Klikkaamalla saa solut lukukelpoisiksi. |
Sanallinen arviointi on useasti ollut itse asiassa ihan yhtä määrällinen kuin numerotkin. Siinä on arvioitu jotain taitoa mm. sen mukaan, kuinka perinpohjaisesti se hallitaan.
Laadullinen arviointi on kuitenkin vähän toinen juttu. Sekin edellyttää jonkinlaista tasomallia, siis asteikkoa, mutta oleellinen ero on siinä, että osaamista kuvataan kullakin tasolla ikäänkuin laadullisina kehitysaskelina. Toiminta eri tasoilla on erilaista. Tällainen arviointi auttaa näkemään, mitä joku jo osaa ja avaa konkreetisi, mitä seuraavaksi pitäisi opetella.
TEIN aikani kuluksi tällaisen tasomallin ryhmänä toimimisen taidoista (en siis yksilön taidoista toimia vaan nimenomaan ryhmän ryhmänä) lähinnä aikuisia varteen (esim. työyhteisön tiimit).
Tasoja on tässä luonnoksessa neljä. Kuvaan ryhmän toimintaa kullakin tasolla sanoilla, joita olen poiminut mm. opetussuunnitelman perusteista ja jaossa olleista NPDL- hankkeen materiaaleista.
Olen jäsentänyt ryhmän toimintaa seitsemän osa-alueeseen:
- Ryhmän itseohjautuvuuden aste
- Työn suunnittelu ja työnjako
- Päätökset ja kommunikaatio
- Työnteko
- Seuranta ja arviointi
- Tulokset ja
- Tulosten jakaminen.
ITSE arvelen, että tällaiselle pohdinnalla voisi tukea esim. koulujen tiimien kehittymistä. Siinä fokus on myös ammatillisesti ryhmässä ei kenenkään persoonassa. Vai mitä ajattelette?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti