta (31.11 10.1.2008 22.1.2008) • Satu Hellsten (16.12) •Sarpilan Jukka (8.6 17.10) • Sata sanaa kasvatuksesta (18.2.2008 15.3.2008) •Sata sanaa opetuksesta (18.11 30.12. 31.12. 3.1.2008 27.2.2008) • Seurakuntanuoret ( 3.3.) • Sirpa Wass (10.1.2008)• Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Sivistystoimenjohtajan paikka (9.9) • SixMix (31.3 4.4 5.5. 9.5. 2.6 3.8 31.8 10.10 ) • Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Studia Aurora (8.4.08) •Sukupuolten erot (18.2) • Suko (18.1)• Suomen Vanhempainliitto ( 31.10) • Suomi (13.4.08) • Surkeakuntoiset koulut ( 28.4.08) • Surutyöohjeita (1.8.08) • Suunnittelupäivä ( 13.8) • Syksyn 2007 saldo (23.12) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 • Syrjäytyminen (25.9) • Säästöt ( 12.7) •

Taikausko (13.4) • Tallinnassa ( 10.8.08) • Tanskalaiset koulut (28.4) • Tapakasvatus (11.10) • Tapio Erma (7.8.08) • Tapio Toivanen ( 27.1.2008) • Tasa-arvo (1.4.08) •Tasotestit (8.1.2008) • Tavoitteet ( 8.7) • Terho Pursiainen ( 31.7.08) • Timo Kettunen (24.3) • Timo Lankinen ( 8.1.2008) •TriMIx (31.8) • Tulevaisuuden koulu (26.10 15.2.2008 20.2.2008 5.3.2008 4.3.2008 24.2.2008 19.4.08 30.4.08) • Tulevaisuuden opettaja (26.10) • Tulevaisuuden rehtori (26.10) • Tulevaisuuskasvatus (1.7 21.11 5.2.2008 4.3.2008 26.3.08 3.-4.4.08 6.8.08) • Tulipalo ( 24.7.08 27.7.08 28.7.08 30.7.08 15.8.08) • Tulipalon käsittely lasten kanssa (25.7.08) • Tulospalkkio (18.10 18.12. 14.1.2008) • Tunteiden rata kriisissä (27.7.08) • Tuntematon sotilas (18.8 28.12) • Tuntijako (9.8) • Tuntikehys (20.2) • (TIP) Turvallinen iltapäivä eli TIP (25.1. 8.3. 9.3. 17.3. 28.3. 21.4 15.6 25.7 23.8 27.8 6.9 27.9 26.9 29.9 11.10 23.10 6.11 29.3.08 11.4.08 17.6.08 7.8.08 9.8.08 11.8.08 15.8.08) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • TVA (16.2.) • Tyytyväsyyskyely (4.12) • Työhyvinvointi (24.1. 27.2 10.8) • Työpaikkakokous ( 9.1.2008) •Työrauha (13.1.2008) •TVA (26.3) • Työpahoinvointi (20.1)• Työssäviihtyminen (15.2) • Täydennyskoulutus (9.4.08)•

Ulkomaanmatkat (2.9) •

Vaalit (4.3 11.3 14.3) • Valintakokeet (6.5) • Valmiussuunnitelmakoultus (23.10) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • Vanhemmat (25.11. 4.12)• Veroilmoitus (4.5.08) • Vertaisryhmä (9.3.2008)• Vesot (24.1) • Vespa ( 23.5.08 17.7.08 ) • Veteraanit (8.12) • Via Dolorosa (4.4. 6.4 20.3.08) • Vieraita (7.10 12.11 26.11) • Viikin Normaalikoulu ( 11.5) • Virkistystoiminta (11.2.2008) • Vuoden luokanopettaja (24.3 15.3.08) • Vuosi 2007, arvointia (1.1.2008) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 • Vuosi sitten ( 18.3. 25.3. 1.4) • Väkivalta (9.9 7.2.2008) • WSOY (28.1) • W.R. Bion (13.11) •

Yhteislaulu (25.4.08) • Yhtenäinen peruskoulu (27.3. 19.4 ) • Yksityiskoulut (25.3.08) • Yläasteen opetus (28.7 29.7) • Ympäristöteko ( 24.2)• YT (16.8 25.1.2008). YT-toiminnan johtaminen (18.2.2008)•

...............................................................................................................................
PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ ) Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07. Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).

• Agressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit (8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) •

Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) •

Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 • Euroopan tulevaisuuden haasteet (27.10) •

Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) •

Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) •

Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) •Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) •

Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) • Johtokunta (7.3.) •Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) •

Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) •Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) •Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) • Käsitteet, sanat (21.7) •

Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa (1.1.-07) • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) • Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) •”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9)• Länsiväylä ( 31.10 30.11) •

Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) •

OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali( 29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7- 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) •Oppimiskeskukset ( 9.12) •Oppimistulokset (7.12) • Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) •

Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) • Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) •Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia ( 28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) •

Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) •Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix ( 22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) • Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) •

”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) • Tuloksellisuus (10.6.) •Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus ( 28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä ( 8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) •Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.-07) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) •Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) •

Uinnin opetus (4.12) • Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) •

”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) •Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus ( 8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) •

Äidit ja isät (27.9) •

Yhtenäinen perusopetus (27.10).