Kaksi mukavaa pätkäviikkoa

KUVA: Opettajat rakensivat jälleen kerran Via Dolorosaa jumppasaliin. Huomenna päivä avataan pääsiäisen tapahtumia muistelemalla.

KYLLÄ nelipäiväinen työviikko on herkkua, eikö. Ja nyt vielä kaksi peräkkäin. Huominen päivää menee kuitenkin pitkäksi. Minulla on vielä klo 15 tapaaminen Koti & Koulu ry:n puheenjohtajan ja TIP-Sarin kanssa mahdollisesti kesäkerhosta.

MUTTA sitten onkin neljä lomapäivää. En niitä ansaitse, mutta tarvitsen. Monenlaiset asiat ovat vaatineet viime päivinä huomiota. Kehittämiskeskustelut, uuden avustajan palkkaus, oppilashuollolliset asiat ja lasten ja aikuistenkin huolet. Työsuojeluvaltuutettu Jari Nummela kävi koululla ja antoi turvallisuusvinkkejä TN-saliin.

Aurora jatkaa näillä näkymin oppimiskeskuksena. Otimme maanantaisessa palaverissa vastaan haasteen tukea toisten koulujen ops-työtä. Muutama kouluista näyttää heittävän pyyhkeen kehään. Harmi.

Tänä aamuna YT:llä keskityimme tasan yhteen teemaan: kuinka lisäämme kevääseen iloa. Pidin pitkästä aikaa omalle porukalle oikein luennon. Työ työn ilon eteen jatkuu loman jälkeen.

TYÖPÄIVÄN jälkeen ajoin Helsinkiin. Sain sukeltaa taas tunniksi kasvatuksen kiehtovaan käsitemaailmaan. Oikoluin myös kolmen viikon kuluttua ilmestyvän Luokanopettajan tekstit Soklan ihanan hiljaisessa kirjastossa, ja vein liuskat taittajalle.

HUOMISEN tärkeä asia on muistaa ostaa jätskit lapsille, jotka olivat tovi sitten marsuina opettajavalinnoissa. Muuten Jami leikkaan tukkani :-). Kiirastorstain lisäksi huomenna on aprillipäivä. Huh!

Keski-Espoon koulusta tulee alakoulu

Kaupunginhallitus on juuri päättänyt äänin 9-6, että Keski-Espoon koulusta lakkautetaan yläluokat (7-9).

Tällä mennään.

OAJ:lle uusi puheenjohtaja toukokuussa

Päivitetty 9.4.2010. klo 19.1o

YKSI Suomen koulutuspoliitikan tärkeimmistä ratkaisuista tehdään toukokuussa. Opetusalan ammattijärjestölle valitaan uusi puheenjohtaja. Valinnan tekee uusi, juuri valittu valtuusto, ensimmäisessä kokouksessaan.

Jostain syystä puheenjohtajaehdokkaita on haluttu pitää kaapissa. Nyt, kun valtuustovaalit on pidetty, ehdokkaiden nimiä vasta alkaa tippua.

NELJÄ puheenjohtajaehdokasta on tähän mennessä ilmoittautunut julkisesti kisaan ja lähettänyt OAJ:n valtuustoon valituille onnittelukirjeensä: Ehdokkaat ovat

• Olli Luukkainen (http://olliluukkainen.opetus.net/ ),
• Risto Kangas (http://kangasristo.blogspot.com/)
• Päivi Koppanen (http://www.paivi.koppanen.ehdolla.fi/).
• Pekka Lempiäinen (http://pekkalem.blogspot.com/)

Puheenjohtajaehdokkailla on paneeli uuden valtuuston koulutustilaisuudessa 7.4.2010. Silloin pitäisi kaikkien toistaiseksi Suomen parhaiten palkattuun ay-pomon virkaan pyrkivien olla selvillä. Näin ehdokkaat ovat valtuustoon valituille itsestään email-kirjeissään kertoneet (aikajärjestyksessä):

Olli Luukkainen:

ONNEKSI OLKOON!

Tänään on julkistettu OAJ:n valtuustovaalin tulokset. Sinun vaalimenestyksesi on ollut erinomainen ja se on lennättänyt Sinut valtuutetuksi tulevalle nelivuotiskaudelle. Onnittelut siitä!

Tulevan toukokuun kokouksessaan valtuusto linjaa järjestön tavoitteita seuraaville neljälle vuodelle. Valtuusto valitsee tuossa kokouksessa myös uuden puheenjohtajan johtamaan järjestöä kohti tulevia haasteita.

Olen käytettävissä järjestömme uudeksi puheenjohtajaksi. Tämän viestin liittenä kerron näkemyksiäni OAJ:n keskeisimmistä tavoitteista, tavoitteitten saavuttamisen keinoista ja omista valmiuksistani puheenjohtajan vaativaan työhön.

Käy myös usein kurkistamassa blogisivujani osoitteessa http://olliluukkainen.opetus.net

Olen käytettävissä!.....Pidetään yhteyttä!...

LIITTEESTÄ:

Olen valmis OAJ:n puheenjohtajana tekemään töitä muun muassa

seuraavien tavoitteiden puolesta:

 Kilpailukykyinen ja kannustava palkkaus

 Määrällisesti ja laadullisesti hallittava työmäärä

 Hyvät työolosuhteet

 OAJ on vahva, arvostettu, yhtenäinen opetusalan järjestö

Tavoitteiden saavuttamiseksi:

 OAJ:n vahva rooli itsenäisenä opetusalan sopijaosapuolena

ja keskeisenä Jukon ja Akavan toimijana turvataan

 Sopimuspolitiikan ja koulutuspolitiikan yhteyttä vahvistetaan

 Ennakoivaa ja aloitteellista toimintatapaa, niin koulutus- kuin

sopimuspolitiikassakin vahvistetaan

Olli Luukkainen

- OAJ:n koulutusasiain päällikkö

- Kasvatustieteen tohtori

- 52-vuotias

- Toiminut kentällä sekä yleissivistävässä (ml. erityisopetus ja esiopetus) että ammatillisessa koulutuksessa yhteensä lähes 20 vuotta.

- Johtamiskokemusta yleissivistävästä koulusta, ammattikorkeakoulusta, yliopistosta ja hallinnosta sekä opetusalan järjestöistä ja vapaa-ajalta yli 15vuotta

- Kirjoittajana lähes 40 opetusalaa käsittelevässä kirjassa.

Risto Kangas

Olet saanut tukiryhmältäni tiedon, että olen ehdolla OAJ:n puheenjohtajaksi. Mielestäni on paikallaan kertoa valtuutetuille, jotka valitsevat järjestölle puheenjohtajan, näkemyksiäni tärkeinä pitämistäni jäsenistön edunvalvontaan liittyvistä asioista.

Suomalaisessa sopimusyhteiskunnassa vastuullisella työmarkkinapolitiikalla on edelleen erittäin keskeinen merkitys. Työmarkkinapolitiikan merkitys korostuu erityisesti taloudellisesti hankalina aikoina. Olemme eläneet melkoisen taloudellisen myllerryksen viimeisen parin vuoden aikana.

Taloudellinen taantuma tulee näkymään julkisella sektorilla lähivuosina entistä tiukempana taloudenpitona, mikä vaikuttaa myös opettajakunnan arkeen. Jo nyt lomautukset ja palkkasäästöt ovat monen OAJ:n jäsenen arkipäivää. Tunnen valtakunnan tason päätöksentekijät ja olen valmis puolustamaan OAJ:n jäsenkunnan etuja.

OAJ on voimakas työmarkkinapoliittinen vaikuttaja. Vaikutus tuntuu erityisesti kuntasektorilla ja yliopistosektorilla. Keskusjärjestötasolla OAJ:n linjaukset ovat ohjaamassa myös Akavan linjauksia. Keskitettyjen ratkaisuiden jäätyä historiaan, vahvojen liittojen kuten OAJ:n merkitys sopimustoiminnassa on entistä keskeisempi. Päättäväistä edunvalvontatyötä tulee edelleen jatkaa ja se tulee ulottaa entistä tehokkaampana myös alueelliselle ja paikalliselle tasolle.

Useat julkisessa keskustelussa esillä olleet tavoitteet kuten esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ja nuorisotyöttömyyden ehkäiseminen tai työurien parantaminen ja pidentäminen ovat merkittäviltä osin toteutettavissa kohdentamalla resursseja koulutukseen ja varhaiskasvatukseen.

Voimavarojen turvaamiseksi tulee tehdä tehokasta koulutuspoliittista vaikuttamistyötä sekä valtion että kuntien suuntaan.

Edellinen eläkeuudistus toteutettiin 2005. Uudistuksen mahdollisia vaikutuksia työurien pitenemiseen ei vielä tunneta. Etsittiin eläkesopua ja saatiin eläkekohu. Kaavamainen vanhuuseläkeiän nosto ei ole toimiva ratkaisu työurien pidentämiseksi.

Tehokkaampi ja ihmisiä innostavampi tapa olisi lisätä työhyvinvointia, edistää työssä jaksamista ja parantaa osaamista. Toimenpiteet voidaan osin toteuttaa sopimusteitse.

Olen koulutukseltani peruskoulun luokanopettaja.Minulla on opettajakokemusta 19 vuotta, josta koulunjohtajana/ rehtorina 8 vuotta. Sen lisäksi olen toiminut OAJ:n työmarkkina-asiamiehenä 6 vuotta, JUKOn yhteyspäällikkönä 4 vuotta ja nykyisessä JUKOn neuvottelujohtajan tehtävässä vuodesta 2007.

Erilaisissa OAJ:n Akavan järjestötehtävissä mm. pääluottamusmiehenä ja OAJ:n edustajistossa sekä piirihallituksessa olen toiminut vuosina 1982- 2003.

Onnitteluni saavutetusta valtuustopaikasta. Mikäli haluat olla yhteydessä minuun, alla ovat yhteystietoni....

OAJ:n puheenjohtajaksi JUKOn neuvottelujohtaja Risto Kangas Nurmijärveltä

Me allekirjoittaneet pääluottamusmiehet, OAJ:n palkkasihteerit ja muut järjestöaktiivit pyydämme Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn neuvottelujohtaja Risto Kangasta ehdolle OAJ:n puheenjohtajan vaaliin OAJ:n kesävaltuuston kokouksessa 2010.

Risto kangas on 55-vuotias, naimisissa ja kolmen aikuisen tyttären isä. Hän on poliittisesti sitoutumaton.

Hänellä on laaja kokemus opetusalan ja neuvottelutoiminnan keskeisistä työtehtävistä:

peruskoulun opettaja

rehtori

pääluottamusmies Nurmijärvellä

OAJ:n neuvottelu- ja koulutustehtävissä toiminut työmarkkina-asiamies

JUKOn neuvottelupäällikkö ja

viimeiseksi JUKO:n neuvottelujohtaja vuodesta 2007

Kannattajien kirje:

OAJ:n puheenjohtaja on tähän saakka toiminut OAJ:n puheenjohtajan tehtävien lisäksi Julkisalan neuvottelujärjestö JUKO:n puheenjohtajana sekä AKAVA:n 1. varapuheenjohtajana. Näiden roolien kautta OAJ:n puheenjohtajan edunvalvonnallinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus on muodostunut huomattavasti merkittävämmäksi kuin liittojohtajan rooli muutoin olisi. Tuloksellisesti toimiakseen OAJ:n puheenjohtajalla tulee alusta saakka olla toimivat suhteet muihin keskeisiin ammattijärjestöjohtajiin, työnantajien edustajiin ja poliittisiin johtajiin.

OAJ:n puheenjohtaja toimii noin 120 työntekijän OAJ:n toimiston päällikkönä, missä roolissa hänellä tulee olla vahva näkemys myös toimiston työn organisointiin liittyvistä asioista. On tärkeää, että uudella puheenjohtajalla on riittävä kentän ja toimiston toiminnan tuntemus ja siten osaamista perustellusti kehittää toimiston työn organisointia sekä koko järjestöä ja sen johtamisjärjestelmää entistä toimivammaksi.

Risto Kankaalla on opettaja- ja rehtoritaustansa sekä OAJ:n palveluksessa suorittamansa eri työtehtävien ansiosta parhaat mahdolliset edellytykset kaikilta osin täyttää OAJ:n nykyisen puheenjohtajan jälkeen jäänyt tehtäväkokonaisuus sekä kehittää järjestöä entistä tehokkaammaksi edunvalvontaorganisaatioksi.

Risto Kangas on toiminnallaan osoittanut olevansa osaava ja kykenevä kantamaan vastuullisia, kaikkia opettajaryhmiä palvelevia tehtäviä. Risto on kuvannut itseään joukkuepelaajaksi (jääkiekkoilija nuorena), minkä on myös toiminnallaan osoittanut pitävän paikkansa. Hänen tiimissään muillekin asiantuntijoille jää tilaa toimia jämäkässä ja ihmisläheisessä ohjauksessa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Risto Kangas valittaisiin OAJ:n puheenjohtajaksi:

Petri Kääriäinen, päätoiminen pääluottamusmies, luokanopettaja, Jyväskylä; OAJ-valtuutettu 1998- , OAJ:n alueellinen palkkasihteeri ja kuntakouluttaja

Antero Leppänen, päätoiminen pääluottamusmies, lukion lehtori, Salo; OAJ:n alueellinen palkkasihteeri

Eija Pajari, päätoiminen pääluottamusmies, luokanopettaja, Porvoo; OAJ-valtuutettu 1998- ja OAJ:n alueellinen palkkasihteeri

Seppo Heinonen, päätoiminen pääluottamusmies, luokanopettaja, Seinäjoki; OAJ-valtuutettu 2002-2010 ja OAJ:n alueellinen palkkasihteeri

Kaarina Kulju, luokanopettaja, Kittilä; OAJ-valtuutettu 1998-2010 ja kuntakouluttaja

Ismo Lahtela, päätoiminen pääluottamusmies, luokanopettaja, Rovaniemi; OAJ-valtuutettu 2002- ja OAJ:n alueellinen palkkasihteeri

Kari Kautonen, koulun johtaja, Kouvola; OAJ-valtuutettu 1998- ja OAJ:n alueellinen palkkasihteeri

Merja Lehtonen, lehtori, pääluottamusmies, Riihimäki; OAJ:n alueasiamies

Kari Sutinen, päätoiminen pääluottamusmies, lehtori, Kuopio, OAJ-valtuutettu 1998-2006, 2010-

Juha Murtorinne, päätoiminen työturvallisuusvaltuutettu, luokanopettaja, Jyväskylä

Tuula Mannila, lehtori, varapääluottamusmies, Helsinki

Tapio Niemi, luokanopettaja, pääluottamusmies, Kangasala; OAJ-valtuutettu 2002-2010

Aija Keränen, lehtori, pääluottamusmies, Sonkajärvi; OAJ-valtuutettu 2006-2010

Markku Pekkala, peruskoulun lehtori, Rovaniemi, OAJ:n kuntakouluttaja

Markus Lahtimo, päätoiminen pääluottamusmies, lukion lehtori, Lahti; OAJ:n

valtuutettu 1998-2006, OAJ:n alueellinen palkkasihteeri ja kuntakouluttaja

Tarmo Hautajärvi, lukion lehtori, luottamusmies, Kuusamo; OAJ:n alueellinen palkkasihteeri ja kuntakouluttaja

Jari Poikolainen, päätoiminen työsuojeluvaltuutettu, lehtori, Jyväskylän OAY:n puheenjohtaja

Matti Mäntynen, päätoiminen työsuojeluvaltuutettu, perusopetuksen lehtori, Joensuu; OAJ valtuutettu

Auli Rummukainen, luokanopettaja, Varkaus

Jukka Lummelahti, lehtori pääluottamusmies, Laukaa

Juha Paananen, lukion lehtori, varapääluottamusmies, Jyväskylä

Hannu Eeva, varapääluottamusmies, rehtori, Salo; OAJ:n alueellinen palkkasihteeri ja kuntakouluttaja

Jari Alppiranta, lehtori, pääluottamusmies, Loimaa; OAJ-valtuutettu 2002-

Eeva Marjaniemi, luokanopettaja, pääluottamusmies, Mynämäki

Kirsti Bergendahl, lehtori, pääluottamusmies, Kaarina

Jussi Tanhuanpää, lehtori, pääluottamusmies, Lieto

Petri Salminen, luokanopettaja, pääluottamusmies, Paimio

Matti Levanto, lukion lehtori, pääluottamusmies, Naantali

Tarja Sulo, lehtori, pääluottamusmies, Uusikaupunki

Matti Vainikainen, lehtori, pääluottamusmies, Rusko

Tuomo Grundström, erityisopettaja, pääluottamusmies, Laitila

Jouni Rantakare, apulaisrehtori, pääluottamusmies, Nurmijärvi

Virtanen Riina, lehtori, OAY:n ja PY:n puheenjohtaja, Salo; OAY- piirihallituksen jäsen

Satu Elg, luokanopettaja, OAY:n sihteeri, Salo

Matti Karplund, lehtori, varapääluottamusmies, Länsi-Turunmaa

Pekka Huldén, lehtori, työsuojelun 1. varavaltuutettu, Salo

Helena Dahl, luokanopettaja, PY:n puheenjohtaja, Lieto; OAY-piirihallituksen varapuheenjohtaja

Pertti Kabris, lehtori, luottamusmies, OAY:n varapuheenjohtaja, Jyväskylä

Erja Antola, lehtori, varapääluottamusmies, Pöytyä; OAY-piirihallituksen jäsen,

Matti Eskonen, lehtori, luottamusmies, Salo

Timo Kankare, lehtori, pääluottamusmies, Tuusula

Soile Eriksson, luokanopettaja, Nousiaisten seudun OAY:n hallituksen varapuheenjohtaja

Timo Marjasalo, luokanopettaja, luottamusmies, Jyväskylä

Kari Nieminen, lukion lehtori, varapääluottamusmies, Jyväskylä; OAJ-valtuutettu 2006-, OAJ:n alueellinen yt-yhteyshenkilö

Riitta Silvonen-Tolvanen, päiväkodin johtaja, pääluottamusmies, Kuopio, OAJ-valtuutettu 2010-

Teri Kainulainen, lehtori, pääluottamusmies, Lapinjärvi

Ritva Korhonen, päätoiminen pääluottamusmies, lehtori, OAJ-valtuutettu 2002-2006, Espoo

Päivi Noppari, lehtori, pääluottamusmies, JUKO ry. Jämsä

Pirkko Portti, pääluottamusmies, lehtori, Hausjärvi

Jukka Pesola, Lehtori, pääluottamusmies; Jokioinen

Kimmo Vepsä, rehtori, pääluottamusmies, Ulvila

Pirkko Bengts, erityisopettaja, pääluottamusmies, Loviisa

Jaakko Syrjänen, liikunnanlehtori, pääluottamusmies, OAJ-valtuutettu

Päivi Koppanen

Sydämellinen onnitteluni valinnastasi uuteen OAJ:n valtuustoon!

"Virpoi varpoi vitsat käyvät.

Tulevaks vuueks tuoreeks terveeks.

Siulle vitsa, miulle kuosti!"

Näin olen tottunut lapsesta asti toivottamaan Palmusunnuntaina eli virposunnuntaina sukulaisille ja ystäville. Näin toivotan tänään Sinulle.

Toukokuusssa valtuuston kokouksessa hyväksytään OAJ:n tavoiteohjelman. Siinä valtuusto päättää OAJ:n neljän vuoden isot linjat, joita tarkennetaan toimintasuunnitelmilla. Samassa kokouksessa valtuusto valitsee myös uuden OAJ:n puheenjohtajan. Puheenjohtajan rooli on merkittävä. Hänen kauttaan OAJ näkyy sekä ulos että oman jäsenistön suuntaan. Puheenjohtaja ei kuitenkaan toimi yksin. Jokainen jäsen, valtuusto, hallitus ja ammattilaisista koostuva toimisto yhdessä tekevät vahvan ja vaikutusvaltaisen OAJ:n.

Olen käytettävissäsi OAJ:n seuraavaksi puheenjohtajaksi. Ajatuksiani esittelen liitteenä olevassa kortissa ja sivuillani .... Voit ottaa yhteyttä sähköpostilla... tai soittaa .... Keskustelen mielelläni OAJ:n kehittämiseen liittyvistä asioista. Tapaamme myös valtuuston seminaarissa 7.-8.4. Paneelissa viimeistään voit kysyä tai kommentoida näkemyksiäni ja tentata sopivuuttani puheenjohtajan tehtävään...

Päivin mainoskortista seuraavaa:

Eri opettajaryhmien edunvalvonnassa on merkittävästi enemmän yhteisiä

kuin erottavia asioita. Joukossa on edelleen voimaa. Tekemällä oppii. Monipuolinen ja pitkä kokemus OAJ:ssa. on opettanut opettajien edunvalvontaan.

Mikään järjestö tai organisaatiomalli ei ole itsetarkoitus. Se saa olemassaolon oikeuden tehtävänsä ja toimintansa kautta. OAJ:n tehtävä on opettajan aseman parantaminen.

Jos jarrumiehen maineen saa sillä, että puolustaa tiukasti opettajan asemaa,

kannan iloiten tuota mainetta. Olen tottunut tekemään töitä ja siihen sitoudun myös puheenjohtajana. Työaika: opettajalla on aikaa ajatella ja välittää, opettaja jaksaa, opettajalla on muutakin elämää. Työolosuhteet: töihin on kiva mennä, pelko pois koulusta. Palkka: kunnon palkka opettajalle kaikesta työstä. Järjestö: innostaa opettajat vaikuttamaan, luo puitteet edunvalvontatoiminnalle, antaa apua arjen ongelmiin. Koulutuspolitiikka: koulutusta on kehitettävä jalat maassa, vankasti yhdessä palkkapolitiikan kanssa. OAJ:ssa koulutuspolitiikka on opettajan etujen valvomista.

Pekka Lempiäinen

Arvoisa valtuutettu, hyvä ystävä!

Esitän lämpimät onnitteluni OAJ:n valtuustoon valintasi johdosta! Joukossamme on nyt lähes yhtä paljon uusia valtuutettuja kuin edellisellä kaudella mukana olleita. Mieltäni ilahduttaa myös se, että monet välillä poissa olleet ovat jälleen palanneet valtuustoon!

Järjestömme on uuden aikakauden kynnyksellä. Valtuutettujen on aika arvioida, miltä pohjalta ja millä henkilökohtaisilla ominaisuuksilla järjestömme nykyisen puheenjohtajamme Erkki Kangasniemen työ jatkuu parhaalla mahdollisella tavalla. Ehdokasasettelu näyttää olevan loppusuoralla.

Olen käytettävissä OAJ:n seuraavaksi puheenjohtajaksi. Katson, että järjestön johtamiseen on parhaat edellytykset henkilöllä, joka on ollut pitkään mukana kentän aktiivitoimijana tehden samalla normaalia opettajan työtä. Itse olen tuota ajankäytöllisesti haastavaa kokonaisuutta tehnyt noin 15 vuotta. Tehtäväni niin paikallistasolla Helsingin OAY:ssä kuin OAJ:ssa ovat kehittyneet jatkuvasti yhä vastuullisemmiksi. Tällä hetkellä toimin OAJ:n hallituksessa, ja vastuulleni on uskottu keskeinen tulo- ja palkkapoliittisen toimikunnan puheenjohtajan tehtävä. Myös JUKO:n hallituksen toiminta on varajäsenyyteni myötä tullut minulle tutuksi viimeisten vuosien aikana. Menestyin jälleen myöskin valtuustovaaleissa hyvin, ja alkamassa on kolmas valtuustokauteni. Tunnen perusteellisesti järjestömme edunvalvonnan, järjestötoiminnan ja koulutuspolitiikan vahvuudet ja kehittämistarpeet. Mielestäni nyt on kentältä tulevan puheenjohtajan aika.

Olen 52-vuotias espoolainen ja työpaikkani on Helsingin normaalilyseo, jossa toimin uskonnon, psykologian ja filosofian lehtorina ja opetusharjoittelun ohjaajana. Opinnoistani pidän kasvatustieteellisten opintojeni ohella merkittävimpinä pitkälle vietyjä käytännöllisen filosofian opintojani , jotka ovat kehittäneet kykyjäni perusteltuun ajattelemiseen ja argumentointiin. Harrastuksistani merkittävimmät ovat ornitologia ja valokuvaus, mutta myös vanhat autoni ja rakentamisharrastukseni ovat tulleet monille tutuiksi.

Lisää ajatuksiani voit lukea blogistani www.pekkalem.blogspot.com

Blogiini olen laatinut myös koosteen tähänastisesta järjestöurastani. Kirjoitan blogiini tästä eteenpäin viikoittain. Olen tavattavissa myös Facebookissa. Tule juttelemaan ja lisää minut kaveriksi! Odotan innolla myös valtuustokoulutuksessa järjestettävää puheenjohtajapaneelia.

Haluan korostaa esimerkiksi seuraavia asioita:

1. KENTÄN TOIMIJOITTEN TOIMINTAEDELLYTYKSIEN PARANTAMINEN

Luottamustehtävissä toimivien henkilöitten tehtävät ovat jatkuvasti lisääntyneet esimerkiksi järjestörakenteen muutosten ja paikallisen sopimisen lisäännyttyä. Näihin tehtäviin osoitetut resurssit eivät kuitenkaan ole lisääntyneet vastaavalla tavalla. Tähän on vaikutettava aktiivisella järjestöpolitiikalla ja sopimusteitse toimintaedellytyksiä parantamalla. Järjestötyössä on korostettava luottamushenkilöiden, esimerkiksi valtuutettujen, vaikuttamismahdollisuuksia.

2. EDUNVALVONNASSA EIVÄT RIITÄ PELKÄT PALKANKOROTUKSET

Viime vuosina olemme saaneet näyttäviä palkankorotuksia. Samaan aikaan kuitenkin eri opettajaryhmiä hiertävät epäoikeudenmukaisuuden ovat jääneet korjaamatta, ja valtuustossa joudutaan tekemään samoista asioista ponsiesityksiä vuosi toisensa jälkeen.

3. EDUNVALVONTA ON JÄÄNYT JÄLKEEN KOULUTUSPOLIITTISISTA UUDISTUKSISTA

Opettajien työmäärä on jatkuvasti lisääntynyt ja monipuolistunut koulutuspoliittisten uudistusten myötä. Näihin haasteisiin edunvalvontamme ei ole pystynyt vastaamaan, vaan lisätyöt jäävät edelleen korvaamatta. Hyviä esimerkkejä ovat jo vuosia sitten tapahtunut ylioppilaskirjoitusuudistus ja nyt tapahtumassa oleva erityisopetuksen uudistaminen.

4. ERI OPETTAJARYHMIEN YHTEISTYÖ

Tarvitsemme yhteistyötä, emme raja-aitojen rakentamista. Olen havainnut useaan kertaan, että asioista voidaan saavuttaa yhteisymmärrys riittävän pitkään keskustelemalla. Keskustelua tarvitaan myös arvokysymyksistä, jotka ovat edunvalvonnan, koulutuspolitiikan ja järjestötoiminnan taustalla. Vain yhdessä olemme vahvoja, jotta OAJ:n uskottavuus vahvana järjestönä säilyy ja vahvistuu.

Z.J.Cleve - oppikoulun isä

Suomalainen pedagogiikan alkulähteillä osa 14.

Zachris Joachim Cleve (1820-1900) oli Helsingin yliopiston kasvatus- ja opetusopin professori, aktiivinen yhteiskunnallinen toimija (mm. fennomaanien valtiopäiväedustaja). Hän on jäänyt historiaan nimenomaan oppikoulun kehittäjänä, mutta hänellä oli keskeinen asema myöskin siinä komiteassa, joka laati tekstin kansakouluasetukseen vuonna 1856.

Cleven kasvatusajattelun yleispiirteitä

Cleve oli J.V. Snellmanin seuraaja kasvatus-ja opetusopin professorina. Hän oli viimeinen aito hegeliläinen (uskoi suureen henkeen, joka johdattaa historiaa). Hänen jälkensä tämän idealistisen ja spekulatiivisen pedagogiikan korvasi pedagogista realismia edustanut herbartilaisuus. Sen maahantuojana pidetään Mikael Soinista.

Cleve teki kolme väitöskirjaa. Näistä merkittävimpänä on mainittu vuonna 1861 tehty koulupedagogiikan väitöskirja, joka perustui hänen luentoihinsa. Kirjan pohjalta hän myöhemmin laati klassikkoteoksensa, jonka esittelyn löytää tästä linkistä.

Cleven kunnianhimoinen tavoite oli kehitellä ylihistoriallinen kokonaisjärjestelmä pedagogiikkaan. Sen ytimessä oli sivistyksen olemus, sivistyksen perustava merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle.

Cleven mukaan ihminen eroaa muusta luomakunnasta mm. kielen ja ajattelukykynsä vuoksi. Ihmisellä on arvotajunta, taju hyvästä ja pahasta. Totuus, kauneus, oikeus, rakkaus ja pyhyys eivät merkitse eläimille mitään. Arvotajunta kehittyy ihmisessä vähitellen kasvatuksen myötä, osallisuudesta kulttuuriperintöön.

Sivistyminen

Sivistyminen oli Clevelle ihmisen jalostumista luonnontilasta korkeampaan olotilaan, luonnon alistamusta hengelle. Sivistys on kasvua luonnon pakosta järjen vapauteen. Tässä hänen ajattelunsa leikkaa pitkälti Snellmanin ajattelua. Sivistys on pyrkimistä totuteen ja oikeuteen. Cleven ajattelussa on kuitenkin Snellmanista poiketene vahvoja teologisia painotuksia.

Koulu totuusinstituutiona

Koulu on Clevelle sivistysinstituutio. Mutta se ei ole ainoa. Ihminen sivistyy myös perheessä ja yhteiskunnallisessa elämässä. Koulun sivistystehtävä on johtaa ihminen totuteen ja oikeuteen. Koulu oli näin totuusinstituutio. Koulussa ei pyritä lopulliseen totuuteen, vaan totuuden tuntoon, jossa pyrkimyksenä on itsenäinen käsittäminen. Koulun tehtävä oli kasvattaa ja opettaa ihmisiä tämän vaatimaan vaivannäköön.

Jotta koulu voi kehittää arvotajuntaa, Cleve arvosti humanistisen sivistyskoulun perinnettä. Koulu siirtää inhimillistä tietopääomaa sukupolvelta toiselle, ja koulu myös ohjaa kasvavaa polvea tavoittelemaan elämässä totuutta ja oikeutta.

Koti ja koulu

Snellman erotti koulun ja kodin tehtävät toisistaan. Koti kasvattaa. Koulu opettaa. Jaon taustalla oli hegeliläinen ajattelu, että siveellisen elämän perusta luodaan vanhempien kasvatustoimen kautta perheessä. Snellman ei hyväksynyt Cygnaeuksen ajastusta koulusta jalostamassa, tukemassa ja korjaamassa kotikasvatusta. Tässä Cleve ajatteli toisin. Cleve ikäänkuin sovitteli Snellmania (koulu tukee valtiota) ja Cygnaeusta (koulu tukee kotia). Koulu koettaa saattaa totuuden ja tavan sopuun, perintötiedon ja järjen. Koululla on erityinen tehtävä, jossa tiedollinen ja siveellinen kuuluvat yhteen. Cleve näki koulun muutosvoimana, joka auttaa ihmisiä luomaan krittiistä suhdetta traditioon. Koulussa asioita tarkastellaan totuuden perspektiivistä, mutta myös eettistä sisältöä. Koulu on siis syvästi eettinen, toisin kuin Snellmanilla.

Koulun tuli totuusinsitituutiona olla kriittisessä suhteessa sekä perheessä tapahtuvaan kritiikittömään tradition omaksumiseen että kansalaisyhteiskunnassa vallitseviin satunnaisiin trendeihin. Koulu ei edusta valtion järkeä (vrt. Snellman), joka pitäisi kansalaisyhteiskuntaa järjestyksessä vaan se vahvistaa kansalaisyhteiskunnan henkistä elämää olemalla poliittisten intressien vastavoima. Toisaalta koulu kyllä jalostutti ja kohotti perheen tapaa ja lisäsi kansalaisten toimimisvoimaa.

Juuri totuuden vuoksi koululle kuului autonomia. Nuorempien lasten koulun kohteena oli käytännöllinen, hyvään toimintaan tähtäävä totuus, yliopistolla vapaan totuuden etsiminen.

Cleven ajattelusta poimittuja periaatteita

• Cleve oli kurikoulun miehiä. Koulun kurinpidon oli oltava yhtä tarkka ja luotettava kuin sotilaskuri. Ankara järjestys oli koulun hedelmällisen toiminnan ehto. Kaiken piti tapahtua komennoista. Opettajan oli heti oikaistava, jos jokin oli vinossa. Nuorison mieli oli lannistettava silloinkin, kun se nousee opettajan mielivaltaa vastaan.
• Cleve hyväksyi myös fyysisen kurittamisen. Vallattomuus oli palautettava vaikka väkivallalla.
• Kasvatuksen keskeinen tehtävä on sivistyminen, ja tässä Cleve uskoi latinankieliseen opetukseen ja kirjallisuuteen.
• Iloton koulu (vastakohta ilon pedagogiikka). Luokan mielialan tuli olla tyyni ja totinen. Koulu ei saanut huvittaa eikä kyllästyttää oppilaita.
• Cleve tunnisti oppilaitten keskinäisten suhteiden merkityksen. Hän piti tätä kumppanuutta melkein yhtä tärkeänä kuin opettajan ohjausta. Tämä kumppanuus auttaa parhaimmillaan oppilaita käsittelemään koulun antamia tietovaroja, koettaen saada ne sopimaan yhteen oman kokemuksensa kanssa.
• Cleve tunnisti myös kumppanuuden harhasuunnat, toverielämän pilaantumisen, johon voi kuulua väärät ideaalit ja tottelemattomuus opettajia kohtaan ja jopa koko koulun järjestyksen vastustaminen. Cleven mukaan tätä kumppanuutta on ohjattava kasvatusopillisesti.

Oppimiskeskustoiminta uusien haasteiden edessä

KUVA: Auroran oppimiskeskustoimintaa

AURORAN KOULU on ollut oppimiskeskus tämän espoolaisen pedagogisen osaamisen kehittämisen konseptin luomisesta - siis syksystä 2007 - alkaen. Meidät ilmeisesti pyydettiin mukaan Turvallinen iltapäivä- hankkeen (TIP), eräiden kehittämiemme tukitoimien (mm. startti-luokka, sini- ja skidimix...) ja omaleimaisen mm. kerhoresurssia hyödyntävän taidekasvatusta korostavan toimintakulttuurimme vuoksi.

Oppimiskeskuksia on Espoossa 11. Ja ne ovat järjestäneet parin lukuvuoden ajan iltapäivätäydennyskoulutusta muiden koulujen opettajille. Nyt oppimiskeskuksia ollaan rekrytoimassa pian alkavan opetussuunnitelmauudistuksen, erityisesti koulujen uudella lailla tukea tarvitsevien oppilaitten opeutukseen liittyvän toimintakulttuurin kunnan tason uudistamisen vetureiksi. Ensi maanantai-iltapäivänä meillä on kokoontuminen, jonka jälkeen pitäisi sitten päättää, ottaako Aurora omalta osaltaan tämän haasteen vastaan.

KOKOONTUMISTA varten kunkin koulun tuli laatia kirjallinen lausunto asiasta. Onko meillä kapasiteettia ja innostusta uuteenhommaan? Monet seikat näyttävät muuttuvan. TIP-hanke ollaan päättämässä? Ehkä starttiluokkakin ollaan lakkauttamassa meillä? Rajut palkkarahaleikkaukset osuvat meillä arkaan saumaan ja vaarantavat myös meille arvokkaan kerhotoiminnan.

Auroran erityisosaamisalue oppimiskeskuksena on ollut 1. Vahvat tukitoimet lapsille, joilla on vaikeuksia oppia ja 2. Esteettinen eheyttäminen: taide- ja taitoaineiden keinojen valuttaminen koulun elämänpiiriin ja toimintakulttuuriin. Valitettavasti nämä molemmat ovat vaarassa rampautua. Meidän on mieletöntä kouluttaa asioihin, joita ei enää Aurorassa tapahdu.

JA onko meillä osaamista uudentyyppiseen koulutukseen? Sitä en epäile. Talossa on monia kouluttajana toimineita, ja olimme mukana pilotoimassa ops-uudistusta myös 2003-2005.

Oppimiskeskuksia pyydettiin pohtimaan myös omaa toimintakulttuuriaan ja edellytyksiään sen pohjalta tukea muiden koulujen toimintakulttuurin kehittymistä.

Luulen, että Aurorassa on ravisteltu toimintakulttuuria varsin irtonaiseksi. Rakenteita on uskallettu muuttaa. Henkilöstöresursseja käytetään dynaamisesti. Ongelmista puhutaan ja niihin etsitään ratkaisuja – ja joskus löydetään hyvin luoviakin sellaisia

Auroran toiminta- ja johtamiskulttuurin yhtenä arvona on ollut diversiteetti, erilaisuuden suosiminen ja sen varaan rakentaminen. Diversiteettiin liittyy ajatus opettajuudesta itse itseään kehittävänä professiona ja suomalaissaksalaisen kasvatusopin perinteinen näkemys metodin vahvasta kiinnittymisestä opettajan persoonaan. Niinikään toimintakulttuuriin on kuulunut yhdessä tekeminen, jonka konkreetteja muotoja ovat mm. koko koulun näytelmät, konsertit ja pariopettajuus.

Nämä arvot ovat tuottaneet tuloksia. Mutta kaikilla arvoilla on varjonsa. Meillä on tarvetta vahvistaa tahtoa pitää kiinni yhteisistä periaatteista. Luottamuksen kulttuuria on sitä suojellen täydennettävä vahvistalla ammatillisuutta. Etsimme nykytilaa paremman tasapainon opettajien itsenäisen luovuuden ja vapauden sekä toisaalta koko organisaation ja työyhteisön hyvinvoinnin kannalta tärkeän yhteisten pelisääntöjen välillä. Toki voimme myös epännistua tässä yrityksess. Tällöin yhteisö putoaa työtilasta heikkenevän työkunnon tilaan joko siksi, että korjausliikkeet ovat liian heikkoja tai liian voimakkaita.

Taiteilija Rax Rinnekangas väittää mielenkiintoisen haastavasti, että vain rikkinäisyytensä kohtaava ja tunnustava voi olla luova. Komppaan väittämällä, että kouluttaminen ei ole sitä, että se, joka jo osaa, skaalaa itsensä vajavaisille. Oppiminen on uuden yhdessä etsimistä. Sen tekemistä, mitä ei ole ennen tehty. Oppimiskeskustoiminnan osalta se tarkoittaa osallisuutta ja vastuun ottamista niistä, joita kouluttaa. Oppimiskeskus on ”vanhempi” kumppani, joka jakaa yhteisen polun. Koulujen toimintakulttuurin kehittäminen tapahtuu yhdessä kokemalla ja reflektoimalla. Ei katsomalla valmista. Ja aina koulun omaa kunnioittaen ja sen varaan rakentaen.

MEITÄ pyydettiin myös pohtimaan, mitä tarvitsemme, jotta tekemisemme onnistuvat. Oppimiskeskuksena onnistuminen on vahvasti sidoksissa toimintaan mukaan lähtevien opettajien osaamiseen ja näiden osaavien opettajien pysymiseen Auroran koulussa. Toinen oleellinen asia juuri nyt on koko henkilökunnan jaksaminen. Tässä auttaisi taitava ja ihmisiä kuuleva koulujen ohjaamiskulttuuri.

Tästä pisteestä kevääseen 2012 katsoen Auroralla voi olla kolme erilaista tulevaisuutta:

1. Onnellinen tulevaisuus. Koulu on toipunut yhä parempaan työkuntoon. Talous on kääntynyt nousuun (jälleen kerran). TIP-toiminta on käynnistetty uudelleen. Ryhmäintegraatioluokka-konsepti on vakiintunut. Toiminnan hektisyys on rauhoittunut. Uusi opetussuunnitelma on tuonut kouluihin aikaa ja rauhaa (viipyilemisen pedagogiikka on lyönyt itsensä läpi). Työn ilo näkyy ja nauru raikaa.

2. Todennäköinen tulevaisuus. Taloustilanne pysyy kireänä. Koulujen ohjaus nykii. Aurora sinnittelee omin voimin. Henkilökunnan vaihtuvuus on normaalia. Koulun omaleimaiset toiminnat jatkuvat mutta ohentuneina ja supistuneina. Opetutussuunnitelmaa uusitaan varovaisesti.

3. Kamala tulevaisuus. Koulujen talous heikkenee huomattavasti. Luokkakoot suurenevat, tukitoimiin varatut resurssit ohenevat. Kilpailu vähistä voimavaroista palauttaa kouluun tilaan, jossa jokainen hoitaa vain oman luokkansa asiat. Aurora toimii kuin hammaslääkäriasema, jossa yksityisyrittäviä lääkäreitä vastaavat omaa kouluaan pitävät opettajat.

Ensi yönä kesäaikaan

MUISTATTEHAN! Yöuni lyhenee yhdellä tunnilla. Nyrkkisääntö: siirrä viisaria kesää kohti. Ja kouluun pitää maanantaina nousta tunti aikaisemmin kuin mitä sisäinen kello sanoo.

Viikko 12: Kirjan kannet kiinni.

KUVA: Olkoon tämän viikon kuva tällainen vähän uhoava. OAJ:n valtuustovaalit ovat vain kerran neljässä vuodessa. Ja minun osaltani tästä alkaa viimeinen kausi. Ikä tulee vastaan. Mielessä oli myös laittaa viikon kuvaksi musta neliö. Tunnelmat ovat nimittäin aika maassa.

ELÄMME ehkä vuoden rankinta aikaa. Kaikki ovat väsyneitä, niin oppilaat kuin me aikuisetkin. Ja kun siihen päälle tulee tosi kuormittava epävarmuus ensi syksyn resursseista, ei ihme, että paukkuu.

Olemme tämän viikon ajan joutuneet kyynel silmässä suunnittelemaan siirtymistä resurssitasolle, jossa luovutaan monesta meille arvokkaasta opetuksen laatutekijästä. Näitä on pohdittava, vaikka lopulliset tosi odotetut tiedot puuttuvatkin. Kouluille on luvattu tietoja käytössä olevista tuntimääristä ja mm. avustajapalvelutasosta. Maaliskuu on kääntymässä jo loppuun, eikä varmaa tietoa vain tule. TIPin tulevaisuus siirtyy kokouksesta toiseen. Tänään meille tuli kirje, jossa kerrottiin, että Auroran starttiluokankin tulevaisuus on uhan alla. Vaikka nimenomaan me olemme koko konseptin luoneet. Liian paljon ikäviä uutisia sen päälle, mitä tämä yhteisö on kahden vuoden aikana jo kestänyt: Tärkeän työtoverin kuolema, tulipalo ja diaspora, opettajan pahoinpitely työssä, toisen opettajan työtapaturma jäähallilla, rehtoriin kohdistunut työsuojelurikosepäily...

Nyt kaikki käsittelemätön purkautuu läpi. Olemme olleet tosi lujilla. Liian lujilla. Ja olemme edelleen. Ja amatööri rehtori on näin vahvojen vastoinkäymisten debriefaamiseen.

REHTORIN tehtävä on koota kriiseissä itsensä nopeasti. OK. Eihän viikko täysin musta ollut?

Omalta osaltani iso highlight oli luennoida tänään Kuntatalolla Toisin oppimisesta, eli kertoa kuinka me olemme 20 vuoden ajan saaneet valuttaa taidetta osaksi koulumme toimintakulttuuria. Paljon kaunista on tehty. Paljon tärkeää. Paljon arvokasta. Ollaan siitä kiitollisia.

JA sitä paitsi viikon kuluttua on pääsiäisloma. Voisiko tulla parempaan saumaan?

386 ääntä vetää nöyräksi

OAJ:n valtuustovaalin tulokset tästä linkistä.

Keskiviikosta

KUVA: Löysin netistä tällaisen posterin. Minusta se kuvaa hyvin keskiviikkoillan mm. Facebookista tihkunutta jännitystä. OAJ:n valtuustovaalien ääniä laskettiin, ja eri puolilla maata jännitettiin, kuka lopulta menee läpi ja pääsee päättämään mm. kenestä tulee OAJ:n seuraava puheenjohtaja.

PITKÄ päivä eilen. Päivän avaintehtävänä oli varautuminen toiminnan sopeuttamiseen ensi lukuvuonna niihin euromääriin, jotka tämän hetken tiedon varassa syksylle näyttävät jäävän.

YT-istunnossa ei ollut mikään erikoisen iloinen tunnelma. Opettajat arvioivat heille esitettyjen vaihtoehtojen haittavaikutuksia, ja kullakin paikalle tulleella oli mahdollisuus lomakkeella esittää kantansa eri luokkien yhdistämisvaihtoehtoihin jne. Tein yhteenvedon, joka sitten esiteltiin johtokunnalle illan kokouksessa.

TUON ratkaisumallin pohjalta sovittiin, ketkä opettajat laativat esitykset eri luokka-asteiden oppikirjahankinnoiksi. Muutoin panemme nyt jäitä hattuun, ja ryhdymme valmistelemaan anomusta resurssiopettajamäärärahasta, jota opetustoimenjohtaja myöntää kouluille, joissa on suuria luokkia. Meille niitä nyt tulee.

Huoltajille emme saa tässä vaiheessa tätä sopeuttamissuunnitelmaa sen kummemmin esitellä, koska se sisältää uusien ekaluokkalaisten osalta tietoja, joita ei saa antaa ennenkuin lautakunta on vahvistanut kunkin koulun ekaluokkien ja ekaluokkalaisten määrät. Rehtorit tekevät oppilaaksiottopäätökset ilmeisesti 13.4. 2010. Vanhempainilta eräiden luokkien yhdistämisestä pidetään, kun koulut ovat saaneet päätökset opetustoimenjohtajalta ylimääräisistä resurssiopettajista. Siihen asti käydään koulua näissä mukavan pienissä luokissa. Se on laatua.

Kokouksen mukavia asioita olivat Ismo-opettajamme terveiset viikon konferessimatkalta Yhdysvalloista. Oma yläkoulumme Järvenperä kutsui kuudesluokkalaisiamme huhtikuussa heillä käynnistyvään kouluruokailukampanjaan, jonka tarkoituksena on innostaa myös yläkouluikäisiä syömään koululounas. Hyvä idea.

KEHITTÄMISKESKUSTELUT jatkuivat. Niistä alkaa hahmottua mielenkiintoinen kuva siitä, miten i henkilöstö koulumme juuri nyt kokee. Reksiä tarvittiin myös monien pienten kahnausten selvittelyyn.

PÄÄTTEEN äärellä riitti eilenkin hommia. Rehtoreille ja esiopettajille tuli kutsu tulla kuultaviksi. Kaupunki on nyt saanut valmiiksi esityksen siitä, missä kouluissa esiopetus jatkuu koulun hallinnon alla, ja missä kouluissa esiopetus toimii vain koulun tiloissa mutta osana läheistä päiväkotia. Tämä liittyy syksyllä paljon keskustelua herättäneeseen ratkaisuun siirtää esiopetus pitkällä aikavälillä kokonaan pois koulutoimen hallinnosta varhaiskasvatuksen omaan uuteen tulosyksikköön.

ILTAPÄIVÄLLÄ vedimme Jokirannan Jukan kanssa Oppimiskeskuksen puitteissa teatterisparraustilaisuuden. Meitä oli viisi aikuista ja melkein 10 lasta, ja työstimme Peter Panin 1,5 tunnissa näyttämölle. Oli kivaa. Perinteiseen tapaan päätimme koulutustilaisuuden yhteiseen pizza-ateriaan, jossa kokemukset purettiin.

KLO 18.30 alkoi johtokunnan kokous. Vaikka asialista oli tavanomaisen pitkä, oli kokous ohi ja realiaikaisesti laadittu pöytäkirja hyväksytty ja allekirjoitettu klo 20.30. Johtokunnan varapuheenjohtaja Anu Arvonen kirjoittaa kokouksen asioista tarkemmin lähiaikoina koulun nettisivuille.

Iloinen uutinen oli, että Koti & Koulu ry on suhtautunut myönteisesti ns. Kesä-TIPIn järjestämiseen ensi kesänä. Lopullinen päätös on vielä tekemättä.

SITTEN kotiin ja lukemaan naamakirjasta, millaisin tunnelmin eri puolilla maata OAJ:n valtuustovaalien ääniä lasketaan. Tulokset julkistetaan tänään torstaina klo 12.

Tiistaita

KUVA: Löysin netistä näin ihanan idyllisen kuvan koulunpidosta. Olisi vähän ihanaa!

TIISTAI-ILTAA, rakas blogi.

Mukava päivä. Naputin kahdelle avustajalle esityksen heidän vakinaistamisekseen. Molemmat siistijämme koulutetaan työpaikkaohjaajiksi. He ovat siinä hyviä. Oppilashuoltoryhmässä saatiin napakka suunnitelma pienluokkien opetukselle loppukevään ajaksi. Kehittämiskeskusteluja sain pitää kaksi. JJ veti Peter Panin treenit. Infossa valmistin opettajia huomiseen kuulemistilaisuuteen edessä olevaa toiminnan sopettamista väheneviin palkkarahoihin koskien. Eiköhän tästäkin selvitä. Sain vaadittua taksista unohdetulle oppilaalle uuden noudon. Kotiin pääsin ihmisten ajoissa.

ja kaiken kukkuraksi lumi sulaa ja aurinko paistaa.

Maanantaita

VIIKON ensimmäinen työpäivä hoidettu. Lopetin juuri päivän viimeisen työpuhelun erään perheen kanssa. Joten on päivällä välillä pituutta.

AAMULLA siis virastossa jakamassa pohjois-espoolaisia eppuoppilaita eri kouluihin. Eppujen huoltajat 0vat saaneet esittää toiveita lähikoulusta. Viime keväänä jo tässä valmisteluvaiheessa kaikkien toiveet pystyttiin toteuttamaan. On tilanne nytkin aika hyvä. Lautakunta tekee 8.4. lopulliset päätökset siitä, kuinka monta luokkaa kouluun voidaan perustaa ja kuinka monta eppua ottaa. Luvusta ei saa poiketa vaikka tilaa olisi. Päätökset lähetetään koteihin kaikista kouluista yhtä aikaa, eikä tietoja anneta puhelimitse. Valmistelu on julistettu salaiseksi, joten ei auta kuin odottaa kirjettä.

SITTEN takaisin koululle. OAJ:n vaaleissa meillä äänestysprosentti oli täysi 100, ja hieman enemmänkin, koska myös sairauslomalla oleva opettajamme kävi äänestämässä. Sitten päätteelle tekemään paperihommia.

KOULUPÄIVÄN jälkeen ajelin Helsinkiin OKL:lle hiomaan kasvatuksen maailman salaisuuksia. Tekstien neljäs lukukierros on hyvässä vauhdissa.

KOTIMATKALLA poikkesin vielä koululle kuittailemaan virkavapauspapereita.

Kohti uutta viikkoa

KUVA: Alkavan viikon isoja juttuja on OAJ:n valtuustovaalit. Espoolaisopettajista vain 2 % äänesti ennakkoon. 98 %:lla on tilaisuus äänestää uurnavaalissa maanantain ja tiistaina.

TERVEISIÄ Tampereelta (maistoin muuten elämäni ensimmäisen kerran mustaa makkaraa). Viikonloppu vierähti siis järjestöhommissa. Jos kuitenkin malttaa mennä ajoissa nukkumaan, reissussa ei rähjäänny ihan kokonaan. Sitä paitsi VR:n akvaariovaunut, joissa voi naputella tietokonetta rauhassa, ovat upea juttu,

JOKA tapauksessa tämän ikäinen auringonlaskun mies alkaa tarvita myös viikonlopun lepoa. Joten ei liikaa näitä kokoustuksia.

ALKAMASSA on siis viikko 12. Tärkeä viikko.

• Maanantaina sovitaan alustavasti ja salaisesti montako ekaluokkalaista Aurora saa ottaa
• Tiistaina pohditaan vakavasti pienluokkien opetuksen järjestämistapaa loppukevään ajan.
• Keskiviikkona sekä henkilökunta että johtokunta ottanevat lusikkaa kauniisti käteen: Luokkia on yhdistettävä, jotta palkkarahat riittävät. Niinikään hahmottelemme, kuka mitäkin luokkaa ensi syksynä opettaa.
• Torstaina kuullaan OAJ:n valtuustovaalien tulokset.
• Perjantaina pitää mennä kehumaan taidealan seminaariin, kuinka hienosti espoolaiskoulussa on tähän saakka saatu edistää taidekasvatusta mm. kerhojen avulla. Ja kuinka kirvelee, kun se nyt (kai) loppuu.

LUNTA sataa piittaamatta siitä, että kesään on vain 53 koulupäivää. Mrrr.

Filminpätkä LO-liiton vuosikokouksesta

Vuosikokouksen mediatiedote:

Luokanopettajaliitto huolissaan paikallisista taloudellisista leikkauksista

Luokanopettajaliitto on huolissaan koulujen toimintaa ja oppilaiden kasvua ja hyvinvointia rapauttavista paikallisista taloudellista leikkauksista. Opettajia lomautetaan, sijaisia ei palkata, opetustunteja leikataan ja -ryhmiä suurennetaan.

Isokin koululainen tarvitsee koulutyössään joka päivä opettajaa. Hänellä on oikeus aidosti läsnä olevaan, välittävään omaan opettajaan.

Luokanopettajaliitto vetoaa vanhempiin, että he vaatisivat paikallisia päättäjiä arvioimaan perinpohjin arvovalintansa.

Koululaisen toive

Anna minulle aikuinen, jolla on aikaa.

Joka kysyy, mitä minulle kuuluu.

Joka jaksaa odottaa, kun mietin vastausta.

Joka tuntee minut.

Joka jaksaa nauraa ja jonka silmät hymyilevät.

Jonka suu puhuu mukavia.

Joka näyttää minulle metsän ihmeet.

Joka syö minun kanssani.

Joka ottaa syliin.

Joka puhaltaa polveen, kun siihen sattuu.

Joka huomaa, kun minulla on hätä.

Joka hakee minut, kun eksyn.

Joka välittää minusta.

Siitä, että olen.

Olen juuri minä.

Matti Sippola jatkaa Lo-liiton puheenjohtajana

LUOKANOPETTAJALIITON vuosikokous on valinnut yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi kolmannelle kaksivuotiskaudelle (2010-11) 51-vuotiaan koulunjohtaja Matti Sippolan Seinäjoelta.

Sippola on ehtinyt olla mukana yli kymmenen vuotta OAJ:n toiminnassa mm. valtuuston jäsenenä ja pedagogisen toimikunnan varapuheenjohtajana. Vuodesta 2000 saakka hän on toiminut luokanopettajaliitossa liiton hallituksessa ja Etelä-Pohjanmaan piirinsä puheenjohtajana.

Vuoden luokanopettaja 2010

KUVA: Elina Romppainen

YKSI merkittävistä tekijöistä Pisa-ihmeen takana on suomalainen akateemisesti ja tutkimuspohjaisesti koulutettu luokanopettaja, joka luo ensimmäisten kuuden kouluvuoden aikana vahvan perustan suomalaislasten osaamiselle. Luokanopettajien oman pedagogisen järjestön Luokanopettajaliiton puheenjohtaja Matti Sippola julkisti tänään Tampereella, kuka on vuoden luokanopettaja 2010.

Vuoden luokanopettaja 2010 Elina Romppainen

Luokanopettajaliiton hallitus on valinnut 12. kerran vuoden luokanopettajan. Valinta osui tällä kertaa raahelaiseen luokanopettajaan Elina Romppaiseen.

Elina Romppainen on valmistunut luokanopettajaksi Oulun yliopistosta vuonna 1981. Hän on toiminut yli 20 vuotta luokanopettajana Pattijoella ja vuodesta 2003 alkaen Raahen Harakkamäen koululla.

Elina Romppaisen valintaa ehdottaneet ovat kuvanneet häntä sinnikääksi ekstrovertiksi, jonka sydäntä lähellä ovat taide- ja taitoaineet, ja josta oman työn ja työyhteisön kehittäminen on tärkeää.

Elina Romppainen verkostoitui työssään jo ennen kuin sana oli juurtunut kielenkäyttöömme. Hänen näkemyksensä mukaan koulu ei voi olla erillinen tietojen ja taitojen jakopiste, vaan sen on syytä toimia aktiivisessa ja avoimessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Elina on valmistumisestaan lähtien ammentanut opetustyöhönsä myös harrastuksistaan. Kasvinvärjäys, huonekalujen entisöinti, kangaspuilla kutominen tai puukkojen valmistus on heijastunut myös luokkatyöhön ja laajemminkin.

Romppainen on kehittäjä, jonka työ on säteillyt oman luokkahuoneen ulkopuolelle omaan työyhteisöön ja koko kaupungin opetustoimeen. Romppainen on kuulunut jo vuosien ajan Raahen kaupungin opetussuunnitelmia uudistavaan toimikuntaan. Hänen vastuullaan ovat olleet taide- ja taitoaineet.

Elina Romppainen ei ole pelännyt tarttua suuriinkaan haasteisiin. Viimeisin niistä oli taito- ja taideaineiden ja yrittäjyyden yhdistävä hanke. Siinä hänen johdollaan luotiin uudenlaisia toimintatapoja ja kontakteja perusopetuksen 2. asteen oppilaitosten ja käsityöalan yrittäjien välille. Samalla kehitettiin opetussuunnitelmaa koko kaupungille. Merkittävä voimannäyttö oli kaupungissa järjestetyt taito- ja taidemessut, joita Romppainen oli koordinoimassa.

Vuoden luokanopettajan on täytettävä kovat vaatimukset. Hänen on oltava osaava, pedagogi, empaattinen, taitavasti toimiva, ajan tasalla ja aktiivinen.

Ensimmäinen vuoden luokanopettaja valittiin vuonna 1999. Hän oli opetusneuvos Pekka Leinonen Kauniaisista. Hänen jälkeensä kunnia on osunut 10:lle luokanopettajalle: Vesa Purokurulle Jyväskylästä (2000), Seppo Heinoselle (2001) Nurmosta, Riitta Cederqvistille Lahdesta (2002), Anna-Maija Riskulle Jyväskylästä(2003), Sirpa Wassille Espoosta (2004), Riitta Moilaselle Oulusta (2005), Reima Viitalalle Multialta (2006), Elina Hiidenpalolle Helsingistä (2007), Jaana Lemminkäinen Lahdesta (2008) ja Aila Keturille Vantaalta (2009).

LISÄÄ UUTISESTA

• Kaleva
• Pohjois-pohjalainen osakunta
• YLE

Luokanopettajaliiton vuosikokous Tampereella

KUVA: Vuosikokousedustajat saavat uunituoreet Luokanopettajan Päiväkirjat 2010-2011.

HUOMENTA. Taksi tulee klo 8, ja juna Tampereelle lähtee klo 9.02. Edessä on kaksi päivää Luokanopettajaliiton vuosikokousta.

Minä olen paikalla hotelli Pinjassa Luokanopettaja-lehden päätoimittajana. Jos olen nopea kirjoittamaan, saamme huhtikuun lehteen jutut uudesta puheenjohtajasta ja hallituksesta.

Vuoden 2010 luokanopettajan nimi paljastetaan klo 12.15. (Ainakin STT on tekemässä hänestä haastattelua). Tässä blogissa samoihin aikoihin.

OLEN ihastunut junamatkustamiseen. Matka-ajan voi rauhassa naputella tietokoneella sitä varten lasieristetyssä osastossa. Eikä mokoma ylellisyys nosta lainkaan lipun hintaa. Hienoa VR!

Tämä viikko arkistoon

TAKANA vauhdikas viikko. Aika panna se kasaan ja siirtää arkistoon.

ILOISIA-ASIOITA

• Kieli-infossa oli mukavasti osallistujia
• Bluesin matsissa opettajat ja oppilaat huusivat kotijoukkuen voittoon.
• Auroran Beatleseilla oli succe-keikka
• Koulun ravintola on sisustettu fiksusti. Hyvä Kai!
• Koulun autoliikenteen turvallisuusjärjestelyihin on varattu määrärahoja.
• Onneksi on koulumummeja ja työharjoittelijoita
• Luokanopettajamme Ismo Lehikoinen on Yhdysvalloissa konferenssimatkalla.
• Koti & Koulu ry. pohtii mahdollisuutta tarjota "kesätippiä" kolmeksi kesäkuun viikoksi.
• Pari viikko sitten Aurorassa vieraillut kansainvälinen opiskelijaryhmä antoi kaunista palautetta koulustamme.
• Olemme saaneet täytettyä jo toisen avoimeksi tulleen koulunkäyntiavustajan paikan. Tervetuloa Pekka!
• Saimme varattua Kannussillanmäen leffateatterin kevätjuhlien tapahtumapaikaksi maanantaina 24.5. 2010. Siis varatkaa päivä kalentereihin.

IKÄVIÄ-ASIOITA

• Talvinen ilma taittui loskaksi.
• Perjantaina lensivät lumipallot, ja sen jälkeen istuivat oppilaat.
• Leikkauspaineita koulun resursseihin tulee ihan puskista. Ensi syksyn suunnittelu ei ole helppo juttu.
• On suuri vaara, että joudumme yhdistämään ensi syksyksi useita oppilasmäärältään pieniä luokkia.
• Mitä suurimmalla todennäköisyydellä TIP-hanke päättyy tähän kevääseen (vaikka ip-toiminta lähetettiin muuten lautakunnassa uuteen valmisteluun).

Blues-Jokerit (3-1)

MEITÄ oli riemukas joukko opettajia ja oppilaita kannustamassa Espoon bluesia voittoon. Clipsissä vähän kannustusjoukon tunnelmia. "Meidän" Cami pelasi sitkeästi, ja jännitystä riitti loppuu saakka. Pitäisikö perustaa Aurora Blues-fanclub?

PALUUMATKALLE oli ruvennut taas satamaan lunta. Minäkin heitin pari oppilasta autolla koululle. Jokohan lumen tulo riittäisi?

Torstai toivoa täynnä?

KUVA: Rehtorien toimenkuva on kuluneen vuoden aikana muuttunut. Yhä suurempi - ja vaikeampi- osa työstä liittyy talousasioihin

Päivitetty klo 21.50 (ks. PS-osasto)

TÄMÄN lukuvuosi on ollut varsin erilainen. Taloudellinen lama iski espoolaiskouluihin oikeastaan jo viime vuoden huhtikuun lopulla, jolloin kouluille annettiin kielto ottaa sijaisia opettajille ja tehdä muita kuin välttämättömiä hankintoja. Syyslukukaudella tuntikehysmäärään ei puututtu, mutta menoja hillittiin monin ohjein.

VUODENVAIHTEESSA koulut siirtyivät kokonaisbudjettiin. Rehtorien tulee nyt vastata siitä, että koulun palkkarahat riittävät. Elämme siirtymävaihetta, jossa tekniset suunnittelu- ja seurantavälineet eivät vielä ole täysin valmiita, joten ensimmäinen vuosi 2o10 tulee olemaan monessa suhteessa opettelun aikaa. Ja kuten tiedetään uuden opettelu tapahtuu usein kriisien kautta.

SIIRTYMÄN iso, konkreetti muutos oli se, että kalenterivuoden rajasta tuli myös palkkarahojen osalta ehdoton. Espoossa on käytäntö, että palkanmaksu maksaa henkilöstöresurssiensa vuoksi marras-joulukuussa sinne lähetetyt kerho- ja tukiopetuslaskut ja osan sijaisten palkoista (niistä lähetetään aina erillinen lasku) vasta tammikuussa. Nyt kun budjettivuoden rajasta tuli ehdoton, syksyn palkkabudjetista jäi meiltä tämän maksukäytännön vuoksi kaupungille "voittoa" (koska olimme varanneet rahat näihin marras-joulukuun erikseen laskutettaviin tunteihin mm. joulunäytelmää varten). Mutta ei siinä kaikki ikävä. Meiltä viime syksyllä oikeasti maksettavaksi kuuluneet palkat laskutettiin sitten tämän vuoden palkkarahoista. Kyseessä oli useiden satojen tuntien palkat, siis tuhansia euroja.

Tästä syntyi heti vuoden aluksi koulumme palkkabudjettiin erikseen laskutettavien tuntien osalle huomattava aukko. Niinpä olemme joutuneet lopettamaan kerhotoiminnan jo lähes kokonaan ja myös vähentämään tukiopetusta- vaikka eletään vasta maaliskuuta. Jollemme tee niin, syömme syksyn palkkapottia.

TÄSTÄ samasta syystä joudumme harkitsemaan uudelleen sitä, kuinka paljon vähistä kerhotunneista voimme käyttää kevätnäytelmän valmisteluun. Koko koulun näytelmien orkesterit, kuorot ja näyttelijät harjoiteittelevat siestakerhoissa. Nyt näihin kerhoihin ei yksinkertaisesti ole palkkarahoja. Kun kerhotunteja porukan harjoittamiseen ei ole, on etsittävä vaihtoehtoja.

NIINPÄ ideoimmekin yksinkertaisempaa tilalle. Olisiko mahdollista tehdä leffa Peter Panista? Leffaa, kuvauksia, lavasteita jne. voidaan pitkälti tehdä oppituntien aikana, eikä esim. näyttelijöiden harjoittamiseen tarvita yhtä paljoa työaikaa.

Miltä tällainen meillä ennenkokematon ajatus tuntui? Olisiko se vanhemmille (tai oppilaille) pettymys? Blogin oikeaan reunaan avattiin pikaäänestys ideasta. Yhteensä 93 ääntä annettiin. Kiitos osallistumisesta. Se oli kaikkien aikojen ennätys. Tässä tulokset:

Kannatan, hieno idea 49 (52%)

Kannatan, ok-idea 18 (19%)

En oikein pidä ideasta 8 (8%)

En pidä ideasta yhtään 15 (16%)

Samapa tuo 3 (3%)

LEFFAIDEAA kannatti 67 äänestykseen osallistunutta, yhteensä 71%. 23 ei ideasta pitänyt, yhteensä 24%. Kolmelle asialla ei ollut merkitystä. Näytelmään ilmoittautuneista lapsista lähes jokainen kannatti leffaideaa.

Olen siis alustavasti varannut Kannunsillanmäen teatterisalin maanantaiksi 20.5. 2010. Se on toukokuun lopulla ainoa vapaa ilta. Saliin mahtuu 250 katsojaa kerrallaan. Jos leffa kestää puolisen tuntia, voisimme pitää neljä esitystä esim. klo 17.45, 18.30, 19.15 ja 20.00. Joka esityksessä olisi eri versio eri näyttelijöineen , jotta mahdollisimman moni pääsisi valkokankalle. Salin vuokra henkilökuntamenoineen on 300-400 €. Jollei se onnistu, muutamme juhlasalimme leffateatteriksi.

Tässä taloustilanteessa tällä sitten mennään.

PS. Tämän lastun otsikkona oli torstai on toivoa täynnä. Oikeastaan minun piti kirjoittaa, että suomenkielisellä varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnalla on tänään tärkeä kokous. Listalla on mm. monien mieliä kuohuttanut suunnitelma lakkauttaa Keski-Espoon koulun yläluokat ja vähentää lakisääteiseen iltapäivätoimintaan otettavien lasten määrää. Edellisellä asialla voi olla vaikutusta oman yläkoulumme Järvenperän ensi syksyyn. Lautakunta todellakin päätti lakkauttaa 7-9-luokat syksyyn 2011 mennessä. Luokkia ei sijoiteta Järvenperään.

Jälkimmäisellä asialla on vaikutusta meidän TIPPimme kohtaloon. Lopullisesti lautakunta ratkaisee TIP-asian näillä näkymin vasta huhtikuun kokouksessan. Tässä linkki lautakunnan esityslistalle. Asia jäi edelleen pöydälle. Nyt tulee kiire.

Järvenperän koulun omannäköiset 10-vuotisjuhlat

KUVA: Auroran Beatlesit keikalla. Rumpali Esa ei mahtunut kuvaan. (Ulla Hämäläinen)

JÄRVENPERÄN koulun 10-vuotisjuhlissa opebändimme sai esiintyä. Ennen keikkaa sattui, juttu, joka on ihan pakko kertoa. Kolme tyttöä (kuulema bissiksiä) tuli hakemaan meiltä (Auroran Beatleseilta- meillä oli Beatles-paidat päällä) nimmareita. Jotkut isott pojat olivat kertoneet, että me ollaan ihan oikeasti John Lennon jne. No, kun pyydettiin, toki annoimme nimmarit. Hetken päästä tytöt palasivat. "Ettehän te voi olla Beatles. Teistähän on osa kuollut". Siihen Ripa: " Totta. Mutta ei se - tiedättekö- kauheasti haittaa soittoa." Tytöt sanoivat: "Aha". Menivät kuulema opettajansa luo ja kuiskasivat. "Meitä huijattiin!".

AURORAN beatlesit onnittelivat Järvenperän koulua Rip it up-mukaelmalla.

Aurora onnittelee Isosiskokoulua

Tänäpäivänä onnittelee Aurora

Tänäpäivänä onnittelee Aurora

Järvenperän isosiskokoulua.

Onnea Onnea Onnea Onnea

Järvenperän koululle paljon onnea

Kauan sitä toivottiin

aloitteita mekin skrivattiin

talo komee tänne bygattiin

porukka hommiin palkattiin

on opsit ja muut nyt kasassa

Siskolla homma hanskassa

Onnea Onnea Onnea Onnea

Järvenperän koululle paljon onnea

(kitarasoolo 1)

On 10 vuotta takana

ja juhlat silloin tapana

Rocki raikuu uusi kylällä

juhlapuhe Kari Uusikylällä

Kakkukahvit ehditään kipata

soikoon kiitokseksi tää kitara.

Onnea Onnea Onnea Onnea

Järvenperän koululle paljon onnea

(kitarasoolo 2)

Tänäpäivänä onnittelee Aurora

Tänäpäivänä onnittelee Aurora

Järvenperän isosiskokoulua.

Onnea Onnea Onnea Onnea

Järvenperän koululle paljon onnea

KUVA: Järvenperän koulun bändi. Mukana kaksi ex-auroralaista

VAKAVASTI. Oli kivat kemut. Sali oli täynnä kutsuvieraita, henkilökuntaa ja oppilaita. Koulun musiikkiopettaja oli sovittanut tosi oppilasbändin soittamaan tosi kivasti sekä fanfaarin että kaksi koulun omaksi lauluksi valittua oppilassävellystä.

OHJELMASSA oli paljon tilaa oppilaitten omille luoville jutuille. Mm. riemukas 10-vuotisuutislähetys. Sen luontevana osana oli rehtori Sisko Savolaisen haastattelu.

JUHLAPUHEEN piti emeritus-professori Kari Uusikylä. Teemana oli Millainen on hyvä koulu. Uusikylän puheesta välittyi paitsi terävät aivot myös iso ja lämmin sydän.

NOIN 1,5-TUNTISEN juhlan jälkeen vieraille tarjottiin kahvit, kakut ja pasteijat. Oli oikein mukavaa päästä mukaan ja nähdä paljon tuttuja.

Monitoimipäivään

TIISTAIAAMU on avautumassa paitsi pakkas- myös monitoimipäiväksi. Klo 9 kouluun saapuu koulunkäyntiopiskelijoita Italiasta työharjoittelijoidemme vieraiksi. Klo 10:ksi autoillaan sitten Kelpo-kokoukseen virastoon. Kuulun pedagogiseen työryhmään, jonka pitäisi tukea espoolaiskoulujen siirtymistä uuteen opetuksen tuki-ajatteluun jo ensi syksystä alkaen.

Siestaksi pitää ehtiä takaisin koululle opebänditreeneihin. Isosiskoulumme Järvenperä juhlii huomenna 10 vuotissynttäreitä, ja viemme rock-terveiset. Iltapäivällä sukelletaan vielä oppilashuollon salaisuuksien pariin.

Ja joka väleissä tehdään näytepäätetyötä.

PS 1. Tämän aamun Hesarissa on mainio mielipidekirjoitus vammaisten lasten oikeudesta päästä omaan lähikouluun. Toinen kirjoittajista on johtokuntamme puheenjohtaja Susanna Lehti.

PS 2. Eilisessa valtuuston kokouksessa Sanna Lauslahti teki ehdotuksen, että kaupunginhallitus pohtisi toimenpiteitä, jotka on tehtävä, koska Espoo ei ole varannut rahoja palkankorotuksiin. Ehdotus meni läpi yksimielisesti.

PS 3. TIP-hankkeen jatkon vaatimat ratkaisut näyttävät lykkääntyvän huhtikuun lautakunnan kokoukseen.

PS 4. Olemme aloittamassa neuvotteluja ns. kesä-TIPin järjestämiseksi. Tarkoitus olisi tarjota kolmeksi kesäkuun alun viikoksi ohjattua kesätoimintaa Auroran niille oppilaille, joilla olisi sille tarvetta

.

Koulujen kasvatusoppi

KUVA: Cleve, Z.J. (1886). Koulujen kasvatusoppi. Peruspiirteittäin esitti. Helsinki: G.W.Edlund

OLEN vaikuttunut. Cleven yli 400-sivuinen koulukasvatusoppi avaa vielä vuonna 2010 ikkunan koulunpitoon 150-200-vuotta sitten. Kun teos ilmestyi, Suomessa oli juuri syntynyt sekä kansa- että oppikoulujärjestelmät. Koulu oli palautettu valtion hoiviin kirkolta. Cleven iän tuolloin tietäen, kasvatusoppi välittää koulunpidon perinnettä ja sen taustalla olevaa olettamusperustaa ainakin 1800-luvun alkupuolelle saakka. Cleven kirja sivuaa kansakouluakin, mutta kyllä se pääasiassa kertoo opillisesta, ns. ylemmästä koulusta, erityisesti humanistisesta koulusta, jossa miehet opettivat poikia latinaksi.

KOULUN pidolla oli tuolloin totisesti ylevä tehtävä: edistää totuutta ja oikeutta. Cleve puhuu nimenomaan eettisistä kouluista. Koulun oli luotava nousevan sukupolven sivistykseen totuutta. Kohteena oli nuorison siveellinen elämä. Ennen koulua lapset olivat oloutuneet perheensä tapaan. Nyt tuohon tapaan pohjautuva siveellinen elämä oli saatava totuutta vastaavaksi. Koulu koetti saattaa totuuden ja tavan sopuun, perintötiedon ja järjen.

Tällaista koulun perustehtävää on lähes mahdoton ymmärtää tänään. Moniarvoisessa yhteiskunnassa kaikki käy. Koulu ei ole enää muuta yhteiskuntaa eettisempi? Eikä koulun tieto ole todempaa kuin kotien.

Koulu oli tuolloin ennen muuta sivistyslaitos. Koulun kasvatuksessa vaikuttava voima oli tosi tieto ja sen aikaansaama ajatus- ja toimintakyky. Tosi tiedon perustana oli tieteellinen tieto.

Koulun tehtävä ei ollut palvella kotia ja yhteiskuntaa. Koulu kyllä jalostutti ja kohotti perheen tapaa ja lisäsi kansalaisten toimimisvoimaa.

Tässä tärkeä tekijä oli tuki, joka saatiin sivistyskielestä. Cleve kirjoittaa ns. perustavasta kielestä (latinasta). Humanistisissa kouluissa haluttiin siirtää kaikki se paras, mitä ihmishenki oli aikaansaanut. Ja parhaat aikaansaanokset löytyivät antiikista. Tarkoitus oli harjoittaa sielunvoimia. Yhtä ainetta opetettiin kerrallaan ja perinpohjaisesti. Cleve ei selvästikään ole innostunut uuden ajan hyötyä etsivästä realikoulusta, jossa opetuskin annettiin äidinkielellä.

Luulen että tänään on erittäin vaikea ymmärtää humanistisen ja realikoulun taistelua. Myös peruskoulu selkeästi palvelee kotia (turvallinen hoitopaikka) ja yhteiskuntaa (kyllä sisältöjen valinnan tärkein kriteeri on klassisen sivistysidean sijasta käytännön elämän tarpeet).

Kurista

Yksi eniten minussa ajatuksia herättäneistä kirjan teemoista liittyy kuriin, koulun järjestykseen. Koulun elämä oli Cleven mukaan järjestettäävä siveellisyyden mukaan. Keinona oli kuri. Koulun kurinpidon oli oltava yhtä tarkka ja luotettava kuin sotilaskuri. Ankara järjestys oli koulun hedelmällisen toiminnan ehto. Miten tämä kasvatti siveellisyyttä? Lapsi oppi hillitsemään vallattomuutensa, voittamaan itsensä.

Onko tästä enää mitään jäljellä? Olemme luopuneet kurista, koska sille ei ole maallistuneessa yhteiskunnassa ylevöittävää perustetta. Lapsi ajatellaan sellaisenaan hyväksi. Itsekkyyttä (tai perisyntiä ei ole tarvetta kukistaa)?

Kurinpidon tarkoitus oli tavan muodostaminen ja vahvistaminen. Kaiken pitää koulussa käydä kuin kellonkone. Luokan mielialan tuli olla tyyni ja totinen. Koulu ei saanut huvittaa eikä kyllästyttää oppilaita. Kaiken piti tapahtua komennoista.

Hyvä kuri oli sitä, että koululle määrättyä järjestystä pidettiin voimassa. Järjestystä oli pidettävä silmällä. Opettajan oli heti oikaistava, jos jokin oli vinossa. Käytössä oli mm. huomautus, neuvonta ja rangaistus. Rangaistuksia olivat mm. varotus, muistuttaminen, nuhtelu ja kurittavat toimenpiteet: muista eristäminen, vapauden rajoittaminen, ruumiillisen tuskan tuottaminen ja erottaminen. Vallattomuus oli palautettava vaikka väkivallalla. Nuorison mieli oli lannistettava silloinkin, kun se nousee opettajan mielivaltaa vastaan.

Ainakin 45-minuuttia ohjelman mukaan (samaa sanovat mamu-opettajat, joita koulutan) suomalaiskouluissa ei ole kuria. Oppilaat eivät tottele, eikä heidän kielenkäyttönsä ole kaunista. Mistä löytäisimme hyvälle käytökselle uskottavan perusteen, jollei Jumalaan enää saa vedota.

Kumppanuus

Toinen minua erityisesti kiinnostanut teema oli kumppanuus. Cleve tarkoitti sillä oppilaitten keskinäisiä suhteita. Hän piti tätä kumppanuutta melkein yhtä tärkeänä kuin opettajan ohjausta. Tämä kumppanuus auttaa parhaimmillaan oppilaita käsittelemään koulun antamia tietovaroja, koettaen saada ne sopimaan yhteen oman kokemuksensa kanssa. Tällainen yhteinen henkinen työ voi vapautta tavan vallasta.

Kumppanuudella on myös harhasuunnat. Niitä on mm. tyrannimainen mielivalta, jossa enemmistö pyrkii hallitsemaan vähemmistöä ja pennalismi. Kyseessä on toverielämän pilaantuminen, johon voi kuulua väärät ideaalit ja tottelemattomuus opettajia kohtaan ja jopa koko koulun järjestyksen vastustaminen.

Cleven mukaan tätä kumppanuutta on ohjattava kasvatusopillisesti.

Tämä kolahti. Luulen, että löysin ns. pedagogisen tetran hieman falskilta tuntuneelle "oppilaitten alakulttuurille" paremman käsitteen: kumppanuus ja sen ohjaaminen. Yes.

PALAAN Cleven ajatuksiin vielä tarkemmin muutaman viikon kuluttua.

Johtajan tehtävä on varautua pahimpaan

KUVA: Tämä upea kuva on lainattu osoitteesta: http://schlissellaw.files.wordpress.com/2009/05/bankruptcy-lawyer-new-york.jpg Se kuvaa konkurssia

MAALISKUU on kouluissa metkaa aikaa. Sitä pitäisi elää kolmea aikaa yhtä aikaa. Toisaalta juuri nyt kehittämiskeskusteluissa puidaan mennyttä, ja samalla seuraavan lukuvuoden suunnittelu kaatuu rajusti päälle. Siinä välissä olisi kuitenin hyvä ehtiä elää ihan jokainen päivä omanaankin.

ONNEKSI tämä viikonloppu on vapaa - muuten ei olisi ehtinyt tehdä töitä:-). Seuraavan lukuvuoden suunnittelu on aina vaativa juttu. Erityisesti tässä tilanteessa, jossa resurssit leikkaantuvat ja rajusti (eikä siitä saa puhua).

LASKIN klapin, joka syntyy normaalitoimintatapamme ja tällä hetkellä oletettavan todellisen resurssimme välille. Se on 90 tuntia viikossa. Järkyttävä määrä. Toivon totisesti tehneeni laskuvirheitä. Teen niitä usein.

Maahan ei voi jäädä makaamaan. Rehtorin tehtävä talon johtajana on löytää ratkaisut, joilla toiminta sopeutetaan eri syistä väheneviin tuntimääriin niin, että vahinkoa syntyy mahdollisimman vähän. Mutta tottakai sitä syntyy. On kai inhimillistä, että se kylmii ja kirvelee. Rexin on kuitenkin koottava itsensä.

Lauantaipäivä meni siis töihin. Ratkaisut löytyivät. Ne ovat ovat luovia- niin väitän - mutta siitä en ole satavarma, kestääkö porukka: henkilökunta ja huoltajat näin rajun muutoksen ilman, että kaikki motivaatio katoaa.

Esittelen oman ehdotukseni siitä, kuinka sopeuttamisesta selvitään, henkilökunnalle keskiviikon YT-tunnilla ja johtokunnalle viikon sen jälkeen.

EN ole menettänyt toivoani sen suhteen, että resurssointiin tehdään vielä oikaisu. Kun päättäjille selviää, mitä leikkauksista selviäminen vaatii. Mutta joka tapauksessa minun tehtäväni on varautua pahimpaan.