Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

perjantaina, maaliskuuta 13, 2009

Pätkä perjantai

KUVA: Kevään juhlanäytelmänä on Mika Waltarin satu "Kuningas, jolla ei ollut sydäntä". Harjoitukset alkavat ensi viikolla. Ensi-illat ovat viikolla 22, keskiviikkona ja tostaina klo 18 ja 19.

- päivitetty klo 19.40-

TÄMÄ perjantai oli pätkiä täynnä. Aamulla heti koulun johtoryhmän kokouksen. Kävimme tiimien kuulumiset läpi ja haarukoimme lähiviikkojen haasteita.

Sitten kiireesti kuittaamaan esiopetusta järjestävien koulujen rehtorien adressi kaupunginhallitukselle koulujen oman esiopetuksen pelastamiseksi.

Klo 10.15 alkoi virastossa sope-luokkien sijoittelukokous, joka vei puolille päivin. Aloitteestani sovittiin, että Espooseen perustettaan ensi syksynä kolmas kuudennen luokan sope-ryhmä. Saimme oikein karjalanpiirakoita, hedelmiä ja kahvia. Kiitos.

Koululounaalle en ehtinyt, mutta opettajia moikkaamaan kyllä. Ihanaa, kuinka nauroi raikui! Testasimme JJ:n kanssa uutta keynote-ohjelmaa kevätnätelmän diaesityksenä. Vielä on opittavaa.

EILINEN torstai oli hyvä päivä. Opin pudottamaan keynote-esityksiin selostuksen. Tekniikka on mainio. Iltapäivällä ajelin taas Soklaan ja sain syventyä Kansasen Pertin kanssa kasvatuksen sanojen salamaailmaan. Kohottavaa. Neuvotteluissa Opetushallituksessa hahmottelimme viimeisen tulevaisuuskasvatuksen kouluttajakoulutusjakson ohjelmaa. Maan hallitus on fiksusti vetäytynyt eläkeikän nostosta.

EILINEN torstai oli ikävä päivä. Karmea murhasarja koulussa nyt Saksassa, ja nimenomaan yläkoulussa. Koulunkäyntiavustajien esimiesten byrokratia siirtyy ensi viikolla rekseille. Auroran rehtori kuuluu siihen kärkijoukkoon, jonka työt lisääntyvät kaikkein eniten.

torstaina, maaliskuuta 12, 2009

Kelpo keskiviikko

KUVA: Oppimiskeskuksemme kouluteatteripajassa startattiin kevätnäytelmän "Kuningas, jolla ei ole sydäntä" harjoitukset.


YT-istunnossa avasimme Auroran opettajien arviointiajattelua. Keskustelua on syytä jatkaa kevään opetussuunnitelmaseminaarissa. Päivän mielenkiintoinen teema oli: kuinka arvostella nimenomaan sitä oppimista, joka seuraa koulussa ponnistelusta- ei vain syntymälahjakkuudesta.

Aamupäivä kului siivillä. Virkavapausanonusten selvittelyä. 5d-luokan opetuksen järjestelyyn liittyviä asioita. Nyt asiat näyttävät nytkähtävän kunnolla eteenpäin. Hyvä niin.

Puolenpäivän hetkeä virkisti Sarpilan Jukan vierailu. Oppilaat oikein fanittivat häntä.

ILTAPÄIVÄLLÄ koulutimme toistakymmentä opettajaa kouluteatterin saloihin. Teimme 1,5 tunnissa ensimmäinen version Mika Waltarin satunäytelmää. Uskomattoman luovaa porukkaa nämä espoolaisopettajat ja -oppilaat. Porukassa oli petäti viisi opettajaa Osmo Sorsan Toppelundin koulusta. Koulutuspäivä päättyi perinteisesti yhteiseen pizza-ateriaan ja desilitraan cocista.

Toimialan rakenteissa on meneillään kovin monta muutosta yhtä aikaa. Ja osa suorastaan hätkähdyttäviä, kuten idea siirtää esiopetus kouluista päiväkotien hallinnon alaisuueen. Koko muu Suomi menee päinvastaiseen suuntaan.

Töitä riitti puolille öin, kuten kuvasta (kellonajasta) näkyy.

tiistaina, maaliskuuta 10, 2009

Vuoden luokanopettaja 2009: Aila Keturi


LUOKANOPETTAJIEN oman pedagogisen järjestön Luokanopettajaliiton puheenjohtaja Matti Sippola julkisti tiistaina 10.3. Helsingissä, kuka on vuoden luokanopettaja 2009.

Vuoden luokanopettajan on täytettävä kovat vaatimukset. Hänen on oltava osaava, pedagogi, empaattinen, taitavasti toimiva, ajan tasalla ja aktiivinen. Luokanopettajaliiton hallitus on valinnut 11. kerran vuoden luokanopettajan. Valinta osui tällä kertaa vantaalaiseen luokanopettajaan Aila Keturiin.

Aila Keturi on valmistunut luokanopettajaksi vuonna 1971 ja humanististen aineiden kandidaatiksi 1974. Hän on toiminut luokanopettajana Uomarinteen koulussa vuodesta 1975 alkaen. Aila Keturin valintaa ehdottaneet ovat kuvanneet häntä “monitoiminaiseksi”. Erityisesti hän on ansioitunut maahanmuuttajalasten opetuksen kehittäjänä. Lisäksi hän on rikastuttanut Uomarinteen koulua tuomalla eri alojen tietäjiä ja taitajia kaikkien iloksi (esim. taikurit, huppuluennoitsijat, kirjailijat, draamaohjaajat, taikurit, tuohitöiden tekijät, kalliopiirrokset yms.). Hän luo esimerkillisesti positiivisuudellaan hyvää oloa niin oppilaille kuin työtovereilleen.

KUVA: Vuoden luokanopettajalle myönnettin myös Otavan 1000 euron luokanopettaja-stipendi.


Ks. Vantaan Sanomien juttu Ailasta.

JO 11 VUODEN LUOKANOPETTAJAA: Ensimmäinen vuoden luokanopettaja valittiin vuonna 1999. Hän oli opetusneuvos Pekka Leinonen Kauniaisista. Hänen jälkeensä kunnia on osunut kymmenelle luokanopettajalle: Vesa Purokurulle Jyväskylästä (2000), Seppo Heinoselle (2001) Nurmosta, Riitta Cederqvistille Lahdesta (2002), Anna-Maija Riskulle Jyväskylästä(2003), Sirpa Wassille Espoosta (2004), Riitta Moilaselle Oulusta (2005), Reima Viitalalle Multialta (2006), Elina Hiidenpalolle Helsingistä (2007), Jaana Lemminkäiselle Lahdesta (2008)a nyt Aila Keturille Vantaalta (2009).

Tiistaita



- päivitetty 16.3.2009-

TIISTAIN komein juttu oli kokemus tehdä YT-istunnon agenda huomiseksi uudella iWorks-ohjemalla (pages). Kertakaikkiaan upea softa.Jos yöllä ei nukuta, kokeilen myös keynote-ohjelmaa.

Toinen hieno juttu oli japanilaisten opettajaopiskelijoiden neljäsluokkalaisille pitämät Japani-oppitunnit. Heidän ohjaajanaan oli Hiro, joka on aikaisemminkin tuonut meille vieraita. Tällä kertaa saattajana oli meiltä yliopistolla lainassa oleva Sirpa Wass.

Dear Sirpa and Mr. Martti Hellstrom
Hello, this is Hiro. I am extremely glad to know that you have been very
supportive to my student teachers who visited Aurora Primary School.
I really enjoyed the photos and are assured to find they are fine.
I truly appreciate your kindness and will never forget it.
Once again thank you very much for your warm-hearted welcome to my students
and I look forward to seeing you again in Finland very soon.

Best regards
Hiro



KUVA: Japani-oppitunnilla riitti vauhtia.


Kolmas mukava asia oli palaute, jota TIP-adressi on saanut lautakunnan jäseniltä.

MUUTEN päivä olikin aika vääntöä. Oppilashuoltoryhmässä käsiteltiin vaikeita asioita. Sähköpostiin tippuu koko ajan viestejä muutoksista, joita sivistystoimessa on käynnissä. Yksi ikävimmistä on suunnitelma irroittaa esiopetus (mm. starttiluokka) opetustoimesta päivähoidon alaisuuteen. Pyrkimys on tasan päinvastainen kuin maan virallinen politiikka.

Lehdistä saa myös lukea ikäviä uutisia, joiden mukaan Espoon puolueet ovat ajautuneet välirikkoon menoleikkauksista. Huhujen mukaan tuntikehykseen ei puututa - mutta mistä ihmeestä sitten leikataan? Oppikirjoista? Täydennyskoulutúksesta? Lomarahoista? Sijaisista? Avustajista? Kouluruuasta? Jää lautakunnalle hurja tehtävä.

maanantaina, maaliskuuta 09, 2009

TIP

KUVA: Koti & Koulu ry:n puheenjohtaja Eija luovuttaa TIP-addressin suomenkielisen opetuslautakunnan puheenjohtajalle.


KOTI & KOULU ry. toimitti allaolevan viestin opetuslautakunnalle:

TAPASIMME aamulla puheenjohtajanne Marika Niemen ja kerroimme hänelle huolestamme koulussamme olevan Turvallinen iltapäivä -kokeilun jatkosta. Olemme olleet kokeiluun enemmän kuin tyytyväisiä ja kokeneet sen kaikin puolin hyväksi ja tärkeäksi perheiden hyvinvointia tukevaksi asiaksi.

Keräsimme reilussa viikosssa 467 nimeä adressseihin tukemaan tämän toiminnan jatkumista. Ojensimme alkuperäiset nimiadressit pj:llenne ja teille muille lautakunnan jäsenille ne on postitettu kopioituna tänään. Samassa nipussa on myös lasten vanhempien kommentteja toiminnasta sekä koulumme johtokunnan antama lausunto ja tuki asiasta.

Varsinaiset jäsenet saavat siis nipun kopioituna ja kotiin postitettuna tutustumista varten. Liäsksi varajäsenet saavat tämän mailin liitteistä kaiken muun materiaalin paitsi ne nimilistat joihin saimme 467 nimeä.

Toivomme että otatte huolemme vakavasti ja tutustutte asiaan huolella. Toiminta on pystytty toteuttaa kustannusneutraalisti ja koemme erittäin tärkeäksi toiminnan jatkumisen.

Eräs vanhempi on kiteyttänyt kommentissaan asian ytimen näin:
"Aivan huipputoimintaa, ehdottomasti kannattaa jatkaa ja laajentaa muihinkin kouluihin! Oikeasti koko perheen elämänlaatua ja hyvinvointia kohottava vaikutus!"

Lippajärven alueen lasten ja vanhempien puolesta
Auroran Koti ja koulu -yhdistys

Annaleena Kuhanen
tiedotusvastaava


KUVA: 5b:n tyttöjen bändi ihastutti vieraan lempeällä sovituksella biisistä "My only one"

sunnuntaina, maaliskuuta 08, 2009

Auroran Viikkokirje nro 11


KUVA: Viikon 10 kohokohta oli Auroran päivä. Opebändi esiintyi myös. Rock. Kuvassa rumpali Esa.


Auroran koulun viikkokirjeessä tiedotetaan tiiviisti koulun ajankohtaisista asioista, erityisesti seuraavan viikon tapahtumista. Tarkoitus on julkaista viikkokirje joka lauantai.

LYHYESTI VIIKOSTA 10

Talvi jatkui. Uinnit alkavat olla hoidettu kanta. Auroran Sven Dufva esitettiin Laaksolahden kirjastossa. Tyttöjen salibandyjoukkue osallistui oman alueemme alkuturnaukseen, taisteli hienosti, mutta vielä emme tiedä, mikä kouluista menee jatkoon. Kouluviikko oli tavallista pidempi, koska lauantaina oli Auroran päivä. Luunjan ilmoittautumisten toinen kierros päättyi.

ALKAVASTA VIIKOSTA 11 YLEISESTI

5d-luokan opettajana jatkaa Matti Holappa toistaiseksi. Opettajilla on viikon aikana koulutustilaisuuksia


Maanantai 9.3.

Viimeiset uintivuorot. Opetuslautakunnan puheenjohtaja koululla klo 9. Koti & Koulu ry. luovuttaa TIP-adressin. Otavan oppikirjaesittely siestalla.

Tiistai 10.3

Neljäsluokilla vieraita Japanista opettamassa mm. origamien tekoa.
Martti Helsingissä klo 11- 13.30
Oppilashuoltoryhmän kokous klo 13.30-15.
TIP-ohjausryhmän kokous klo 14.15 (Martti lähtee sinne)
Opetuslautakunta kokoontuu. TIP-hankkeen (turvallinen iltapäivä) mahdollisesta jatkumisesta päätetään vasta huhtikuun kokouksessa.

Keskiviikko 11.3.

YT klo 8-9: Rehtori tuo terveisiä Aulangolta. Puhumme oppilasarvionnista. Esillä myös Luunja ja Kevätjuhlat. Oppilasparlamentin edustajat opettajien vieraina.
Iltapäivällä yhteinen koulutustilaisuus Auroran, Karamzinin ja Järvenperän koulun opettajille.
Oppimiskeskus Aurorassa sparrataan toisten koulujen opettajia kouluteatterintekoon.

Torstai 12.3.

Martti-rehtori Opetushallituksessa klo 15-16.

Perjantai 13.3.

Johtoryhmä klo 8-9.
Martti-rehtori sope-luokkien sijoittelukokouksessa klo 9-12.

Onnistunut Aurorapäivä- taas!


KUVA: Parakissa oli ihanan keväinen teemakahvila.


PERINTEINEN Auroranpäivä onnistui- taas kerran. Ihmisiä oli huikea määrä, ja mukavaa tekemistä riitti. Luokissa askarreltiin ja luettiin satuja. Paloautokin ehti paikalla. Verenpaineen sai käydä mittaamassa. Päivä oli taas touhua täynnä ja mukana oli mukavia uutuuksia mm. kierrätyspiste ja hodarit.

Luokkatoimikunnat olivat ideoineet upean määrän toimintapisteitä, ja opettajat oli myös jalkautettu niihin. Osa toiminnoista oli maksullisia, näin kerättiin taas varoja kaikkien oppilaitten hyväksi. Heli-rahastonhoitajan laskujen mukaan tuotto oli 3538 € (viime vuonna noin 2400 €). Rahojen käytöstä päättää Koti & Koulu ry.












KUVA: Salissa oli kaksi rock-konserttia: pienten ja isojen musiikin ystävälle. Välissä katsottiin tarina Sven Dufvasta ja nähtiin viidesluokkalaisten tanssiesitys
Kierrätys luokassa olleen juomatölkkien määrän arvauskisan tulokset
Tölkkejä paalissa oli 821 ja kolme parasta olivat:
1) Jouni Haapala 825
2) Marja-Liisa Iivanainen 800
3) Kia Sjöman 859


TIP-adressi sai huiman lisän nimiä vielä lauantaina. Yhteensä nimiä saatiin kerättyä 467 kpl reilussa viikossa. Se on todella hieno saavutus. Koti & Kouluryhmän puheenjohtaja Eija luovuttaa adressit opetuslautakunnan puheenjohtaja Marika Niemelle maanantaina koululla klo 9. ja muille opetuslautakunnan jäsenille lähetetään maanantaina koko nivaskan kopioituna kotiin.

perjantaina, maaliskuuta 06, 2009

Koulutilojen säännölliset käyttövuorot haussa

KUVA: Koulun ruokasaliin mahtuu isompikin kokous.


KOULUJEN LUOKKA-,AUDITORIO-, RUOKASALI YM.TILAT
Lukuvuosi 2009-2010


Espoon opetustoimi tarjoaa koulujen luokka-,auditorio-, ruokasali- ym. tiloja oppilaitosten,espoolaisten seurojen, yhdistysten ja muiden käyttäjäryhmien käyttöön silloin, kun tiloissa ei ole varsinaista koulutyötä tai lakisääteistä koululaisten iltapäivätoimintaa.

Ensi lukuvuodesta 2009 - 2010 alkaen luokkatilojen käyttövuoroja keskitetään alueellisesti alla olevassa listassa mainittuihin kouluihin. Hakijaa pyydetään hakemuksessaan kohdassa lisätietoja nimeämään vaihtoehtoinen koulu, koska pienen hakijamäärän takia voidaan käyttövuoro siirtää toiseen listassa olevaan kouluun. Käyttövuorohakemuksen voi lähettää liikuntatoimeen sähköpostin liitetiedostona osoitteella koulutilat@espoo.fi tai postitse:Liikuntatoimi/tilavaraus PL 34, 02070 ESPOONKAUPUNKI.

Hakemusten tulee olla perillä viimeistään 27.3.2009. Koulutilan käyttöhakemus -lomakkeita saa Espoon kaupungin internetsivuilta www.espoo.fi/lomakkeet-> opetus ja koulutus -> “Koulutilan käyttöhakemus”. Hakulomakkeita saa liikuntatoimesta käyntiosoite: Kamreerintie 3 B, 7. krs. Espoon keskus.

Lukuvuodeksi 2009 - 2010 myönnetyistä käyttövuoroista tiedotetaan hakijoille toukokuun aikana. Syyslukukaudella 2009 koulutilojen ulkopuolinen käyttö alkaa maanantaina 31.8.2009. Luokkatilojen kesän käyttövuoroista voi tiedustella liikuntatoimen tilavarauksesta. Tiedustelut: Tarja Markkanen puh. 816 52140.

Koulut, joihin voi hakea luokka-, auditorio-, ruokasaliym. tilojen käyttövuoroja:

Suur-Leppävaaran alue: Auroran koulu, Karakallionkoulu, Karamzinin koulu, Kilonpuiston koulu, Leppävaaran lukio, Lintumetsän koulu, Ruusutorpankoulu ja Viherlaakson koulu ja lukio

KOULUTILOJEN ULKOPUOLISEN KÄYTÖN MAKSUT 1.1.2003 ALKAEN(Eivät koske liikuntatiloja)
Perustuntimaksut vaihtelevat 2,70 eurosta 25,40 euroon riippuen käyttäjäryhmästä ja tilan koosta. Päälle tulee vielä arvonlisävero (22 %).

Huomenna lauantaina on koulupäivä



LAUANTAI 7.3. on Auroran oppilaiden koulupäivä. Alkuopetuksessa päivä kestää klo 9.30- 12.30, 3-6-luokilla klo 10-13 (siivouksen jälkeen kotiin).

Yhdessä Koti & Koulu ry:n kanssa järjestetään taas perinteinen hyvän mielen Auroran päivän tempaus. Oppilaat saavat ilmaisen lohikeitto-koululounaan, ja kiertävät passinsa kanssa eri pisteissä. Koulu on täynnä monipuolista toimintaa klo 10-13 mm. arpajaiset, Auroran Afrikan tähti, golfputti, hot dogeja, kahvila, karkkia, kierrätyspiste, makkaranpaistoa, onginta, onnenpyörä, sählypiste, vohveleita... Salissa esiintyy suuri joukko koulun bändejä; 3-5-luokkien bändit klo 10.45- 11.45 ja isojen bändit klo 12 alkaen. Monet pisteet ovat ilmaisia.

Tervetuloa!

Vanhemmat toivovat TIP-hankkeen jatkuvan

AURORAN Koti ja Koulu ry on laatinut opetuslautakunnalle osoitetun kirjeen ja kokoaa allekirjoituksista adressia koulumme turvallinen iltapäivä-hankkeeseen liittyvän iltapäivätoiminnan jatkamisesta myös ensi lukuvuonna. Koti ja Koulu ry:n kirje on tässä alla. Kirje allekirjoituksineen luovutetaan Koti & Koulu ry:n puheenjohtaja Eija Kaarton johdolla opetuslautakunnan puheenjohtajalle Marika Niemelle maanantaina 9.3. klo 9.

Vanhemmilla, jotka haluavat TIP-toiminnan jatkuvan, on mahdollista allekirjoittaa kirje Auroran päivän tapahtumassa (klo 10-13) huomenna lauantaina. Lautakunta tekee TIPPia koskevan tärkeän päätöksen huhtikuun kokouksessaan.

Turvallinen iltapäivä Auroran koulussa

Turvallinen iltapäivä jatkossakin

Auroran alakoulussa on kahden vuoden ajan toiminut turvallisen iltapäivän kokeiluhanke, eli TIP. Hankkeen puitteissa on koulussa tarjottu 1 – 6-luokkien oppilaille turvallista ja edullista iltapäivätoimintaa koulun tiloissa. Auroran koti ja koulu ry pyytää suomenkielistä opetuslautakuntaa huomioimaan seuraavat näkökohdat päättäessään toiminnan jatkamisesta.

Toimintaa joka päivä yli sadalle lapselle

TIP:ssä lapset saavat välipalan, osallistuvat oman valintansa mukaan ohjattuun tai vapaaseen aikuisen valvomaan toimintaan. Osa lapsista käy kotona välipalalla ja tulee sen jälkeen takaisin osallistuakseen joihinkin koulussa toimivista monista kerhoista. TIP-iltapäivätoimintaan osallistuu noin kolmannes koulun reilusta 300 oppilaasta, kerhotoimintaan vielä useampi. TIPissä ulkoillaan, liikutaan, leikitään, askarrellaan tai vain levätään. TIP tarjonnassa on runsaasti erilaisia harrastekerhoja.

Enemmän yhteistä aikaa iltaisin lapsille ja vanhemmille

TIP on saanut paljon kiitosta vanhemmilta siitä, että lasten harrastukset on voitu järjestää iltapäivän ajaksi, kun vanhemmat ovat töissä. Tällöin iltaisin jää enemmän aikaa rauhalliselle yhdessäololle lasten kanssa ja lasten elämänrytmistä tulee levollisempaa, eivätkä illat kulu harrastuksista toisiin menemiseen.

TIP tukee erityistä huolenpitoa tarvitsevia lapsia

Erityisen hienoa TIPssä on, että se on avointa kaikille. Hinta on niin edullinen, että tuskin kukaan jää ulkopuolelle sen takia. Kerhoihin harrastamaan pääsevät nekin lapset, joiden kodeilla ei ole mahdollisuuksia harrastusten tukemiseen. Turvalliset aikuiset tarjoavat lapsille huomiota ja huolenpitoa sinä aikana, jona vanhemmat ovat töissä. TIP-toiminta edistää tasa-arvon toteutumista ja lasten turvallisuutta, sekä vähentää huonommin voivien lasten syrjäytymisvaaraa. Toiminta tuo merkittävän yhteisöllisyyttä lisäävän elementin koulun toimintaan toimien linkkinä kotien ja koulun välillä. Erityisen hienoa on, että koulussa olevat vammaiset- ja muut erityisoppilaat osallistuvat toimintaan täysin tasa-arvoisina muiden kanssa.

Synergiaetuja, tehokkuutta ja laatua

Ohjaajina toimivat koulunkäyntiavustajat, jotka ovat lapsille tuttuja, joten lasten aikuiskontaktien määrä ei näin nouse kohtuuttoman suureksi. Avustajille saadaan toiminnan avulla kokonainen työpäivä ja palkka, jolla voi tulla toimeen. Lisäksi erilaisten ongelmatilanteiden hoitamisessa on huomattavaa hyötyä siitä, että samat aikuiset, jotka tuntevat lapsen sekä koulun että iltapäivä-toiminnan ajalta, ovat näitä ongelmatilanteita ratkomassa. Kustannukset ovat kohtuulliset, hyödyt sekä laajemmin tai pidemmällä tähtäimellä tarkasteltuna myös kustannussäästöt ilmeiset!

Edellä esitetyillä perusteilla pyydämme opetuslautakuntaa päättämään, että toimintaa jatketaan myös tulevina vuosina. Toivomme lämpimästi, että toiminta voisi levitä myös muihin espoolaiskouluihin.

Espoossa 26.2.2009

Auroran Koti ja Koulu ry

TIP-hankkeen jatkamisen puolesta:

Auroran Koti ja Koulu ry:n johtokunta 2008-2009:
Eija Kaarto
Marita Anjala
Pasi Bordi
Tuija Holmström-Erkamo
Satu Jumpponen
Pia Kontola
Annaleena Kuhanen
Marjo Lehtinen
Carita Lähdesmäki
Päivi Tiainen
Sari Viding

torstaina, maaliskuuta 05, 2009

Päivittyvä raportti rehtoriseminaarista. Osa II

KUVA: Professori Kiti Müller


Pohjateksti klo 9.15. Ensimmäinen päivitys klo 13.00. Toinen päivitys klo 20.30.

REHTORISEMINAARI
AIKA: 4. - 5.3.2009
PAIKKA: Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko

Torstai 5.3.2009

Aamiainen
9:00 - 11:30 Stressi, oppiminen ja hyvinvointi työelämässä tutkimusprofessori Kiti Müller, Työterveyslaitos

- Luova, innovatiivinen, tehokas, tuottava suomalainen työ pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Pysyvätkö ihmisaivot mukana?, Müller avasi.

Vuorossa oli tietoisku aivoista. Työssä tarvitaan aivoja. Aivot eivät kestä mitä tahansa. Niistä pitää pitää huolta. Professori oli huolissaan mm. piilotyötästä. Aivojen tulisi saada olla virkeät. Työelämässä monet asiat haastavat aivot: informaatiotulva, tietotekniikka, pakkotahtisuus-(vrt. tuottavuusohjelma), epäsäännöllinen työaika. Myös monitehtäväympäristö, jossa tehdään useita työtehtäviä samanaikaisesti, rasittaa, ja tällaiseen työhön liittyy aivojen väsymisen riski.

Tämän päivän työssä on paljon häiriötekijöitä. Joka viidennellä on työtä haittaavia muisti- tai keskittymisvaikeuksia. Joka neljäs kärsii unettomuudesta, eniten 55-64-vuotiailla naisilla (33%). Myönteistä on, että koettu uupumus on vähentynyt 2003-2006.

Mullerin mukaan nyt pitäisi yhdessä ryhtyä omien ja työtovereiden aivojen hyvinvointitalkoisiin. Siinä auttaa, kun tiedetään, miten aivot toimivat. Isoaivojen työnjakoon kuuluu järjen ja tunteen liitto. Aivojen oikeapuoli ajattelee näin: " minulla sellainen tunne... . Oikealla puolella on näkeminen, tila, silmä-käsiyhteistyö, tunnetieto. Vasen puoli taas hoitaa kielen, logiikan, järjen.. Keskellä on aivokurkiainen, joka on voimakas hermoverkkokudos. Sen kautta kulkee informaatiota aivolohkojen välillä.

Meillä on hyvä suodatin: otsalohkot. Niiden tehtävänä on vastata siitä, että kaikki informaatio ei pääse läpi. Otsalohkot ovat tiedonkäsittelyn kapellimestareita. Otsalohkon tehtäviin kuuluu:
- tahdonalaisen katseen kohdennus
- tarkkavaisuuden ylläpito
- tunnistaa häiriöärsykkeet ja jättää ne huomiotta (ettemme reagoi hallitsemattomasti) eli häiriöärsykkeiden inhibitio.

Otsalohkot vaativat erityistä suojelua. Pitkittynyt otsalohkojen kuormitustila sairastuttaa. Aivot painivat kapasiteetin ylärajoilla. Tämä näkyy mielenterveyden häiriöissä. Muller antoi ohjeita:
- Tauota työ (2-4 tunnin välein tauko; kävelykokoukset)
- Mitoita työ
- Syö, nuku, liiku, tanssi


11:30 - 12:30 Lounas. Maukas. Sain pöytäseuraksi iltapäivän luennoitsijan.

12:30 - 14:00 Millainen on hyvä lukio, opetusneuvos Jorma Kuusela, Opetushallitus

KUVA: Jorma Kuusela


HARMI, moni ehti karata ennen päivän viimeistä luentoa. Se oli tosi hieno. Erityistutkija Jorma Kuusela avasi meille hyvän koulun/lukion määrittämisen problematiikka. Hänen messagensa voisi tiivistää kahteen väitteeseen:
- Koulu voi olla hyvä monin tavoin (kaikki koulut eivät silti ole hyviä)
- Hyvyys ei ole tiivistettävissä yhteen tunnuslukuun.

Hallintomiehellä oli terve suhtautuminen mediaan. Läpinykyvyyttä tarvitaan, mutta kohtalokkaista yksinkertaistuksista kannattaa varoittaa.
- Monimutkainen maailma tarvitsee yksinkertaisia totuuksia silloinkin, kun niitä ei ole. Niitä tarvitsevat ennen muuta toimittajat ja poliitikot.

Hän osoitti, kuinka sama lukio voi saada aivan erilaisen ranking-sijaluvun jo yksinkertaisesti sen perusteella, pidetäänkö oppimistulosten indikaattorina puoltoäänien summaa vai keskiarvoa. Löytyi lukioita, joiden sijaluku heitti jopa 262! Samassa koulussa tulokset voivat vaihdella myös vuosittain ja aineittain! Kuinka sellainen informaatio auttaa vanhempia tekemään valintoja? Oppilaiden suoritukset vaihtelevat kaikissa kouuissa. Missään kouluissa ei ole vain huonoja tai hyviä oppilaita.

Kuusela on analysoinut ahkerasti oppimistuloksia ja niitä selittäviä tekijöitä. Hän on löytänyt kaksi vahvaa tulosten ennustajaa:
- äitien keskimääräisen koulututason ja
- isien työttömyysprosentin.

Esimerkiksi peruskoulun päättötodistusten keskiarvo ei ole likikään yhtä hyvä selittäjä. Sali kohahti, kun Kuusela esitteli tulkintansa:
- Yksilön vaikutus oppimistuloksiin on 93%
- 7% johtuu kouluista. Ja siitä selittyy 4% oppilaitten sosiaalisella valikoitumisella. Selittämättä jää 3% , johon kuuluu satunnaisvaihtelu.

Näinkö vähän opetuksen laadulla on merkitystä? Ehkä asia on niin, että Suomessa toistaiseksi opetus on kaikissa kouluissa niin hyvää, ettei se aiheuta eroja.

Hyvän koulun probleema on siis hyvin mutkikas. Kuusela määritteli hyvän lukion sellaiseksi, jossa saadaan paremmat tuloset, kuin mitä ennusteet odottavat (siis sosiaalitausta jne). Hän kaivoi esiin 10 tällaista lukiota. Mikä oli rehtorien kuvausten perusteella niille yhteistä?
- Kaikki sijaitsivat pienillä paikkakunnilla
- Kaikkia kuvasi huolenpito oppilaista yksilöinä
- Henkilökunta koettiin voimavaraksi- mutta aivan eri syistä
- Myös peruskoulussa luodulle perustalle annettiin tunnustusta

Näiden koulujen rehtorit näkivat olosuhteet sellaisina kuin ne olivat, ja käänsivät ne vahvuuksiksi.
- Hyvä koulu onkin organisaatio, joka pystyy lähtökohdistaan hyvää tulokseen. Strategia valitaan tarpeen mukaan. Koulu on oppiva organisaatio.


14:00 - 14:15 Seminaarin päätös. Opetustoimenjohtaja veti päivien anta yhteen. Ja kehotti kaikkia rehtoreita nukkumaan hyvin. Edessä on ajanjakso, johon kuuluu iso joukko uudistuksia: HR-ERP, siirtyminen kokonaisbudjettiin....
14:30 Lähtö Espooseen. Heitin luennoitsijan juna-asemalle, ja Osmon ja Jukan koteihinsa.

keskiviikkona, maaliskuuta 04, 2009

Päivittyvä raportti rehtoriseminaarista. Osa I



Pohjateksti klo 7.05. Ensimmäinen päivitys klo 13.00. Toinen päivitys klo 18.30.

REHTORISEMINAARI
AIKA: 4. - 5.3.2009
PAIKKA: Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko
OHJELMA :
Keskiviikko 4.3.2009

8:00 Lähtö Espoosta. Pääosa rexeistä otti bussikyydin. Minä ajelin Hämeenlinnaan siviiliautolla.
9:30 - 10:00 Tulokahvi Kahvia ja juustopulla.
10:00 - 10:15 Seminaarin avaus, opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen toivotti väen tervetulleeksi.
10.15 - 11:45 Kasvatuskumppanuus yhteistyön lähtökohdaksi, erikoissuunnittelija Marjatta Kekkonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (entinen Stakes)

Marjatta Kekkosen teemana oli kasvatuskumppanuus. Sen synnyttämisessä on kaksi vaihetta: asennetyö oman pään kanssa, ja sitten käytännön organisointi.

Mitä kasvatuskumppanuus tarkoittaa koulussa? Se on yhteisvastuullista kasvatusta, jaettua kasvatustehtävää.
Kekkosen mukaan paras hetki aloittaa yhteistyö on, kun koulu alkaa. Koulun aloitus merkitsee monessa suhteessa kovaa pudotusta vanhemmille. Mahdollisuus tavata henkilökuntaa putoaa murto-osaan.

Toinen siirtymä, yläkouluun siirtyminen on erityinen ongelma; perheet kokevat hapuilua.

Koulun tulisi olla kasvatuskumppanuudessa aloitteellinen, jotta vanhemmat voisivat kokea olevansa kutsuttuja mukaan. Vanhempien valmius/herkkyys yhteistyöhön vaimenee muutoin myöhemmin. Aktiiviset perheet kyllä etsivät yhteistyömuodon, mutta kaikilla perheillä ei ole samoja mahdollisuuksia.

Yhteistyöllä ei tavoitella opettajien ja vanhempien roolin hämärtämistä, vaan pikemminkin päinvastoin: vanhemmille kirkastuu, mitä heiltä odotetaan.

Uutta tarvitaan. Tärkeää on sekä osallistuminen että osallisuus. Tiedotuksesta ja vanhempiin vaikuttamisesta tulisi siirtyä vuoropuheluun, dialogisuuteen ja mahdollisuuksiin olla mukana. Kouluntason tilaisuuksista tulisi siirtyä luokkakohtaisiin tapaamisiin. Opetussuunnitemakeskeisyydestä kehitysympäristölähtöisyyteen, jossa oppimistavoitteiden lisäksi pohditaan lasten rooleja ja mm. siirtymätilanteita. Opettajavetoisuudesta tulisi siirtyä moniammatilliseen yhteistyöhön.

Kasvatuskumppanuuden neljä periaatetta ovat:
(1) dialogi
(2) luottamus
(3) kunnioitus
(4) kuuntelu.


11:45 - 12:00 Isät - käyttämätön voimavara kodin ja koulun yhteistyössä? Rehtorit Juhani Kurronen, Jouni Hörkkö, Olli Poutiainen ja Vesa Äyräs

KUVA: Isät tulisi ottaa mukaan kouluun monen asian asiantuntijoina, nimenomaan toimijoina. Isät osaavat monia asioita (eri ammatteja). Kutsuissa oli hyvä lukea "isä, isoisä, setä, eno tai muu lapselle tärkeä mies". Kokeilukouluissa oli saatu hyviä kokemuksia mm. isänpäivän kahveista, iseistä leirikouluissa, koulun korjaushommissa. jne. Rehtorit pitivät isejä käyttämättömänä voimavarana. Mutta isät ovat tärkeitä myös toisilleen.


12:00 - 13:00 Lounas. Lounas oli lihaisa ja makoisa. Pöytäseuruekin oli komea: Kaisu, Irmeli Halinen ja Merisuvan rehtori.

13:00 - 15:15 Ajankohtaista perusopetuksessa; Oppilaanarvioinnin linjaukset ja ongelmakohdat, opetusneuvos Irmeli Halinen, Opetushallitus



Irmeli Halinen puhui rexeille ajankohtaisista asioista, mutta ja erityisesti myös oppilasarvioinnista. Pysäyttävä puheenvuoro!

Hän kertasi koulutuspolitiikan isoja asioita: oppilaan näkökulmasta yhtenäistä perusopetusta, laatukriteereitä- joita hän piti uutena arviointivälineena- perusopetuslain uudistamista mm. (oppimisen tuen osalta.
- Nyt on tarkoitus vahvistaa jokaisen oppilaan oikeutta saada tukea. Oppilaalla tulee olla oikes saada joka koulupäivä opetussuunnitelman mukaista opetusta, ohjausta- ja pian myös tarvitsemaansa tukea.

Halisen näkemys uudistuksesta oli rauhoittava.
- aluksi tuki järjestetään niinkuin nytkin. Kun tuen tarve on suuri, kokoonnutaan yhteen miettimään, mitä tehdään. Keinot ovat edelleen samoja. Jollei auta, turvaudutaan erityiseen tukeen. Opetuksen järjestäjä päättää samalla resursseista.

PIENEN tauon jälkeen Halinen haasti rehtoreita puhuttamaan opettajia oppilasarvioinnista. Mihin informaatioon
arviointityö perustuu? Millainen eettinen vastuu opettajilla on siitä, että arviointi perustuu riittävän monenlaiseen näyttöön? Entä missä missä muodossa palautetta oppilaalle annetaan? Kuinka usein? Miten?

Normien mukaan arvioinnilla on kaksi tarkoitusta. Niillä
(1) tuetaan oppimista ja oppilaan itsetunmemusta ja
(2) määritellään ja ilmaistaan oppilaan osaamisen taso.

Palaute voi olla yksiöllista ja yhteisöllistä. Se pitäisi olla ohjaavaa ja kannustavaa. Normeihin sisältyy vaatimus itsearvioinnista.

Mistä annamme palautetta? Halinen pohti tulevaisuuden vaatimaa osaamista. Sitä on viidenlaista:
(1) terve identiteetti, valmius itsenäiseen toimintaan
(2) taito elää yhteisössä, toimia suhteessa toisiin ihmisiin ja ryhmiin sekä kohdata erilaisuutta.
(3) Perusosaaminen, oppimisen ja ongelmanratkaisun taidot, taito käyttää välineitä vuorovaikutteisesti,
(4) Kyky pohtia ja toimia vastuullisestu, valmius teidon kriittiseen arviointiin, eettisyys, kestävää tulevaisuurra rakentava elämäntapa ja sivistys
(5) Luovuus, innovatiivisuus

Vahvistaako palautteemme näitä? Eihän palaute kohdistu vain perusosaamiseen? Arvioinnin ja oppimiskäsitysen pitäisi olla samansuuntaisia. Normien kukaan arvioinnin tulee kohdistua oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen.

Halinen kritisoi myös arvioinnin ohjausen tempoilua. Oppilaan arvioinnin historia on lyhyesti seuraava:
1972 - Gaussin käytä, oppilaita verrattiin toisiinsa
1985 - arviointi suhteessa tavoitteisiin, oppilaan omien edellytysten rajoissa
1994 - absoluuttis-suhteellis-yksilöllinen sekamalli
1999- jako opintojen aikaiseen ja päättöarviointiin, suositusluonteiset päättöarvioinnin kriteerit
2004- jako opintojen aikaiseen ja päättöarviointiin selkeytettiin, kansallisesti vahvemmin määritellyt aineittaiset tavoitteet sekä hyvän osaamisen kuvaukset ja päättöarvioinnin kriteerit.

Nämä kaikki elävät monen opettajan päässä suloisessa sekamelskassa.

HALISEN mukaan rehtorin on tunnettava opettajiensa arviointiajattelu ja käytänteet. Lopuksi hän esitti muutamaia ajatuksia edellisen opetussuunnitelmakierroksen arvioinnista. SEn mukaan oppilasarvioinnin tila on kyllä parantunut, mutta haasteita riittää:
- yhä opseissa on kapea näkemys arvoinnista
- pedagoginen merkitys ei avauudu
- nivelkohdista ei kerrota, : miten arviontitieto siirtyy.
- oppilaan itsearviointi on suppeaa
- työskentelyn arviointia on työtetty niukasti
- käyttäytymisen tavoitteet saattavat puuttua kokonaan
- ainekohtaiset arviointikuvakset puuttuvat
-ei ole avattu monia asioita: erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajien arviointia,
-arvioinnin, palautteen antamisen ja huoltajille tiedottamisen osaan kannattaa kiinnittää huomiota.


15:15 Kahvi ja majoittuminen: Minä lähdin ajelemaan kotia päin.
16:00 Liikunnallinen osuus - Kehon ikä - kartoitus .Mahdollisuus kylpylän käyttöön. Jätin väliin.
20:00 Illallinen (oli varmasti hyvä).

lauantaina, helmikuuta 28, 2009

Mitä vanhemmat ajattelevat, jos koulu täyttyy?

HUHTIKUUSSA opetuslautakunta tekee tärkeän päätöksen: Kuinka monta ekaluokkaa kuhunkin kouluun otetaan. Erityisesti Espoonlahdessa käydään kuumana, kun osa oppilaista joudutaan sijoittamaan toiseen kouluun kuin siihen, johon on lähin matka.

MITÄ vanhemmat ajattelisivat, jos meillä olisi Lippajärvellä samanlainen tilanne? Että ekaluokkalaisia olisi tulossa enemmän kuin kaksi luokallista (joka meille niukin naukin mahtuu, koska talo on jo tupaten täynnä). Korostan, että tässä vaiheessa ei oikeasti tiedetä, kuinka monta oppilasta Auroraan on tulossa, mutta siitä huolimatta, olisi mukava kuulla vanhempien ajatuksia.

KÄYTÄNNÖSSÄ vaihtoehtoja olisi tuollaisessa tilanteessa kolme:
(1) Kouluun otetaan kaksi luokkaa eppuja (maksimikoko 50, johon kuuluisi myös luokallejääneitä), loput ohjattaisiin muihin kouluihin, ennen muuta Karamzinin kouluun, mahdollisesti myös Kauniaisten Mäntymäkeen.
(2) Kouluun otetaan kolme luokkaa eppuja (maksimikoko 3* 25= 75). Kuudennet (tai ainakin yksi) luokat siirrettäisiin yläkouluun, ehkä Järvenperään, ehkä kukin eri kouluun.
(3) Kouluun otettaisiin kaikki uudet eput, luokkakokoa suurennettaisiin ehkä 30:een, kummallekin luokalle palkattaisiin kaksi opettajaa. Kutosetkin jatkaisivat omassa koulussa.

OIKEAN PUOLEISEEN sarakkeeseen on avattu viikon ajaksi kysely, jossa voi valita noista vaihtoehdoista. Tällä kertaa kysely on nimenomaan suunnattu oppilaitten vanhemmille.

MUITA ideoita tai ajatuksia tällaisen tässä vaiheessa fiktiivisen tilanteen varalle, voi jättää tähän blogiin (klikkaa "kommentit") tai sähköpostilla rehtorille martti.hellstrom (at) iki.fi

Auroran Viikkokirje nro 10

KUVA: Päättyneen viikon kohokohtia oli kakkosluokkien yhdessä järjestämä Kalevalapäivän-tapahtuma perjantaina. "Arvon mekin ansaitsemme", kaikui salissa yhteislauluna.


Auroran koulun viikkokirjeessä tiedotetaan tiiviisti koulun ajankohtaisista asioista, erityisesti seuraavan viikon tapahtumista. Tarkoitus on julkaista viikkokirje joka lauantai. PÄIVITETTY 1.3.2009

KUVA: Ohjelmaan kuului lauluja, soittoa, runoja, arvoituksia jne.


LYHYESTI VIIKOSTA 9

Talvikelit jatkuivat. Jäälle päästiin monena päivänä. Myös uinnit jatkuivat. ATK-laitteet on saatu lähes kaikki toimimaan tulipalon jäljiltä. Seuraavaksi toivomme samaa televisioista. Oppimiskeskuksemme koulutti muitten koulujen opettajia tulevaisuuskasvatuksen ja teatterin maailmaan. DreamMix-luokat olivat yökoulussa, ja kaikki sujui hienosti. Oppilasparlamentti kokoontui arvoimaan Auroran koulua. Viestit viedään sekä YT-istuntoon viikolla 11 ja johtokunnan kokoukseen 25.3. Poikien salibandyjoukkue osallistui oman alueemme alkuturnaukseen, taisteli hienosti, mutta Juvanpuiston koulun joukkue oli tällä kertaa ylivoimainen (6-0). Se meni jatkoon. Viikko päättyi henkilökunnan yhteiseen virikistystilaisuuteen, jossa esiintyi uskomaton opettajabändi ja jossa herkulteltiin Huplin Osmon ja hänen perheensä opastuksella tehtyä thai-ruokaa.

ALKAVASTA VIIKOSTA 10 YLEISESTI

Uinnit jatkuvat maanantaina. Jos talviset ilmat pysyvät, kouluun kannattaa ottaa mukaan luistimet vaikka joka päivä. Siestalla ehtii hyvin harrastaa reipasta liikuntaa, niin kauan kuin jäät pysyvät kunnossa. 5d-luokan opettajaksi tulee Matti Holappa toistaiseksi Tervetuloa. Marko Laaksonen palaa omaan 3-luokkaansa. Rehtori on virkavapaalla maanantaista torstaihin, ja sen ajan rehtorin tehtäviä hoitaa apulaisrehtori Ulla Hämäläinen.

Maanantai 2.3.

Uinnit jatkuvat!

Tiistai 3.3

Oppilashuoltoryhmän kokous klo 13.30-15. Vuorossa 5d-luokan asiat. Ulla Hämäläinen sijaistaa kokouksessa rehtoria.

Keskiviikko 4.3.

YT klo 8-9: Erityisesti esillä Auroran päivän työnjako. Tiimeissä kodin ja koulun yhteistyökysely (KoKo). Ulla Hämäläinen vetää kokouksen. Espoon rehtorit seminaarissa Aulangolla.

Torstai 5.3 .

KUVA: Auroran Sven Dufvasta tehty taltiointi esitetään Laaksolahden kirjastossa.


Espoon rehtorit seminaarissa Aulangolla. Auroran tyhy-anomus lähtee eteenpäin (eikö niin)

Perjantai 5.3.

Martti koululla pitkästä aikaa.
HUOM! Deadline palauttaa Luunjan koululeirille ilmoittautumislomakkeet!

Lauantai 7.3.

Kaikilla oppilailla koulupäivä. Vastaava lomapäivä pidettiin syysloman yhteydessä. Auroran päivän tempaus monipuolisine ohjelmineen klo 10-13. Osa alkuopetusluokista tulee jo aikaisemmin. Myös vanhemmilla mahdollisuus ostaa koululounas. Lukekaa tarkemmat tiedot kotiin lähetettävistä tiedotteista ja reissuvihkoista.


ENNAKKOTIETOA VIIKOSTA 11

• Tiistaina 10.3. Neljäsluokilla vieraita Japanista opettamassa mm. origamien tekoa. Opetuslautakunta tekee tärkeä ratkaisun TIP-hankkeen (turvallinen iltapäivä) mahdollisesta jatkumisesta.
• Keskiviikkona 11.3. Aamulla YT. Oppilasparlamentin edustajat opettajien vieraina. Iltapäivällä yhteinen koulutustilaisuus Auroran, Karamzinin ja Järvenperän koulun opettajille.
• Keskiviikkona 11.3. 4.-luokilla vieraita Japanista opettamassa mm. origamien tekoa.

perjantaina, helmikuuta 27, 2009

Vanhemmuuden ihanuus ja kurjuus

Tervetuloa

Auroran koulun ruokalaan tiistaina 17.3.2009 klo 18.30-20.00 kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta:

VANHEMMUUDEN IHANUUS JA KURJUUS 2000-LUVUN SUOMESSA.

Alustajina toimivat Irene Ojansuu, sos. tt, perheterapeutti Jorvin sairaalan lastenpsykiatrian poliklinikalta ja Anu Kiesvaara, kouluterveydenhoitaja, Auroran koulu

Vapaa pääsy

Auroran Koti & koulu ry.

torstaina, helmikuuta 26, 2009

Aurorasta Wieterissä



WIETERI on Espoon henkilöstölehti. Kunta10-työhyvin- vointitulokset julkistetaan pian. Niinpä lehti halusi tehdä jutun koulumme muutaman vuoden takaisesta työhyvinvointiprojektista. Poimin jutun tähän, jos jotain sattuu kiinnostamaan.

Teksti ja kuva: Johanna Pajakoski

Auroran koululla odotetaan Kunta10 -tuloksia
"Väsyneinä emme leiki demokratiaa"

M inusta on tragedia, jos ihminen tulee töihin ja hänellä on siellä paha olla ja jos hän käyttää päivittäin kahdeksan tuntia elämästään sellaiseen, joka ei tuota iloa hänelle itselleen eikä muille. Jo tästä syystä Kunta10 -tuloksiin pitäisi tarttua ja varata niiden käsittelyyn aikaa, Auroran koulun rehtori Martti Hellström sanoo.
- Jos ihmiset voivat huonosti, tuntuisi äärimmäisen omituiselta, että tilanteen parantamiseen ei hauttaisi etsiä aikaa. Sitä on raivattava, ja se on esimiehen tehtävä. Tähänhän saa myös tukea: kaupunki on luvannut järjestää koulutusta, ja olemassa on myös paljon hyvää kirjallisuutta. Yksin ei kannata jäädä murehtimaan, vaan naapuriyksikön esimiehen kanssa kannattaa myös jutella, Hellström kannustaa.

UUPUMUS AUKI

Auroran koulu on hyvä esimerkki siitä, että asiasta yhdessä keskustelemalla tunnistetaan ongelmat, löydetään ratkaisuja ja saadaan olo paremmaksi. Aiempien Kunta10 -tulosten kohdalla oivallettiin, että indikaattoreista on vaikea saada otetta ilman riittävää keskustelua.
- Ihmiset olivat ajatelleet eri tavalla, mitä mikäkin asia merkitsee. Kaikkiin näkökantoihin löytyi kuitenkin hyvät perustelut.
Oli tärkeää purkaa yhdessä se, mistä pahoinvointi tuolloin johtui ja jäsennellä asioita isommiksi kokonaisuuksiksi. Puristimme
vahvuudet ja parantamiskohteet muutamaksi päätavoitteeksi. Sitten teimme suunnitelman, jonka avulla yritimme keventää kuormittavia tekijöitä ja pitää samalla huolta siitä, että työn imu, energiaa tuottavat tekijät eivät leikkautuisi pois, Hellström kertoo.

KYLLÄ REKSI OSAA

Kiirettä hillitsemään valittiin toimenpiteitä, jotka aidosti vapauttivat opettajien aikaa. Yhdessä sovittiin kahden kuukauden kokoustauosta. Lisäksi sovittiin, että paperityöt jäävät rehtorin hoidettavaksi.
- Toimimme siis täysin väärinoppineesti, Hellström naurahtaa.
- Minä tein suunnitelmat niin kuin despootti tekee, ja kaikki voivat paremmin. Minunkin aikaani säästyi, sillä jos olisimme
tehneet kaiken yhteistyössä, olisi se merkinnyt nelinkertaista työmäärää myös minulle. Sama asia olisi pitänyt käsitellä moneen
kertaan ja monessa tiimissä. Sovimme, että emme leiki demokratiaa, kun olemme täysin väsyneitä. Sain yhteisöltä valtuutuksen, että voin tehdä joitain asioita näin valistuneen itsevaltiaasti. He luottavat siihen, että osaan ne tehdä. Muutenkin työtä jaettiin asiamiehille ja ryhmille siten, että kaikki eivät enää osallistu aivan kaikkeen.
- Nyt 30 hengen kokouksista on tullut voimaannuttavia. Pystymme käyttämään tunnin kokouksesta puolet siihen, että puhumme vaikkapa kasvatuksesta tai arvoista.

HURJA SYKSY TAKANA

Koulu sai edellisessä Kunta10 -tutkimuksessa niin vahvaa nousua näkyviin, että vähintäänkin tasaantuminen tuntuu nyt mah-
dolliselta.
- On ihan realistista ajatella, että meidän tuloksiimme tulee tällä kerralla laskua, Hellström arvioi.
- Meillä on myös ollut aika hurja syksy. Koulussamme oli tulipalo, ja lisäksi yksi meille kovin tärkeä opettajamme kuoli. Jos
kysely olisi tehty yhtään myöhemmin, olisi tulos varmaankin vielä huonompi. Ei meitä kuitenkaan millään tavalla pelota.
Jos suunta on laskeva, teemme samoin kuin aiemminkin. Käymme keskustelua ja tuijotamme tuloksia niin kauan, että ymmär-
rämme mistä niissä on kyse. Sitten käärimme hihat ja teemme työhyvinvointitekoja.

Erityisopetukseen kannattaa satsata!

KUVA: Vastuualuepäällikkö Minna Saulio avaamassa sope-iltapäivää. Aurorasta mukana oli minun lisäkseni Sari. Kuvassa vasemmalla rehtori Marjatta Larsio ja oikealla rehtori Olli Poutiainen. Minnan selän takana pienluokan opettaja Martti Länsmans


MEILLÄ oli tänään hieno tilaisuus vierailla Aarnivalkean koululla kuuntelemassa, kuinka heidän kuntouttavat pienluokkansa toimivat.

PANOS: Pienluokilla opiskelee kerrallaan 12 haasteellista oppilasta ( 3-6 lk), jotka ovat olleet Jorvissa psykiatrisessa hoidossa. Pienluokkien tiimiin kuuluu rehtori, 3 erityisopettajaa, 3-4 päivää viikossa toimintaan osallistuva psykologi (Jorvi rahoittaa) ja yhden päivän lastenpsykiatri (Jorvi rahoittaa) sekä koulunkäyntiavustaja (joka sattuu olemaan nuoriso-ohjaaja).

12 lasta opetetaan yhdessä ja erikseen. Joka päivä heille on varattu tunniksi liikuntasali, ja kaikki pelaavat. Tiimi toimii yhdessä kasvattavina aikuisina. Tärkeä kasvatushetki on myös yhteinen ruokailu. Opettajaryhmä on pysynyt vuosia kasassa. Lisäksi kuntoutuneet, kuudesluokkalaiset oppilaat ovat tärkeä vertaiskasvattajaryhmä. Psykologi pitää vanhemmille omaa vanhempien ryhmää.

Toiminta ohjautuu kasvatuksen päämäärästä. Aivan kuten Kanadassa, ainesisällöt ohjaavat täällä opetusta vasta järjestelyjen jälkeen. Opettajat saavat innostusta toisistaan (kuten meillä pariopettajuudessa). Yhdessä tekeminen kehittää sekä ajattelua että toimintatapoja. Ryhmän kokeilu ei rajoitu vain vuorovaikutukseen vaan he ovat rohkeasti murtaneet myös rakenteita. Hoito on mukana arjessa, ja sen lisäksi opetusalan ihmiset saavat hoidon ammattilaisilta tukea toiminnan reflektioon.

TULOKSET: Pienluokista on lähtenyt 20 lasta. 16 heistä on integroitunut yleisopetukseen, ja neljä opiskelee erityisluokilla.
4 erityisluokalle. Upeaa! Jos yhden syrjätyvän lapsen hinta on miljoona euroa, tämä konsepti on vaarassa tuoda jo nyt arvioiden ehkä 16 miljoonan säästöt!!!!!

Meillä on nyt vankka todiste: erityisopetukseen kannattaa satsata!

PS 1. Illalla tuli viesti, että toimintaohje ei sittenkään astu voimaan 1.3. Se viedään henkilöstöryhmän käsittelyyn parin viikon kuluttua. Tästä syystä rehtorit eivät siis ole vielä maanantaina koulunkäyntiavustajien esimiehiä. Varapääluottamusmies Kaarina Salo on tehnyt "miehen työn".

PS 2. Näin kauppareissulla Kauniaisten koulutoimenjohtajan. Mäntymäen rehtori on jäämässä eläkkeelle. Paikka on haussa. Saisikohan siellä rehtorina tehdä oikeasti arvokkaita asioita?

Kiva kurja keskiviikko

KUVA: KIVAA- huutavat 4a-c:n oppilaat yökoulussaan. Yökoulu on huikea työtapa, jossa seuraava koulupäivä tehdäänkin sisään illalla tyhjässä koulurakennuksessa. Ja sen päälle uni maistuu jumppasalissa makuupusseissa. Ohjelmaan kuului nyt mm. pullien paistoa.


JOSKUS on päiviä, joissa on tapahtumia monen edestä. Eilinen oli sellainen. Moni asia oli oikein kiva. Kurjiakin oli.

AAMU alkoi YT-istunnolla, jonka lista oli taas ennätyspitkä. Avoimia asioita riittää sekä asioita, joita ei ole saatu kuntoon. Elämme helmikuun loppua, ja vieläkään kaupunki ja sen ulkoiset kumppanit eivät ole saaneet esim. tulostusasiaa kuntoon. Ts.opettajat eivät saa tulostettua tietokoneilla tuottamaansa tekstiä paperille kuin satunnaisesti.

PUOLENPÄIVÄN aikaan oli rehtorien kuulemistilaisuus Lagstadin koululla. No, ei kukaan ollut luvannutkaan, että se olisi kuuntelemistilaisuus.

Rehtorit siis määrättiin mukinoista huolimatta koulunkäyntiavustajien esimiehiksi. Espoon uusi johtamisfilosofia tiivistyi kolmeen elementtiin: (1) Kun on valittu tietty järjestelmä/tietokoneohjelmisto (nyt HR-ERP), niin johtaminen sopeutetaan siihen. (2) Virkamiehille voidaan määrätä virkatehtävät direktio-oikeuden perusteella. Pulinat pois. (3) Päätökset tällaisista asioista tehdään ylinopealla aikataululla. Rehtorin tehtävien muutos liittyy toiminta-ohjeeseen, joka astuu voimaan 1.3. Vielä eilen toimintaohjetta ei kuitenkaan ollut. Toiminta-ohjeen valmistelussa on kuitenkin toimittu tavalla, joka rikkoo ainakin työntekijöiden luottamusmiesten käsityksen mukaan YT-periaatteita, joten voimaan astuminen voi vielä siirtyä.

AIKA näyttää, mitä päätös merkitsee kouluissa, joissa avustajia on paljon. Me olemme yksi tällainen koulu. Rehtorit viestittivät, etteivät voi enää joustaa ottamalla lisääntyviin työtehtäviin aikaa omasta vapaa-ajastaan. On löydettävä työtehtävät ja johtamispalvelut, joista vastaavasti luovutaan, jotta nämä uudet esimiestehtävät ehditään opetella ja hoitaa. Tulosyksikkö lupasi koota mahdollisimman pikaisesti tukipaketin rehtoreille.

KLO 14 alkoi kaupunginjohtajan tiedotustilaisuus henkilöstölle. Korkein virkamiesjohto esitteli suunnitelmiaan leikata 41 mlijoonaa kaupungin menoista. Tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että kouluja tulee koskemaan ainakin 2 %:n ns. tuntikehysleikkaus. Toisinsanoen koululla viikossa annettavaa opetusta vähennetään esim. Aurorassa noin 15 tuntia. Kaupunginjohtajan mukaan leikkaukset merkitsevat palvelutason laskua: ne suunnataan tukiopetukseen, kerhoihin ja jakotunteihin. Tieto-ja viestintätekniikan kuluja leikataan niinikään (esim. smartboardien hankintoja). Ilmeisesti oppikirja- ja tarvikerahoihin ei puututtaisi. Hieman kylmii, ettei vain yleinen sijaistenkäyttökielto ulottuisi kaikkiin koulunkäyntiavustajiin ja jossain vaiheessa opettajiin. Lopullisesti leikkaukset hyväksyvät kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto.

KUVA: Itse en tiedotustilaisuuteen päässyt, sillä olimme luvanneet järjestää oppimiskeskuksena Tulevaisuuskasvatuksen iltapäiväveson teemasta kiinnostuneille opettajille klo 14-17. Mukava sessio, jonka onnistumisesta suuri kiitos kuuluu Iivisniemen koulun 1,5 tunnin osuudelle.


KULTSAN teatteri kävi noutamassa meille lainaamiaa katsomoelementtejä. Mukavaa- saamme pikku hiljaa myös toisen pukuhuoneen liikuntakäyttöön.

KLO 18 alkoi vielä perinneyhdistys Auroran hallituksen kokous. Ilmapiiri oli innostava, ja kaikki tärkeät asiat saatiin käsiteltyä hieman yli tunnissa.

keskiviikkona, helmikuuta 25, 2009

Ada on nukkunut pois



SAIN SURUVIESTIN. Koulumme entinen oppilas, SixMixI-luokan Schirayn Ripan ja Sarpilan Jukan reipas Ada on toissayönä nukkunut pois.

Minulla oli ilo opettaa Adaa ja hänen siskoaan ET:ssä kaikki kuusi alakoulun vuotta. Mikä ryhmä meitä olikaan! Keskustelimme, teimme elokuvia ja omia lehtiä ja tovin jopa omaa nettilehteä. Kirjalliset kokeet korvasi vihkotyöskentely ja haastava suullinen tentti, jossa oli osattava koko vuoden kurssi. Ada oli siinäkin tosi hyvä.

Kun Ada sairastui, saimme Aimo Puukin ystävällisellä avustuksella käyttöömme sen ajan uusinta tekniikkaa,. Näin Adan oli mahdollista seurata opetusta omalta tietokoneeltaan, silloin kun ei jaksanut käydä meillä tai sairaalakoulussa. Kuudennella luokalla Ada kävi usein koulussa.

ELA-opettaja Outi Rajala opetti Adaa tämän kotona ihan loppuun saakka. Outi laittoi meille kauniin kirjeen. Hän kirjoitti, että lääkäreiden mukaan Ada jaksoi taistella tähän mennessä pisimpään tällaista sairautta vastaan. " Auroran aika oli Adalle onnellista aikaa, jota oli hyvä muistella."

Viime vuonna Yle teki ohjelman, jossa Ada ja hänen ystävänsä kertoivat, millaista on käydä koulua, kun on vakavasti sairas. Hieno ohjelma, Hieno tyttö. En unohda koskaan nauruasi. Olen niin ylpeä, että sain tuntea Sinut, Ada.

Jää hyvästi!
Martti