Kunnon matkaajan tavoin kokosin hieman tietoa tästä mielenkiintoisesta saaresta ja sen historiasta.
Islanti on Euroopan toiseksi suurin saari; sen pinta-alaltaan noin kolmasosan Suomesta. Asukkaita on noin 320 000. Islannissa puhutaan islantia, joka on puhutuista pohjoismaisista kielistä lähimpänä alkumuotoaan. Islannin rahayksikkö on kruunu, króna (kannattaa siis vaihtaa?)
Islannissa on suuri määrä tulivuoria, ja siellä tapahtuu myös paljon maanjäristyksiä. Myös kuumat lähteet ovat kiinnostavia. Alkuperäiset metsät on saaren asuttamisen jälkeen hakattu lähes kokonaan. Ilmasto on Golfvirran ansiosta leuto ympäri vuoden.
Islanti syntyi noin 20 miljoonaa vuotta sitten tulivuorenpurkausten tuloksena. Todennäköisesti se asutettiin vasta keskiajalla 800-luvulla. Väitetään, että se löydettiin vahingossa- kuten Amerikkakin. Islannin kuulema löysi Naddoddur- yksi Färsaarten ensimmäisistä asukkaista. Hän yritti purjehtia Norjasta Färsaarille, mutta eksyi. Naddoddur antoi maalle nimen Snæland (Lumimaa).
Nimen Islanti saari sai sinne tarkoituksella purjehtineelta skandinaavilta Flóki Vilgerðarsonilta.Talvi oli kylmä, ja vuonot olivat jäässä. Niinpä hän antoi maalle nimen Ísland (Jäämaa).
Maan pääkaupunkin nimeen: Reykjavik liittyy siihenkin tarina. Islannin (muka) ensimmäisenä pysyvänä asukkaana on yleensä pidetty norjalaissyntyistä Ingólfur Arnarsonia. Hän muutti vuonna 874 perheineen asumaan paikalle, jolle hän antoi nimen Reykjavík (Savujen lahti). Nimi johtui maasta nousevista geotermisista höyryistä.
Muutamassa vuosikymmenessä norjalaiset merenkulkijat asuttivat Islannin kaikki asumiskelpoiset alueet. Mukanaan he toivat irlantilaisia ja skotlantilaisia orjia. Islantiin paettiin Norjasta tyrannimaista Harald Kaunotukkaa.
Islannin historiasta löytyy merkittäviä asioita. Demokratian osalta tärkeää on, että jo vuonna 930 Islantiin perustettiin eräänlainen parlamentti, allting eli yleiskäräjät. Se sääti lakeja, ratkaisi riitoja ja käytti tuomiovaltaa. Alltingia on pidetty maailman vanhimpana yhä toimivana parlamenttina.
Jo 900-luvulla eurooppalaiset yrittivät käännyttää islantilaiset kristinuskoon. Islannin ensimmäinen piispa vihittiin virkaansa vuonna 1056.
Islanti oli itsenäinen valtio vuoteen 1276 saakka. Samoihin aikoihin, kuin ruotsalaiset miehittivät Suomea, Norja otti ylivallan Islannissa. Sattui muutakin kurjaa. Alkoi vuosisatoja kestänyt ns. pieni jääkausi.
Islanti oli Norjan vallan alaisena vuoteen 1387, jolloin Norja ja sen mukana myös Islanti tuli osaksi Kalmarin unionia. Tanska oli unionin johtava valta. 1500-luvun puolivälissä Tanskan kuningas Kristian III teki luterilaisuudesta valtionuskonnon. Islanti kuului Tanskaan aina vuoteen 1918 saakka.
Vuonna 1783 Laki-tulivuori purkautui. Sitä seuranneen nälänhädän aikana menehtyi neljäsosa maan väestöstä.
1. 12 1918 Tanskassa vahvistettiin ns. personaaliunionilaki, jolla Islanti tunnustettiin itsenäiseksi kuningaskunnaksi, jolla oli vain yhteinen kuningas Tanskan kanssa. Sopimuksen mukaan Tanska huolehti myös Islannin ulkopolitiikasta ja maanpuolustuksesta.
Kun Natsi-Saksa 9. huhtikuuta 1940 miehitti Tanskan, Islannin allting päätti ottaa maan ulkopolitiikan omiin käsiinsä. Islannille valittiin myös väliaikainen valtionhoitaja Sveinn Björnsson, josta myöhemmin tuli Islannin tasavallan ensimmäinen presidentti.
Toisen maailmansodan ensimmäisen vuoden ajan Islanti pysytteli tiukasti puolueettomana ja vastusti sekä Ison-Britannian että Saksan yrityksiä puuttua maan asioihin. Toukokuussa Ison-Britannian sotalaivasto kuitenkin suoritti maihinnousun. Islanti oli tämän jälkeen liittoutuneiden miehittämänä koko sota-ajan. Heinäkuussa 1941 Islannin puolustus siirrettiin sopimuksella Yhdysvaltojen vastuulle. Maahan tuli 40 000 amerikkalaista sotilasta, mikä oli enemmän kuin islantilaisten aikuisten miesten lukumäärä.
Islanti kukoisti sodan aikana. Islantilaisten elintaso pysyi sodan jälkeenkin korkeana. Islannin talous oli riippuvainen kalan saatavuudesta ja kysynnästä maailmalla.
Kansanäänestyksen perusteella Islanti itsenäistyi kokonaan, ja se muuttui tasavallaksi 17. 6. 1944.
Lokakuussa 1946 Islanti ja Yhdysvallat sopivat, että Yhdysvaltojen vastuu Islannin puolustuksesta lakkasi. Islanti liittyi NATO:on vuonna 1949. Sopimuksen mukaan Islanti ei kuitenkaan koskaan osallistuisi hyökkäystoimiin mitään muuta maata. Amerikkalaiset sotilaat pysyivät Islannissa vuoteen 2006 saakka, jolloin Keflakvikin sotilastukikohta suljettiin.Yhdysvallat on yhä sitoututunut huolehtimaan Islannin puolustuksesta, sillä molemmat maat ovat NATO:n jäseniä.
Vuonna 1994 Islanti liittyi Euroopan talousalueeseen.
Lokakuussa 2008 Islantia kohtasi vakava talouskriisi, jossa pankkijärjestelmä romahti, minkä vuoksi Islannin oli otettava suuria lainoja IMF:ltä ja muilta mailta.
Islantilaisia kuuluisuuksia ei ole liikaa. Pop-musiikin saralla sellainen on Björk. Kirjallisuuden alalla Nobelin on saanut Halldór Laxness (mm. Salka Valka).
Muutamia islantilaisia sanontoja:
Góðan daginn! (gouthan daijinn) - Hyvää päivää!
Bless! - Hei hei!
Takk fyrir! (tahk fiirir) - Kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti