Kirjoja

Kirjoja

keskiviikkona, kesäkuuta 17, 2009

Viimeinen työpäivä ennen lomaa



SULJIN TYÖMAAN oven klo 16.59. Sain hoidettua lähes kaikki asiat, jotka pitikin. ELA-opettajan valinta meni peruutuksen vuoksi uusiksi. Iso harmi. Avustajien työnjako jää heinäkuulle, ja ehkä hyvä niin. Kotitöiksi jätin vain alkukesän viikkotiedotteen kirjoittamisen henkilökunnalle. Sen teen illan suussa.

SIIVOUS eteni koululla hyvää vauhtia. Ensimmäiset pohjatyöt ikkunoille on nekin tehty. Tänään tuli kauan odotettu kalkkivaunu. Smartboardit eivät tulleet.

TIPillä on vielä yksi leiripäivä, ja sitten sekin on hoidettu kanta. Kaikki meni hienosti ja hyvällä mielellä.

OMA TYÖPÄIVÄNI kului pitkälti päätteen ääreellä. Aamulla työnsankarina kirjoitin tehostetun tuen esitteeseen minulta tilatut tekstit, vaikka olisin hyvin voinut kiukutella ja jättää homman väliin. Tilasin ruokalipukkeita opettajille syksyksi. Naputin (liian) pitkään roikkuneet raportit oppimiskeskuksen kevään kursseista. Palaute sai hymyn huulelle. Hienosti olivat menneet.

PAAPOIMME koulusihteerin kanssa Paitamyllyn laskuja, ja olimme eri tyytyväisiä, kun saimme kevään viimeiset erikseen laskutettavat tunnit opettajille maksuun. Laaksosen Marko piipahti koululla, Terveisiä kaikille. Muutoin ei maikkoja näkynyt.

PUOLEN päivän aikaan sain pitää viimeisen mentor-istunnon Päivänkehrän rexille. Kävimme kuluneen lukuvuoden läpi, ja teimme kumpikin kevyen kompetenssianalyysin. Minulla oli vielä ilo viedä nuori herra lounaalle. Bembölen sveitsinleike on klassikko.

LUKUVUOSI 2008-2009 on nyt siis pantu kirjoihin, ja kirjan kannet kiinni. Vuosi oli hurja ja kamala. Siitä huolimatta emme vain selvinneet. Tämän vuoden monista jutuista saa olla tosi ylpeitä. Ehkä koskaan uralleni ei enää osu näin hyvin resurssoitua lukuvuotta. Olemme todellakin voineet käyttää rakenteita luovasti.

Rehtorille päättynyt lukuvuosi tarjosi paitsi ylettömästi työtä, myös hienoja etuoikeutettuja tilaisuuksia. Opintomatka Kanadaan. Matti Koskenniemi 100 vuotta-seminaari. Perehtyminen erityisopetuksen uusiin tuuliin.

Vuoteen on kuulunut paljon surullista luopumista, mutta myös hienoja ilonaiheita. Oma pikku hanuri. Macin upea softa. Rock-konsertit. Viisikko. Sven Dufva. Ryhmäintegraatio. TIP. Kunkun rooli. Tulevaisuuskasvatuksen kansainvälinen kiinnostus. Päivistyvän dosentin pikku tv-keikat ja artikkeli Taito-ja taideaineiden asemaa puffanneessa julkaisussa. Ja siviilipuolella uudet silmälasit, Vespa, tennis, vuoden mittainen kolumnistin ura Essessä, napakan ystävyysmateriaalin tuottaminen Toivasen Tapsan kanssa, neljä Luokanopettajalehteä ja loppuun myyty Luokanopettajan päiväkirja. Kun siihen lisää vielä ystävällisen palautteen saaneet tulevaisuuden koulu-ja opettaja-muutoksessa luennot, eikö pitäisi olla ihan tyytyväinen vuoden tarjoumiin duracel-hahmolle.

KUN palaan konttorille 4,5 viikon kuluttua, katse on myönteisesti eteenpäin ja asento etukeno. Seuraavasta lukuvuodesta ei tule haasteita puuttumaan. Aika ei ehkä ole paras, mutta se on meidän aikamme. Ja meille annettujen oppilaitten. Tehdään siitä heille paras mahdollinen.

PS. Hyvää lomaa. Blogin pariin palaan noin viikon kuluttua. Silloin jatkan perusopetuksen laatukorttien maistelua.

Ei kommentteja: