Itseohjautuvuus: vapaaehtoista mutta välttämätöntä

HESARISSA oli 11.6. mielenkiintoinen haastattelu Karoliina  Jarenkon ja  Frank Martelan   kirjasta: Itseohjautuvuus – miten organisoitua tulevaisuudessa?

Poimin jutusta itselleni muistiin asioita, jotka kolahtivat. Jäsentely on omani.

JUTTU vakuutti minut entisestään siitä, kuinka tärkeä kyky itseohjautua tulevaisuudessa on. Ja siksi perinteisen kunnianarvoisen kouluoppimisen rinnalle tarvitaan myös riittävästi  keitaita, joissa oppilaat saavat harjoitella  turvallisesti itseohjautuvuutta

SEN sijaan en vielä uskalla ajatella, mitä nyt toki hyvin mutta  byrokraattisesti  ja hitaasti toimivasta koululaitoksesta  jää jäljelle kun sen törmäyttää   Jarenkon ja Martelan maalailemaan  itseorganisoituvan organisaation malliin.

Wanha Yritys

Vanhaa yritystä kuvaavat seuraavat piirteet:

• Byrokratia (Byrokratialla oli kirjoittajien mukaan hyveellinen lähtökohta: omavaltaisuutta rajoittamalla luotiin tehokkaampi ja oikeudenmukaisempi organisaatiomuoto. Jos aikaisemmin kuningas vaikka suosi kavereitaan, byrokratia – siis hallinnon valta – jyräsi kaverisuhteiden tai lahjonnan edelle) 
• Organisaatiossa kukin tietää paikkansa. Tarkka hierarkia. Järjestys. 
• Johtaja tietää – mutta hänellä ei voi olla tietoa kaikista ongelmista tai muutoksista
• Työntekijällä ei ole valmiuksia ja tietoa päätöksentekoon. 
• Kalleus: turhia johtajia  (kaikki hallinto tai byrokratia ole turhaa)

Ongelma: Wanha yritys on hidas.  Byrokratian rattaiden raksuttaessa menee ikä ja terveys. Jäykkä byrokratia ei ole riittävän nopea vastaamaan nykyiseen muutostahtiin.

Uusi itseorganisoituva Yritys

Uutta  yritystä kuvaavat seuraavat piirteet:

• Itseorganisoituva  
• Kaikkien päämäärä: tehdä asiakkaan palveluko­kemuksesta mahdollisimman ­hyvä.
• Kannustaa työntekijöitä itseohjautuvuuteen 
• Luottamus.Virheitä saa tehdä
• Itseohjautuvat tiimit
• Itseohjautuvat työntekijät 
• Liikkumatilaa työntekijöille. Sanavaltaa siihen, mitä ja miten työ tehdään. Natsoja tehdä päätöksiä itsenäisesti.

Itseohjautuvuuden avulla on mahdollista tehostaa yritysten toimintaa ja tehdä samalla työntekijöistä tyytyväisempiä.

Luen tekstiä niin, että tällainen yritys sopii monelle, mutta se myös vaatii  fiksut, motivoituneet ja luovat rivityöntekijät. Kaikille itseohjautuvuus ei sovi. ( Se ei sovi ei-itseohjautuville-– mutta antamalla autonomiaa siihen voi kasvaa, kirjoittavat).

Kirjan kirjoittajat ovat kuitenkin sitä mieltä, että  itseohjautuvuus kuuluu ihmisluontoon.

” Haluamme luontaisesti saada asioita aikaan ja haluamme olla porukassa, joka tekee asioita. Jos ihminen passivoituu, ne ovat usein rakenteet, jotka passivoivat”. –- Frank Martela

Maailman muutos

VALITSIN tälle blogilastulle otsikon Itseohjautuvuus: vapaaehtoista mutta  välttämätöntä. Miksi? Koska tämä Hesarin juttu vahvistaa kantaani. Maailma on muuttumassa peruuttamattomasti. Itseohjautuvuus on siinä maailmassa  paitsi mahdollisuus, myös välttämättömyys.

Ihmisen historiassa on haastattelun mukaan ollut kaksi suurta mullistusta.  Ensimmäinen oli se, kun siirryimme keräilijöistä viljelijöiksi.  Toinen oli se, kun teollistumisen myötä muutimme kaupunkeihin.  Nyt elämme (mahdollisesti) kolmannessa ihmiskunnan suuressa murroksessa.
Muutos johtuu globalisaatiosta, älyteknologioista ja robotisaatiosta.

Yritysten on kyettävä vastaamaan ketterien yritysten kilpailuun. Vastaus voi olla  itseorganiusoituminen (MH).

Työntekijöiden tasolla itseohjautuvuus  on välttämätöntä siksi, että yksinkertaiset rutiinityöt menevät roboteille.  Myös hallinto ja keskijohto ovat vaarassa menettää toimeentulonsa. Niiden täytyy alkaa miettiä, mitä hyötyä (lisäarvoa) heistä olisi.

JUTTU päättyy ajatukseen: "Se, kannattaako muutosta vastustaa vai mukautua, on jokaisen oma asia." Pelottavan eksistentialistinen heitteillejättö. Oma ajatukseni olisi humanistisempi; pidetään huolta, että kaikki pysyvät mukana. Tuetaan. Vahvistetaan uskoa kykyyn selvitä. Puretaan opetuksesta (ja HUH myös koulusta) rakenteita, jotka jähmettävät sen kykyä uudistua.