Kirjoja

Kirjoja

perjantaina, syyskuuta 23, 2022

50 lausuntoa 6.luokan todistusarvioinnin kriteereistä

Opetushallitus teki lukuvuoden 2020-21 ison työ ja laati luonnoksen 6. vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin kriteereiksi. Kentänväellä oli aikaa  tähän päivään klo 16.15 saakka, kertoa näkemyksensä, kuinka hyvin luonnoksen pohjalta onnistuu arvisanojen 5-7-8-9 antaminen keväällä 2024. 

Kaikille avoimessa kyselyssä oli 4 kysymystä:

1. Mikä on näkemyksenne kriteeriluonnosten selkeydestä?

2. Ovatko osaamisen kuvausten jatkumot arvosanasta 5 arvosanaan 9 johdonmukaisia? Toivomme perusteluja

3. Miten mielestänne oppiaineiden arvosanojen 5 kriteeriluonnokset kuvaavat välttäviä tietoja ja taitoja?

4.  Yleisiä kommentteja kriteeriluonnoksista.

Keskeinen tavoite oli 1) yhdenmukaista opettajien arviointityötä ja 2) helpottaa sitä.

Kentän ääni

Määräaikaan menessä oman näkemyksen lähetti 50 eri tahoa. Mukana oli opettajankoulutusyksiköitä, instituutioita, edunvalvojajärjestöjä ja myös yksittäisiä opetusalan ihmisiä. Toistan vain 50 !!! 

Kävin vastaukset läpi ja tein itselleni pikamuistion kommenteista. Tässä miniversio:

1. Paketti on työläs. " Opettajat ovat jo nyt erittäin kuormittuneita, joten uusien arviointikriteereiden tulisi selkeyttää arviointia eikä tuottaa arviointiin liittyvää lisätyötä..."

2. "Kriteerien käytettävyyttä heikentää niiden laajuus ja lukumäärä"

3. Kriteerit ovat edelleen tulkinnanvaraisia, mikä on uhka yhtenäistämistavoitteelle. Kuvaukset ovat abstrakteja ja yksipuolisia.

4. Erityistä huolta oli siitä, että onko 7.lle luokalle siirtymisen vähimmäisosaaminen riittävän vaativaa/selkeästi määriteltyä. " Tärkein uudistus tässä arvioinnin uudistamistyössä on nimenomaa vähimmäisosaamisen määrittelyt."

5. Näkemykset eri arvosanojen vaatimustasosta vaihtelivat.  Monessa lausunnossa arvosanan 9 kriteereitä pidettiin liian vaativina. Joissain myös arvosanan 5.

6. Myös arvosanoilla 6 ja 10 kaivattiin kuvauksia.

7. Kiitosta annettiin taulukkomuodosta.

8. "Opetussuunnitelman perusteiden tavoite laaja-alaisesta osaamisesta näkyy lukuvuosiarvionnin kriteereissä vähänlaisesti."

9. Onko kriteereissä huomioitu näkövammaiset oppilaat? "Kaikki kriteerit perustuvat visuaalisuuteen".


Toimenpide-ehdotuksia

Poimin itselleni talteen joitain ehdotuksia:

  • Ennen kriteerien käyttöönottoa tulisi  tehdä joissakin kunnissa kokeiluja.
  • Kriteerityötä tulee jatkaa, kriteeristöä ja tavoitteita sekä selkeytää että tiivisää-
  • Tarvitaan tukimateriaalia/tukipankki
  • Kriteerien käyttöönottoa tulee seurata ja arvioida.  
Oma lausuntoni

Lienee reilua  laittaa tähän myös omat ajatukseni:

  • Kriteeriluonnosten selkeyden kannalta oleellista ovat jo perusteissa 2014 valittu tapa ilmaista tavoitteet taitoina. Tapa ei ole yhtä helppo kuin asettaa  tavoitteet ja tavoitetasot sisältöjen avulla.  Ratkaisu on tehty, ja haasteeksi jää, onko tavoitteiden astetasot osattu määritellä niin, että ne on arvioitavissa mahdollisimman yksiselitteisesti ja jopa ajallisesti taloudellisesti. 
  • Nyt perusteissa käytetään taitokäsitettä niin, että sen laadullisia ulottuvuuksia ovat 1) taidon hallinnan itsenдisyyden ja osassa taitoja monipuolisuuden/osassa  taitoja tarkoituksenmukaisuuden asteet. Näin huomio kiinnittyy   usein taidon tekniisiin puoliin. Erityisesti tämä on ongelmallista taito-ja taideaineiden osalta.  Edellisissд taidon keskeinen ulottuvuus on taitavuus, jälkimmäisissa esteettisyys, esim. kauneus. Taitavasti  osaaminen mainitaan krtiteereissä 0 kertaa, samoin kauniisti osaaminen. 
  • Verratuna Bloomin, Krathwohlin ja Daven tavoitetaksonomiaan (jossa on usein 7 laatuastetta) 6.luokan kriteereissä  käytetään lähinnä kolmen ensimmäisen laatuasteen verbejä.  
  • Laadullista  skaalaa  kдytetддn  johdonmukaisesti kaikissa oppiaineissa: 
    • 5 = osaa - jotain, helppoa/ohjattuna- ohjatusti-autettuna/tunnistaa annetuista esimerkeistд- antaa esimerkkejä/ osallistuu joskus/kokeilee taitoa
    • 7=  osaa  - useita/ itse  joskus apua saaden/ ymmärtää (jokus) autettuna/osallistu/ käyttää, kehittää 
    • 8 = osaa - monella tavalla/ymmärtää/käyttää ja kehittäämonenlaisia
    • 9 = osaa -monipuolisesti- laajasti- taitavasti-hyödyllisesti-tarkoituksenmukaisesti,  ymmärtää/ on aloitteelinen osallistuja,muokaten  tutkii ja pohtii-hyödyntää (pääosin) tavoitteellisesti, soveltaa tarkoituksenmukaisesti.
    • Verrattuna Bloomin, Krathwohlin ja Daven tavoitetaksonomiaan (jossa on usein 7 laatuastetta) 6.luokan kriteereissä  käytetään lähinnä kolmen ensimmäisen laatuasteen verbejä.  Niin arvosanan 5 kuin arvosanan 9 osalta valittu kriteeristö on hyvin vaatimaton
    • Taitavasti osaaminen mainitaan 0 kertaa. Luovasti osaaminen mainitaan vain 5 kertaa. Uutta luovasti osaaminen 0 kertaa. Näin väittäisin, että taito- ja taideaineiden osalta valittu arviointitapa ei täysin ota huomioon näiden aineiden taustalla olevien tieteenalojen erityisyyttä
    • Arvosana 5 antaa oppilaalle oikeuden siirtyä 7. luokalle.  Sain olla mukana yhdessд OPH:n ryhmässä, joka sparrasi ainetiimejä  juuri tuon arvosanan osalta.  Tavoitetaso on lähes kaikissa aineissa todella alhainen. Niin alhainen, että keskustelu armovitosista loppuu   Mutta huoli oppilaiden syrjäytymisestд tulee kuumenemaan. Ei noin heikolla osaamisella voi pärjätä yläkoulussa.
    • Arvosanan 5 kriteereissä puhutaan auttamisesta ja ohjauksesta. Oppilaan oikeuksien kannalta voisi olla tärkeää pohtia suhdetta saatuun yleiseen ja tehostettuun tukeen.  
    • Kriteeristö on kieleltään hyvää suomea. Ongelmana on aikanaan valittu käytännölle uusi tapa kohdistaa arviointi taitoihin, ja se tapa jolle kriteeristässä taidon laatutasot rakentuvat: Olettamus, että taidon keskeiset ulottuvuudet on yksinkertaistettavissa itsenäisesti ilman apua selviämiämiseen ja taidon monipuoliseen käyttämiseen. Liian vähälle huomio jäävät taidon hallinnan todellinen laatu: sen soveltamiseen, kehittämiseen ja uuden luomiseen. 
    • Niinikään kriteeristössä ei nouse esiin riittдvдsti  kyky ns. tulevaisuustaitojen (laaja-alainen osaminen) kytkeminen tuon aineen osaamiseen.
    • Koska eri oppiaineiden taustalla olevilla tieteenaloilla on omat  erityispiirteensä, niiden tulisi näkyä myös kriteereissä. Mm. taito- ja taideaineiden osalta kannattaisi pohtia taitavuuden, luovuuden, ja esteettisyyyden (esim. kauneus) aseman vahvistamista.
    • Kokonaan oma huolensa liittyy kriteerien määrään  ja siitä syntyvään sekä opettajien jaksamisen että oppilaiden oikeusturvaongelmaan. 6. luokan aineenopettaja arvioi oppilaidensa taitoja noin 15 eri taidossa. Luokanopettaja arvioi oppilaidensa taitoja yhteensä yli 200 taidossa. Summatiivinen  arviointi ei voi perustua formatiiviseen, joustavaan arviointiin, vaan aitoihin osaamisnäyttöihin, jotka ilmoitetaan etukäteen. Jos olemme tarkkoja: tämä tarkoittaa mahdollisuutta jokaiselle oppilaalle antaa henkilökohtainen näyttö osaamisestaan jokaisessa taidossa (ja tarvittaessa vaihtoehtoisella tavalla ja uudelleen). Oletetaan, että siihen varataan 5 min/oppilas. Näin 30 oppilaan luokassa yhden tavoitteen näyttöihin on varattava 150 minuuttia. Kun tavoitteita on se 200, niin näyttцihin tarvitaan 30 000 minuutta = 500 tuntia.  Jos 6.luokalla on viikossa 25 tuntia, niin näyttöihin olisi varattava 20 kouluviikkoa 38:sta. Eikö kukaan ole pysähtynyt tämän ääreen?


3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Eikö ole aika tiukka tulkinta, että summatiivinen arviointi vaatii aina ns. järjestetyn näytön? Todellisuutta on se, että monesti opettajan ns. intuitiivinen käsitys oppilaan osaamisesta vaikuttaa summatiivisen arvioinnin arvosanaan. Näin on varmasti aina ollut, vaikka jonkun mielestä näin ei saisi olla. Mielestäni kiinnitetään (tai jotkut kiinnittävät) aivan liikaa huomiota siihen, että arviointi pitäisi täysin erotella formatiiviseksi ja summatiiviseksi.

Esimerkkinä vielä mainittakoon vaikkapa musiikin opetuksen kriteerit, jotka kohdistuvat monesti oppilaan toimintaan esim. yhteissoiton aikana. Tulisiko mielestäsi opettajan ilmoittaa oppilaalle etukäteen yksi päivämäärä, jolloin häneen kohdistuva arviointi tapahtuu, ja jättää muulloin tapahtuva toiminta arvioimatta todistusarvosanassa? Eli aivan sama mitä oppilas tekee muuna aikana kuin silloin, kun opettaja on ilmoittanut päivämäärän. Oikeasti ei näin, vaan järkevä opettaja arvioi jatkuvasti summatiiviseen arvosanaan vaikuttavaa toimintaa.

Martti Hellström kirjoitti...

Hei ja kiitos ajatuksistasi!

1. Perusteiden 6. luvun uudistuksessa formatiivinen (kohdistuu oppimisprosessiin) ja summatiivinen (kohdistuu osaamiseen) arviointi erotettiin toisistaan, haluamme tai emme. Uudessa luvussa todetaan, että opettaja toteuttaa arvioinnin näyttöihin perustuen.

2. Luen ohjeita summatiivisesta arvioinnista niin, että sen tulee perustua näyttöön. Näyttöidea on otettu käyttöön mm. toisen asteen koulutuksessa hyvin vakavastui. Näyttö annetaan erityisessä etukäteen sovitussa tilaisuudessa. Myönnän, että otan tämän näyttö-tulkinnan korostetun vakavasti. Ja myös sen, että oppilaalla on oikeus antaa näyttö (tarvttaeessa) myös toisella tavalla.

:-)
Mitä nämä arviointitavat voivat sitten olla? KARVIn raporteissa esitetään mm. että aviointia on aihetta monipuolistaa. Tarvitaan lisää mahdollisuuksia näyttää osaamista eri tavoin. Lisää mahdollisuuksia parantaa arvioituja suorituksia. Kirjallisten yksin tehtävien kokeiden lisäksi on monia vaihtoehtoja: arviointikeskustelut oppilaiden ja huoltajien kanssa, esseet ja kirjoitelmat, itsearviointi, lokikirjan käyttö, näyttelyt, näytöt, pari - tai ryhmäkoe, suulliset arviointitilanteet/ suulliset kokeet, toiminnalliset kokeet, tuotokset (kuvalliset, videot, draama, ääniaineistot, portfolio) ja mm, vertaisarviointi). Osa siis formativisia osa summatiivisia.

Anonyymi kirjoitti...

Vain yksi asia tulee mieleen tästä järkäleestä: Karsikaa ja paljon.