KUVA: Luokanpettaja Katri Ahola ohjaamassa oppilasparlamenttia.
MAANANTAIAAMUN ratoksi taas perusopetuksen laatukriteereiden pariin. Vuorossa pikaexcursio osioon 8. Nyt on käyty läpi osiot 5-6-7-8-9-10. Jäljellä vielä neljä rakenteellista osioita 1-4.
Kertauksen vuoksi: mallissa on päädytty 10 laadun ulottuvuuteen: (1) johtaminen, (2) henkilöstö, (3) taloudelliset resurssit, (4) arviointi , (5) opetussuunnitelman toteuttaminen (6) opetus ja opetusjärjestelyt, (7) oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, (8) osallisuus ja vaikuttaminen, (9) kodin ja koulun yhteistyö a (10) oppimisympäristön turvallisuus. Kustakin laadun ulottuvuudesta on sitten laadittu erillinen laatukortti erikseen kunnan ja erikseenkoulun tasolle.
OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN
Kuvausosassa osio kytketään kansalaiskasvatukseen ja koulun avoimen ja vuorovaikutteisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Se, miten yhteistoiminta järjestetään päätetään yhdessä: rehtorin, opettajien, oppilaiden ja huoltajien kesken. Toiminnalle sovitaan yhteiset tavoitteet, joita tarkennetaan vuosittaisessa suunnitelmassa (tämä on uutta). Oppilaiden halutaan osallistuvan laajasti sidosryhmätöhön.
Osallisuutta edistävät mm. riittävän pienet opetusryhmät, vuorovaikutteiset (yhteistoiminnaliset ja vastuullisen opiskelun merkitystä painottavat) opetusmenetelmät, harjoittelujaksot, oppilaskuntatoiminta (jonka ohjaamista kunnan tulee resurssoida), kerhot ja muu ohjattu toiminta. Esiin nostetaan oppilaiden sitoutuminen ryhmään ja ryhmässä toimimisen taidot sekä eri kulttuureista tulevat lapset.
Laatukriteerit opetuksen järjestäjille
Opetuksen järjestäjä vastaa päätöksiin osallistamisrakenteista ja siitä, että oppilaita kuullaan. Hmmm. Espoossa on nuorisovaltuusto. Mutta kuullaanko nuoria?
Laatukriteerit kouluille
Koulun toimintakulttuuri on avoin, vuorovaikutteinen sekä oppilaiden (opetuksessa ja muussa toiminnassa) ja heidän huoltajiensa osallistamista (mm. palautteen kautta) arvostava. Oppilaskunnan toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista ja vaikuttavaa ja riittävästi resurssoitua. YEP.
HAASTEITA AURORAN KOULULLE
Oman käsitykseni mukaan Aurorassa on jo päästy aika mukavasti liikkeelle kodin ja koulun keskinäisessä avoimessa vuorovaikutuksessa. Lasten osallistamiseen on käytetty jo muutama vuosi oppilasparlamenttia. Lasten edustajat ovat meillä mukana mm. koulua esiteltäessä ja esim. oppimiskeskustoiminnassa. Kerhotoiminta on vahvuuksiamme. Palautetta kootaan systeemaattisesti.
- Iso haaste on maahanmuuttajataustaisten huoltajien tukeminen- ja ensi syksynä näiden huoltajien määrä selvästi kasvaa.
-Oppilaiden osallistaminen on hyvä teema Aurora-seminaarissa. Vuosittainen suunnitelma hiottaisiin sitten oppilasparlamentin ekoissa kokouksissa.
- Varmaankin opettajia tulisi rohkaista vielä enemmän käyttämään projektityyppistä opiskelua. Samalla vastuullisuuden kasvattamiseen tarvitaan vinkkejä (ja koulukuntoisuuskonsepti meillä jo on)
- Ryhmän johtamiseen ja ryhmäyttämiseen meidän kannattaa paneutua. Osaajia talossa on. Ja minäkin tein juuri Tapsan kanssa oppimateriaalinkin aiheeseen. Ja monella on muistissa Ben Furmanin ideat.
- Oppilasparlamentin (oppilaskuntatoiminnan) resurssointia voisi kehittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti