Kirjoja

Kirjoja

torstaina, toukokuuta 14, 2020

Uutta etsimässä Amerikassa vuonna 1939. Osa 4

TÄMÄ on  neljäs - ja viimeinen - lastu Ukko Kivistön  vuonna 1945 painosta tulleesta teoksesta  "Amerikassa uutta etsimässä".

Tässä lastusta etsin vastausta, miksi niin monin tavoin huike, monipuolinen ja perinpohjainen  Winnetka plan- kokeilu onnistui ja kesti  tässä pienessä kaupungissa maailman muutosta yli 20 vuotta. Monet sen ideat otettiin käyttöön ympäri Yhdysvaltoja. Monet niistä olisvat yhä käyttökelpoisia ja upeita.

Jäsennän löytämäni mahdolliset onnistumisen syyt praktiseen muutosteoriaan ns. muutosnyrkkiin, jonka olen aikanaan hahmotellut oman väitöskirjani pohjalta.









1. Opettajat, joilla on muutoksessa tarvittava kapasiteetti

Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla 





Kapasiteetilla tarkoin tietoa = mitä?, taitoa = miten?, tahtoa = miksi? ja tilaisuus = millä ja missä?




  • Winnetka-Plan- hankkeen johtaja C.Washburne oli itse hankkeen takana. 
  • Hänellä oli vahva pedagoginen tausta itsellään, tohtorina, opettajana ja opettajankouluttajana.
  • Tarkastaja osasi innostaa opettajia ja  hänen intonsa  tarttui jokaiseen opettajaan.
  • Kaupunki oli pienoinen huvilakaupunki, jossa asui varakkaita ihmisiä. Se oli yksi Amerikan rikkaimpia kuntia. Hankkeelle luotiin hienot taloudelliset reurssit.
  • Opettajat olivat kasvattajia, jotka uhrasivat vapaa-aikansa, omaisuutensa ja parhaat työvuotensa amerikkalaisella tarmolla lasten hyväksi.
  • Opettajat olivat omaa työtään tutkivia opettajia.
  • Heidän tukenaan oli vahva nykykielellä oppilashuoltoväki.

2. Kohde, joka on tärkeää muuttaa
Winnetka Planin muutoskohteena oli kansakoulun ja myöhemmin myös jatkoluokkia vastaavan junior high schoolin kokonaispedagogiikka opetussuunitelmasta arjen järjestelyihin niin että Wanhasta koulusta säilytetään hyvä ja samalla raivataan tilaa uudelle lapsikeskeisemmälle toiminnalle.
  • Hankkeen johtaja seisoi muutoksen takana- se oli hänelle tärkeä ja omakohtainen
  • Myös aktiivise vanhemmat halusivat koulun uudistuvan. He olivat tyytymättömiä vanhoihin lukukouluihin.
  • Idea perustui tuoreimpaan ns. lapsitutkimukseen = älykkyyden mittaamiseen.
  • Idea istui oman aikansa uuteen lapsikäsitykseen = elettiin lapsen vuosisataa - Ellen Key

3. Idea, joka ratkaisee kohdetta vaivaavan ongelman
Tässä on kyse siitä, että uusi idea toimii tehokkaasti, eikä tuota tuhoisia sivuvaikutuksia
  • Idea sai vahvaa tukea oman aikansa globaalista uuden koulun liikkeestä
  • Sen arvot olivat eettisiä: vapaus, lapsuden arvo, yksilö ja kuinkin myös isänmaallinen kansalaine
  • Burk oli testannut idean toimivuutta omassa seminaarissaan ja Washburne jatkoi
  • Turhia asioita karsittiin sisällöistä. Valikoitiin tarkasti, mitkä ovat ne pääasiat, jota tulee oppia.  Kokonaisuuksien tuli olla mielekkäitä.
  • Ratkaisut perustuivat tutkimuksiin. Esim. äidinkielen opetuksessa tutkittiin sivistyneiden sanavarastoa jotta löydetään ne sanat, joita lapset parhaiten tarvisevat oppiakseen lukemaan.
  • Tutkittin minkäikäisinä minkin taidon voi oppia. Piti  olla iälle sopivia tehtäviä.  
  • Tarkoin harkitut opittava asiat sijoitettiin oppisuunnitelmaan järjestelmällisesti niin, että  oppiminen osui sopivaan aikaan lapsen valmiutta ja kiinnostusta sekä käytön yleisyyttä ajatellen. Lapsen tuli olla valmis siihen, mitä hän joutuu oppimaan. Aineet tulee opettaa psykologisesti ei loogisesti.
  • Kunkin lukukauden lopussa opettajat tarkastivat jokaisen oppilaan työsaavutukset ja opettajat kerääntyvät neuvotelemaan ja suunnittelemaan järjestelmän kehittämistä.
  •  Joustava koulumenetelmä, joka oli omaksunut välittävän muodon uuden ja vanhan koulusuunnan välillä.
  • Metodit olivat jatkuvan kriiillisen tukkimuksen alaisin. Niitä parannetiin ja korjatiin jatkuvasti .

4. Hanke, joka toteutetaan otteella johon kuuluu...
  • Hyvä suunnittelu
  • Kaikkien niiden osallistaminen, joita asia koskee
  • Ahkerasti yhdessä tehty työ
  • Washburne toimi varovaisesti, kriitillisesti ja huolellisesti valmistellen. 
  • Hänellä ei ollut mitään piintynyttä metodia. 
  • Kokeilu aloitettiin alaluokilta, ja sen edistymista seurattiin
  • Kaikessa oli järkiperäistä johdettua toimintaa
  • Järjestelmää oli vuosien varrella kehitetty kokeilujen ja tarkkailujen tuloksena 
  • Hanketta kehitettiin johtajan innostaessa opettajia.
  • Vanhemmille avattiin erilaisin tilaisuuksin ja kirjoin uudistuksen ideaa ja perusteluja.
  • Vanhempia kuultiin ja heidän huoliinsa vastattiin
  • Vanhemmat otettiin mukaan toimintaan ja kouluun
  • Opettajilla oli aktiivinen rooli ja myös autonomiaa.
  • Opettakunta teki töitä yhdessä.
  • Opettajien ja perheiden tukena  toimi vahva oppilashuoltoryhmä

5. Koulu, joka on työtilassa
  • Jo koko Winnetkan kaupunki oli poikkeuksellinen. Winnetkan  6-vuotista kansakoulua  kävivät rinnan miljardöörien ja työmiesten lapset. Tytöt ja pojat olivat samassa luokassa.
  • Koulun henkilökunta, 90 miestä ja naista, olivat Winnetkan kansakoulun kasvatusopillinen labratorio.  
  • Olosuhteet rakennuksineen jne. olivat huikeat.
  • Vanhempien tyytymättömyys osattiin kohdata.
Lopuksi

Etsin siis vastausta, miksi Winnetka plan- hanke onnistui ja kesti yli  kaksikymmentä vuotta.  Vastaus kuuluu leikkimielisesti: koska siinä noudatettiin Hellströmin praktista Muutosnyrkki- muutosteoriaa.

Todellisuudessa salaisuus lienee siinä, että kyseessää oli moninkertainen poikkeusilmiö.  Jo Winnetkan kaupunki oli ja on yhä täysin poikkeuksellinen. Wikipedian mukaan sen väkiluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 12 198 - siis Kauniaisten kokoinen.  90,1 prosenttia asukkaista on valkoisia.  Vuonna 2015 se oli Yhdysvaltain toiseksi varakkain kunta.  - siis Kauniaisten oloinen.

Kaikki palikat osuivat vuonna 1919 kohdalleen. Ajan uusi lapsikeskein henki ja ihanteet. Uusi näkemys oppimisesta. Lapsitutkimuksen kukoistus. Unelmat ja resurssit toteuttaa niitä.  Oikeat henkilöt oikeilla paikoilla,

Auki jää vielä kysymys: Mitä Winnetka Planista Winnetassa yhä elää. Nopean  nettiselailun perusteell näyttää, että lapsikeskeisestä hengestä on vielä paljon jäljellä. Ehkä se sammunutkaan, vaikka  hankkeen sielu: Washburne siirtyi muihin tehtäviin - niinkuin usein pedagogisissa innovaatioissa käy.

Piirissä 36 on nyt viisi koulua, yksi yläkouluista  on Carleton Washburne School. Edelleen toiminnassa on Ukko Kivistön kirjan julkaisemisen aikaan juuri valmistunut Elias ja Eero Saarisen suunnittelema Crow Island School- koulurakennus sekä Skookie School.

Ei kommentteja: