Yleisen ja tehostetun tuen rajanvetoa

KUVA: Tampereen yliopiston (UTA) nettisivuilla ollut kuva uudesta tuen

portaittaisesta ajattelusta. Listasta puuttuu erityisen tuen osalta

oppimäärän yksilöllistäminen. Kokoaikainen erityisopetus tarkoittaa

useimmiten erityisluokkaa.

MAANANTAINA viritimme  jälleen YT-istunnossa  ja  myöhemmin tukitiimissa aivojamme uuden tukiajattelun aaltopituudelle.

Itse idea toki on selvä: sekä sanoissa että teoissa luovutaan kahtiajaosta yleisopetuksen oppilaisiin  ja erityisoppilaisiin. Tätä jakoa oli kyllä sekoitettu jo 2000-luvun alusta, kun tehtiin päätös, että kaikkia erityisoppilaita ei siirretäkään  erityisluokkiin vaan osa integroidaan.  Integroidut oppilaat opiskelivat omassa koulussa, omassa luokassa, mutta heitä opetettiin jollain lailla erilailla. Jo tuolloin  syntyi oppilaiden jako kolmeen: yleisoppilaat, integroidut ja erityisluokkien oppilaat.

Malliin sisältyi kaksi ongelmaa: (1) Integroiduista  oppilaista annettiin kunnille  korotettu valtionosuus ja (2) tähän liittyen; yhteenlaskettuna erityisoppilaiden statuksen saaneiden määrä alkoi kasvaa huimaa vauhtia, noin 10 %:iin. Tämä oli hallinnon mielestä kiusallista ja päättäjien mielestä liian kallista ja kansainvälisten trendien ja sopimusten vastaista.

Niinpä laki (ja tapaa jaka rahaa kunnille)  ja sen jälkeen opetussuunnitelmaa muutettiin. Tehtin kielellinen käännös. Otettiin  käytöön tuen käsite. Päätettiin, että oppilaita  ei jaeta enää ryhmiin vaan  tuki sen mukaan, miten vahvaa se on. Jako ei kuitenkaan ole ongelmaton. Kaikissa (ks. lastun kuva)  tuen asteissa pääosa keinovalikosta on samoja. Periaatteessa  sama oppilas voi saada yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Mistä tietää, milloin tukiopetus on hänen kohdallaan yleistä milloin erityistä tukea?  Käytännössä on kai ajateltava, että oppilaat jaetaan  kuitenkin ryhmiin sen  mukaan, millaisessa statuksessa he  tukikeinoja  saavat.

Espoossa syntyy näin  neljä tukistatusryhmää: (1) oppilaat, jotka pärjäävät hyvin, (2) oppilaat, jotka saavat silloin tällöin sellaista apua ja tukea, joka ei aiheuta lisäkustannuksia (yleisen tuen oppilaat), (3) oppilaat, jotka saavat sellaista ja monenlaista  tukea pitkähkön ajan, joka rahoitetaan koulun omasta budjetista erikseen (tehostetun  tuen oppilat) ja (4) oppilaat, jotka tarvitsevat rankkaa, pysyvää tukea joko niin, että opiskelevat erityisluokassa tai että heillä on oma yksilöllistetty oppimääränsä. Tämä tuki edellyttää kunnan tason päätöksiä.

Itse idea ja selkeä ja kaunis. Tukea annetaan tarpeen mukaan. Se, mikä nyt kuormittaa minunkin aivojani, on siirtymä yleisen ja tehostetun tuen välillä. Raja on epäselvä. Yksinkertainen ajattelu: yleisen tuen järjestää pääosin  oma opettaja, tehostetussa tuessa ela-opettaja (ja erityisessä tuessa erityisluokanopettaja) ei ihan toimi. Yleisessä ja tehostetussa tuessa kummassakin tukea voi antaa laaja-alainen erityisopettaja. Perusopetuslaki määrittää sekin rajan sumeasti: Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja... on annettava tehstettua tukea. 

Mitä väliä tällä on? Eikö oleellista ole, että lapsi saa tukea. Joo, se on oleellisinta. Statuksiin kuitenkin liittyy eroja. Yleistä tukea voidaan antaa ilman paperityötä. Tehostettuun tukeen tarvitaan jo kunnon annos byrokratiaa. Yleisen tuen antamiseksi ei tarvita erillisiä kodin ja koulun tapaamisia, toki annetusta tuesta tiedotetaan. Tehostetussa tuessa laaditaan  kaksi asiakirjaa yhdessä kotien kanssa; pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma. Lisäksi asia on käsiteltävä oppilashuoltoryhmän kokouksessa, johon huoltajalla  oikeus tulla kuulemaan, mitä hänen lapsestaan puhutaan.

Jokaisessa koulussa on löydettävä ratkaisu siihen, missä määrin  voimavaroja suunnataan asiakirjatyöhön ja kokouksiin ja missä määrin halutaan nähdä se vaiva, jotta huoltajat ovat aidosti mukana oman lapsensa tuen suunnittelussa ja toteutuksessa.

AURORAN tukitiimin kokouksessa hahmottelimme alustavasti tämän lukuvuoden ajaksi  konkreettista rajanvetoa niin, että  siirto tehostetun tuen statukseen käynnistetään,  jos  oppilaan edistyminen takaamiseksi (1) tarvitaan psykologin testauksia, (2) skidi- tai sinimix-ryhmää  tai  harkitaan (3) erityisluokkaa, (4) opetuksen yksilöllistä  tai  (5) luokan kertaamista.

Jatkamme pohdiskelua.