Paluu parakkiin alkoi!

RIEMUN päivä. Keskiviikkona alkoi paluumuutto parakkiin. Isojen ja pienten ihmisten suut olivat sokeriset, kun eilisessä tarkastuskokoksessa oli näytetty vihreää valoa tilojen kunnolle.

IMMU miehistöineen oli loihtinut hienon joululounaan. Minulla se oli ensimmäinen tänä vuonna.

PUOLILTAPÄIVIN oma esimieheni hallintopäällikkö Tapio Erma tuli kylään. Esittelin taloa, joimme kupit kahvia ja kävimme antoisan kehittämiskeskustelun. Tapio saa taitavana ihmisenä toisen tuntemaan itsensä arvostetuksi:-)

ILTAPÄIVÄLLÄ oli vielä TIP-ohjausryhmän kokous. TIP-raportti menee käsiteltavaksi uuteen lautakuntaan helmi- ja maaliskuun kokouksiin. Taloudellinen tilanne on uhkaavasti kiristymässä. Saa nähdä kuinka aamu- ja iltapäivätoiminnan ylipäätään käy, kun (sanon kun en jos) budjettia joudutaan leikkaamaan. Ja siinä samassa TIPIN.

KUVA: Iloinen kohtaaminen parkkihallissa. Paikallisyhdistyksen ja EKOAY:n puheenjohtajat muistivat vanhaa AY-aktiiviakin.

Oppilasparlamentti

KUVA: Oppilas- parlamentin kuraattori Katri Ahola auttaa oppilaita arvioimaan syksyä.

AURORASSA kuullaan oppilaita. Osallistumisjärjestelmänä on meillä oppilasparlamentti, johon jokainen luokka saa lähettää yhden valitsemansa pojan ja tytön. Tänään oppilasparlamentti arvioi syksyä. Ensin koottiin luokka-asteittain mukavia ja ikäviä asiota, ja sitten lopuksi pantiin ne järjetykseen.

MUKAVIMPIA ASIOITA tänä syksynä ovat olleet:
Mukavat opettajat * rehtori * siesta * leffat * Viisikko * matikka * jalkapallo * eläimet * hyvä ruoka * akvaario * kerhot * keilaus.

IKÄVIMPIÄ ASIOITA tänä syksynä ovat olleet:
Juhan kuolema * koulu paloi * parhaat opettajat lähti pois * kaalisalaatti Kalajärvellä * lumipallot * Kalajärven lyhyet välitunnit * Miinuslaskut * allekkainlaskut *aika huono bussi.

Hauska kuulla. Monet ikävät seikat helpottavat keväällä. Kaikki ei.

Lukukauden viimeinen maanantai

AAMULLA YT koko väelle klo 8-9. Kävimme läpi viimeisen viikon ohjelmaa. Tärkeä osa kokouksesta oli Diaspora-syksyn itsearviointi perinteiseen tapaan kouluarvosanoilla 4-10. Vaihteluväli oli 5-10, tyypillisimmät arvosanat 9 ja 10 ja keskiarvo oli 8,6 (viime kevään arvosana oli 9-). Peräti 7 ihmistä jätti kuitenkin syksyn arvioimatta: He eivät pystyneet vertaamaan tätä syksyä aikaisempiin.

TULOS on uskomaton, kun ajattelee, millainen syyslukukausi meillä on ollut takana. Kun keskustelimme jakautumasta, esiin nousu seuraavia ajatuksia:

" Ihmettelen että selvisimme."... "Hirveän vaukea syksy- silti yksi parhaimmista"..."Bussi, kyydit, ahtaus, tavarat, "... "Homma on siitä huolimatta toiminut"... "Kaikki on tehty"..."Saatiin iso proggis aikaan".... "Kaikki tunneskaalat on käyty läpi"..."Vielä on surutyötä tekemättä"... "Kalajärvellä selvittiin huumorilla"... "Työyhteisössä oli luottamus, että selvitään."... "Iloa ja huumoria ja surua"..."Keväällä on tutustumisen aika."..."Vaikeat olosuhteet käännetty positiiviseksi"..."Opekaverit"...." Lupsakkaa"...

KLO 9-11 vedin Uman ja 6b-poikien kanssa teatterileikit alkuopetusluokille. Jokainen luokka sai esittää valittuja kohtauksia Viisikosta oikeissa kulisseissa ja tehosteilla maustettuna. Sitten yksi kehittämiskeskustelu. Ja koneelle hyväksymään laskuja.

Auroran viikkokirje (Nro 51-52)

KUVA: Näkemiin Viisikko!

YKSI VIIKKO JOULULOMAAN!

TÄSSÄ Auroran koulun tuorein viikkokirje! Viikkokirjeessä tiedotetaan tiiviisti koulun ajankohtaisista asioista, erityisesti seuraavan viikon tapahtumista. Tarkoitus on julkaista viikkokirje joka lauantai.

Päättyvä viikko 50 oli luokanopetusviikko. Oma opettaja opettaa luokkansa kaikki tunnit. Touhua riitti ja monenmoista sillanrakentamista:-)- Luciakulkue kosketti. Viisikko saatiin valmiiksi ja esitettiin kotiväelle komeasti. Nousevaa katsomoa päästiin kokeilemaan, ja päälle satii komeat Viisikko-paidat. Opettajat kirjoittivat todistuksia, ja koulusihteeri ja rehtori valmistelivat ja hyväksyivät laskuja ja muita hallinnon papereita. Se, että kouluviikossa on kuusipäivää, saattaa tuntua jaloissa. Myös ensi viikolla lauantai on koulupäivä, joskin vain todistustenjaon mittainen.

VIIKKO 51

Ei aineopettajien tunteja. Aikataulut: alkuopetus 9.00-12.45, 3. -ja 4.-luokat 9.00-13.30. 5-6-luokat 9.00/10.00-13.30/14.30 (bussikyytien vuoksi). Tarkemmat tiedot reissuvihkoissa. Lauantaina kaikki saavat todistukset klo 9.

Maanantaina 15.12.2008

YT-istunto (Kaikki aikuiset) klo 8-9 . Asialistalla mm. Syyslukukauden arviointi* maanantain teatterileikit * muuttoaikataulu* Konsertti ja kirkko* kevään lukkarimuutokset (mm. huojennusten tilanne) * tavoitevartit viikoilla 51 ja 2)* uskonto- ja tietokonekyselyt * ATK- AV-tilanne/ovathan kamerat jne. palautettu AV-huoneeseen?* Kolmen uuden smartboardin sijoittaminen joululoman aikana * Virkavapauspaperit viimeisiltä viikoilta*

Teatterileikit alkuopetukselle (Martti ja Uma vetävät) klo 9.10 9.30 10.10 10.30 10.50 11.10
Kalajärvellä pakkausta.
Deadline 5-6-luokkien opettajat todistukset
Mahdollisuus opettajien tavoitevartteihin klo 12-13, 13-14.

Tiistaina 16.12. 2008

Oppilasparlamentti klo 9. HUOM! Kaikki luokat!! (Katri ja Martti)
Parakin rakennustöiden tarkastuskokous klo 12.30 (Martti ja Ulla)
Oppilashuoltoryhmä klo 13.30- 15 ( erityisluokkapaikat lkv 09-10)
Salia aletaan purkaa (Kari ja muut)
Mahdollisuus opettajien tavoitevartteihin klo 10-11; 11-12

Keskiviikkona 17.12.2008

Martti Hesassa 9.20- 11.30
Martin esimies Aurorassa klo 12.30 (kehittämiskeskustelu)
TIP-ohjausryhmän kokous klo 14- (Martti ja Sari T)
Jouluateria Aurorassa ja Kalajärvellä.

Torstaina 18.12.2008

Parakin luovutus. Tavaroiden roudaus uusiin luokkiin.
Kalajärvellä jäähyväiskonsertti aamupäivällä klo 10.
Mahdollisuus vartteihin klo 13-14, 14-15.
Kirkko klo 9.15 ( a-c-luokat) ja 10 (b-d-luokat). Muilla Tuomon vetämä sessio.

Perjantaina 19.12.2008

Henkilökunnan joulukahvit aamulla ennen koulun alkua klo 8-9. Kaikki aikuiset, tervetuloa.

Viimeinen päivä Kalajärvellä. Kaikki tavarat pois.
Martti Matti Koskenniemi 100-vuotta seminaarissa klo 11- .

Lauantaina 20.12

Todistustenjako omissa luokissa klo 9.
Opet hakevat joulupussit luokkiin ruokasalista.
Joululoma alkaa.

VIIKKO 52

Koulutyö keskeytyy viikoiksi 51-1. Rehtori on töissä maanantain 22.12 ja tiistain 23.12.


VIIKKO 1

Rehtori on töissä ma-ke ja pe.

VIIKKO 2

Koulu alkaa keskiviikkona 7.1 työjärjestyksen mukaan "oikeissa" luokissa. Todistukset mukaan.

Huoltajille on heti 7.1. 2009 tiedotustilaisuus Kuninkaantien lukion auditoriossa: Koulutulokkaiden info klo 17.30-19 ja yläkouluun sirtyvien klo 19.30-21.

Viisikkoesitykset

KUVA: II-miehitys. Juha Kauppi

UPEA upea päivä! Neljä toinen toistaan komeampaa esitystä. Salit aivan täynnä. Neljänteen esitykseen kannettiin kymmenittäin lisäpenkkejä. Talo oli täynnä hyväntuulisia ihmisiä.

KUVA:II miehitys. Juha Kauppi

Lapset näyttelivät kuin unelma, ja kuoro lauloi kuin enkeli! Valot toimivat. Yleisö taputti ja nauroi. Ensimmäinen esitys venyi hieman, ja siitä seurasi tuttu ketjureaktio. Klo 14.00 kaikki oli ohi, ja paikat pantiin kuntoon.

PUFFETTI tuotti 1000 €. Viisikko-paitoja tilatiin kymmenittäin. Ne tulevat jakoon viimeisen kouluviiko lopulla.

REHTORIN JUHLAPUHE

"Tervetuloa Auroran koulun syyslukukauden päätösjuhlaan!

Takana on erilainen syksy. 5-6-luokat ovat käyneet koulua Kalajärven koulun tiloissa. Aurorassa parakin kaikki luokat sijoitettiin pääkouluun. Tällaisessa tilanteessa on monta mahdollisuutta toimia. Me päätimme, ettemme jää makaamaan ja voivottelemaan. Päätimme, että hommat hoidetaan. Emme ajaneet alas turvallisen iltapäivän huikeaa kokeilua. Jatkoimme toimintaamme Oppimiskeskuksena, joka kouluttaa muidenkin koulujen opettajia. Tarjosimme ennätysmäärän kerhoja.

Toki karsimme monia asioita. Emme ole tehneet paperilehtiä. Vanhemmat eivät saaneet tänä syksynä lukuvuositiedotetta. Valitsimme että, keskitämme voimamme siihen, mikä on tärkeää: lapsiin. Erityisesti halusimme tehdä asioita, jotka tuottavat energiaa. Yksi näistä on koko koulun näytelmät. Ne tehdään yhdessä. Eri luokkien oppilaat. Opettajat ja oppilaat. Koko koulun henkilökunta. Koulu ja vanhemmat. Ja vielä eri koulujen välistä yhteistyönä.

Yhdessä tekemällä syntyy yhteisö ja yhteishenki. Siksi siihen kannattaa satsata. Ei kuitenkaan ole sama, mitä yhdessä tehdään. Haluamme tehdä sellaista, joka on arvokasta. Sellaista, joka opettaa nauttimaan työstä, tarjoaa mahdollisuuksia ilmaista itseä ja tuottaa onnistumisen kokemuksia. Sellaista, jolla voimme tuotta iloa itselle ja toisille. Mahdollisuus tulla mukaan Viisikko-projektiin tarjottiin kaikille. Tällä kertaakin mukana oli lähes 240 lasta neljässä miehityksessä.

Esitämme teille koko koulun musiikkinäytelmänä Enid Blytonin klassikon ” Viisikko aarresaarella” . Tämän teoksen esittämisen lupaehtoihin kuuluu, että esitys ei ole julkinen, emme kerää pääsylippuja eikä esityksestä kuvata videoita.

Esityken ovat sovittaneet ja ohjanneet Martti Hellström ja Jukka Jokiranta. Upean musiikin on säveltänyt opettajamme Uma Jutila. Lavastuksen on suunnitellut Soukan koulusta eläkkeelle jäänyt Kari Evinsalo. Kuoron ovat harjoittaneet Kaija Kuivanen ja Uma Jutila. Tekniikasta on vastannut Risto Schiray. Puvustuksen on koordinoinut Nina O. Mattila. Julisteet ovat tehneet Raija Herralan taitavat oppilaat. Viisikko-paidan logon on suunnitellut koulunkäyntiavustajamme Leena Fyhrqist.. Esityksen jälkeen tarjolla on puffetti, jossa voi myös tilata Viisikko-paitoja.

Ensi viikko on "normaalia" koulua, nousua kohti joulua. Siihen mahtuu mm. Joulukirkko ja Kalajärven koululla järjestettävä kiitoskonsertti. Todistukset jaetaan lauantaina klo 9.

Kiitos, että olemme saaneet tehdä tällaisen lastenne kanssa lapsianne varten. Nyt alkavassa esityksessä yleisöllä on suuri merkitys. Esitys on tehty teille. Yleisö voi palkita lasten kahdeksan viikon uurastuksen katsotaan sydämellä, taputtamalla, nauramalla. Tehdään yhdessä tästä esityksestä yhteinen onnistumisen kokemus."

KUVA: Rehtori komentelee. Juha Kauppi

TALON hiljettyä pidimme koko henkilökunna karonkan. Söimme pizzat ja purimme projektin niinkuin tapoihin kuuluu.

III- ja IV-kenraalien päivä

KUVA: 5a-luokan Viisikko-julisteita

TÄMÄN lastun kuvituksena on luokanopettaja Raija Herralan oppilaitten tekemiä upeita Viisikko-julisteita. Ne koristelevat huomenna koulun käytäviä.


PERJANTAINA olivat siis vuorossa III- ja IV-kenraalit. Päivän ensimmäisesä harjoituksessa yleisönämme oli Lippajärven päiväkodin eskareita, lapsia Eestinmetsän koulusta ja rehtorin edellisestä koulusta Niipperistä sekä peräti 57 oppilasta Järvenperästä, yläkoulusta, johon suurin osa oppilaistamme menee. Julia-opettaja koetalleni esityksiä.

KUVA: 5a-luokan Viisikko-julisteita

IV-miehitystä oli sparraamassa iso joukko isoja oppilaita Järvenperästä ja meiltä virkavapaalla olevan luokanopettaja Mirja-Liisa Kortteen 15 oppilasta Vihdistä saakka. Taisi olla ennätys siitä, kuinka kaukaa yleisöä on tullut! Viimeisen kenraaliin mahtui myös koulun omia pikkuoppilaita.

KUVA: 5a-luokan Viisikko-julisteita

KENRAALIEN JÄLKEEN pidimme taas palaute- keskustelun. Tekniikka toimii. Lavasteelementti irtosi kesken esityksen. Muutimme ä kaivokohtausta yksinkertaisemmaksi, koska siinä tuli sekaannuksia molemmilla miehityksillä. Kaikki neljä viisikkoa jäi ylimääräiseen harjoitukseen, jossa hioimme kohtauksen jouhevammaksi.

Kaikki alkaakin olla valmista huomista varten.

KUVA: 5a-luokan Viisikko-julisteita

NYT vain jännittämään, että vanhemmat muistavat esitysten alkamisajat (8.45, 10.00, 11.15 ja 12.30. Myöhässä saapuvia ei voi ottaa saliin (suoraan näyttämölle) Ja että kaikki halukkaat mahtuvat saliin.

Opetuslautakunnan puheenjohtaja kirjoitti TIPistä

OPETUSLAUTAKUNNAN puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Lauslahti sivuaa omilla nettisivuillaan Auroran koulun TIP-hanketta. Hänen valokuvapäiväkirjaansa pääsee tästä linkista. Kuvituksena on kaunis jouluseimemme.

Viisikon I- ja II-kenraalit

KUVA: Viisikon 50-päinen kuoro ja opettaja-oppilasbändi urakoivat kaksi harjoitusta (Jorma Hellström)


TORSTAINA Viisikolla oli kaksi kenraaliharjoitusta. Niissä koko juttu vedetään läpi ilman pysähdyksiä ja neuvoja elävän yleisön edessä. Kumpaankin kenraaliin oli saatu naapurikouluista sparrausyleisöä. Miehityksissä oli rohkeasti mukana aikuisrooleissa sekä oppilaittemme äitejä että opettajateatterilaisia.

KUVA: I-miehityksen Paul, Leo, Dick, Anne ja Tim (Jorma Hellström)

I-miehityksen harjoitus pääsi alkamaan puoli tuntia myöhässä, koska peräti kaksi bussia on jäänyt tulematta Kalajärveltä. Toki odotimme heitä. Katsomossa oli opetuspäällikkö Ilpo Salonen vaimoineen, Kultsan-teatterin johtaja Jorma Hellström, 4a-luokka Lintulaakson koululta saattajanaan mm. Päivi Pelli-Kouvo(entinen auroralainen), pieniä Auroranniityn esikoululaisia ja isoja Järvenperän koulun oppilaita.

KUVA: Viisikko keksii aina ratkaisun (Jorma Hellstrtöm).

KUVA: Liisa Mattila ja Jukka Jokiranta ovat Paulin vanhemmat, Peter ja Fanny (Jorma Hellström).

II-miehityksen kenraali pääsi alkamaan vartin myöhässä Nyt meitä sparrasi mm. Järvenperän koulun isoja oppilaita, oppilamme Maijan isovanhemmat ja Karamzinin koulun1c-luokka opettajansa Ulla Kujala-Pöntisen(entinen auroralainen) johdolla.

KUVA: II-miehityksen Viisikko. Jorma Hellström

3.-4.-luokkalaisilla on koko koulun näytelmissä joukkorooli. Tänä vuonna he esittävät suurta joukkoa lehtimiehiä, jotka haluavat haastatella Peteriä hylyn löytymisen vuoksi. Kuinka upeita kameroita he olivatkaan tehneet. Päätoimittajina oli 5.-6-luokkalaisia. Näyttelijöiden meikkaajina oli taitavia 6a.-luokkalaisia.

KUVA: Miksi hylky nousi? Saisiko sitä kuvata? (Jorma Hellström)

VALOJEN ja lavastusten täytyy pelata yhteen. Kenraaliharjoitusten jälkeen teimme niihin pieniä muutoksia.

KUVA: Viisikko ratkaisee kaikki pulmat (Jorma Hellström).

KUVA: Lippaasta löytyy aarrekartta! (Jorma Hellsröm)

KENRAALIEN jälkeen pidimme palautekeskustelun. Sekä aikuiset että lapset kertoivat kokemuksiaan ja toiveitaan.Ja kehuivat toisiaan. Olimme yhtämieltä: olemme valmiita esityksiin!

KUVA: Koko koulun näytelmissä aikuiset ja lapset kohtaavat hienolla tavalla (Jorma Hellström).

REKVISIITTA on muuten tosi tärkeä juttu. Jäätelöiden pitää olla oikealla hetkellä paikalla. Mitä tehdään puoliksi syödyille jädeille? Kun on monta miehitystä aika saattaa suttaantua lippaitten tai kadonneiden taskulamppujen jne. etsimiseen. Ensi kerralla täytyy vielä nimittää erillinen järjestäjä?

PS. Sain kenraalien jälkeen postilaatikkooni kirjeen yhdeltä opettajateatterilaiselta. Tässä katkelma.. "Tämän päivän kenraaleissa minuun teki vaikutuksen paitsi tietysti kokonaisuus hienoine musiikkeineen, myös kaksi pientä suurta asiaa: 1.-miehityksen Paulin esittäjä -vastaavaa herkkyyttä harvoin näkee ammattilaisissakaan! Ja toinen juttu: tapa, jolla oppilaat vastaanottivat minut kun tulin aamulla koululle, oli hämmästyttävä. Miten kohteliaita, avuliaita ja viehättäviä lapsia! Sangen usein sitä kysyy itseltään koulutyön keskellä, mikä on todella tärkeää. Tänään sain teidän koulussanne omaan matkaani palasen sitä kokemusta."

Kiitos noista kiitoksista!

Rehtorikokouksessa

KUVA:Kunniakirja ja hopeinen kynttilänjalka.

SYKSYN viimeinen rehtori-info oli 11.12.08 Lagstadin koulun auditoriossa. Aluksi kuulimme ennakkotietoja "Verkostot lapsen siirtymävaiheissa- hankkeen 2007-2008" raportista.Hankkeeseessa haluttiin edistää perheiden hyvinvointia vahvistamalla kasvatuskumppanuutta, vanhempien osallisuutta ja tasa-arvoisempaa kohtelua sekä vanhempien keskinäistä vertaistukea.

Naapurimme Karamzin oli mukana hankkeessa. Saimme hyviä ideoita mm. koulutulokastapahtumasta, osallistavista vanhempaintapaamisista ja isätoiminnasta.
"
REHTOREILE kerrattiin ohjeita perusopetuksen oppilaaksiotosta 2009. Aikataulut ovat osin aikaistuneet. Kuudesluokkalaisten oppaita lähetetään parhaillaan koteihin.
Koulutulokkaiden oppaat postitetaan vuoden vaihteessa. Rehtoreita pyydettiin erikseen muistuttamaan vanhempia alueellisista oppilaaksiottotilaisuuksista . Meidän alueellamme sellaiset pidetään keskiviikkona 7.1. klo 17.30-19 (koulutulokkaat) ja klo 19.30-21.00 (yläkouluun siirtyvät) Kuninkaantien lukiossa.

OPETUSTOIMENJOHTAJA Kaisu Toivonen toi terveisiä Turvallisuuskokouksesta. Espoossa on tehty 20 väärää kouluuhkausta. Yksikään ei ollut todellinen uhkatilanne. Neljä johtaa syytteisiin. Opettajille tullaan järjestämään teemasta koulutusta jo keväällä.

KOKOUKSESTA oli varattu puoli tuntia Kanadan matkan kokemusten esittelyyn. Hieman meni pitkäksi. Kaisu johdatteli teemaan. Minä näytin leffan. Ilpo Salonen avasi Literacya.

Kokouksen lopuksi minä sain (taas) huomionosoituksen. Espoon kaupunki lahjoittaa työntekijöille, jotka ovat olleet töissä 30 vuotta hopeisen kynttilänjalan. Sen lisäksi saa palkallisen viikon mittaisen ns. kalkkisloman. Ja kauniin kiitospuheen.

Hieno tapaa muistaa meitä vanhoja dinosauruksia. Meitä 1980-luvulla rexinä aloittaneita ei muuten ole enää rivissä kymmentäkään. Nopeasti on aika mennyt! Kolmas lama on edessä- ja jälleen kerran yllättäen. Muistelin lämmöllä menneitä aikoja, erityisesti yhteisiä rexikokouksia, joissa legendaarinen Antti Talvitie käytti reheviä puheenvuoroja tyyliin: "Onko koko suunnitteluosasto menettänyt järkensä?"

Auroran Lucia 2008

KUVA: Auroran Lucia oli tänä jouluna 6b:n Anna-Elina. (kuvan otti Johanna Pelkonen,ja sitä hieman kuvakäsitteli MH)

LUCIA-kulkue kuuluu Auroran koulun kauniisiin jouluperinteisiin. Joka vuosi kuudennen luokan vapaaehtoisen ruotsin lukijat järjestävät koululle pysäyttävän laulukulkueen, joka siirtää legendaa vuonna 304 martyyrikuoleman kokeneesta kristitystä neidosta sukupolvelta toiselle. Tänä jouluna Lucia-kulkue nähtiin ja kuultiin kouluravintolassa keskiviikona 10.12. Tilaisuuksia oli kaksi.

LUCIAN oli tälläkin kerralla harjoittanut kieltenopettajamme, lehtori Seija Konsti.

Hienoja päiviä

AURORASSA siis tehdään Viisikkoa. Teatteria. Se on arvovalinta. Koko koulu rakentaa yhdessä tapahtumaa, jonka tarkoitus on tuottaa iseille ja äideille, siskoille ja isovanhemmille iloa ja parhaimmillaan jopa taiteellinen kokemus. Se vaatii työtä. Ja työ vaatii aikaa. Siksi olemme järjestäneet isolle joukolle projektissa mukana olevia viikon teatterileirin. Mukana oleville opettajille on otettu sijaiset, jotta ne oppilaat, jotka eivät ole mukana, saavat opetussuunnitelman mukaista opetusta.

KUVA: Maanantaina talonmiehet pystyttivät katsomon.

TIISTAINA ja keskiiviikkona tekniikan pojat mm. Oskari, Eero ja Arttu ovat Ripan johdolla viritelleet valaistuskoneiston iskuun. Tänään kävimme vielä ostoksilla. Ripa osti savukoneen ja minä taskulamppuja. Ilman niitä luolakohtaus ei toimisi.

Näin kahtena päivänä olemme vetäneet läpimenot. Ts. sama miehitys vetää koko jutun läpi alusta loppuun. Vielä tiistaina kesto oli 1 t 22 min. Tänään enää 60 minuuttia. Pudotimme tänään sekaan myös 1-2-luokkien myrskyn ja 3-4-luokkien lehtimiehet. Kuoro ja bändi jaksoivat hienosti. Oppilaiden tekemät hienot julisteet vietiin painoon.

KUVA: Iltapäivällä TIPIN teatterikerholaiset teatterileikkivät Viisikon kulisseissa. Huom Viisikkopaidat!

ILLALLA 3. miehitys oli auttamassa opettajateatterilaisia. Osa heistä tulee mukaan esityksiin.

JA mikä riemu oppilaille koitui, kun pääsimme jakamaan Viisikko-paitoja.

PS. Keskiviikon Länsiväylässä oli ystävällinen juttu Sillanrakentaja Hellströmistä. Sitä oli päästy oikein etusivulle. Emäntä oli tuonut lehden kouluun, ja pannut jutun näytille oppilaille kouluravintolassa. Reipas nuori ystäväni ekaluokkalainen Jami tuli minut nähdessään onnittelemaan, halasi ja kysyi, minkä Espoon silloista minä olen rakentanut :-) Niinpä. Selitä nyt.

Kotiväelle kutsu Viisikko-esityksiin

KUVA: Viisikko-paidan logon on piirtänyt klassikkoa kunnioittaen retrohengessä Leena Fyhrqvist.

Tervetuloa Auroran koulun syyslukukauden päätösjuhlaan.

Esitämme koko koulun musiikkinäytelmänä Enid Blytonin klassikon ” Viisikko aarresaarella”

lauantaina 13.12. 2008

Sovitus ja ohjaus: Martti Hellström ja Jukka Jokiranta
Musiikki: Uma Jutila
Lavastus: Kari Evinsalo

Neljä eri miehitystä aikusia ja lapsia. 50-päinen kuoro. Koulun bändi.

Viisikon esitykset:

klo 8.45 I -miehitys (6a, 4a, 4c, 2a)
klo 10.00 II-miehitys (6b, 4b, 2b, 2c)
klo 11.15 III-miehitys (5a, 5c, 3a, 1a ja startti)
klo 12.30 IV-miehitys (5b, 5d, 3b, 1b, 1c)

Tulkaa ajoissa. Istumapaikkoja on kussakin esityksessä 160. Esityksen alettua saliin ei enää pääse. Buffetti. Viisikko-paitoja mahdollisuus tilata.

Martti Hellström blev årets brobyggare i Esbo

DELEGATIONEN för svensk service inom bildningssektorn i Esbo har valt rektor Martti Hellström för Auroran koulu till Årets brobyggare 2008. Martti Hellström är uppskattad av sina svenskspråkiga kolleger i staden.

Av tradition fungerar de finsk och svenskspråkiga skolorna separat från varandra. Men i Esbo har man brutit detta mönster. Svensk- och finskspråkiga rektorer har deltagit i gemensamma fortbildningar, besökt varandras skolor och genomfört projekt tillsammans inom staden, över språkgränsen.

Martti Hellström har haft en alldeles speciell roll i detta samarbete. Hellström och Auroran koulu har samarbetat med Bemböle skola i form av ett gemensamt projekt. Hellström har delat med sig av sina kunskaper och erfarenheter gällande ledarskap och arbetsglädje både som föreläsare under de svenskspråkiga ledarnas utvecklingsdag men också vid de finlandssvenska rektorsdagarna som arrangerades i Esbo under hösten. På sitt karismatiska sätt och med glimten i ögat har han modigt åtagit dig uppdragen som föreläsare på svenska för en svensk publiken och framgången har varit garanterad. Hans kunskap, erfarenhet och inspiration har han förmedlat över språkgränsen och därigenom gjort ett banbrytande arbete för ett utökat samarbete mellan svenskt och finskt inom Esbo stad. Han är uppskattad för sina insatser även utanför skolans värld. Beslutet gjordes enhälligt.

Ks. myös vielä täältä. ja LänsiVäylän 10.12. juttu täältä.

Quest 2008: Lopullinen yhteenveto

Kohti oleelliseen keskittyvää johtamista ja syvää oppimista

Martti Hellström


Oli etuoikeus olla mukana edustamassa Suomea kansainvälisessä Quest-konferenssissa Kanadassa, Yorkin alueen koulupiirissä. Suomalaisesta koulusta saa olla ylpeä, mutta paljon ajateltavaa voi avoimin mielin matkaileva kotiinkin tuoda.

2000-luvulla pedagogiikkaa näyttävät ohjaavan samat ihanteet. Kaikkialla pyritään kohti oppilaskeskeisyyttä, toiminnallisuutta, yhdessä tekemistä ja merkityksellistä syväoppimista. Yorkissa haluttiin panna yhä enemmän huomiota opiskelun taitoihin- enemmän kuin yksittäisten oppiaineiden sisältöihin. Työkaluksi on kehitetty Literacy-aihekokonaisuus. Samalla painopistettä yritetään siirtää aineista oppilaisiin, kaikkiin oppilaisiin, ja erityisesti vähemmistöihin.

Koulukasvatuksen päämäärät

Jokaiselle oppilaalle halutaan Yorkissa taata paras mahdollinen tulevaisuus. Koulutukseen satsataan, koska kyse on kansakunnan tulevaisuudesta. Kanadassa suhtaudutaan esimerkillisesti maahanmuuttajiin. Heitä riittää historiallisistakin syistä. Yhden lukuvuoden aikana koulun oppilasmäärä voi kasvaa 200:sta 600:aan.

Kasvatusihanteena on itseohjautuva ja selviytyvä kansalainen. Pieniä lapsiakin tulisi kasvattaa kriittisiksi rohkeiksi seikkailijoiksi, jotka uskaltavat luopua turvallisuudesta ja ottaa riskejä. Uutta tietoa ja innovaatioita kun syntyy vain, jos ei pelätä epäonnistumista.

Koulukasvatuksen menetelmät

Opetuksen suunnittelun logiikka oli mielenkiintoinen. (1) Ensin tulisi pohtia, mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan. (2) Sitten miettiä, millaisilla opetusstrategioilla nämä taidot hankitaan. Tässä erilaisilla data-analyyseillä on suuri merkitys. (3) Vasta sitten ratkaistaisiin, millaisin sisällöin edetään. Sisällöt ovat tässä järjestyksessä välineitä sekä tavoitteille että menetelmille.

Kehystekijät

Kasvatuksen menetelmiä osataan Suomessa tarkastella toisaalta ns. kehystekijöiden, toisaalta itse opetustuokion osalta.

Keskeinen kehystekijä on koulujärjestelmän rakenne. Public schooliin, meikäläisittäin peruskouluun, kuuluu usein esikoulu (4-vuotiaasta) ja luokka-asteet 1-7. Sen jälkeen mennään high schooliin, joka on yläkoulun ja lukion yhdistelmä. Public schoolissa opettavat luokanopettajat, high schoolissa aineenopettajat.

Toinen kehystekijä on opetussuunnitelma. Pääosa oppilaita suorittaa Yorkissa ns. perusohjelmaa (regular program), mutta erityisryhmille kuten lahjakkaille on erikoisohjelmia (special programs) noudattavia luokkia. Lisäksi kouluissa on tarjolla harrastusmahdollisuuksia (extracurriculum lessons). Erityisopetus on pitkälti laaja-alaisen tyyppistä. Oppilaille, jotka tarvitsevat erityistä tukea, on omat koulunsa.

Kolmas kehystekijä on koulupäivän rakenne. Joka päivä alkaa ja päättyy samaan aikaan (8.15- 14.45). Päivässä on usein neljä opetuskokonaisuutta, yhteensä 300 minuuttia, ja viikossa 1500. Ruokatunti on keskellä päivää (60 minuuttia). Taukoja on puoli tuntia. Opettajat opettavat 25 tuntia, ja heillä on alakoulussa 200 minuuttia palkallista suunnitteluaikaa.

Opetustuokiot

Koulun ja luokkien seiniä käytetään tehokkaasti kasvun ja oppimisen ympäristöinä. Seinillä ei ole oppilaiden piirustuksia, vaan perustehtävään palauttavia sääntöjä ja oppilaiden omia tavoitteita ja näytteitä osaamisesta. Seiniltä löytyy myös opiskelussa tarvittavia muistitauluja (ns. oppimisen ääreisiä).

Opetuksessa korostuu tavoitteinen opiskelu. Quest-seminaarin työpajoissa osallistujia ohjattiin sitouttamaan oppilaita omaan luokkaan mm. kuuntelemalla heitä ja käyttämällä tutustumis- ja ryhmäyttämistehtäviä. Luokan seinälle toivottiin näkyviin päivärutiinit ja tavoitteet.

Kanadalaiset uskoivat löytäneensä vastauksen didaktiikan ikuiseen kysymykseen tehokkaasta menetelmästä: "Tutkimustuloksiin pohjautuvaan opetusmenetelmään" kuului ahkera työskentely oppikirjojen, työkirjojen ja monisteiden kanssa, tutkimistehtävät sekä yhteisiin käsitteisiin perustuva opettajapuhe ja aktiivinen opetuskeskustelu. Oppilaat työskentelivät tavallisesti ryhmissä. Tietotekniikkaa käytettiin varsin säästeliäästi.

Opettajien edellytetään sekä ohjaavan että rakastavan oppilaitaan. Oppilaiden haluttiin myös opettavan toisiaan.

Koulukasvatuksen sisällöt

Yorkin alueen koulujen koulutuspolitiikkaa hallitsee "literacy". Nimeä on vaikea suomentaa. Yorkissa literacya kuvataan näin: "Sellaisten taitojen, tiedon ja asenteiden jatkumon kehittämistä, jotka valmistavat oppijoitamme elämään muuttuvassa maailmanyhteisössä. Se alkaa perustaitojen hankkimisella: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, katsominen, esittäminen (representing) ja vastaaminen (responding). Siitä tulee kyky ymmärtää, ajatella, soveltaa ja kommunikoida tehokkaasti kaikkien oppiaineiden ja ohjelmien alueilla eri tavoin eri päämääriin pyrittäessä". Siis jonkinlainen äidinkielen taitojen ympärille laajennettu aihekokonaisuus, joka kattaa myös media-, viestintä- ja ihmissuhdetaidot.

Kaikissa alakoulun luokissa opiskellaan joka päivä tätä aihekokonaisuutta 100 minuuttia varsin yksityiskohtaisen ohjelman mukaisesti. Samoin kuin Yorkissa myös Irlannissa on päädytty jäsentämään opittavia asioita napakalla listalla taitoja, joiden tulisi läpäistä kaikkien aineiden opetus.

Literacyn lisäksi kouluissa opiskellaan ”oikeitakin” oppiaineita: matematiikkaa, luonnontieteitä, liikuntaa jne. Virallisten oppiaineiden lisäksi seminaarissa hehkutettiin harrastusten merkitys. Meille esiteltiin tutkimuksia, joissa harrastusten määrä selitti koulumenestymistä. Jos lapsi menestyi koulussa heikosti, harrastamista ei pidäkään vähentää vaan lisätä!

Osallistaminen ja oleellisen keskittyminen

Kaikki koulusysteemin asianosaistahot halutaan sitouttaa opiskeluun. Poliitikkojen, virkamiesten, rehtoreiden, opettajien, oppilaitten ja heidän huoltajiensa halutaan kaikkien edistävän lasten yhä syvempää oppimista. Tavoitteena on erinomaisuus. Oppilaiden tulisi paitsi oppia myös voida koulussa hyvin. " Kuuntele oppilasta kun hänellä ongelma. Kuuntele ryhmää, kun ryhmällä on ongelma."

Tukena käytetään meikäläisittäin ylirunsasta testaamista, mutta ei vain sitä. Kaikilla systeemin tasoilla rakennetaan yhteistyöllä ja dialogilla kapasiteettia. Tutkijoita haastettiin mukaan kehittämään koulujen käytänteitä ja syventämään käytävää keskustelua. Opettajia houkuteltiin tutkimaan omaa työtään (action research). Kouluja kehotetaan monitoroimaan opetusta hyvien käytänteiden löytämiseksi ja jakamiseksi. Siksi moniammatilliselle dialogille luodaan osallistumisjärjestelmiä, diagnostista arviointitietoa kootaan, dataa opetellaan analysoimaan ja lukemaan niin, että jokaisen oppilaan opetus voidaan rakentaa tutkimustiedon varaan. Opetuksessa sitoudutaan sekä tavoitteisiin että tuloksiin.

Uudistuksen jalkauttaminen

Michael Fullanin oppien mukaan tuen ja paineen tulisi olla muutoksessa tasapainossa. Painetta luodaan kunnianhimoisilla tavoitteilla, joista myös pidetään kiinni. Niinpä rehtorit käyvät päivittäin kaikissa luokissa ja varmistavat, että opetus sujuu hyvin. Tällainen pedagoginen kävely on osa pedagogista johtamista, ja auttaa tuntemaan opettajia ja luokkia ja opetuksen kehittämistarpeita. Kouluihin on nimetty erityisiä literacy-mentoreita, jotka tarvittaessa mallintavat opetusta muille opettajille.

Johtamisen suuri merkitys

Seminaarissa korostui johtamisen valtava merkitys. Tällä ei tarkoiteta vain rehtoreita, vaan johtajuus ymmärretään laajemmin. Johtajuus on vastuuta, toisten laittamista itsensä edelle. Johtajuutta on kaikilla tasolla: systeemijohtajilla, koulunjohtajilla, opettajajohtajilla ja oppilasjohtajilla. Johtajuuden tulisi kaikilla tasoilla keskittyä syvemmän oppimisen edistämiseen.

Quest-seminaarien jatkumo

Vuonna 2008 järjestetty Quest oli järjestyksessä kahdestoista. Useat kolmipäiväisen konferenssin luennoista pyrkivät vahvistamaan osallistujien uskoa siihen, että valittu muutos on tärkeä, mahdollinen ja että siinä edistytään. Tupakointi on saatu kuriin. Lapsia ei enää hakata. Miksi opetusta ei voisi muuttaa? Jokaisen meistä tulisi valvoa omia asenteitaan- myös oman jaksamisensa kannalta. Opettajat, jotka uskovat, että opettaja voi vaikuttaa oppimistuloksiin, voivat myös paremmin kuin opettajat, jotka kokevat oman tehtävänsä turhauttavaksi. Pääviesti oli kasvatusoptimisminen: oppimiseen voidaan vaikuttaa kotitaustasta ja olosuhteista riippumatta. Vuoden 2009 Quest-teema on jo valittu: kulttuurinen muutos.

Reflektointia

Yorkissa halutaan osallistaa kaikki koulun osapuolet lasten opiskelun tueksi. Aineopettajienkin tulisi siirtää painopistettä omasta aineestaan oppilaisiin. Kaikista oppilaista halutaan pitää huolta. Koulutus nähdään kansallisesti tärkeänä tulevaisuustekona.

Kiukun aiheet kuulostivat tutuilta. Opetussuunnitelma on tiukka. Pojista ollaan huolissaan. Opettajilta ja rehtoreilta kuluu liikaa aikaa paperiasioihin. Irlannissa hallinto oli tosin oppinut, että muutosenergiaa kannattaa välittää opettajille muulla lailla kuin intoa tappavilla papereilla. ”Vähemmän opettajille- enemmän opettajien kanssa”.

Suomalaiseen kouluun toisin Quest 2008-seminaarista seuraavia asioita:

* laajasti ymmärretyn johtajuus-käsitteen
* selkeämmät ja harvemmat tavoitteet
* yhden formaaleihin taitoihin (sekä opiskelutaidot että sosiaaliset taidot) aihekokonaisuuden, jolle varattaisiin aikaa
* idean käyttää luokkahuoneiden seiniä pedagogisesti
* pyrkimyksen luoda hyvinvointia nimenomaan mielekkään ja tavoitteellisen opiskelun avulla
* vapaaehtoistyöntekijöiden käytön (vanhemmat)
* satsauksen mallikkaaseen kirjastoon
* opettajille palkallisen suunnitteluajan (eikä 80 000 dollarin vuosipalkkakaan huono olisi)
* päivän kiinteän rakenteen

Asioita, joita haluan vielä hieman epäillä:

* hyvin yksityiskohtaiset tuntiohjeet ja kontrollointi
* ylenmääräinen testaaminen ja vaatimus rakentaa opetus arviointitiedon varaan. Nostan kuitenkin hattua sille, että opettajat todella tuntuivat tietävän, mitä lapsi osaa jo ennen opetusta ja mitä hän on oppinut opetuksesta. Sitä kautta syntyy oppilaan tarpeet tunnistava opetus.
* rehtoreille annettu kielto kuulua opettajien ammattijärjestöön.

OSUVASTI SANOTTUA

David Hopkins: ” On pohdittava, mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan. On mietittävä, millaisin opetusstrategioin nämä taidot hankitaan. On mietittävä millaisin sisällöin edetään.Näin oppiminen tulee opetussuunnitelmien ytimeksi.”

Janice Gross Stein: ”Opiskelijoiden on opittava kriittiseksi, jotta he selviävät, kun opettaja ei ole heitä auttamassa.” ; ” Pojat, jotka eivät menesty koulussa, jotka jäävät työttömiksi ja jotka saavat aseet, muodostavat jengejä, jotka tuhoavat koko yhteisön.”

Suomen seminaarijoukkueeseen kuuluvat Espoosta opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen, opetuspäällikkö Ilpo Salonen, rehtorit Martti Hellström ja Vesa Äyräs sekä opettajat Minna Salminen ja Meri-Tuuli Varama. Joensuun lyseosta mukana olivat rehtori Petri Lehikoinen, lehtori Jukka Hurskainen ja abiturientti Mikko Martikkala. Matkanjohtajana toimii Mikko Salonen Konsulttipaja Oy:stä.

Onneksi on viikonloppu -:)

KUVA: Taiteilija Evinsalo hahmottelee Kirrin saarta.

STRESSIN hallinnassa kuulema kriittinen käännekohta on, kun ei enää ehdi kuroa viikonloppuisin kiinni viikolla kertyneitä rästejä. Onneksi oli viikonloppu.

Olin ihan ahkera. Minulle mieluisin rästi oli tehdä Kanadan matkasta 11 minuutin leffa. iMovie on nasta ohjelma, joka tekee leikkaamisesta luovan nautinnon. Leffa on tarkoitus esittää torstaina muille rexeille. Teen samasta opintomatkasta myös jutun tammikuun Luokanopettajalehteen. Taittajalla on jo pääosa jutuista, joten annan itselle päätoimittajan etuoikeuden vielä hioa artikkelia. Ja jos tilaa ja voimia jää, työstän vielä viimekeväisestä Hölmöläisprojetistakin artikkelin. Siitä, kun on joka tapauksessa laadittava kaupungille raportti.

Aamupäivällä kävin koulussa. Viisikon lavastustalkoisiin saapui mukavasti väkeä.

KUVA: Kulissit syntyvät. Talkookutsuun vastasivat Evin lisäksi mm. Ulla, Katri, Jiri, Raija ja Sari K.. Sekä Hyvösen Timppa.

OPPIMISKESKUKSEN kevään ohjelma pitäisi vimeistään tänään pudottaa opittiin. Saa nähdä osaanko.

HUOMINEN on huikea päivä. Aamuksi YT-suunnittelua, sitten Viisikon harjoittelua ja katsomon pystytystä. Sitten Weegeelle vastaanottamaan pieni huomionosoitus. Alkaa varmaan olla muitten kiintiö Hellströmiä täynnä. Sitten vielä koululla ideoimaan erityisopetuksen seminaaria. HUH!

PS. Sain lämmittävää palautetta Essen kolumnista. Opettajat hämmästelivät herkkyyskohtaustani. Veikkasivat vaimoa tai tytärtä jutun oikeaksi kirjoittajaksi. Minulle tärkeä opettaja kirjoitti luottamuksellisesti; " Hei pomo. Tässä kokeiden korjaamisen keskellä postista löytyi laskujen alta Esse. Mielettömän koskettava kolumni. Itkimme molemmat,..Ei uskoisi sydämettömältä orjapiiskurilta. Sehän oli lyriikkaa..."

:-)

Lapsi kasvaa yhteisöllisyyteen vain rakastavassa kodissa

DOSENTTI

Markku T. Hyyppä

kirjoittaa tämän aamun Hesarissa kauniisti yhteisöllisyydestä ja välittämisestä. Ja jokseenkin samoin sävyin ja samalla rakenteella kuin eräs toinen kolumnisti eilisessä Essessä sivulla 2. :-)

Hienosti Hyyppä kirjoittaa, kuinka vallitseva yksin pärjäämisen eetos ohjaa pois yhteisöllisyydestä. Yhteisöllisyys tarkoittaa sosiaalista pääomaa. Se on yhteisön ominaisuus. Siihen kuuluu keskinäinen luottamus ja elämäntapa, vapaaehtoinen osallistuminen yhteisiin hankkeisiin. Kuoro ja talkoot ovat sitä. Niistä hyötyvät kaikki.

Hyyppäkin on löytänyt Raimo Tuomelan Me-intentiokäsitteen. Yhteisöllisyydessä tarvitaan Me-tavoitteita ja saavutetaan
Me-henkeä.

Yhteisöllisyyden rakentaminen alkaa Hyypän mukaan varhaislapsuuden kiintymyssuhteesta, joka on keskinäinen rakkauden sävyttämä luottamuksellinen suhde. Siitä lapsi i saa yhdessäolemisen perusmallin joka kantaa läpi elämän. Kaltoinkohtelu, ruumiillinen väkivalta, henkinen alistaminen tai laiminlyönti tuhoavat tuon kiintymyssuhteen. Kaltoinkohdeltu lapsi elää epäluottamuksen ja pelon ilmapiirissä.

Hyvä Hyyppä!

Luokanopettajien edunvalvonta-asiaa

KUVA: LO-aktiiveja liiton vuosikokouksessa 2008.

WARNING Tämä lastu ei kiinnosta kaikkia. Kyse on bloginpitäjän järjestöharrastusasiasta WARNING

OPETTAJAT ovat aktiivistä järjestöväkeä. Käytännössä kaikki meistä kuuluvat Opetusalan ammattijärjestöön (OAJ). Lisäksi eri opettajaryhmillä on omia järjestöjä, joita voi verrata puolueisiin OAJ:n sisällä. Luokanopettajilla on oma järjestö Luokanopettajaliitto ry. Rehtoreilla on omansa: Suomen rehtorit ry. Itse kuulun molempiin.

LUOKANOPETTAJALIITOSSA vedän liiton lehteä.

KUVA: Liitolla on omat nettisivut, jotka on laadittu yhteistyökumppanimme Ideakone oy:n Kotisivukoneen alustalle.

Liiton sivuilla on keskustelupalsta, joka onkin ainoita avoimia tämän alan palstoja. Ensimmäinen viesti julkaistiin 20.9.2006. Siis hieman yli kaksi vuotta sitten. Kaikkiaan 2.12 mennessä viestiketjuja on ollut 73, ja viestejä yhteensä 478.

KUVA:
Keskustelupalstalle on toivottu "rohkeita mielipiteenilmauksia ja muita kommentteja. Näin saamme kunnon keskustelua aikaiseksi. Siis ruusuja ja risuja ja kaikkea muutakin, rohkeasti." Kuten puheenjohtaja Matti Sippola on toivonut.

Se, että foorumi on vapaa ja sensuroimaton, on tärkeä asia. 

Raikas, tulinenkin debatti olkoon pitkään sallittua, vaikka välillä nimimerkkien takaa ammutaan aika rajusti.

PÄÄOSA viesteistä käsittelee luokanopettajien edunvalvontaa hyvinkin kriittisesti. KIrjoittajat nostavat esiin työssään ja erityisesti työstä maksettavassa palkassa kokemiaan vääryyksiä. Seuraavassa aakkosjärjestyksessä näissä keskusteluissa luokanopettajien tärkeiksi nostamia edunvalvonnallisia tavoitteita, jotka pitäsi oikaista ja nopeasti.

Alemman kk-tutkinnon suorittaneiden luokanopettajien jättäminen samapalkkaeran ulkopuolelle • Alkuopetuslisän poistaminen • Demonstraatiotuntikorvausten puuttuminen luokanopettajilta • Erikoistumislisien poistaminen • Erityisoppilaiden integroinnista ei makseta korvausta • Ilmainen työ leirikouluissa ja yökouluissa •Isot opetusryhmät eivät vaikuta palkkaan • Usean aineen oppituntein erikseen valmistelemisesta ei makseta • Kaksoispätevyydesta maksettava korkeampi palkka loukkaa muita luokanopettajia • Kaksoispätevän korkeampi palkka vaikka ei opeta ko.ainetta • Kalleuspalkkaluokkien säilyminen opetusalalla • Liian alhainen palkkataso • Luokanopettajan lähtöpalkan alhaisuus • Luokanopettajatutkinnon arvostuksen alasajo • Luokanopettajien ja aineenopettajien/erityisopettajien välinen palkkakuilu • Luokanopettajien ja aineenopettajien/erityisopettajien saama erilainen korvaus samoista tehtävistä • Luokanvalvojalisän/luokanvalvontavelvollisuuden korvaamattomuus luokilla 1-6 • Lähtöpalkan erilaisuus eri opettajaryhmillä • Maisteriopettajien palkan jämähtäminen (mm ylemmän kk-tutkinnon 2c:n poisto • Moninogelmaisten perheiden hoitamisen raskaus • Opettajan virkanimikkeen suojaaminen vain muodollisesti päteville opettajille • opetusryhmien maksimikoon puuttuminen • Paikallisen sopimisen tulkintaoikeus saatava työntekijöille • Painotettu opetusvelvollisuus tarvitaan (ottaa huomioon eri aineiden erilaiset opetusvelvollisuudet) • Palkka ei kata koko työtä • Palkan riippuvuus koulutustasosta (eri aikana koulutus on ollut eritasoista) • Palkanhuononnukset (joita on tehty uusissa sopimuksissa) • Palkkauksellisen tasa-arvon puuttuminen eri opettajien kesken • Peruskoulussa peruskoulun opettajien samapalkkaisuus/sama tuntipalkka • Pisa-tulosten näkymättömyys palkassa • Prosenttikorotukset • Pärstäkerroinlisä (henkilökohtaisten lisien käyttö) • Rehtorien jäsenyys Lo-liitossa • Rehtorien palkkahaitari samapalkkaisuus/samaperuspalkkaisuus • Solidaarisuuden puute • Suurin opetusvelvollisuus ei näy palkassa • Suurten ryhmien kokeiden korjaaminen ei näy palkassa • Syrjäseutulisän poistuminen • TVA (työn vastuullisuustekijöiden määrittäminen, nostaa palkkaa) yksin työnantajan päätettävissä • Työajan rajattomuus • Työllisyysuhka • Vastuukysymysten epäselkeys ja näkymättömyys palkassa • Vanhamuotoisen koulutuksen saaneiden luokanopettajien palkan jämähtäminen • Yhtenäisen perusopetuksen palkkaepätasa-arvo (oma VES tarvitaan) • Yksilöllinen/eriytyvä palkanasetanta • Yleiskorotuspainotteisuus

SIINÄ haastetta edunvalvojille.

Auroran Viikkokirje (Nro 50-51)

KUVA: Neljäsluokkalaisilla oli suuret juhlat. Kuva Leena Fyhrqvist.

KAKSI VIIKKOA JOULUUN!

TÄSSÄ Auroran koulun tuorein viikkokirje! Viikkokirjeessä tiedotetaan tiiviisti koulun ajankohtaisista asioista, erityisesti seuraavan viikon tapahtumista. Tarkoitus on julkaista viikkokirje joka lauantai.

Päättyvän viikon 49 ajan kaikki luokat noudattivat "oikeaa" lukujärjestystä. Kaksi syksyn viimeistä viikkoa ovat ns. luokanopetusviikoja. Oma opettaja opettaa luokkansa kaikki tunnit (paisti, että monella on sijainen Viisikon treenien vuoksi). Touhuviikko. Koulusihteeri naputteli pikavauhtia laskuja maksettavaksi.

Kahden viimeisen viikon ohjelma Aurorassa

VIIKKO 50

Viikot 50 ja 51 ns.luokanopettajaviikkoja. Ei aineopettajien tunteja. Aikataulut: alkuopetus 9.00-12.45, 3. -ja 4.-luokat 9.00-13.30. 5-6-luokat 9.00/10.00-13.30/14.30 (bussikyytien vuoksi). Tarkemmat tiedot reissuvihkoissa.

Maanantaina 8.12.2008

YT-istunto (Kaikkiaikuiset) Asiaslistalla ; Kaksi viimeistä kouluviikkoa ja erityisesti Viisikko (aikataulut harjoituksissa, sijaisjärjestelyt). Saliin rakennetaan katsomo (Kari ja kaverit huom!). Ripalla sijainen luokassa. Lavasteiden viimeistely. Meikkaussuunnitelmat dl. Päänäyttelijöillä harjoitukset salissa 9-13. Aikuiset siestalla klo 11.30-12.45. Läpimeno aikuisten kanssa (I)
Martti WeeGeellä käymässä klo 12-13.
Klo 15 Aurorassa vieraita eduskunnasta ja Seklista (isäntinä Martti ja Sari K.)

Tiistaina 9.12. 2008

Oppilashuoltoryhmä pidetään aiemmasta poiketen klo 13.30-
Teatterileiri: kaikki pääroolit Aurorassa. Läpimenot klo 9 (II) , 10.30 (III) ja 12.00 (IV) . Aikuiset mahdollisuuksien mukaan
Kuoro paikalla (Uma). Valot valmiiksi. Lavasteet!
TVT-tapaaminen koululla klo 14 (mm. Johanna ja Martti)
Deadline alkuopetuksen todistukset.

Keskiviikkona 10.12.2008

Teatterileiri: kaikki pääroolit Aurorassa. Läpimenot klo 9 (I) , 10.15 (IK) 11.3o (III) 12.45 (IV)
Kuoro ja bändi koko ajan. Viisikkopaidat haetaan.
Deadline 3-4-luokkien todistukset
Illalla opettajateatterin "Viisikko-harjoitukset". Kaikki aikuisnäyttelijät mukaan. Lapsia mukaan!

Torstaina 11.12.2008

Viisikon kenraalit I-miehitys klo 9.30
II-miehitys klo 11
Meikkaukset tuntia ennen.
Espoon rehtoreilla info klo 14. Opetustoimenjohtaja, opetuspäällikkö ja Martti esittelevä Kanadan opintomatkan antia.

Perjantaina 12.12.2008

Viisikon kenraalit III-miehitys klo 9.30
IV-miehitys klo 11.
Meikkaukset tuntia ennen
Aamulla ei oppilashuoltoryhmää.

Lauantaina 13.12

Viisikon esitykset (koulupäivä kaikilla)
klo 8.45 I -miehitys (6a, 4a, 4c, 2a)
klo 10.00 II-miehitys (6b, 4b, 2b, 2c)
klo 11.15 III-miehitys (5a, 5c, 3a, 1a ja startti)
klo 12.30 IV-miehitys (5b, 5d, 3b, 1b, 1c)

VIIKKO 51

Viikot 50 ja 51 ns.luokanopettajaviikkoja.
Aikataulut: alkuopetus 9.00-12.45, 3-6-luokat 9.00/10.00-13.30/14.30

Maanantaina 15.12.2008

YT-istunto (Kaikki aikuiset)
Teatterileikit alkuopetukselle (Martti vetää)
Kalajärvellä pakkausta.
Deadlinen 5-6-luokkien opettajat todistukset

Tiistaina 16.12. 2008

Parakin rakennustöiden tarkastuskokous.
Oppilashuoltoryhmä klo 13.3o-
Salia aletaan purkaa
Oppilasparlamentti klo 9.

Keskiviikkona 17.12.2008

Martin esimies Aurorassa klo 12.30 (kehittämiskeskustelu)
TIP-ohjausryhmän kokous klo 14- (Martti ja Sari T)
Jouluateria Kalajärvellä.

Torstaina 18.12.2008

KUVA: Opebändi treenaamassa konserttia varten.

Parakin luovutus. Tavaroiden roudaus uusiin luokkiin.
Kalajärvellä jäähyväiskonsertti aamupäivällä klo 10.

Perjantaina 19.12.2008

Henkilökunnan joulukahvit aamulla ennen koulun alkua klo 8-9
Kirkko.
Viimeinen päivä Kalajärvellä. Kaikki tavarat pois.
Jouluateria Aurorassa.

Lauantai 20.12

Todistustenjako omissa luokissa klo 9.
Opet hakevat joulupussit luokkiin ruokasalista.
Joululoma alkaa.

Espoo 550. Suomi 91 v.

KUVA: Auroran oppilaat toivotti tervetulleeksi ruotsin- kielisen opetuksen opetus- toimenjohtaja Barbro Högström. Hänellä oli sanottavaa jokaikisille oppilaalle. Kuvat otti Leena Fyhrqvist

TÄNÄÄN perjantaina kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen oli kutsunut kaikki Espoon neljäsluokkalaiset Länsi-Auto-Areenalle suureen itsenäisyyspäiväjuhlaan.



OHJELMASSA oli upeaa musiikkia, tanssia ja cocati-juhlapala. Aurorasta kemuihin osallistuivat Ulla Hämäläinen, Katri Ahola ja Osmo Hupli oppilaineen sekä 4ac-luokan koulunkäyntiavustajat. Kaikilla oli tosi hienot vaatteet.

Juhlasta on tulossa perinne. Ensi vuonna sinne kutsutaan nykyiset kolmasluokkalaiset.

Perusopetus ja erityinen tuki. Uusin versio

KUVA: Tärkeä asiakirja: Erityisopetuksen strategia löytyy netistä tästä linkistä.

SAIN oikein pääkallonpaikalta kommentteja tässä blogissa käydystä erityisopetuksen uudistusta koskevista lastuista. Kaunis kiitos. Lienee syytä nyt päivittää tekstiä niin että siitä näkyy mikä on hapuilua ja mikä vahvemmalla perustalla. Samalla näkyy, mikä on vielä blogin pitäjälle epäselvää. Päivitetty uudelleen klo 19.03.

Eli olisikohan näin paremmin:

OPETUSMINISTERIÖ on siis laatinut erityisopetuksen strategian. Nyt sitä lihallistetaan Opetushallituksen johdolla. Tässä työssä myös Espoo (ja esim Auroran koulu) on mukana. Uuden strategian mukaan koko "erityisopetukseen ottaminen tai siirtäminen" –sanoista luovuttaan ja puhutaan erityisen tuen päätöksestä. Ei siis enää puhuta erikseen yleisopetuksesta ja erityisopetuksesta vaan perusopetuksesta ja sitä täydentävästä tuesta (joista yksi on erityisopetus)

ESPOOLAISTYÖRYHMÄN lähtökohtana on ollut , että ennen kuin rynnätään perusopetuksen erilaisen tuen määrittelyyn, on määriteltävä, mitä on 2000-luvun hyvä perusopetus (virallisemmissa papereissa puhutaan laadukkaasta ja yhtenäisestä perusopetuksesta).

Pohdinnoissamme hyvään perusopetukseen kuuluu pedagoginen (luokan sisäinen) eriyttäminen, toisinopettaminen, ohjaus vaihtelevat työtavat ja mm. yläkoulussa luokanvalvojan työ. Aika moni meistä innostui kanadalaisesta literacy-ajattelusta (Selkeät ja kirkkaat tavoitteet, arvokkaat menetelmät, sisältöjen välineluonne, oppimaan oppimisen tavoitteet, selkeät rutiinit, yhteinen kieli ja kaikkiin aineisiin ulottuva opiskelun opettelu) .Hyvä (yhtenäinen ja laadukas) perusopetus toteutuu ilman lisäresursseja. Kun tarvitaan lisäresusseja siirrytään opetuksesta tukeen. Tukiopetus muodostaa eräänlaisen vedenjakajan. Tai tarkemmin raja saattaa kulkea keskellä tukiopetusta?

Aurorassa pohdimme pienissä ryhmissä, milloin opettajan opetus muuttuu tueksi. Rajanveto osoittautui vaikeaksi. Opettajahan pyrkii aina tukemaan oppilaita. Ja itse asiassa Yrjönsuurten opetuksen määritelmässä opetus on (1) merkityksen ja (2) opittavien asioiden merkittävyyden ymmärtämisen auttamista. Selkeämpi muutos tapahtuu, jos tuentarve on jatkuvaa. Jos lapsi putoaa muutoin kyydistä.

TUEN MUODOT (hahmottelua)

Hahmottumassa olisi siis espoolaiskeskustelua mukaillen kolmiportainen tukijärjestelmä:

(1) Kaikki oppilaat saavat jo opetuksen yhteydessä tukea. Osa tuesta on jo opetuksen sisällä, osa tukiopetuksena eli lyhytaikaisena erillisenä tukena. Yleinen tuki toteutetaan normaaliresursseilla.

(2) Tehostettu tuki (joka lisää jotain hyvää siihen, mitä jokainen saa). Espoossa on pohdittu, että tätä tukea tarvittaessa tehtäisiin mahdollisesti pedagoginen arvio. Hahmottumatta on vielä, mikä sen suhde olisi oppimissuunnitelmaan. Tehostettu tuki edellyttää lisäresursseja.

Tehostettua tukea tarjotaan usein ennen kuin tehdään päätös erityisestä tuesta. Erityisopetuksen strategian mukaan tehostettua tukea tarvitseville tehdään oppimissuunnitelma (toki sen voi tehdä kaikille). Tehostettuun tukeen kuuluu mm. pitkäkestoinen tukiopetus

(3) Erityinen tuki (johon siirryttäessä tehtäisiin ehkä raskaampi pedagoginen selvitys ja raskaampi paperi HOJKS). HOJKS tehdään erityisen tuen päätöksen jälkeen. Se olisi pedagoginen paperi- ei enää hallinnollinen.

Erityinen tuki muodostuu: (a) erityisopetuksesta ja muista tukimuodoista. Näitä ovat (b) avustajapalvelut, (c) oppilashuollollinen tuki,(d) tiivis kodin ja koulun yhteistyö, ja myös (e) tukiopetus (f) jne. Erityinen tuki annettaisiin pääsääntöisesti omassa koulussa ja opetusryhmässä; jos lapsen etu niin vaatii, niin erityinen tuki voitaisiin järjestää oman koulun (tai laajemmalta alueelta kootussa) erityisryhmässä ja hyvin painavista syistä erityiskoulussa. Kaikkiaan tarkoitus on lisätä oppilaiden mahdollisuutta saatta tukea omassa koulussaan.

UUTTA tullee lisäksi olemaan se, että kaikkein eniten tukea tarvitsevat oppilaat saavat erityisopetusta on esiopetuksessa (varhennettu tuki)

JOITAIN kysymyksiä nousee mieleen

(1) Paperityön hallinta

Me Aurorassa emme olleet kauhean innostuneita ajatuksesta, että jokaiselle oppilaalle tehtäisiin oppimisen arvio (tai oppimissuunnitelma). Siihen tarvitaan työaikaa.

Se tuntui hyvältä, että integraation korvaisi hallinnollisesti kevyempi siirtyminen tehostetun tuen piiriin (johon siirryttäessä tukitoimet kirjattaisiin). Näin opettajilla ja oppilashuollon henkilöstöllä jää oikeasti aikaa antaa tukea eikä vain hallinoida sitä.

(2) Väärinkäsitys HOJKSista

Ehdimme jo huokaista, että HOJKSIN laadinta liittyisi jatkossa vain tilanteeseen, jossa erityistä tukea annetaan erityisryhmässä. Se oli väärinkäsitys. Erityinen tukikin pyrittäisin strategian mukaan antamaan ensisijaisesti omassa koulussa.

Huomenna siistit vaatteet päälle!

KUVA: Vuosi sitten juhlittiin Suomen 90-vuotissyntymäpäivää. Kuvan otti Juha Hyvärinen.

ESPOON kouluissa tarjoillaan huomenna, perjantaina 5.12 itsenäisyyspäivän aaton kunniaksi tavallista kalliimpi koululounas. Tarjolla on kalkkunaa ja perunaa. 4. -luokkalaisilla on upeat juhlat Länsiauto-Areenalla oikein tansseineen ja kättelyineen. Me muutkin keskitymme syömään kauniisti, ja siinä auttaa tavallista siistimpi pukeutuminen. Se tuo kaikille hyvän mielen.

Torstaita

KUVA: Viisikon viimeiset harjoitukset Kalajärvellä.

TORSTAI-aamu alkoi tavoitevartilla. Sitten Kalajärvelle Viisikon harjoituksiin. Nyt kesto 42 minuuttia. Mutta musiikki puuttui. Nina tsekkasi vaatetusta. Samaan aikaan Aurorassa treenasi bändi musiikkia. Viiden tunnin treeneissä yhteinen sävel löytyi.

KUVA: Viisikon opettajakuoro harjoittelu Hylky-laulua

ILTAPÄIVÄ kului paperiasioissa. Virkavapauksia. Laskuja. Pian erääntyvien raporttien koontaa. Sähköpostin purkua. Viisikko-paitojen lisätilaus ja paidan väriongelmien ratkaisua.

Espoon perinneyhdistyksen syyskokous

ESPOON perinneyhdistys Aurora ry piti syyskokouksensa keskiviikkona 3.12.2008 Kuninkaantien lukion tiloissa. Läsnä oli 11 yhdistyksen jäsentä. Syyskokouksessa valittiin uusi hallitus. Uolevi Itkonen jäi kiireittensä vuoksi pois, ja hänen tilalleen valittiin Pirkko Kivimäki. Minä lupauduin toimimaan toisen kauden puheenjohtajana, vaikken tyytyväinen omaan panokseeni olekaan.

ALUSTUKSEN sijasta katsoimme tällä kertaa kaksi leffaa: Espoo vuonna 1956 ja Tapiola vuonna 1962. Niistä virisi mukava keskustelu.

Espoon perinneyhdistys Aurora ry. on yleisespoolainen, riippumaton ja avoin kulttuurijärjestö, jonka toimintaalueena on koko Espoo. Yhdistys pyrkii edistämään perinne- ja kotiseututyötä Espoossa mm. keräämällä kotiseutuaineistoa ja perinnetietoutta, julkaisemalla Espoo-aiheisia kirjoja ja postikortteja sekä järjestämällä esitelmä- ja koulutustilaisuuksia ja näyttelyitä. Perinneyhdistys oli mm. viimekeväisen Hölmöläistempauksen taustavoimia. Lisää tietoa yhdistyksestä löytyy sivuilta http://espoonaurora.net/

Keskiviikkoa

AAMULLA YT. Pohdimme pienissä ryhmissä, milloin opettajan opetus muuttuu tueksi. Tehtävä osoittautui vaikeaksi. Opettajahan pyrkii aina tukemaan oppilaita. Yrjönsuurten opetuksen määritelmässä opetus on (1) merkityksen ja (2) opittavien asioiden merkittävyyden ymmärtämisen auttamista. Oleellinen muutos tapahtuu, jos tuentarve on jatkuvaa. Jos lapsi putoaa muutoin kyydistä.

OPETTAJAMME eivät olleet kauhean innostuneita ajatuksesta, että jokaisesta oppilaasta tehtäisiin oppimisen arvio (tai oppimissuunnitelma). Siihen tarvitaan työaikaa. Se tuntui hyvältä, että integraation korvaisi hallinnollisesti kevyempi siirtyminen tehostetun tuen piiriin (johon siirryttäessä tukitoimet kirjattaisiin).

Erityisopetukseen siirtyminen tarkoittaisi jatkossa todellakin siirtymistä erityisryhmään. HOJKSin laatiminen jäisi pois luokanopettajilta. Erityisryhmiä ei siis lopetettaisi.

HYVÄN keskustelun jälkeen kävimme nopeasti läpi 2,5 kouluviikon hoidettavia asioita. Kaksi uutta oppilasta kävi tutustumassa kouluun. Tsekkasin viimeisiä välttämättömiä hankintoja. Iso kasa virkavapauksia läpi. Kaksi opettajaamme oli yllättäen saanut sivistystoimenjohtajalta palkkiorahan. Hienoa.

VIISIKOSTA


KUVAT: 5.-6.-luokka- laiset tapai- livat uutta kässäriä. Kuvissa 6b-luok-kalaisia (myös)

Monistelin Viisikon lyhennettyä kässäriä, ja ajoin Kalajärvelle vetämään treenit läpi. Kesto oli tänään 42 minuuttia. Ehkä poistan vielä kaksi lyhyttä kohtausta.

Sitten Viisikko-paitojen tilausten koonta, ja Kehä I pitkin valitsemaan Paitamyllyyn paidan väriä. Mustasta ei teksti näy. Valitsin tosi tumman harmaan.

Tehostettua tukea kehittämään

TIISTAISTA tuli kokouspäivä. Espoon tehostetun ja erityisen tuen jne. pedagoginen ryhmä piti syksyn viimeisen työkokouksen. Tarkoitus oli saada valmista aikaan. Ei ehkä tullut. Mukava oli kuitenkin nähdä porukkaa. Auroran osuus on ihan pitkällä.

PÄÄASIASSA pohdimme tukea tarvitsevan oppilaan polkua. Suuri osa tukea tarvitsevista löydetään jo päiväkodissa. Kehitysvammaiset syntyessään. Dysfaatikot 2-3 vuotiaina. Vaikeat oppimisvaikeudet 4-5-vuotiaana. Lievät luki- ja matikkavaikeudet 6-vuotiaana. Nämä lapset saavat tukea jo päiväkodissa. Ongelman muodostaa 10 % ikäluokasta, joka ei ole päiväkodissa.

UUTTA tullee olemaan se, että kaikkein eniten tukea tarvitsevat oppilaat saavat erityisopetusta on esiopetuksessa.

TULOSSA on kolmiportainen tukijärjestelmä:
(1) jokaiselle oppilaalle suunnattu tuki
(2) tehostettu tuki (jotai hyvää lisää; johon siirryttäessä ehkä tehtäisiin pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma eli kevyt paperi)
(3) erityinen tuki (johon siirryttäessä tehtäisiin ehkä pedagoginen selvitys ja raskaampi paperi HOJKS).

Asia, josta keskustelimme paljon, oli milloin hyvä perusopetus muuttuu tueksi. Hyvään perusopetukseen kuuluu pedagoginen (luokan sisäinen) eriyttäminen, opetus, ohjaus, toisinopettaminen, vaihtelevat työtavat ja mm. yläkoulussa luokanvalvojan työ. Luulen, että aikamoni meistä innostui kanadalaisesta literacy-ajattelusta (Selkeät ja kirkkaat tavoitteet, arvokkaat menetelmät, sisältöjen välineluonne, oppimaan oppimisen tavoitteet, selkeät rutiinit, yhteinen kieli ja kaikkiin aineisiin ulottuva opiskelun opettelu)

Työratkaisuna ajattelimme, että hyvä (yhtenäinen ja laadukas) perusopetus toteutuu ilman lisäresursseja. Heti kun niitä käytetään, on kyse tuesta. Tukiopetus muodostaa eräänlaisen vedenjakajan.

Muutoinkin erityisopetuksen uudet viritelmät ovat herättäneet kiinnostusta Espoossa. Olen saanut kutsun myös toiseen ryhmään, jossa ideaa avaavat mm. Espoon erityisopetuksen aktiivit.

ILTAPÄIVÄKSI palasin koululle Viisikon suunnitteluryhmän kokoukseen. Minä, Uma, Katri ja Evi kävimme kässärin ja musiikin läpi. Illemmalla sitten lyhensin tekstiä. Jätin mm. kertojan kokonaan pois. Muuten aika loppuu. Kenraaleihin on tulossa mukavasti yleisöä.

RÄSTISSÄ oli iso nippu paperitöitä. HUH! Paperipino madaltui 35 cm.

Viisikko- 10 koulupäivää ja go go

KUVA: Viisikko ja Aarresaari on ruotsiksi "Fem söter en skatt". Vanhemman version kansikuva on sama kuin Tammella. Tässä tuoreempi versio.

VIISIKKOA valmistetaan kovaa vauhtia. Aikaa on juhlaesityksiin tasan 10 päivää. Naapurikouluille ja tarhoille on lähetetty kutsu kenraaleihin, ja ensimmäiset penkkivaraukset onkin jo tehty.

JJ oli tänään poissa, joten riensin paikkaamaan häntä Kalajärvelle. Vedimme 5.-6.-luokkalaisten kanssa näytelmän puoliväliin, ja aikaa kului about 22 minuuttia. Huomenna Norppa vetää harjoitukset.

AVUSTAJAMME Leena suunnitteli taidolla Viisikko-paidan logoa. Se tarvitaan keskiviikoksi, jotta paidat ehditään painaa esitykseen mennessä. Tarkoitus on, että kaikki esityksessä mukana olevat saavat keikkapaidan. Tiistaina talonmiehet käyvät K-raudassa ostamassa pakettiautollisen lavastusmateriaalia.

TIISTAI-iltapäivänä kokoontuu Viisikon- työryhmä tsekkaamaan käsikirjoitusta. Torstaina orkesteri pitää treenit. Ja sunnuntaina alkavat lavastustalkoot.

KOKO KOULUN näytelmäprosessi on aina yhtä upea ja energiaa säihkyvä juttu.

Iltakäytön peruutus viikolla 50

Espoon kaupunki
Suomenkielinen opetuksen tulosyksikkö
Auroran koulu

Rehtorin päätös 1.12.2008

LIIKUNTASALIN ILTAKÄYTTÖVUOROJEN PERUUTTAMINEN TILAPÄISESTI AJALLA MAANANTAI 8.12- PERJANTAI 12.12. 2008

Peruutan Auroran koulun iltakäyttövuorot liikuntasalista 8.12-12.12. 2008.
Liikuntasaliin rakennetaan lukuvuosisuunnitelman mukaisesti koko koulun joulunäytelmän Viisikko” tarvitsema teatteritila katsomoineen.

Martti Hellström
_____________________________
rehtori


TIEDOKSI

Iltakäytön valvoja
Auroran liikuntasalin käyttäjät
Ritva Häyhä