Luento opsista uunituoreille luokanopettajaopiskelijoille

HIENO päivä. Sain taas  kerran palata itselle rakkaaseen luentoteemaan perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Kohdejoukkona olivat nyt uunituoreet Helsingin yli-opiston luokanopettaja-opiskelijat. 

Vedin volyntäärinä   "Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi I"- kurssin suuryhmäopetukseen kuuluvan 90 minuutin ops-luennon.  Paikalla heitä oli hieman satakunta vastuuopettajineen. Tai tarkemmin.siis Zoomissa.  

NOSTALGIAA! Tällä teemalla sitä sai vuodesta 2015 alkaen reissata ympäri maata. Kun perusteissa oli  tekstiä about 500 sivua, kovin harva opettaja oli jaksanut lukea sitä muuta kuin kursorisesti. Minut tilattiin puhumaan selkosuomea. 

Itse sisältöhän on monessa suhteessa huikean  upea, ja se kantaa sisällään edelleen arvokkaimmat POPS I ja II: ajatukset. Toki moni asia on muuttunut. Jo näiden perusteidenkin voimassaolon aikana. Mutta ydin on pysynyt: Omaleimainen, ehyt persoona, yksilö ja yhteisön rakentava jäsen, jonka on saatava kasvaa täyteen potentiaansa.

Tasapaino tradition ja tulevaisuudessa tarvittavien taitojen kanssa. Aineksia ja virikkeitä päälle, sydämelle ja käsille. Oppiaineita ja eheyttämistä.  Valinnaisuutta ja eriyttämistä. Menetelmällinen monipuolisuus ja oppilaan aktiivinen rooli. Demokratia.

NYT aikaa oli 90 minuuttia. Dioja oli 129. Puhepätkät olivat vartin mittaisia. Katsoimme muutaman videon. Opetussuunnitelma-käsitteeseen opiskelijoita johdatteli  7 minuutin videolla kolme maamme huipposaajaa: Ikäjärjestyksessä: Pertti Kansanen, Kari Uusikylä ja Riitta Jyrhämä. Toinen  video oli tehty Auroran koululla Jukka Jokirannan näytellessä vanhanaikaista opettajaa. 

Idea oli antaa opiskelijoiden makustella ihan omista lähtö-kohdistaan perusteissa tehtyjä valintoja. Zoomin Breakout-rooms-keskustelut ovat tähän tarkoituksen upeat. Luennon päätyttyä keskustelu jatkui omissa kotiryhmissä.

OLIN aikatauluttanut diat, ja koko aika tuli käytettyä. Ja Elviskin ehti lopuksi esittää loppulaulun:  https://www.youtube.com/watch?v=Xottawv7sb8

Kiitos, Kata, hienosta mahdollisuudesta saada omalta osalta innostaa nuoria tähän maailman upeimpaan ammattiin.

Opetussuunnitelma. Nyt.

EILEN keskiviikona 29.9. oli Opetushallituksen koolle kutsuma Pyöreän pöydän -teams-keskustelu pian alkavasta alakoulujen lukuvuosi-arviointia koskevasta kriteerityöstä. 

Mukana oli asiantuntijoita Opetushallituksesta, Oppiva-verkostosta ja Suomen Luokanopettajaliitto ry:stä. Yhteensä meitä oli lähes 60.

KOLMEN tunnin aikana kuultiin alustuksia, jakauduttiin porinaryhmiin ja lähetettiin chattiin omia ajatuksia siitä, mitä nyt kannattaisi tehdä. 

Aputyökaluna oli in.housespace Toimi. Keskustelu oli vilkasta, rakentavaa ja ystävällismielistä.

Poimin muistiin keskusteluista ja chatista seuraavia ajatelmia:

• Tärkeänä pidettiin, että kuudennelle luokalle laadittaisiin kriteerit arvosanoille 5-7-8-9. Myös 8-kuvaukset tulee päivittää.
• Kysyttiin: Miksi numero 10 jäi pois noista kriteerien määrittämisestä? 
• Yhteisiä kriteereitä kannatettiin. Niitä tarvitaan, jotta arviointi ei riipu koulusta ja oppilaan verrokkiryhmästä vaan hänen osaamisestaan. Niillä voidaan vaikuttaa siihen, ettei arviointi "hämärry". Yhteiset kriteerit hyödyttävät myös  yhdysluokissa arviointia.
• Entä miten kriteereissä otetaan huomioon ns. painoalueet?
• Huoltajien tulee tietää, mihin arviointi perustuu. Arviointi ei saisi perustua kokeiden keskiarvoon. Tärkeä asia huomioida ja viestiä koteihin.
• 4.-luokalla olisi toivottu myös kriteereitä, mutta se ei onnistu, koska opsissa tavoitekuvausten nivelet ovat vain 2. ja 6. luokan jälkeen 
• Joillei 4.-luokalle niitä saada,  kunnat (tai seutukunnat) tulisi ohjeistaa hyvin selkeästi. miten paikallisen vuosiluokkais-tamisen perusteella voidaan 6.luokan kriteereistä johtaa arviointikriteerit paikallisesti myös alemmille vuosiluokille. Vuosiluokkaistaminen on ymmärretty kunnissa liian eri tavoin, ja siihen liittyy keskeinen haaste opettajien arviointityölle eri vuosiluokille. Kaikissa kunnissa vuosiluokkaistamista ei ole edes tehty.
• 2.-luokalle tultaneen tekemään ns. riittävän osaamisen kriteerit. Omasta mielestäni YES-juttu. 2.luokalla riittävän osaamisen määrittely tukisi myös sellaisen lapsen oikeutta saada ajoissa tukea, jonka osaaminen ei riitä.
• Luokan kertaamistakin kriteerien pohjalta kannatettiin, jos pulma on sen kaltainen, että ikä tai lisäharjoittelu siihen auttaa. 
• Jotta kriteerit palvelisivat parhaalla mahdollisella  tavalla arvioinnin oikeudenmukaisuutta ja koulutyötä, niiden tulisi olla selkeitä. Liian tiukka kriteeristö voi toisaalta haitata pedagogista vapautta.
• Opetuskulttuurin muuttaminen, keskittyminen oppimisen tavoitteisiin ja oppilaaseen, tavoitteiden näkyväksi tekeminen oppilaan toiminnan kautta on tärkeää, ei testaamisen kautta.
• Itse nostin esiin taitotavoitteiden määrän kohtuuttomuun luokanopettajien osalta. Aineopettajien on arvioitava oppilaita taitoja 5 - 15 kpl. Jos luokanopettaja opettaa kaikki oppiaineet arvioitavia taitoja on yhteensä 100.
• Opettajat ja opetuksen järjestäjät tarvitsevat tukea arviointiosaamiseen.
• OPH:n mukaan kriteerien pitäisi valmistua niin, että ne otetaan käyttöön lukuvuonna 2023-2024
• Pöydän äärellä istuneet toivoivat, että kriteereitä myös kokeiltaisiin ennen kuin ne ovat normi. On myös tehtävä lapsivaikutusten arviointi.

TYÖ jatkuu nyt niin, että Suomen Luokanopettajat ry.sai tehtävän hakea luokanopettajia (ja erityisopettajia) OPH:n vetämiin ainekohtaisiin kriteerien kehittämispajoihin kriteerityössä jo aikaisemmin mukana olleiden asiantuntijoiden tueksi.

Muutama muu idea

OPS-perusteet herätti myös muuta keskustelua.. Sisältöjen opettamisesta ei olla päästy taitojen opettamiseen. S2-oppilaiden arviointi on ehdottomasti aihealue, johon tarvitaan tietoa ja tukea kentälle! Formatiivista arviointia ei välttämättä pidetä kovin tärkeänä kouluilla summatiiviseen verrattuna.

Vuoden 2014 version jälkeen on toteutettu useita muutoksia perusteisiin.  Esiopetus on tullut velvoittavaksi. Kielen opetusta on varhennettu. Luku 6 on uusittu. Numeroarviointi alkaa viimeistään 4. luokalla. Oppilaan tekemä itse- ja vertaisarviointi ei saa vaikuttaa oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Vuosiluokilla 4–9 vähintään 2 vuosiviikkotunnin laajuisista valinnaisista aineista annetaan numeroarvosana. Laajennettu oppivelvollisuus on astunut voimaan. Kaksivuotinen esiopetuskokeilu on käynnistetty. Niinpä OPH on antanut ison joukon muutosmääräyksiä, mutta itse muuttunutta nomitestiä ei ole koottu yhdeksi julkaisuksi:

• Määräys koulukohtaisesta tasa-arvosuunnitelmasta 
• Muutosmääräys perusopetus ja lisäopetus, mukana VSOP 
• Muutosmääräys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, perusopetuksen päättötodistus  
• Perusopetuksen arviointiluku,10.2.2020 
• Liite 1 perusopetuksen todistusmallit. 
• Muutosmääräys, perusteet 2014, luku 6, oppimisen arviointi. 
• Muutosmääräys eräiden uskonnon oppimäärien osalta 
• Liite muutosmääräykseen eräiden uskonnon oppimäärien osalta 
• Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit 31.12.2020  
• Muutosmääräys Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 muutokset ja täydennykset lukuun 15 Vuosiluokat 7 ̶9 
• Muutosmäärys kappale 1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut ja kappale 15.4.19 Oppilaanohjaus 
• Liite muutosmääräykseen koskien opetuksen järjestäjän ohjaussuunnitelmaa sekä oppilaanohjausta 

KIITOS hyvästä webinaarista. 

Päivän aforismi

 

HAUSKA sanaleikki. Mutta ei vain sitä. 

Tänään kaksi tärkeää kokousta. Puolilta päivin mukaan Opetushallituksen Pyöreän pöydän Teams-keskusteluihin, jossa kuullaan Suomen Luokanopettajien näkemyksiä  6. luokan lukuvuosiarviointia koskevasta kriteerityöstä.  

JA kello 17.30 Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan kokoukseen. Lista on painava. MM. 

• Kanta vuoden 2022 talousarviosuunnitelmaan. 
• Tulossa ei olelisää rahaa psykologien ja kuraattorien palkkaukseen vaikka pula on huutava. 
• .Jupperin koulun uudisrakennusta ollaan lykkäämämässä 2030-luvulle. Osa koulusta on ollut väistössä vuodesta 2003 alkaen. Reilua? 
• Leppävaaran (urheilu)lukion uudisrakenniusta ollaan lykkäämässä vuoteen 2027.
• Koulujen henkilöstömenoja leikataan samaan aikaan kun oppilasmäärä kasvaa. Nuuksion koulu aiotaan lakkauttaa 1.8. 2022.
• Kanta kansalaisaloitteeseen: ip- toimintaa kaikille oppilaille. Mutta mistä rahat?
• Kouluihin palkattava uusi työntekijäryhmä: yhtyisöpedagogit? 

TAIDAN valita molemmissa johdonmukaisuuden sijaan oikeudenmukaisuuden periaatteekseni :-)

Päivän viisaus

 

Suomen ensimmäinen opetussuunnitelma

SUOMEN ensimmäisenä opetus-suunnitelmana voidaan pitää  Kouluylihal-lituksen kiertokirjeeessä 3.3.1881 "kaikille kansakoulujen tarkastajille, johtokunnille sekä mies- ja naisopettajille maalla" lähettämiä Mallikursseja. 

Mallikurssit   täyttävät tänä vuonna 140 vuotta. Ne  laati kaksi virkamiestä kansakoulujen ylitarkastaja Uno Cygnaeus ja kansakoulujen ylitarkastajan apulainen Gustaf F.Lönnbeck.

KIERTOKIRJEEN saate (jonkinlainen alkuaihio opsin yleisestä osasta) oli nelisivuinen ja itse eri oppiaineiden kurssit mahtuivat 9 sivuun..

TUOHON aikaan vuoden 1866 kansakouluasetus koski varsinaisesti vain kaupunki-kuntia. Maalaiskunnat saivat perustaa kansakouluja   harkintansa mukaan. Maalla  myös yksityiset kuntalaiset tai yhteisöt saivat oikeuden perustaa valtionapuun oikeuttavan kansakoulun, mikäli kunta ei perustanut kouluja tarvittavaa määrää. 

Vuoden 1866 asetuksessa  määrättiin  kaupunkikoulujen oppiaineet.

• uskonto, 
• äidinkieli 
• historia 
• maantiede 
• laskento, mittausoppi,/muoto-oppi/pintain ja kappaleitten mittaaminen
• luonnontieto, 
• piirustus, 
• laulu, 
• voimistelu ja 
• käsityöt.  

Lisäksi opetukseen voitiin lisätä maanviljelyä, eläintenhoitoa ja muita hyödyllisiä aiheita kotipiiristä.  

Kansakouluasetuksen teksti oli  niukkasanainen. Itse opetuksen suhteen he olivat olleet vuoteen 1881 saakka varsin vapaita. Cygneus oli jättänyt myös menetelmäratkaisut opettajille. Koulun tasolla päätettiin pitkään oppituntien määrät, sisällöt ja jopa todistusten arvosanaskaalat.

Kiertokirje 3.3.1881

  

Kiertokirjeessä kuvattiin aluksi tilannetta:  

"... kun kansakoulun harrastus sillä ajalla myöskin on ehtinyt juurtua kansan tun­toon, näyttää huolenpito sen enemmästä kehittymisestä ajettuun suuntaan nyt vaativan, että sen opetusohjelmaa erityisemmin suunnitellaan, kuin tätä ennen on voinut tapahtua. Vaikka eri kansakouluille jyrkkä yhden-muotoisuus tässä ohjel­massa ei ole tarpeen, eikä sitä voi pitää suotavanakaan, vaatii kuitenkin jo muu­tamien yhteis-kunnallisten oikeuksien nauttiminen, joka perustuu läpikäytyyn kansa- koulukurssiin, että kansakoulujen oppi- ja harjoitus-aineiden laajuus ja suunta likemmin määrätään. ”

Mallikurssit kirjoitettiin määrittämään koulutointa, koska kansakouluasetuksen suuntaviivoja ei ilmeisesti oltu riittävästi  noudatettu. 

NYT tuntijako ja sisällöt määriteltiin. Tätä ennen apuna oli saattanut käyttää keisarin 11.5.1866 vahvistama seminaarin mallikoulun ”opetuskaavaa”. Myös tavoitteista sanottiin jo jotakin.

” Jokainen poika siis olisi jossakussa määrässä kasvatettava sotamieheksi, nimittäin urholliseksi ja nerolliseksi, tarkaksi ja järjestystä rakastavaksi, isänmaan eteen itsensä uhraavaksi, sekä kunnolliseksi yksinkertaisissa sotamiehen liikkeissä, pilkkaan ampumisessa, y. m. taitavaksi kansalaiseksi”. 

Neljävuotinen koulu jaettiin kahteen luokkaan, jossa kummallakin oli kaksi vuosiosastoa.  Kummallakin alempi osasto oli perustavana osastona,  toisena vuonna laajennettiin ennen opittua tietovarastoa. Taustalla oli idea ns. laajenevista piireistä.  Parillinen luokka oli kertausta.  Niinpä

” Kummankin luokan mo­lemmilla vuosiosastoilla voidaan siis ilman mitäkään haittaa harjoittaa opetusta rinnakkain ja yht aikaa, ja niissä aineissa, jotka ovat yhteisiä molemmille luokille, voi opetus suureksi osaksi siten tapahtua yht’aikaa ja rinnakkain kaikilla osastoilla. "

Tämä elpotti opettajaa. Hän pääsi hikoilemasta neljän läksykunnan opetuksessa samalla tunnilla ja voi supistaa työnsä kahteen.

Mallikurssien sisältö edellytti, että oppilaat osasivat lukea tullessaan kouluun. Maalla alkuopetus- johon kuului velvollisuus opettaa lapset lukemaan- oli kotien vastuulla.

Mallikurssit 1881

Tuntijako

Kansakoulutoimelle asetettiin opetusta ohjaavat viikkotuntimäärät. Suurin tuntimäärä oli äidinkielellä (lukeminen: yhteensä 26 tuntia,. uskonopilla yhteensä 24 tuntia, käsitöillä yhteensä 2o tuntia  ja laskennolla yhteensä 16 tuntia. Tuntijako oli suositus ei normi.

Oppiaineiden kurssit

Mallikurssit olivat opetettavien sisältöjen kokoelma, jossa lyhyesti kuvattiin myös opetuksen tavoitteet. Suurelta osin oppikurssit kuvattiin  viittaamalla johonkin yleisimmin käytettyihin oppikirjoihin. Useimpien aineiden kurssi mahtui puoleen sivuun,

Tässä muutamia otteita eri oppiaineisiin annetuista ohjeista:

Käsityöt

"Käsityön opetus tuli tapahtua helpommasta vaikeampaan. Yleistä kätevyyttä harjoittaessa oli tärkeää ”silmän, havaintovoiman ja kauneusaistin kehittäminen sekä käden harjoittaminen työasetta vapaasti käyttämään.”

Uskonoppi

"Ensimmäisen luokan kurssi piplianhistoriassa laajennetaan, jonkun laveamman oppikirjan, esim. ,,Kouluraamatun", mukaan, tahi suorastaan lukemalla raamatusta, varsinkin uudesta testamentista .... Rinnakkain tämän kanssa yleisimmät pääpiirteet raamatuntiedossa. Piplianhistorian päätteeksi: kristillisen kirkon perustammen, Apostolien tekoraamatun mukaan, sekä lyhyt silmäys sen myöhempiin vaiheihin, joko opettajan suullisen esityksen tahi supistetun oppikirjan, esim. ,,Lastenraamatun", mukaan.."  

Maantiede

Alkaen kotiseudusta, Suomenmaan luonnollinen ja valtiollinen maantiede lyhyesti. Katsahdus maanosiin ja valtameriin. Europan luonnollinen ja valtiolli­nen maantiede. — Laajuutensa puolesta vastaava Erslev-Modeen’in oppikirjaa kansakouluille...

Yleinen historia

Pääasiallisesti elämäkerrallisten kertomusten kautta saatetaan oppilaat tun­temaan maailmanhistorian käännöskohtiin kuuluvat henkilöt ja tapaukset... joku kuva siitä, mitä kunakin aikakautena on ollut omitui­sinta, sekä joku käsitys ihmiskunnan kehittymisen pääpiirteistä aina meidän ai­kaamme saakka.

Kuvaanto

Se laji kuvaantoa, jota, asianhaaroihin kat­soen, saattaa ja täytyy kansakoulussa pääasiallisesti harjoittaa, on linjaalipiirustus, jonka erityisenä tarkoituksena on saattaa oppilaalle mahdolliseksi yksinkertaisem­pien rakennus- ja huonekalupiirustuksien käsittäminen ja laatiminen.  

Laulu

Lauluopetuksen pääasiallisella tarkoituksena kansakoulussa on puhdas ja tunnokas yksiääninen laulu. Suurinta huomiota pantakoon laulun sanoihin, ja valittakoon ainoastaan semmoisia lauluja, jotka uskonnollisen, isänmaallisen ja ru­nollisen sekä lapsille helposti käsitettävän ja miellyttävän sisällön ja vastaavan muodon kautta todellakin soveltuvat tähän.  

Voimistelu

"...voimistelun suureen merkitykseen ruumiilliselle kasvatukselle ja erinomaisena järjestyksellisenä sivistyksen välikappaleena, niinkuin myös siihen erityiseen tärkeyteen, minkä tämä aine nyt on saanut poikaoppilasten suhteen, yleisen asevelvollisuuden toimeen pantua. ” 

Käsityöt

” Silmän, havaintovoiman ja kauneus-aistin kehittäminen sekä käden har­joittaminen työasetta vapaasti käyttämään on pidettävä käsityö-opetuksen pää­ tarkoituksena kansakoulussa.” 

"Vasta ilmestyvässä erityisessä kiertokirjeessä on Ylihallitus tätä paitsi antava joitakuita määräyksiä, jotka koskevat tähän kuuluvia seikkoja.” 

 Menetelmät

Menetelmäohjeita oli joitakin

Äidinkieli (lukeminen)

Sisälukua, jonka tarkoituksena on: a) että lukeminen käy selvään ja on pahoista tavoista vapaa, b) että sisältö oikein käsitetään, c) että oppilaat sen oi­kein kertovat ja d) että lukemisessa lausunta vähitellen saa ajatuksenmukaisen äänenpainonsa.   

Kirjoittaminen

Ainekirjoitusta, pääasiallisesti kotitoimeksi.  

Uskonoppi

... piplianhistoriaan että katekismukseen: sopivia raamatunlauseita ja virrenvärsyjä ulkoa luettaviksi. 

Jonakuna tuntina viikon lopulla läpikäydään ja selitetään yksinkertaisesti Ja lyhyesti seuraavan sunnuntain evankeliumi. 

... Piplianhistorian päätteeksi: kristillisen kirkon pe­rustaminen, Apostolien tekoraamatun mukaan, sekä lyhyt silmäys sen myöhempiin vaiheihin, joko opettajan suullisen esityksen tahi supistetun oppikirjan, esim. „Lastenraamatun“, mukaan. 

Suomen historia.

Isänmaan historiaa käytellään pääasiallisesti yhteydessä äidinkielen luke­ misen kanssa, siten, että lukukirjasta, sopivimmin „Maamme kirjasta*' (3:s—6:s luku), luetaan tähän kuuluvat kertomukset järjestetyssä jaksossa. Luokalla täten läpikäydyt lukukappaleet annetaan myöskin kotona luettaviksi ja vapaasti (s. o. ei sanasta sanaan) ulkomuistilta kerrottaviksi.  

 Laskento

Alkutoimitukset kokonaisilla luvuilla päässä ja taululla. ..

Alkutoimitukset tavallisilla ja kymmenmurto-luvuilJà. ...Pääasiallisesti harjoitellaan taululla ja käytetään nimitettyjä lukuja. 

Mittausopillinen muoto-oppi y. m. 

Opettaminen tapahtuu pääasiallisesti tehtäviä ratkaisemalla, joista sitten tietopuoliset väitteet johdetaan. 

 Luonnontiede ja sen käytäntä

Lukukirjasta tähän kuuluvia kertomuksia luettaessa I:llä luokalla, jolla tämä aine ei semmoisenaan vielä esiinny, on, niin paljon kuin mahdollista, myöskin ha­vainto otettava avuksi, siten että näytetään luonnollisia esineitä ja valmisteita, tehdään luonnon-opillisia kokeita, j. n. e.  

Yhteenvetoa 

Mallikurssien keskeinen tehtävä näyttää olleen paitsi yhtenäistää myös järkeistää opetusta ja myös helpottaa opettajan työtä. Monissa aineissa hänellä oli käytettävissä oppikirjat, joiden sisällöt oli myös ennakkoon tarkastettu. Erityisesti suosittiin narratiivisia kirjoja kertomuksineen. 

Oppiainevalikoima oli laaja. Asioita opittiin opetuksesta, lukemalla ja tekemällä tehtäviä. Opetettavia asioita havainnollistettiin ja kerrattiin.Taitoja opittiin tekemällä. Läksyillä oli vahva tehtävä.  Läksyjä ei pitänyt osata sanatarkasti vaan vapaasti. 

Päivän aforismi

 

JUURI tänä viikonloppuna, kun Mr. Teo 4 vee oli kylässä.

Vapaapäivä. Nautitaan.

BENGT HUHTA (1949-2019) oli oman nuoruuteni POP-kohutähtiä. Tähtiuran jälkeen hän toimi luokanopettajana ja rehtorina.TÄMÄ biisi alkaa:

" Koko viikon kiire painaa. Joka päivä paine altistaa. Se käskee vaatii huutaa. Joka hetkeen työtä vaan. Täällä tuhlata ei aikaa. Kun tää suuri karuselli pyörii vaan. Se vauhtiin meidät vaatii, Eikä anna seisahtaa. Viimein koittaa päivä tuo. Joka tauon työhön suo. Mutta vielä ennen aikaa. Sitä ennen kiire painaa. Koko viikon paine ahdistaa. Se käskee vaatii, huutaa. Eikä annan seisahtaa. Minun täytyy mennä ensin. Koska aina takana on toinen mies. Kun suuri mylly pyörii, Mä en ehdi seisahtaa."

Hienosti kirjoitettu.

KOKO biisi löytyy linkistä:

https://www.youtube.com/watch?v=9Affc0nf_8s

NAUTITAAN.

 

Päivän aforismi

 

Haluatko vaikuttaa 6. luokalle laadittaviin lukuvuosiarvioinnin kriteereihin?

ENSI keskiviikoksi 29.9. Opetushallitus on kutsunut joukon asiantuntijoita Pyöreän pöydän -Teams-keskusteluihin.  kuullakseen  näkemyksiä  6. luokan lukuvuosiarviointia koskevasta kriteerityöstä.  

Kuten muistamme perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointia koskeva luku kuusi on jo uudistettu, ja 9. luokan päättöarvioinnin kriteerit otettiin käyttöön tämän lukuvuoden alkaessa.Uudistamisen tavoitteena on lisätä oppilaiden yhden- vertaisuutta ja selkiyttää arviointia ja siihen liittyviä periaatteita. 

Pyöreän pöydän ääressä ovat OPH:n asiantuntijat, 32 kunnan muodostama Oppiva-verkosto ja Suomen Luokanopettajat ry. Suomen Luokanopettajat ry:n tehtävänä on kutsua 10-20 luokan-opettajaa mukaan keskustelemaan ja tuomaan näkökulmia uudistustyöhön. Yhdistys on kutsunut minut yhdeksi oman tiiminsä jäseneksi. Tiimiämme vetää puheenjohtaja Marko Jokinen.

OPH ei ole vielä linjannut tarkemmin, mitä kaikkea tullaan tekemään:

• Tehdäänkö vain vähimmäisosaamisen kriteerit oppiaineittain 6. luokalle 
• vai useammallekin vuosiluokalle? 
• Tehdäänkö arviointikriteerejä useammille arvosanoille, kuten päättöarvioinnissa? 
• Entäpä sanallisen arvioinnin kriteerit?. 
• Millaisia kriteerien tulisi olla, jotta ne palvelisivat parhaalla tavalla arvioinnin oikeudenukaisuutta ja koulutyötä

Mitä mieltä sinä olet? Nyt on tilaisuus vaikuttaa tähän kehittämistyöhön! Vauhtia voit ottaa selaamalla päättöarvioinnin kriteereitä:

https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20päättöarvioinnin%20kriteerit%2031.12.2020.pdf

Tässä esimerkki yhden äidinkielen ja kirjallisuuden taidon arviointikriteeristöstä (klikkaamalla saa suuremmaksi).

Voit laittaa ajatuksiasi joko tähän blogiin tai emaililla marttifi@gmail.com

Luokanopettajilla on oma valmennuswebinaari 27.9. illalla, joten  kommentit pliis siihen mennessä. 

   

Päivän aforismi

 

Valtuuston perehdytys: Kasvun ja oppimisen toimialan esittely 22.9.

 

UUDEN valtuuston valtuutetuille ja varavaltuutetuille järjestettiin tänään perehdytys Kasvun ja oppimisen toimialaan.

PÄÄTEEMOJA oli 5:

1) Kasvun ja oppimisen toimiala Harri Rinta-aho, 15 min

2) Suomenkielinen varhaiskasvatus Virpi Mattila, 15 min

3) Suomenkielinen perusopetus Juha Nurmi, 15 min

Sitten vartin tauko

4) Suomenkielinen toiseen asteen koulutus ja nuorisopalvelut Tapio Erma / Merja Nordling, 15 min

5) Ruotsinkieliset sivistyspalvelut, Outi Saloranta-Eriksson, 15 min

Niiden jälkeen oli varattu 30 minuuttia keskustelulle.

KIRJASIN muistiin kiinnostavia pointteja suomenkielisestä toiminnasta.

Kasvun ja oppimisen toimiala,  Harri Rinta-aho 

• Toimialan nimi on KOTO
• Yhtenäinen kasvun ja oppimisen polku
• Uutena nuorisoasiainjaosto
• Maan parhaat koulutuspalvelut
• Koronasta toipuminen vie enemmän kuin yhden vuode
• Tavoitteena:Sosiaalinen hyvinvointi: Segregaation ehkäisy ja kotouttaminen; Korona-ajan vahinkojen korjaaminen sekä lasten ja henkilöstön jaksaminen; Espoon harrastamisen mallin kehittäminen: Jokaiselle lapselle harrastus
• Tulevaisuus: 
• Espoo edelleen johtava koulutuskaupunki. Hyvät tulokset. Oppimiserot ovat kasvussa.
• Lasten ja nuorten hyvinvointi sote-ratkaisussa
• Digitalisaatio
• Kansainväliseen koulutukseen panostaminen
• Resurssit

• • Rahoituksen riittävyys Soten jälkeen
  • Kouluverkkotarkastelu (muutos on parempi mahdollisuus)
  • Investointipaineet (espoolaisia 4500 lisää tänä vuonna, noin 800 uutta koululaisia)
  • Työvoiman saatavuus

Suomenkielinen varhaiskasvatus, Virpi Mattila  

Mitä varhaiskasvatus on? 

Varhaiskasvatuslaki, 1§:

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.

Jokaiselle mahdollisuus kasvaa parhaimpaansa.

Huoltajalla on valinnanoikeus :

• Kunnan järjestämä varhaiskasvatuspaikka
• Yksityisen hoidon- tuki + mahdolliset kuntalisät
• Lasten kotihoidon tuki + mahdolliset kuntalisät

KUNNALLINEN VARHAISKASVATUS Päiväkodit (142)

Ryhmäperhepäiväkodit (32) Perhepäivähoitajat (21), yhteensä 12 200 lasta. Henkilökuntaa 2900.

YKSITYINEN VARHAISKASVATUS YKSITYISEN HOIDON TUKI, TUEN ESPOO-LISÄT, OSTOPALVELUT, PALVELUSTETELI

Päiväkodit (91), Ryhmäperhepäiväkodit (2), Perhepäivähoitajat (29)

- koko- ja osapäiväinen varhaiskasvatus

- esiopetus, kasvun ja oppimisen tuki sekä oppilashuolto (Yksityiset puistotädit)

Noin 3800 lasta.

LASTEN KOTIHOIDON TUKI + KOTIHOIDON TUEN ESPOO-LISÄT Espoo-lisä + ottolapsiperheiden + monikkoperheiden Espoo-lisä. Noin 3500 lasta.

Varhaiskasvatuksen palveluseteli otettu käyttöön 1.8.2021. Palvelusetelin käyttö laajenee. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus kasvaa.

Henkilöstön koulutustaso nousee.

Uhkia:

• Henkilöstön saatavuusongelmat, pula kelpoisuuden omaavasta henkilöstöstä, erityisesti varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista
• Henkilöstön ja esihenkilöiden työhyvinvoinnin vaarantuminen
• Vieraskielisten lasten määrän ja osuuden kasvu
• Päiväkotien eriytyminen lasten taustan mukaan

Suomenkielinen perusopetus, Juha Nurmi

Suomenkielisessä perusopetuksessa 30 495 oppilasta:

• 430 esikoululaista
• 20 403 oppilasta vuosiluokilla 1-6
• 9 549 oppilasta vuosiluokilla 7-9
• 113 oppilasta perusopetuksen lisäopetuksessa (kymppiluokka)

• Vieraskielisiä oppilaita vuosiluokilla 0-9 on 6912, mikä on noin 22,7% oppilasmäärästä.
• Erityisen tuen oppilaita on 2927 eli 9,8% vuosiluokkien 1-9 oppilasmäärästä
• Peruskouluja on 75, yksi vähemmän kuin viime lukuvuonna, koska Veräjäpellon ja Leppävaaran koulut yhdistyivät 1.8.2021 alkaen. Pienimmässä koulussa on 33 oppilasta ja suurimmassa 830 oppilasta.

• Iltapäivätoimintaan osallistuu noin 4600 oppilasta ja vammaisten hoitoon noin 260 lasta.

• Henkilöstömäärä noin 3 200, tämän lisäksi vuokratyövoimaa Seuresta (lähinnä avustajapalveluhenkilöstöä)

Yhtenäinen kasvun ja oppimisen polku:

• Yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa laitetaan siirtymä varhaiskasvatuksesta opetukseen kuntoon: yhteiset käytännöt (mm. tiedonsiirto ym.)

• Yhdessä toisen asteen ja nuorison kanssa varmistetaan, että peruskoulun jälkeinen oppivelvollisuuden toteuttaminen sujuu kaikkien oppilaiden osalta ilman

katkoksia. Opinto-ohjausta ja varhaista puuttumista ongelmiin tehostetaan

• Riittävän yhteiset käytännöt ja opetuksen järjestämisen periaatteet ruotsinkielisen perusopetuksen kanssa kuitenkin huomioiden yksiköiden erilaisuus ja kulttuuri

•  Vieraskieliset: Suomen kielen opetuksen toteuttaminen, kotouttamisen vahvistaminen, opetus entistä useammin omassa lähikoulussa. Kehitetään englanninkielisen ja kaksikielisen opetuksen palveluita.

• Oppilaiden hyvinvoinnista huolehtiminen: vain hyvinvoiva oppilas oppii

• Henkilöstön osaamisen kehittämisen painopistealueina vieraskielisyyden tuki, erityinen ja tehostettu tuki sekä digitalisaatio

Kohti isompia kouluyksiköitä ja että entistä useampi oppilas kävisi omaa lähikoulua omassa sosiaalisessa ympäristössään,

Perustelut: Isommissa yksiköissä  

• helpompi järjestää oppilaan tarvitsema erityinen tuki (erityisluokassatai yleisopetukseen integroituina) sekä vieraskielisyyden tuki
• erityisluokista ja maahanmuuttajien pienryhmistä on helpompi siirtyä takaisin oman koulunyleisopetukseen sen jälkeen kun pienryhmää ei enää tarvita
• koulu pystyy järjestämään laajemman kieliohjelman ja valinnaisaineiden tarjonnan ja tukemaan oppilaiden eri lahjakkuusalueita.
• psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja on useampana päivänä paikalla.
• Joustava pedagoginen ryhmittely onnistuu paremminkoulussa, jossa on useita ryhmiä kullakin luokka-asteella.
• oppilasalue on maantieteellisesti laajempi, jolloin siihen mahtuu
• sosioekonomisesti erilaisia alueita (segregaation torjunta).
• kestävän kehityksen näkökulma tukee pysymistä omassa lähikoulussa ja erityisoppilaidenkuljetuskustannukset pysyvät kurissa
• vuokrakulut ja toimintokustannukset oppilasta kohden ovat pienemmät (TakE)

Uhkia: 

Espoon taloudellinen toimintaympäristö tiukkenee

Segregaation ehkäisy

Suomenkielinen toiseen asteen koulutus ja nuorisopalvelut Tapio Erma / Merja Nordling 

Lukiokoulutus: 10 lukiota, noin 6000 opiskelijaa

• Espoonlahden lukio, painotus kielten opetus

• Etelä-Tapiolan lukio, painotus talous- ja yhteiskuntatieteellinen opetus, IB-

ohjelma

• Haukilahden lukio, urheilulinja

• Kaitaan lukio, kuvataidelinja

• Kuninkaantien lukio, painotus informaatioteknologia ja media

• Leppävaaran lukio, urheilulinja

• Otaniemen lukio, matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen erityistehtävä sekä teatterin ja median linja.  Valtakunnallinen kehittämistehtävä 

• Tapiolan lukio, musiikin opetuksen erityistehtävä. Valta-kunnallinen kehittämistehtävä:  

• Viherlaakson lukio, taidelinja

• Espoon yhteislyseo- ei painotusta

2. asteen koulutuksen koordinointi ja laajennettu oppivelvollisuus

• Espoon peruskoulun päättänyt oppivelvollisten ikäluokka 2021 3230
• Ilman jatkopaikkaa 9.9. noin 20. 

Nuorisopalvelut 300 000 kohtaamista vuosittain nuorten kanssa

• Alueelliset nuorisopalvelut: 18 nuorisotilaa, digitaalinen nuorisotila ja 2 liikkuvan nuorisotyön yksikköä (paku ja matkailuauto). Pääasiallinen kohderyhmä 12-17-vuotiaat. Lisäksi kesätoimintana n. 800 kurssi- ja leiripaikkaa 9-17 –vuotiaille.
• Ohjaamotalo: Kynnyksetön tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu 16-29 –vuotiaille Leppävaaran starttipisteellä. Apua mm. opiskeluun, ammatinvalintaan, työnhakuun, asumiseen, toimeentuloon, talouteen, hyvinvointiin ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa monialaisena yhteistyönä.
• Tuemme nuorisoyhdistysten, vapaiden nuorten ryhmien sekä nuorisovaltuuston toimintaa.

Strategiset kärjet tuleville vuosille: 

• Digitaalinen nuorisotyö, 
• kansainvälinen nuorisotyö, 
• kestävä nuorisotyö, 
• osallisuus ja vaikuttaminen sekä 
• yhdenvertaisuus. 
• Osallistumme aktiivisesti espoolaiseen, suomalaiseen sekä eurooppalaiseen nuorisopoliittiseen keskusteluun.

Kaupunkitas. 2. asteen koulutuksen opiskeluhuolto (psyk ja kur) 12 500 opiskelijaa

Ruotsinkieliset sivistyspalvelut, Outi Saloranta-Eriksson

Oma lautakunta: Svebi

• 1423 barn i småbarnspedagogik
• 3075 elever i den grundläggande utbildningen 
• 642 studeranden i gymnasiet
• 3825 studeranden på Arbis-kurser
• 5407 möten med ungdomar
• 7586 besökare i kulturverksamhet (2019, inkluderar ej Kulps, Kulturspaning, Kulturkedjan)

• 25 kommunala daghem + 2
• familjedagvårdare + 1 köpavtal, 1
• servicesedeldaghem, 3 privata daghem (1
• gruppfamiljedaghem) 11 grundskolor
• 1 gymnasium
• 1 ungdomslokal
• 1 kultursal
• Arbis använder stadens lokaler
• + yrkesutbildning i Prakticum, +16 tjänster köps

Keskusteluosuus

KIRJASIN muistiin kiinnostavia pointteja suomenkielisestä toiminnasta.

Päivän ajatelma

 

VIISAS AJATELMA kaikelle kouluväelle yli 50 vuoden takaa. 

Koskenniemi, Matti ja Valtasaari, Antero (1965). Taitava opettaja. Johdatusta kansakoulunopettajan työhön. Kolmas painos. Helsinki: Otava.

Päivän aforismi

 

TÄMÄN todella paljon lainatun aforismin kirjoittajaksi on kirjattu Joshua J. Marine.  Joku tutkiva journalisti selvitti, että kyseistä henkilöä ei ole olemassakaan ja arveli perustellusti , että kirjoittaja onkin Darlene Robbins

ks. lisää

https://www.paivanlehti.fi/paivan-sitaatti-haasteet-tekevat-elamasta-mielenkiintoisen-ja-niista-selviytyminen-elamasta-merkityksellisen/

Työ kestävän Espoon rakentamiseksi alkaa

POLITIIKAN syksy uusilla pelipaikoilla alkaa osaltani. Tänään on   Kestävä Espoo -kehitysohjelman ohjausryhmän ensimmäinen (teams)kokous. Kestävä Espoo on  yksi lautakuntia vastaava elin, jossa on mukana niin poliitikkoja kuin virkamiehinä. 

Kolme muuta nyt käynnistyvää ryhmää ovat: Elinvoimainen Espoo, Hyvinvoiva Espoo (SDP:n edustajana Helena Marttila) ja Tapahtumien yhteisöllinen Espoo (Vpj. Habiba Ali demareista).. 

Ohjelmaryhmät ovat eräänlaisia ajatushautomoita.Itse olin ensimmäisen valtuustokauteni vastaavan Nuorten elinvoimaisuus- ohjelmaryhmän puheenjohtaja. Hieno pesti.

Tämä kehittämisohjelmaryhmä on toiminut jo kaksi valtuusto-kautta, ja nyt alkaa kolmas. Tavoitteena on edelleen tehdä töitä  Espoon kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi! Teemoja on 4:

• kestävän kehityksen ja hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen edistäminen
• ilmastotyön kädenjäljen kasvattaminen
• puhtaiden ja älykkäiden kaupunkiratkaisujen kehittäminen
• edellytyksiä kestävälle kasvulle YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) edelläkävijänä.

Ohjausryhmän puheenjohtajana on Meri Löyttyniemi (vihr) j ja varapuheenjohtajana Markku Markkula (kok). Jokaisesta puolueesta on tössö ohjelmassa yksi edustaja. Minä edustan demareita. Jäsenten on oltava valtuutettuja tai varavaltuutettuja. 

Ohjelmapäällikkönä on Pasi Laitala.

ENSIMMÄISEN kokouksen tavoitteena on tutustuminen, luottamushenkilöjäsenten perehdytys Espoon kestävän kehityksen työhön sekä ohjelmatyöhön, tavoitteiden asettaminen yhteiselle työskentelylle sekä työskentelykäytännöistä sopiminen.  

   

Päivän ajatus

 

Yhteistoiminnallinen toimintakulttuuri. Mitä järkeä?

AIKA ajoin  yhteistoiminnallisen oppimisen ystävät pääsevat haastetuksi, kun yrittävät "myydä" yhteistoiminnallisuuden ideaa myös organisaatioiden toimintakulttuuriin ja sitä tavoittelevaan johtamiseen. 

Yritän ottaa haasteen vastaan.

YMMÄRRÄN kitkan. Yhteistoiminnallinen oppiminen on alun perin kasvattavan opetuksen työkalu. Miten sellaista voisi käyttää aikuisten oikeassa työssä?  Eihän siinä ole järkeä? Lapset ja aikuiset sekä koulu ja työ ovat ihan eri asioita. 

ALOITETAAN käsitteellä toimintakulttuuri. Mitä se tarkoittaa? Oikein yksinkertaistaen toimintakulttuuri  on historian aikana syntynyt vakiintunut tapa toimia tietyllä tavalla, tietyillä rakenteilla, tietyllä työnjaolla  ja tietyllä olettamusperustalla. 

Yrjö Engeström puhuisi samasta varmaankin mieluummin toimintajärjestelmän käsitteellä. Kannattaa lukea häntäkin.

Organisaation tapa toimia voi olla tehokas tai tehoton. Ajan myötä tehokas toimintakulttuuri voi menettää tehonsa. Maailma kun muuttuu. Organisaation sisällä toimii yhteisö. Yhteisö voi voida hyvin tai huonosti. Aikanaan hyvinvoiva  yhteisö voi alkaa voida pahoin.

MITEN kehittää tehotonta toimintakulttuuria tehokkaaksi.? Entä miten palauttaa pahoinvoiva yhteisö hyvinvoivaksi. Ja pitää se jatkuvasti sellaisena.

Yhteistoiminnallisen toiminta-kulttuurin kehittämisprosessin  vaikuttavat lääkeaineet

YKSI lääke on yhteistoiminnallisuus ja sen periaatteet.

Jotta kehittämistoiminta olisi yhteistoiminnallista, "potilaalle" annetaan  seuraavia "lääkkeitä" kullakin organisaation johtamisen tasolla.

1. Positiivinen sosiaalinen riippuvuus 

TUTUMPIA termejä: Auttamisalttius, me-henki, kiinteys, kiintymys. koheesio, kollegiaalisuus, kuuntelevuus, ryhmän vetovoima, välittäminen, yhteishenki, yhteisöllisyys, ystävällisyys

Ihmisen perustarpeita on kuulua joukkoon, jossa jäsenet kokevat kuuluvansa yhteen. Ryhmässä/tiimissä on syntynyt tunne, että he tarvitsevat toisiaan suorittaakseen ryhmän tehtävän. Ja ethos, että ketään ei jätetä. 

Keskeisiä keinoja ovat mm. 

• Aikaa yhteishengen rakentamiseen
• Ei selkään puukotukselle
• Huumori, hauskuttelu
• Identiteetin rakentaminen ryhmälle (nimi,logo...)
• Keskinäinen kannustaminen
• Luottamuksellisuus
• Pelisäännöistä sopiminen 
• Ratkaisukeskeisyys
• Ryhmäyttäminen (yhdessä tekeminen, kokeminen, elämykset)
• Tutustuminen ****
• Yhteisten tavoitteiden luominen

2a) Yksilöllinen vastuu työstä ja oppimisesta 

TUTUMPIA termejä: Ahkeruus, itsearviointi, itsehallinta, ,itsekuri, itseohjautuvuus, sitoutuneisuus, tavoitteisuus, yrittäjämäinen työote

Tavoitteena sitoutuminen yhdessä sovittuun. Kilpailun sijaan yhteistyötä.työnjaossa sovitut tehtävät. Ryhmän ei tule sallia peukalokyytiläisiä eikä myöskään työjuhtia, 

Keskeisiä keinoja ovat mm. 

• Deadlinet ja poijut
• Omien vahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen
• Puhuminen
• Puuttuminen
• Selkeät tavoitteet
• Seuranta

2b) Yhteinen vastuu työstä ja oppimisesta

TUTUMPIA termejä: Tiimioppiminen, tiimityö, työnjako, vahvuudet,yhteen hiileen puhaltaminen,yhteistoiminta, yhteisvastuu

Auttamisvastuu. Eksperttiys käyttöön. Kilpailun sijaan yhteistyötä. Oivalletaan,  että yhteinen vastuu on yhteinen etu.Ryhmään rakennetaan henki, jossa  pyritään parhaaseen, tehdään yhdessä ja autetaan toisia. Vastavuoroinen jakaminen ja vastaanottaminen ovat tasapainoissa. Vastavuoroisuus tarkoittaa, ettäö jokainen saa, mutta on myös valmis antamaan. Luottamus.

Keskeisiä keinoja ovat mm. 

• Auttaminen
• Jaettu johtajuus.
• Johtamissopimukset
• Kiittäminen
• Korjausliikkeet
• Kunkin tuen tarpeen tunnistaminen
• Kunkin vahvuuksien tunnistaminen
• Onnistuvat prosessit esille
• Opiskelusopimukset
• Osaamisinventaario
• Reilu kuri
• Uuden oppimisen sanallistaminen
• Vastavuoroinen opettaminen 

3) Osallistava avoin vuorovaikutus 

TUTUMPIA termejä: Avoimuus, demokratia, dialogi, interaktio, osallisuus, tahdikkuus, tasavertaisuus

Kyse on a) demokratiasta, jokaisen oikeudesta tulla kuulluksi. 

Kyse on myös b) vuorovaikutuksen ja kontaktien määrästä;ne  lisäävät sympatiaa. 

Konkreettisia keinoja ovat;

• Avoimuus eri suuntiin
• Dialoginen keskustelukulttuuri vs. väittely
• Lämmittelypuheet. Ei suoraan asiaan. 
• Omien tavoitteiden julkistaminen
• Osallistumisjärjestelmät
• Pelisääntöjen luominen mm. vaikeiden asioiden puheeksottamisessa
• Selitysten antaminen ja vastaanottaminen
• Tiedon ja ymmärtämisen  tarkentaminen ja asian tai tehtävän edelleen kehittely yhdessä kesustellen ja neuvotellen. 
• Yhteenvetojen tekeminen
• Yhteiset linjaukset organisaation eri tasoilla

 4) Sosiaalisten taitojen hallinta 

TUTUMPIA termejä:  Hyvöt tavat, roolit, tunnetaidot, vuorovaikutustaidot

Työyhteisössä tarvitaan riittävät sosiaaliset taidot

Konkreettisia keinoja ovat:

• Epäasialliseen työkäyttäytymiseen puuttuminen
• On opetettava tietoisesti muun muassa johtamistaitoja, keskinäistä luottamusta ja toisten arvostamista, toisen tarkkaavaista kuuntelua, neuvottelua ja päätöksentekoa, ris- tiriitatilanteista selviytymistä sekä palautteen antamista.
• Ratkaisukeskeisyys. Ks. Ben Furman
• Rooliharjoitukset; toisten kuuntelemista lisäävä keino: roolit. esim. kannustaja, tarkastaja, reportteri, välinemestari. tehtävärooleja: ideoija, materiaalin hankkija, ajanottaja, lukija, tarkistaja, mieleenpalauttaja, kirjuri.sosiaalisia rooleja: rohkaisija,  kannustaja, neuvoja, epäilijä, yhteenvetäjä, selkiyttäjäm tarkkailija. 
• Vaikean asian puheeksiottamisen pelisäännöt
• Virheistä oppimisen asenne
• Yhdessä sovitut pelisäännöt, joita myös noudatetaan, ovat perusta sosiaali- selle kanssakäymiselle. 

5) Yhdessä tapahtuva arviointi ja pohdiskelu eli reflektio 

TUTUMPIA termejä: Itsearviointi, itseuudistava. oppiva yhteisö/organiusaatio, onnistumisen kriteerit, palaute, seuranta,välitavoitteet, 

Ei vain tehdä vaan myös pysähdytään. Uskalletaan puhua ongelmista, mutta myös arvioida kriittisesti omia tekemisiä

Konkreettisia keinoja ovat mm.

• Miten työskentelimme? Miten voimme parantaa yhteistä työskentelyämme? 
• On luotava tilaisuuksia oppia yhdessä tehdystä työtä; 
• Tehdään oppiminen näkyväksi: mistä huomaamme, että olemme oppineet. Mitä opimme? Miltä toiminta tuntui? 
• Virheiden tunnistaminen ja korjaaminen
• Yhteisnäkemys niistä kriteereistä joiden avulla tuloksia mitataan.

Kohti oppivaa organisaatiota ja yhteisöä 

YHTEISTOIMINNALLISESTI johdettu ja toimiva organisaatio on jatkuvasti työssä ja työstä oppiva organisaatio. Se on organisaatio, jolla on kyky luoda uutta, hankkia ja siirtää tietoa sekö muuttaa omaa käyttäytymistään uuden tiedon ja uusien käsitysten mukaan.

Yhteistoiminnallinen toimintakulttuuri on oppivan organisaation reagoiva ja itseohjautuva oppimisympäristö. 

SE on tehokas, koska se saa koko porukan osaamisen käyttöönsä. Siinä toimiva yhteisö voi hyvin, koska siellä vallitsee keskinäinen luottamus ja hyvänsuonti. Yhteisöä pitää koossa siihen kuuluvien ihmisten yhteinen sanallistettu arvoperusta ja yhteisvastuun tunne.

YHTEISTOIMINNALLINEN toimintakulttuuri on sekä prosessi että päämäärä. Siinä on järkeä. Siinä on sydäntä.