Kirjoja

Kirjoja

lauantaina, tammikuuta 29, 2011

Suuri koulukeskustelu Educassa


video

KUVA: Pieni videoclipsi paneelin alusta. Kuten kuuluu; ei oikein kuulu:-)

EDUCASTA alkoi 30 vaalipaneelin sarja. Hieno juttu.  Kaikkien kahdeksan  nykyisen eduskuntapuolueen edustajat osallistuivat klo 11.30- 12.45   OAJ:n järjestämään keskustelutilaisuuteen.
Paneelissa oli mukana neljä puolueen puheenjohtajaa. Muita puolueita edusti koulutukseen perehtyneet edustajia. Sali oli aivan täynnä, ja kuuluvuus tosi huono. Onneksi paneeli nauhotettiin, ja sen sai kuunnella kotona rauhassa: http://media2.goodmood.fi/vod/oaj/oaj_29012011.wmv
Seuraavassa poimintoja paneelissa sanotusta.

Kokoomus, puheenjohtaja Jyrki Katainen

Itse rauhallisuus. Uskottava. Sovitteleva. Välittyi kuva, että tunsi hyvin opettajien arjen ja kunnioitti ja välitti opettajista. Katainen oli ollut itse sijaisena erityisluokassa ja totesi koskettavasti:
- En ollut kokenut sitä ennen mitään vastaavaa. Miten pieni mieli voikaan olla solmussa?

Perussuomalaiset, JOPO-opettajaehdokas Pekka Sinisalo

Syntyi hieman ristiriitainen käsitys. Toisaalta Sinisalo piti  koulun pahimpana ongelma puuttuvia resursseja, erityisesti kaksikielisissä kunnissa.  Toisaalta hän vastusti luokan enimmäismäärään laittamista lakiin. Uskoi vahvasti tietotekniikkaan:
- Opettaja höpöttää tänään  liitupölyn keskellä, enemmän tietokonepohjausta opetusta!

Sosialidemokraatit,  puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Ei huono. Tarttui ärhäkästi muiden sammakoihin. Oli tehnyt hyvin kotiläksyt. Selkeää, muttei vieläkään mitään innovatiivista.

Kristillisdemokraatit, kansaedustaja Sari Palm 

Kuten itse varoitti, hyvät ajatukset kärsivät hankalasta mikrofoniäänestä. Fiksut mielipiteet.


RKP, puheenjohtaja Stefan Wallin

Puhui hyvällä suomella ja fiksusti. Palkka on arvostuksen merkki. Täydennyskoulutus on tärkeää:
- Heinolasta palattiin Duracel-pupuna takaisin.

Vasemmistoliitto, puheenjohtaja Paavo Arhinmäki

Puheenjohtaja pisteli Paavoa kesken jääneistä opinnoista. Puhui fiksusti. Huusi tosin väliin.

Vihreät, kansaedustaja Jyrki Kasvi

Ajoi vahvasti koulun toimintakulttuurin muutosta. Tekijänoikeudet korvattaisiin oikeudella ottaa ja antaa omia tilalle (esim. tuntisuunnitelmien vaihto). Tietotekniikkafriikki.

TEEMA1. Koulun resurssit

Paneeli lähti liikkeelle puheenjohtajan omasta casesta. Lapsella ei ollut uskonnonkirjaa, koska se oli niin repaleinen. Iisä osti kirjan ja lähetti koululle laskun. Paneeli oli varsin yksimielinen siitä, että  koulun tulee tarjota perusvälineet. Isälle ei luvattu rahoja takaisin. Helsinkiläiskoulun kannattaisi katsoa peiliin. Ja Helsingin valtuuston, joka myöntää kouluilleen rahat.

Kiviniemen mukaan vanhempien tulee vaatia. Katainen kehui Kiviniemen kanssa POP-rahaa. 76 miljoonaa on jaettu, komppasi Wallin. Katainen oli myös jyrkkä:
- Jos  kunta on huonossa kunnossa. Jos se lomauttaa opettajat jne, kunta on  menettänyt itsenäisyytensä

Urpilaisen mukaan POP-raha tarkoittaa 26 euroa/oppilas hankerahaa. Valtionosuuksia ei ole kasvatettu!  Syyllinen repalekirjoihin istuu eduskunnassa. Arhinmäki otti kantaakseen syyllisyyttä, Kiviniemi ei. Hänen mukaansa "tähän asti meillä on ollut tasavertaiset mahdollisuudet hyvään koulutukseen".

TEEMA 2: Mistä leikataan?

Kukaan ei luvannut kouluille lisää rahaa. Mutta leikkauksiakaan ei suunniteltu:


Katainen:
- Ei leikata. Säästetään muualta. Korjataan kuntarakennetta. Pitää saada lisää työpaikkoja. Pidemmät työurat. Yksi vuosi lisää työuraa maksaa 2 miljardia. Menopuolesta tulossa Kokoomukselta ohjelma.

Wallin: 
- Ensi vaalikausi on vaikea. Koulutus on  paras investointi tulevaisuuteen. Koulutus ei ole RKP:n säästölistalla.

Arhinmäki:
- Miksei laajenneta veropohjaa?

Urpilainen:
- SDP ehdottaa menosäästöjä ja  uusia veroja.  Meillä on 8000 miljoonaa alijäämäinen budjetti. Vahvalla osaamisella pärjätään. Jos liikkumatilaa tulee, kohdennetaan opetusryhmien pienentämiseen. Luokkien maksimikoko säädetään lailla tai asetuksella. Rahaa tarvitaan: Puolet koulurakennuksista kärsii kosteus- ja homevaurioista.

Kiviniemi:
- 2 -kautinen ohjelma tarvitaan. Kuntataloudesta on pidetty hyvää huolta. POP-ohjelman luokkakoot- täydennyskoulutusrahat ovat olleet  korvamerkittyjä. Nyt ei pystytä lupaamaan korotuksia millekään sektorille.  Hyvästälkoulujärjestelmästä on tehtävä entistä parempi. Jokainen syrjäytynyt lapsi on liikaa. Kouluviihtyvyydessä pitää päästä parempaan. Huomiota koulurauhaan. Opettajien pitäisi saada tehdä omaa työtään. Sosiaaliset ongelmat, rauhattomuus on ratkaistava. Vanhempien on otettava kasvatusvastuuta. Kouluterveydenhuolto on pantava kuntoon. Sosiaali- ja koulutoimen yhteistyö ton saatava toimimaan paremmin.

TEEMA 3: Mikä olisi sopiva ryhmäkoko?

Kaikki kannattivat Urpilaisen ehdotusta: alaluokilla 20 ja  yläluokilla 25.  Jos tavoitteeksi otettaisiin 25 , se maksaisi 45 miljoonaa euroa ja lisäisi rauhallisuutta ja  tasa-arvoa. Paitsi perussuomalaiset. ja ehkä yllättäen vihreät.

Palm: 
- Nyt luokkia, joissa on 33 oppilasta. Ei sellaisessa voi  kohdata oppilasta yksilönä. Täytyy olla joku roti.

Wallin: 
- Kunnissa otettava koppi oikealla tavalla.

Kasvi:
- Olemme jämähtäneet vahakantaiseen  opetukseen. Monessa luokassa on opettaja + tukihenkilö, silloin voi olla suurempi ryhmä. Hankaluutena ovat koulujen seinät. Pitäisi miettiä kuinka päästään  esiteollisen yhteiskunnan malleista eroon koulussa.

Sinisalo:
-  POP-raha tulee ohjata niihin luokkiin, joissa on ongelma. Ryhmäkoko ei sinänsä ratkaise.

Arhinmäki:
- Hyvä, että on selvitetty keksimääräinen luokkakoko. Keskiarvo ei kerro mitään.  On valtavan suuria heittoja, jopa 36 oppilaan ryhmiä. Maksimikokojen määrittäminen tuo tasa-arvoa.

Katainen:
- Luokkakoko luokilla  1-6 on keskimäärin  19,21 keskimäärin. Yhtä suuri ongelma on kuntien välillä olevat valtavan suuret opetustuntierot:  Jopa 500 tuntia peruskoulun aikana. Kunnat tarjoavat opetusta  eri tavalla. Rahankaataminen ei riitä.

TEEMA 4. Varhaiskasvatuksen järjestäminen

Kaikki haluavat opetus- ja kulttuuriministeriöön. Joskin Kiviniemi halusi lapsi- ja perheministeriä  koordinoimaan asioita. paremmin.  Arhinmäki pisteli ehdotusta; tuo ministerihän olisi oikea superministeri: hoitaa kaiken.

TEEMA 5: Opettajien kelpoisuusasia

Teema liittyi hallituksen päätökseen löysentää opettajien kelpoisuusehtoja ammatillisella puolella.. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että on varmennettava opettajien tason säilyminen.  Tässä Kiviniemi mokasi. Hän perusteli päätöstä sillä, että kysesä oli (vain) ammatillinen opetus. Urpilainen iskikin terävästi: päätös paljastaa, kuinka hallitus suhtautuu ammatilliseen koulutukseen. Kiviniemi korosti, ettei vastaavaa tehdä yleissivistävien aineiden osalta. Keskustelussa puhuttiin myös opettajien arvostuksesta. Palkkaa ei kukaan luvannut lisää.

Kasvi: 
- Opettajan ammatin arvostuksen nosto kun ei ole varaa maksaa liksaa: Rekisteröity ammattinimike. Ilmainen tapa.

Hän oli myös huolissaan siitä, että  suomenruotsalaisilla oli selvästi heikommat tulokset matematiikassa. (kuudesluokkalaisilla 3.luokkalaisten taidot).
- Kun opettajankoulutuksessa on pieni ero- sillä voi olla dramaattiset seuraukset.

Kiviniemi:
- Jatkossa ....oltava tarkkana okl:n lakkauttamisessa.

Katainen:
- Opettajan arvostus tulee  profession kannalta, osaamista on päivitettävä. POP-ohjelma: opettajien täydennyskoulutus, on hallituksen arvovalinta.

Katainen tukisti myös koteja. Kodeille pitäisi näyttää  minkälaisissa olosuhteissa toimitaan.
- Suomessa on pikkaisen ilmaa: mennään juristin kanssa luokkahuoneeseen perimään sivistysoikeuksia.

Palm: 
- Kun on pula opettajista, lasketaan pätevyyksiä. Kuuntelin kauhula. Opettajat eivät halua kaikille asuma-alueille ja erityisopetukseen. ratkaistaanko tämäkin laskemalla kelpoisuuksia?

TEEMA 6. OAJ-kysely (laaja haastattelu). Ongelmina johtaminen, niukat resurssit, työtilat, pikaisesti: lisääntyvät oheistehtävät, palkka erityisopetus ja ryhmäkoot.

Sinisalo nosti esiin opettajien jatkuvasti lisääntyneen oheistyön.
-   Jatkuvasti tulee lisää työtä: kokouksia, opsia, oppilashuoltoa... Jos oppilaille laitetaan rajoja, vanhemmat tulevat lankoja pitkin. Mikä muu ammattiryhmä kouluttautuu kesällä vapaa-ajalla.  Hyvät ja huonot kärsii.  Hyvät ei uskalla olla hyviä, ruvetaan dissaamaan. Kannattaisiko ruveta puhumaan tasoryhmistä.

Arhinmäki tarttui Sinisalon vetoon.
- Yhtenäinen peruskoulu,  se että erilaisista taustoista yhdessä opitaan, on tärkeää. Ei tasokursseille.

Urpilainen uskoi opettajan ammatin edelleen olevan monen nuoren ihanneammatti. Hänkin puuttui oheistöihin: Opettaja kokee olevansa kasvattaja vanhempi, sosiaalityöntekijä, kehittämishankkeiden vetäjä. Oheistoimintaa pitäisi vähentää. Johtamisesta hän totesi
-  On hyviä kokemuksia siitä, että opettajat ovat tiimityössä. Vastuu jaetaan kollektiivisesti. Mikä on rehtorin professio? Se tulisi selvittää

Katainen  puolusti Sinisaloa (vaikka ei halunnutkaan tasokursseja takaisin)
- On erotettava tasavertaiset mahdollisuudet ja tasapäistäminen. Peruskoulussa tulee olla fiilis, että erilaisuutta arvostetaan. Toiset oppivat paremmin. Toiset tarvitsevat tukea. Pienet opetusryhmät toimiva ratkaisu.
- Rehtorin johtajuus:  tarvitaan pedagogista johtajuutta, rehtori ei saa olla  vain päällikkö.

Yhteenvetoa

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen veti keskustelua yhteen.
- Hyvältä kuulostaa. Varhaiskasvatus siirtyy. Kukaan ei leikkaa koulutuksen resursseja.
POP-hanke jatkuu.  Koti ja koulu pannaan kuntoon. Opettajan arvostusta luvattiin kehittää.
Opettajakelpoisuutta ei lasketa. Pohja- ja täydennyskoulutusta vahvistetaan.
- Ryhmäkoossa kuulin  rapinaa. Vuosina 2008-2010 ryhmäkoko pudonnut puolella oppilaalla, onko se riittävää? Suuria ryhmiä on leikattava. Tämä ei mene suosituksilla läpi.
- Palkkaa ei luvattu lisää.
- Terveisenä kentällä:  Opettajat ovat valmiita moniin haasteisiin. Meillä on osavaa opetushenkilöstö. Kunhan opettajat saavat aikaa ja resurssointia.

Luukkainen pyysi vielä eri puolueita tiivistämään omat koulutuspoliittiset painopisteensä. Näin ne kuulin:

  • Perussuomalaiset: Tetotekniikan hyödyntäminen ja lisää taito- ja taideaineita
  • Kristillisdemokraatit:  1. koulutuksen maksuttomuus 2. koulutus tavoittaa kaikki lapset ja nuoret, tulevaisuuden kasvu äärelle 3. varhaiskasvatuksen lainsäädännön uusiminen. 4. Perhe huomioon. 5. ops-uudistuksesta opettajille korvaus.
  • RKP: Koulutus paras tapa muuttaa maailmaan. Tasa-arvoinen, laadukas, maksuton perusopetus. 500 tunnin ero kuntien opetustarjonnassa on sietämätön. Meillä 1000 tuntia vähemmän opetusta kun OECD:ssa keskimäärin. Korostetan yleissivistävää tehtävää. Lisää koululiikuntaa
  • Vihreät: Maksuton koulutus kautta linjan. Ammatillinen koulutus on  heitteillä.   Kouluterveydenhoito. ja opettajien työterveyshuolto kuntoon. Muurit alas koulun ja työelämän välillä. Koulutarkastajat takaisin.
  • Vasemmistoliitto: Koulujen rahoitukseen lisää korvamerkintää.Ryhmäkoot. Pudokas-ongelman ratkaisuksi oppivelvollisuusikä 18 vuoteen. jokaiselle räätälöidään oma ohjelma. Yhtään nuorta ei saa päästä putoamaan. Jokainen  lapsi esikouluun.
  • SDP: varhaiskasvatksen hallinto. Perusopetusta vahvistetaan: opetusryhmät, tuntijakouudistus puhtaalta pöydältä. Taataan kaikille opiskelupaikka (5-7% ikäluokasta tippuu nt heti, 15 % jättää suorittamatta 2. asteen koulutuksen). Oppilashuoltoa vahvstetaan. Eroon homekouluista.
  • Keskusta: 1. taataan tasa-arvoisesti asuinpaikaista riippumatta peruskoulutus. Ryhmäkoot. Jokainen nuori kiinni jatko-opiskeluun. Jonkinlainen koulutustakuu. 2. laatu: pidettävä kiinni. Panostettava opettajen koulutukseen ja täydennyskoulutukseen.  3. Työhyvinvointi. Oppilaat ja opettajat. Panostetaan kouluterveydenhuoltoon. Olosuhteet kuntoon. Opettajat keskittyvät opetustehtävään. Vanhemmilata tarvitaan otetta kasvatusvastuuseen. Kodin ja koulun luonteva yhteistyö.
  • Kokoomus:   1. perusopetuksen laadun vahvistaminen. POP-ohjelman jatko. Tuntijakouudistus. Taito- ja taideaineet 2. yliopistouudistuksen läpivienti ja juurrutaminen.

4 kommenttia:

Jyrki J.J. Kasvi kirjoitti...

Pahus - koulutarkastaja oli huono sanavalinta. Kysymyksenä oli, että pitäisikö valtion ohjata kuntia tiukemmin ... mielestäni nykyinen ohjaus on riittävä, jos ohjeiden noudattamista vain valvottaisiin. Oikeampi ilmaisu olisi siis ollut koulutoimen tarkastaja - ovatko koulutilat, opettajien pätevyydet, kouluruokailu, kouluterveydenhoito ym. asianmukaiset.

Toisaalta koulutarkastaja-sanalla on painolastia, jota en tunnista. Omat muinaiset kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Tarkastajan epävirallinen väliintulo kun ratkaisi oppilaiden ja opettajan lukkiutuneet arvosananeuvuottelut oppilaiden eduksi(lukion kolmannella eli päästötodistukseen). Arvaat varmaan, kuka oli oman luokkansa edustaja kyseisissä neuvotteluissa :)

Martti kirjoitti...

Siinä olisi ideaa.

Jos oikein muistan tarkka titteli oli kansakouluntarkastaja. Kansakouluntarkastaja oli kansakoulunopettajan esimies (koulunjohtaja oli vain primus inter pares). Tarkastus kohdostui nimenomaan opettajaan tapaan opettaa.

Myöhemmin peruskoulun aikana titteli oli koulutoimentarkastaja, ja tarkastus muuttui ohjaukseksi.

Anonyymi kirjoitti...

Perussuomalaisten edustaja Pekka Sinisalo otti esiin suomalaisen koulun useita kipupisteitä.

En uskaltanut odottaa, että hän ehdottaisi tasoryhmiä. Erehdyin. Näköjään perussuomalaiset veivät tässäkin asiassa pisteet kotiin. Muut pelkäävät kertoa totuutta kansalle.

Koulumaailman sisällä on tasoryhmille vankka kannatus: niitä pitäisi perustaa sekä yläkouluun että lukioon.

Martti kirjoitti...

Vähän niinkuin kolesterorinkin osalta. On olemassa hyvää ja huonoa rasvaa. Hyvää ja huonoa ryhmien muodostamista. Kaipaatko siis 70-luvun tyyliin totetettuja tasoryhmiä?