Kirjoja

Kirjoja

keskiviikkona, helmikuuta 24, 2016

Luennon rehabilitointia mm. stand-up- luennon näkökulmasta

MINULLA on ollut jo pitkään valtava etuoikeus saada pitää luentoja. Kaunis kiitos.

Luento on  kuitenkin yleisesti demonisoitu vanhanaikaiseksi. Harmi. Olen eri mieltä. Luento on yhä vallan upea tapa opettaa. Jos on oleellista sanottavaa.

TÄNÄÄN pelkkä sisältö  ei riitä tekemään luennosta kiinnostavaa.  Opettajan  on  myös opeteltava  muotokieltä. Timing on tärkeä. Vaihtelu. Moniaistisuus. Yllättävyys.

Arvelen itse olevani parhaimmillani luentosprintterinä (siis lyhyen pätkän vieraana), jonka tyylilajina on stand-up-luento. Siis luento, jossa ration lisäksi vedotaan  vastaanoton muihinkin  tasoihin, mm. tunteisiin ja huumoriin.  Siksi käytän  luennoissani  usein musiikkia (erityisesti Elvistä)  ja  dioja, joissa on   tekstin lisäksi  myös ennakkoajatuksia  haastavia kuvia. Didaktinen periaatteeni  on rakentaa jänniteitä, ristiriitoja, dynamiikkaa.

TÄLLÄ viikolla  olen  yritellyt kehittää omia diojani (ja niihin liittyviä sessioita),  jotta niissä käytetty  musiikki loisi vielä enemmän ajattelua irroittavaa ristitiitaa. Toinen intohimoni on ollut löytää keinoja käyttää muutaman sekunnin mittaisia klipsejä ravistelemaan perinteistä diaesitystä (ja samaan aikaan sähköspostia-asioitaan hoitavia) odottavia osallistujia :-).

Konkreetti ongelmani on ollut, kuinka siirtää dvd:llä (tai u-tubessa) olevaa materiaalia dioihin niin, ettei aikaa kulu turhaan.  Olen nähnyt valon. Oma ratkaisuni oli kuvata pätkiä iPhonella MacBookin skriiniltä. Sen jälkeen muokkaan muutama  sekunnin clipsin niin, että ne ovat myös omia taideteoksiani :-). Etten joudu tekijänoikeuksien vuoksi vankilaan.

Ei kommentteja: