Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

lauantaina, joulukuuta 15, 2007

Kuusijuhla v. 1957



LAUANTAINA 15.12. AURORAN koulu juhli 50 toimintavuottaan perinteisellä kuusijuhlalla. Tai tarkemmin sanottuna neljällä sellaisella. Jokaisen juhlan aluksi kuultiin pieni alumni-juhlapuhe. Kahdessa ensimmäisessä koulun entiset oppilaat Cami Miettinen ja Max S. kertoivat, millaisia eväitä koulunkäynti Lippajärvellä oli heille elämää varten antanut. Ilmeisen tuhdit, koska Cami on nyt Espoo Bluesissa ammattijääkiekkoilijana ja voittaa pian Suomen mestaruuden :-). Max taas valmistuu elokuvatuottajaksi. Molemmat muistelivat lämmöllä opettajaansa ja arvostivat koulun sallivaa ja mahdollisuuksia tarjonnutta ilmapiiriä.

Kolmannessa juhlassa puheen piti rehtori. Neljännessä juhlassa Länsiväylän toimittaja Sirja Blixt muisteli omaa kansakouluaikaansa, ja luki joulusadun, jot oppilaat eivät kuulleet kunnolla 50 vuotta sitten.





KUUSIJUHLAN kehystarinan muodosti oikein vanhanaikainen joulusatu,jossa haettiin kuusta metsästä, törmättiin peikkoihin, keijukaisiin ja uskottiin lopulta joulupukkiin.

Salia hallitsi jättiläismäinen kuusi, joka oli koriteltu oikeaoppisesti Suomen lipuilla.





KUUSIJUHLAAN kuului tietysti joulukuvaelma seimineen, Jooseppeineen, Maarioineen, paimenineen ja enkeleineen. Kuoro lauloi kauniisti, ja mukana oli myös pieni opettajien ja oppilaitten yhteisorkesteri.




KUUSIUHLA PÄÄTTYI seisaaltaan laulettuun "Enkeli taivaan"- klassikkoon. Perinteinen joulujuhla kosketti vanhempia ja monet olivat aidosti liikkuttuneita.






JUHLATAUOILLA Koti & Koulu ry tarjosi piirakoita, kahvia jne. juhlayleisölle. Eri luokkien luokkatoimikuntien aktiivit olivat nähneet valtavasti vaivaa, ja ottaaneet vastuulleen yhdessä keittiön väen kanssa juhlamuonituksen. Ja juhlavieraat kevensivät lomakkojaan niin, että saimme taas kokoon huomattavan summan, jolla voidaan tukea mm. lasten harrastustoimintaa. Myös fanipaitaprojekti tuotti tulosta: paitoja tilattiin jopa 100!Ruokalassa oli mukava tunnelma, ja monet juhlavieraat viihtyivät pitkään.

MUSIIKKOLUOKASSA oli Karjalaisen Sarin rakentama söpö koulumuseokin.


Alimmassa kuvassa on vastuualuepäällikkö Satu Hellsten, joka oli ottanut pukeutumisohjeet oikein vimpan päälle tosissaan: hänellä oli oikein saumasukat. Kutsuvieraista paikalle ehtivät iloksemme mm. rehtori Olavi Lamberg, terveydenhoitaja Marjatta Latvalehto sekä opettajat Outi Rajala, Laura Siponen ja Vappu Nieminen.




PIENI TIETOISKU KUUSIJUHLISTA

Nimenomaan kansakouluja on "syytetty" suomalaisen joulujuhlaperinteen juurrutamisesta. 1900-luvun alussa kansakoulujen syyslukukauden päätöstilaisuutta kutsuttiin kuulema "joulupuuksi", ja vasta myöhemmin kuusijuhlaksi.

Koulujen kuusijuhlat ovat perinteisesti olleet yhtä aikaa uskonnollissävytteisiä ja lapsenmielisiä. Keskeinen elementti on olut lasten askarteluin koristeltu joulukuusi. Ohjelmassa hengellinen osasto: Enkeli taivaan -virsi ja seimikuvaelma ovat sotkeutuneet kaikessa sovussa maalisempaan osastoon, johon kuuluu joululaulut, tonttuleikit, usein jopa satunäytelmä. Kuusijuhla huipentui usein piparkakku- ja makeispusseja jakavan joulupukin tuloon.

Kansakoulujen kuusijuhlat ovat monin tavoin vaikuttaneet myös kotien juhlatapoihin: moni suomalainen maalaislapsi on nähnyt joulukuusen ensimmäisen kerran vasta koulun kuusijuhlassa. Varhaisemmissa kansakoulujen kuusijuhlissa joulupukki saattoi jaella köyhimmille lapsille makeisten lisäksi kenkiä ja vaatteita.

Koulunjuhlien historia ulottuu kuitenkin vielä kauemmaksi. 1700-luvun loppupuolen triviaalikoulun eli alkeiskoulun joulujuhla saattoi alkaa Lucian päivän tienoilla jo kello 6 aamulla. Koulutila oli koristeltu talikynttilöillä. lattialle oli siroteltu kuusenhavuja. Eteisessä sai ostaa voitaikinatorttuja.

Joulujuhla oli myös tutkinto, jossa oppilaita kuulusteltiin arvovaltaisen yleisön läsnäollessa. Lopuksi oppilaat (tuohon aikaan kaikki poikia) esittivät vanteita pyöritellen vanhan tanssin ja lauloivat latinaksi jouluvirttä.

Ei kommentteja: