Vuoden viimeinen päivä

KESKIVIIKKO oli minulla työpäivä. Aamusta alkaen purin kassissa edestakaskulkeneita vuoroaan odottamaan jääneitä paperiasioita. Vastailin kauan sitten lähetettyihin kysymyksiin. Annoin lausunnon avustaja-asiassa. Neuvottelin uudesta sope-oppilaasta. Lämmittelin hoitamatta jääneitä suhteita. Siirsin paperikoriin A-nelosia, joita ei enää tarvittu. Laukku ja mieli kevenivät kovasti. Toisella aivolohkolla päivitin kevään ohjelmaa.

ILTAPÄIVÄLLÄ pääsin koululle. Hiljaista oli. Parakkia siivottiin. Sain valmiiksi esityksen opettajien muuttokorvauksista.
Klo 16 oli sitten korkea aika jättää hyvästit vuoden 2008 töille. Lukkariurakan jatko odottaa kiltisti perjantaihin.

PS. Upeaa Uutta Vuotta 2009 Beatles-terveisin

TIP-toimintaa talviloman ajaksi (viikko 8)?

TIP-hanke on kokeilu, jossa etsitään toimivaa mallia lasten turvalliseen iltapäivään. Kokeilussa on pitkin matkaa otettu huomioon vanhempien näkemyksiä. Tähän liittyy myös nyt avattava pikakysely koulumme oppilaitten tarpeesta saada ohjattua toiminta talviloman aikana (helmikuun viikko 8).

TARJOSIMME Auroran huoltajille mahdollisuutta ilmoittaa lapsensa syysloman ajaksi ohjattuun TIP-toimintaan. Toimintaa kaipasi kuitenkin vain muutama yksittäinen perhe. Käytimme pikakyselyä uudelleen joululoman osalta. Tarvetta ei tuolloinkaan näyttänyt olevan. Teemme "varmuuden vuoksi" vielä pikakyselyn talviloman osalta. Rehtorin blogin oikeaan sarakkeeseen on avattu kysely, jolla kartoitamme alustavasti TIP- toiminnan tarvetta. Jollei suurta tarvetta ole, ei ole järkevää käynnistää tarkempaa selvittelyä tai suunnittelua. Pikakysely on auki 10.1. klo 7.59 saakka.

Koulutyön keskeytyspäivät 3-4 (7)

KUVA: Vähän hienot pulpetit Johannan luokassa.

MAANANTAINA oli siis aika palata konttorille. Koulusihteeri Riitta paapoi tunnetulla tarmollaan, että kaikki opettajille kuuluvat ohjauspalkkiot ehtivät maksuun.

Minä naputtelin kolme raporttia, joiden deadline on vuodenvaihteessa. Tekniselle osastolle oli kerrottava, että keväällä myönnetty talkoo-raha (500€) on käytetty luvalliseen tarkoitukseen. Kultuuritoimelle oli osoitettava, että Hölmöläisjuhlaan myönnetyille rahoille (5500€) löytyy kuitit. Siton kehittämisyksikölle oli raportoitava, kuinka meille myönnetty ylimääräinen (3000 €) kehittämisraha on auttanut meitä kehittymään.

Kun sisäposti ei kulje, kuoret oli itse vietävä kolmeen eri virastoon. Mutta nyt homma on hoidettu.

KUVA: Uusi massiivinen monistuskone. Huom oikein näyttötaulu!

TIISTAINA hahmottelin kevään ohjelmaa. Kun pääsin koululle, tein tsekkingin parakissa. Iso kasa pulpetteja oli tullut, ja puolen päivän aikaan myös uusi monistuskone (kaupunki on taas vaihtanut leasing-firmaa). Parakin pienet tekniset puutteet saataneen kuntoon ennen koulunalkua. Tietokoneita ei ole vielä siirretty paikoilleen. Harmi.

Tartuin tänään molemmin käsin lukkareihin. Ne menevät nyt uusiksi ainakin luokilla 3-6. Sain perusselvittelyt valmiiksi, ja huomenna pääsen pudottelemaan tunteja Kurreen.

Kolme päivää vuotta jäljellä: Syksyn 2008 saldo

KUVA: Syksyn arviossa käytetään filosofi Eero Ojasen tapa eritellä HYVÄN-käsitettä jäsentämään vastausta. Kuva lainattu Kantti.netistä

MASU täynnä Joulun juhlintaa sitä jaksaa taas hyvin käydä läpi päättynyttä syyslukukautta. Mitä saimme Aurorassa aikaan? Oliko syksy HYVÄ?

1. TEKNISTOIMINNALLINEN HYVÄ

POIKKEUSoloista huolimatta kouluopetus pystyttiin järjestämään kaikille oppilaille. 5.-6-luokille löytyi väistötilat Kalajärven koulusta. Auroran koulun saneeraus näytti siirtyvän suunnitelmissa eteenpäin. Harmi.

Vahvuudesta oli pois neljä vakinaista opettajaa (Mirja, Sirpa, Hanna-Leena ja Jukka S). Kaikille luokille saatiin opettajat, opettajia kyllä vaihtui syksyn aikana. Avustajamäärä kasvoi 16:een. Ela-opetusta vahvistettiin.

Sairauspoissaoloja oli paljon. Henkilökunnalla oli jo toista syksyä pitkiä flunssia, jotka eivät oikein millään ottaneet parantuakseen. Johtamisjärjestelmä vahvistettiin nimittämällä apulaisrehtorin poissaolojen varalta kaksi vararehtoria. Tiimit toimivat, mutta johtoryhmän kokouksia ei juuri pidetty. YT-istunnoissa käytiin paljon keskusteluja. Opettajien kehittämiskeskusteluista ehdittiin käydä noin puolet. Loput siirtyivät kevääseen.

Aikuisemme ovat monitaitoista. Osaamisemme oli lujimmalla kielten opetuksessa. Eräiden aineiden opetusta (mm. TN, TS ja LI) on painotettava eri tavoin keväällä.

Lukuvuosisuunnitelma toteutui. Kaikki luokat saivat välitodistukset jouluna.

Budjettia ei ylitetty- valitettavasti hankintakiellon vuoksi oppilaillemme ei pystytty hankkimaan kaikkia niitä tarvikkeita, joihin heillä olisi ollut oikeus. Mitään dramaattista vaille ei kuitenkaan jääty. Tietokoneiden käyttö kangerteli. Vain muutama televisio toimi. EFQM-arviointiin liittyviä tehtäviä siirtyi keväälle. Erillisellä kehittämisrahalla uusimme teatterivalolaitteistoamme.

Syksyn aikana tehtiin korvaavat hankinnat tulipalossa vaurioituneen irtaimiston osalta. Tilan ahtaus on melkoinen. Meillä ei ole säilytystiloja, tavaroita on käytävillä-ja saimme huomautuksen tästä palotarkastuksessa.

Tiedotus hoidettiin reissuvihkoissa, sähköpostilistoilla ja rehtorin blogin kautta.

Koululle myönnetty tuntikehys oli riittävä, ja se käytettiin suunnitellusti. TIP-hankkeen toinen lukuvuosi käynnistyi suunnitelmien mukaan. Tarjosimme toimintaa hyvin edulliseen hintaan. Oppimiskeskuksemme tarjosi mielenkiintoisia koulutustilaisuuksia, joista erityisesti opettajateatteri oli vallan uutta.

Auroran johtokunta kokoontui syksyllä kerran. Huoltajat ja henkilökunta asettivat ehdokkaansa johtokuntaan. Koti & Koulu ry toimi aktiivisesti; se järjesti mm. Aurora-seminaarin ja joulukuusten myynnin. Yhdistys huolehti myös Diaspora- ja Viisikko-paitojen tilaukset. Oppilasparlamentti valittiin, ja se kokoontui kaksi kertaa.


2. KOKEMUKSELLINEN HYVÄ

HENKILÖKUNTA antoi syksyllä joulukahveilla arvosanaksi 8,6 (viime syksynä 8,25). Saimme pitää tänäkin syksynä pitkän (4 päivää) syysloman. Poikkeustilanteemme vuoksi saimme ottaa käyttöön kaksi opettajakännykkää. Edelleenkin pääosa opettajista käyttää työasioissaan omaa puhelintaan! Epistä.

Vanhemmilta on saatu ystävällistä palautetta. Kesän ikävien tapahtumien tiedotusta blogissa kiitettiin. Varsinainen asiakastyytyväisyyskysely tehdään alkutalven aikana. Koululla käyneet kansainväliset vieraat ja rehtorin oma esimies antoivat hekin hyvin kannustaaa palautetta. Koulumme näkyi mediassa tulipalon uutisoinnin lisäksi myös myönteisesti. Opettaja-lehdessä oli aukeaman juttu Jirin akvaariosta. Tulevaisuuskasvatusta, jossa koulumme oli mukana, hehkutettiin oikein kansainvälisissä ympyröissä.

Kokemuksellisen hyvän tasolle kuuluu myös jaksaminen. Syksy koetteli meistä monia. Poikkeustapahtumat lisäävät työmäärä massiivisesti, eikä koulutoimella oikein ole suunnitelmia näiden töiden jakamiseksi kestävällä tavalla. Rehtorin ja apulaisrehtorin opetusvelvollisutta huojennettiin, mutta se ei kata lisääntynyttä työtä.

Varmasti mukavia asioita olivat henkilökunnalle virkitystilaisuutemme: Tallinnan risteily elokuussa ja Karonkka/pikkujoulu lukukauden päätteeksi. Viisikko-näytelmä tuotti suurelle joukolle hyvää meiltä.

Juha Hyvärisen kuolema tuntui koko syksyn ajan. Järjestimme hänelle muistotilaisuuden ja avasimme stipenditilin. Järkyttävän Kauhavan tapahtuman jälkityö hoidettiin ikävä kyllä "rutiinilla". Pelko jäi: koulukaan ei ole turvallinen. Poikkeuksellinen syksy on myös aiheuttanut monille lapsille ja aikuisille tilanteita, joista on tullut paha mieli.

3. OIKEUDENMUKAISUUDEN JA TASA-ARVON HYVÄ

Erityisesti TIP-hanke palvelee tämän ajan kovissa paineissa eläviä perheitä. Pystyimme tarjoamaan turvallisen iltapäivän yli sadalle lapselle ja kerhotoimintaa jopa 200:lle. Hanke edistää myös koulunkäyntiavustajien toivetta saada kokopäivätyö.

Jatkoimme avointa linjaa tiedotuksessamme. Pidimme huolta monista lapsista, joilla on vaikeuksia. Rehtori palkittiin työstään ruotsinkielisten toimijoiden kanssa "Brobyggaren"- tunnustuksella.

4. MORAALINEN HYVÄ

Moraalisessa hyvässä on kyse toiminnasta, joka edistää hyvää maailmassa. Koulutyö edistää aina sitä. Talossamme on paljon ja hienoja aikuisia, joilla on aikaa aikuisen nälkäisille lapsille.

Osallistuimme kahdella ryhmäintegaatioluokalla vuosikymmenten mittaiseen vammaisten lasten vanhempien taisteluun lasten oikeuksien puolesta.

Pitkäaikainen työmme taito- ja taideaineiden kasvatuksellisen merkityksen puolustajana on kantanut paljon hedelmää. Ilosanomaa on saatu viedä niin eduskunnan tiloihin kuin Opetushallituksen julkaisuihin.

Älä lue tätä: lastu lamasta

KARHUSTA ei saa puhua. Kun puhuu, se tulee. Niin vanha kansa.

LAMASTA ei saisi puhua. Kun puhuu, ihmiset masentuvat ja hautautuvat rahoineen kammareihinsa. Niinkö? Ehkä kuitenkin kannattaa puhua. Varsinkin kun valtiovarainministeri on vertaillut pian edessä oleva talvisotaan ja entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies peräti Harmagedoniin (Raamatussa luvattuun lopullisen sotaan hyvän ja pahan välillä).

PIAN alkava lama on omalla koulu-urallani laskutavasta riippuen kolmas tai neljäs. Ensimmäinen lama iski 1970-luvun lopulla. Toinen osui 1990-luvun alkuun, kolmas saman vuosikymmenen loppuun. Neljäs alkaa ensi vuonna.

VOI olla ihan viisasta palauttaa mieliin, mitä laman iskiessä kouluissa tapahtui. Tarkoitus ei ole masentaa vaan rakentaa kykyä kestää.

Ensimmäinen lama

1970-LUVUN lamaa en huomannut. Vasta myöhemmin olen lukenut, että Liinamaan hallitus uhkasi jopa pysäyttää peruskoulu-uudistuksen vuonna 1975 öljykriisin vuoksi. Peruskoulua karsittiin jo ennenkuin se pääkaupunkiseudulle ehti Valtioneuvoston päätöksellä poistettiin valinnaisaineet 7.luokalta, valinnaisaineen opetusryhmän minimikoko nostettiin 8:sta 16:een, oppiaineiden erikoiskursseista luovuttiin kokonaan ja valinnaisten kielten määrää supistettiin yhteen. Säästötavoite oli tuolloin 100 miljoonaa sen ajan markkaa.

Toinen lama

1990-luvun alussa kansantalous syöksyi syvään, 30-luvusta muistuttavaan lamaan. Pankkikriisi, joukkotyöttömyys, leipäjonot, syrjäytyneisyys ja velkasaneeraus leimasivat noita vuosia. Samaan aikaan Suomi sopeutui Euroon. Muuntauduttiin metsäteollisuusmaasta elektroniikkateollisuusmaaksi. Maatalous kävi läpi kivulloisen sopeutumisprosessin.

Kasinotalouden ja Neuvostoliiton kaupan romahdettua valtion talous oli räjähtää käsiin. Lama oli pahin minkään OECD maan koskaan kokema. Vuonna 1992 otettiin velkaa 2500 mk joka sekuntti. Hallitus ajelehti devalvaatioihin. Aluksi lähes konkurssitilassa ollutta Suomea johti Esko Ahon hallitus, sitten Paavo Lipposen hallitukset.

Julkista puolta "tervehdytettiin" vuoteen 1998 mennessä 57 miljardilla. Valtio leikkasi menojaan mm. kunnilta. Vielä 1993 kunnilla oli oikeus verottaa yrityksiä. Tuolloin oikeus poistettiin, ja tilalle tuli yhteisöverotus, jonka tuotosta valtio on ” rosvonnut” osan itselleen. Lisäksi rikkaat kunnat, kuten Espoo antavat kunnanapua köyhille. Kunnille annettiin korvaukseksi enemmän päätösvaltaa omiin rahoihinsa.

Koulujen kannalta tärkeää oli, että vuonna 1995 luovuttiin korvamerkitystä tuntikehyksestä. Kunta sai nyt rahaa valtiolta tiettyihin mutkikkaisiin indekseihin perustuen. Säädöksiä laadittiin niin, että kunnat saatiin innostumaan koulutoimensa tehostamamisesta. Kouluhallintoa supistettiin. Koulupiirit poistettiin jo 90-luvun alussa; Tarkoitus oli nostaa opetuksen laatua vapauttamalla kilpailu Koulujen kilpailuttaminen alkoi vuonna 1993 Hämeenlinnassa ja Helsingissä vuonna 1994- 1997. Nyttemmin kilpailua on supistettu (rahasyistä). 90-luvun alussa kouluja houkuteltiin hankkimaan itse raha mm.sponsoroinnin avulla. 90-luvun lopulla jarrut iskettiin päälle kuluttajalainsäädännön vuoksi. Vanhemmat ryhtyivät monin paikoin maksamaan alunperin ilmaisiksi tarkoitetuista asioista kuten retkistä ja leirikouluista. Tämä tulolähde tukittiin 2000-luvun puolivälissä lääninhallituksen tiukoilla tulkinnoilla maksuttomasta perusopetuksesta.

Koulujen määrärahoja leikattiin vuoden 1993 tasosta 1998:aan peräti 30%!! Opetushallituksen arvion mukaan määrärahat laskivat 1990-1994 16%. Pääosin leikkaukset kohdistuvat opettajien palkkoihin. Niitä leikattiin yksin vuonna 1992 10%, ja kolmessa vuodessa 25 miljardia.

Palkkamenojen leikkaus toteutettiin vähentämällä opetusta, lomauttamalla opettajia (usein neljän viikon lomautus) ja vaihtamalla lomarahoja vapaaseen. Kummankin "loman" aikana oppilaat olivat ilman opettajaa. Toinen tapa säästää oli suurentaa ryhmiä ja vähentää tarvittavien opettajatuntien määrää: viikkotuntimäärä pudotettiin minimin, tukiopetus- a kerhotunnit ajettiin alas. Palkkamenoja vähennettiin myös antamalla kieltoja palkata opettajille sijaisia. Tutkimusten mukaan vuosina 1992-1995 toteutettiin tuntikehysleikkauksia 84 %: ssa peruskouluja. Rajoituksia sijaisuuksien hoidossa toteltiin 82%:ssa. Opetusryhmiä suurennettiin joka toisessa koulssa. Opetusryhmiä yhdistettiin 39%:ssa koulusta. Ryhmäkoot kasvoivat 1-4 oppilaalla. Vuonna 1993 kunnat lomauttivat 21,6% henkilöstöstään

Tottakai myös tarvikemäärärahoja leikattiin. Oppikirjoja oli kierrätettävä, paperipyyhkeitä puolitettava. Kouluruokailumenoja karsittiin. Kiinteistömenoja karsittiin- mikä kaatui myöhemmin syliin mm. homeongelmina. Sähköä säästettiin.

Kouluja lakkautettiin ennätystahtia. Tavoitteena oli säästää sekä opettaja- että kiinteistömenoissa. Yhdelle rehtorille määrättiin useita eri yksiköitä johdettaviksi. Myöhemmin osoittautui kuitenkin, ettei oletettuja säästöhyötyjä syntyntykään. Mm. oppilaitten taksikuljetukset söivät säästöt. Viidessä vuodessa 1991-1996 kunnat sulkivat 434 koulua, ennätysvuonna 1993 peräti 133 koulua. Vielä 80-luvulla oli lakkautettu 10-15 koulua vuodessa.

Kolmas lama

Talous alkoi kasvaa voimakkaasti syksyllä 1996, mutta kuntatalous ei. Vienti veti, mutta lama jatkui kunnissa. Lomautuksiin tartuttiin jälleen. Kun vuonna 1996 lomauttavia kuntia oli 0,7% , vuonna 1997 arvioitiin, että samana vuonna lomautetaan 1,8% ja 1998 1,5% henkilöstöstä. Vastaiskuna opetusministeri pyysi lääneiltä lomautuksista selvitystä 1997. Opettajien lomautusten osalta käänekohdan muodostivat Vantaan lomautukset. Vuonna 1998 julkisen paineen alla ja lääninoikeuden päätöksen johdosta lomautukset leimattiin vuosikymmenen häpeäksi mm. Hesarin pääkirjoituksessa. Lopulta säädöksiä muutettiin niin, että lomautus tuli todella vaikeaksi.

Koulujen lakkauttaminen sensijaan jatkui. Vuonna 1998 oikeuskansleri joutui puuttumaan Pohjois-Suomen koulujen lakkauttamisiin; oppilaitten koulumatkoihin tarvittu aika alkoi olla aivan kohtuuton. Lakkauttamiset jatkuvat yhä nyt erityisesti lapsimäärän laskusta johtuen.

2000-luvulla koululaitosta on uhannut polarisoituminen kuntien taloudellisen tilanteen eriytymisen vuoksi. Opetushallitus julkaisi syksyllä 2007 koulutuksen tasa-arvoa koskevan selvityksen. Sen mukaan tuki- ja erityisopetuksen saatavuudessa sekä kouluterveydenhuollon palveluissa on kuntien välillä suuria eroja. Joka kymmenes kunta ei tarjonnut aamu- ja iltapäivähoitopalveluita.

Vuonna 2008 hallitus käynnisti useita hankkeita, joiden tarkoitus oli kehittää opetuksen laatua. Kerhotoimintaa haluttiin lisätä. Luokkakokoja haluttiin pienentää. Saas nähdä, kuinka näiden hankkeiden käy.


Mitä voimme oppia neljättä lamaa ajatellen?

Lähtötilanne lamaan on kouluissa tänään- niin väitän- huonompi kuin 90-luvulla. 2000-luvulla vain rikkaimpien kuntien koulut ovat tilanteessa, joissa on jotain, mitä leikata. Lähtötilanne on siinä suhteessa hirvittävä ja hirvittävän epätasa-arvoinen. Monet kunnat - kuten Mikkeli- ovat jo nyt lomauttaneet opettajansa, ajaneet alas täydennyskoulutuksen ja tarvikerahat. Mitä niissä kunnissa enää voidaan tehdä?

Koulujen menoja voidaan ryhmitellä monin tavoin. Suurimmat erät liittyvät henkilökunnan palkkoihin (opettajat rehtorit, avustajat, muu henkilökunta). Toinen suuri erä on kiinteistömenot (vuokrat, lämmitys, sähköt). Kolmas erä on koulukuljetukset, neljäs kouluruokailu ja viides tarvike-jne. rahat.

Palkkamenojen vähentäminen

Palkkamenoja vähennetään vähentämällä työntekijöiden määrää tai palkallista työaikaa tai laskemalla palkkatasoa. Rehtorien määrää vähennetään yhdistämällä kouluja. Opettajien määrää vähennetään yhdistämällä kouluja, luokkia ja opetusryhmiä. Kaikista virkatyypeistä tingitään. Avustajia vähennetään. Oppilashuollon henkilöstöä ei palkata lisää, eikä sijaisia oteta.

Palkallista työaikaa vähennetään vähentämällä ei-pakollisia tunteja kuten vapaaehtoisen kielen tunteja, kerho- ja tukiopetustunteja. Jakotunneista luovutaan. Osa opetuksesta annetaan suurryhmissä (esim. 100 oppilasta). Keinostoon kuuluu myös leikata sijaiskuluja (ei koulutuspäiviä, ei palkata sairauslomasijaisia...) ja opettajien lomauttaminen. Palkkapottia pienennetään myös vaihtamalla lomarahoja vapaapäiviin, jolloin ei palkata sijaista. Suomessa ei ole sitten 1930-luvun laman leikattu opettajien palkkoja. Tuolloin leikkaus oli 5 %.

Toisin kuin luullaan, opettajat voidaan kunnallisen virkamieslain perusteella lomauttaa. Tämä näkyy oikeusistuinten päätöksistä. Lomautus tulee kuitenkin toteuttaa niin, että lapset saavat joka päivä opetussuunnitelman mukaista opetusta. Ja se on vaikeaa. OAJ ajaakin lainkiristämistä.

Muut menot

Tällaisen yksinkertaisen ihmisen mielestä paras keino leikata kiinteistömenoja olisi laskea kiinteistöjen vuokria. Niin ei varmaan kuitenkaan tehdä. Niinpä keinoksi valittaneen koulutilojen käytön tehostaminen. Koulujen lakkauttaminen ja yhdistäminen tullee jatkumaan. Saneerauksia lykätään? Lämpötiloja lasketaan. Valot sammutetaan. Ilmastoinnit pysäytetään yöksi.

Kouluruuan hintaa alennetaan poistamalla kalliit ruoka-aineet. Keittiöitä yhdistetään.

Tarvikemäärärahoja leikataan. Opetus toteutetaan vanhoilla kirjoilla. Tietotekniikan käyttööottoa hidastetaan. Monistusta rajoitetaan. Erityisoppilaiden koulukyydeissä siirrytään takseista busseihin.

Kaikille kouluopetusta koskeville leikkauksille voi tulla yllättävän kova hinta. Professori Jukka Sarjalan mukaan opettajien lomauttaminen 90-luvulla romahdutti koulujen työmoraalin.

Kouluissa leikkausten vaikutukset kasautuvat etenkin heikoimpien oppilaiden kohdalle. Heiltä vietiin 90-luvulla heidän tarvitsemansa tukitoimet. Kerhotoiminnasta käytännössä kokonaan luopuminen koski erityisesti heitä. Heidät jätettiin seisomaan lumihankeen. Niin myös se, että laman aikana arvioitiin erityisopetuksen resurssien laskeneen jopa 60%!

Ratkaisut tuntuvat pitkään. Tukiopetuksen karsiminen näkyy kymmenenkin vuoden päästä syrjäytymisenä. Lamasta alkanut koulujen lakkauttaminen ei ole hellittänyt. Opettajien täydennyskoulutuson jäänyt monessa kunnassa supistusten tasolle. Oppilashuollon ja mielenterveyden jonot kostautuvat. Kuinka monta Jokelaa ja Kauhajokea Suomi kestää?

" Laadukkaat, kalliit palvelut tuotettuina ylimiehitetyllä organisaatiolla olivat totuuksia, joiden esille vieminen koettiin shokkina". Niinpä. Lama kuulema pelasti yhtenäiskoulutyyppisen peruskoulun. Ilman sitä uusliberalismi olisi imaissut koko perusopetuksen. Vai niin.

Vanhoja Kasvatus-lehtiä lukiessa suorastaan hätkähtää. Vuonna 1972 Eino Hautakangas (Kasvatus 3(6), 357-361) kirjoitti: " Koulutusmenot ovat Suomessa UNESCOn tilastojen mukaan kansantuloon verrattuna maailman korkeimpia, kun taas suoritteet, tulokset eivät kansainvälisten koulusaavutusmittausten mukaan ole aina kehuttavia."

Paljon on muuttunut 35 vuodessa. Nyt tilanne on päinvastainen. OECD:n vuonna 1995 julkaistun kolmannen kansainvälisen koulutusjärjestelmien vertailun mukaan Suomi käytti v. 1992 eniten bruttokansantuotteestaan koulutukseen (7,9%). Vuonna 1997 julkaistussa viidennessä selvityksessä bkt-osuus oli enää 6,6 (koski vuotta 1994) jne. Useimmissa OECD maissa lisättiin 90-luvulla rahaa koulutukseen. Suomi taas teki suurimmat leikkaukset: Olimme pudonneet vuoden 1992 ykkössijalla julkisista menoista vuonna 1995 jo alle alle keskiarvon. Keskitasolla olemme yhä. Suomalainen koulutus on siis erinomaisen tehokasta.

Vuonna 2001 tiedettiin Opetushallituksen tekemän selvityksen pohjalta, että "perusopetuksen 1.-6.vuosiluokkien opetukseen käytettävät määrärahat ovat pysyneet pitkään muuttumattomina ja erityisesti opetukseen käytettävien menojen osuus on laman jälkeen jäänyt monissa kunnissa todelliseen kuoppaan.

Vuonna 2008 Suomi on oppimistulosten ihmemaa alle keskitason kustannuksilla. Kuinkahan paljon meillä on varaa ajaa menoja alas, ennenkuin myös tulokset alkavat laskea vapaassa pudotuksessa. Ylijohtaja Aslak Lindström (1997) kuvasi 90-luvun lamaa sanoin: irtain lähti, mutta perusrakenne jäi. Kuinkahan nyt käy? 2000-luvulla ollaan juuri uusimassa erityisopetusajattelua. Suuri vaara on, että ainoa asia, joka toteutuu, on erityisen tuen määrän väheneminen

Upeaa: Joulu venyy viikonloppuun

UPEAA, eikö. Kun joulaatto on keskiviikkona, niin ihan tavallinen ihminenkin saa viidettä päivää pitkän joululoma. Pyhien päälle vielä viikonloppu.

Olen jouluihminen. Tai jouluasiakas, kuten vaimon kanssa olemme sopineet. Minun osaltani joulunvalmistelutouhut ovat luetut, mutta joulusta nautin. Oikeasta joulukuusesta. Musiikista. Ruuista. Äidin tekemästä lihapiiraasta oikeassa lihaliemessä. Vaimon kattamasta joulupöydästä moninen herkkuineen. Juomista. Pienen jäljellä olevan suvun kohtaamisesta. Rituaaleista, kuten haudalla käynnistä. Lahjoista. Pyjamassa vietetyistä päivistä. Leffoista. Kirjoista. Nukkumisesta ihan silloin kun huvittaa.

SIITä , että ärsyketulva, johon on reagoitava, vaimenee. Siitä, että on aikaa unohtaa aika. Siitä että on varaa hitaaseen aikaan.

Suomenkielisen opetuslautakunnan puheenjohtaja vaihtuu

KUVA: Sanna Lauslahti ja Marika Niemi. Kuvat lainattu heidän omilta nettisivuiltaan.

SUOMENKIELISEN opetuslautakunnan puheenjohtajuus on sovittu Kokoomukselle. Lautakunnan puheenjohtajana on toiminut 2005-2008 Sanna Lauslahti. Tänään hänen nettisivuiltaan voi lukea, että puheenjohtaja vaihtuu. Iso harmi. Mutta se kuuluu politiikkaan. Tehtäviä kierrätetään, ja näin kerätään laajaa osaamista.

Kiitos, Sanna, hienosta työstä!

On ollut etuoikeus tehdä Sannan kanssa töitä. Auroran koulun TIP-hanke on käynnistynyt nimenomaan hänen ja Pia Kauman aloitteesta. Iloa uusiin haasteisiin HUSsissa. Siellä(kin) tarvitaan fiksuja ihmisiä.

UUSI lautakunnan puheenjohtaja on Espoon Kokoomuksen nettisivujen mukaan KTM, opettaja Marika Niemi.

Koulutyön keskeytyspäivä 2(7)

KUVA: Opettajalehdestä lainattu kuva Topelius-musiikkinäytelmäprojektista, joka toteutettiin keväällä 2005 Aurorassa.

AAMUPÄIVÄ hurahti kirjoittaessa Opetushallituksen tilaamaa artikkelia, joka innostaisi taito- ja taideaineille ystävälliseen toimintakulttuuriin. Deadline oli tänään. Ehdin. Eikä siitä ehkä ihan huono tullut. Aihe oli tärkeä. 10 sivuun mahtui itsellekin uusia ajatuksia:-).

Sopimuksen mukaan artikkelin tulee olla ennen julkaisematon, joten en saa panna sitä tänne näytille. Ja kuka niin pitkää jaksaisikaan lukea? Jutun juonen kai kuitenkin saa paljastaa?

Tarkastelen artikkelin aluksi toimintakulttuurin käsitettä pedagogisesta näkökulmasta. Toisinoppiminen on harvoin käytetty käsite, ja tarkoitan sillä tässä muusta kuin oppitunneista ja opettajan opettamisesta oppimista. Kytken käsitteen Koskenniemen yli 60 vuotta sitten lanseeraamaan koulun elämänpiirin käsitteeseen. Koulut eroavat sen suhteen, millaisia oppimisen ja kasvun ympäristöjä ne ovat ja millaisia toisinoppimisen mahdollisuuksia niissä oppilailla on. Ehkä meidän kaikkien pitäisi ottaa tämä idea vakavasti.

Sen jälkeen pohdin, missä suhteessa taito- ja taideaineet ovat omaleimaisia ja millaisin tilantein ja käytännöin niille tyypillistä omaleimaisuutta voisi valuttaa koulun elämänpiiriin "tarjoumiksi", joihin ainakin osa oppilaista tarttuu. 20 vuoden aikana Aurorassa on ehtinyt kertyä kokemuksia varsin monista oppimisen mahdollistajista sirkusturneista sijaisopettajina toimiviin taiteilijoihin, ja kulttuurisiestoista koko koulun näytelmiin. Kun jumppasaliin kasvaa Getsemanen puutarha tai ulkovessa muuttuu bändikämpäksi, on kyse toisin oppimisen mahdollistamisesa toisinkäyttämällä resursseja, rakenteita, aikaa ja tilaa.

Taito- ja taidekasvatusta tukeva toimintakulttuuri on myös mielensisäinen ilmiö: joustavien käytänteiden arvo- ja olettamusperusta. Artikkelin lopuksi tiivistän tuota perustaa kahdeksaksi väiteeksi, jotka taitoihin ja taiteeseen kasvattavan tulisi hyväksyä. Väitteiden tueksi esitän siteerauksia pyytämistäni opettajiemme ja oppilaittemme kirjeistä.

ILTAPÄIVÄLLÄ ehdin konttorille purkamaan opettajien ja avustajien virkavapausanomuskasaa. Sain tuhottua sen kokonaan.

Talo oli rauhallinen. Sisäposti ei kulje. Puhelin ei soi. Hiljaista oli myös emailissa. Hyvösen Timppa toi uudella hopeanuolellaan joulusinappia. Nam. Parakkia viimeisteltiin. Nuorisojoukko oli nostanut pyörätelineen koripallotelineen päälle joulukuusen tapaiseksi. Oli korkea aika sulkea klo 16.20 konttorin ovi ja kadota joululomalle. Hyvää Joulua!

Rehtori Veli Mannermaa kuollut

EILESSÄ Helsingin Sanomissa oli suru-uutinen: Veli Mannermaan kuolinilmoitus. Veli teki elämäntyönsä Espoon Vanhankylän kansakoulussa, jonka nimi muuttui peruskouluun siirryttäessä Niipperin kouluksi. Minulla oli ilo tutustua häneen nuorena opettajana, kun saimme muuttaa häneltä vapautuneeseen Niipperin opettaja-asuntolan johtaja-opettajan isoon ( 82m2) asuntoon. Lapsistamme erityisesti Riku ehti käydä hänen johtamaansa lämpimän kotoista ja välitöntä koulua.

VELI jäi eläkkeelle 1980-luvun puolivälissä, ja hänen työtään Niipperissa jatkoi Margit Kasanen. Veli "Musti" Mannermaa oli pidetty kollega ja hauska seuramies. Oikein vanhan ajan monitoimikoulunjohtaja.

Veli Mannermaa on siunattu haudalepoon Jyväskylässä. Nuku hyvin, Veli!

Koulutyön keskeytyspäivä 1(7)

KUVA: Vasemmalla silmällä selailin tänään myös tammikuun Luokanopettajan ensimmäistä versiota. Vielä on naputeltava pari juttua lisää, jotta lehti on riittävän painavaa tavaraa :-)

KOULUSIHTEERI Riitta ja minä ahkeroimme lähes tyhjässä talossa. Koululaisten joululomaan mahtuu tällä kertaa vain seitsemän työpäivää. HUH! Sinä aikana pitäisi tehdä yhtä ja toista ja saada luokille uudet lukkarit.

Tämän maanantain urotekona oli laskea koulun tuntikehystilanne ts. kuinka paljon liikkumavaraa meillä on kevään ohjelman järjestämisessä. Onneksi on.

Karjalaisen Sari uhrasi lomapäivänsä ja tuli ystävällisesti kehittämiskeskusteluun. Hyvä keskustelu olikin.

PÄIVÄN luova teko on yrittää viimeistellä vimmatusti artikkeli Opetushallituksen keväällä ilmestyvään julkaisuun, jolla tuetaan taito- ja taideaineita. Minulta on pyydetty juttu siitä, millaisia mahdollisuuksia löytyy koulun toimintakulttuurista.

Matti Koskenniemi 100 symposium 19.12.2008

KUVA: Symposiumin aluksi luettiin kasvatustieteen laitoksen johtajan Marja Martikaisen tervehdys. Siinä muistutettiin mieliin, että nimenomaan Matti Koskenniemi perusti laitoksen. Professori Juhani Hytönen toi tilaisuuteen Soveltavan kasvatustieteen laitoksen terveiset.

- Päivitetty 22.12.-

SUOMEN kasvatustieteen grand old manin, professori Matti Koskenniemen syntymästä tuli 19.12.2008 kuluneeksi 100 vuotta. Tapahtuman kunniaksi Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos ja soveltavan kasvatustieteen laitos järjestivät symposiumin. Paikalla oli merkittävä joukko Koskenniemen oppilaita, työtovereita ja hänen elämäntyönsä ihailijoita.

JUHANI HYTÖNEN muisteli Koskenniemeä opettajankoulutuksen uudistajana. " Koskenniemeillä oli iso vaikutus siihen, että luokanopettajantutkinnosta tuli vuonna 1978 akateeminen loppututkinto." Koskenniemen opettajanäkemys elää yhä tutkivan opettajan ihanteessa. Koskenniemi korosti didaktista luovuutta.
- Opettaja ei ole opetusteknikko, jonka osaamisen perustuu tiettyihin tyyppiratkaisuihin, toisin kuin ns. teknologisessa koulukunnassa ajateltiin, Hytönen korosti.


DOSENTTI, yliopistonlehtori Harri Pitkäniemi pohti omassa esitelmässään, ovatko kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimusperinne todellisuudessa niin erilaisia kuin tavataan olettaa - taustaideologioita kuitenkaan unohtamatta. Hänen mukaansa uusi integroiva lähestymistapa on tekemässä läpimurtoa.
- Tulevaisuudessa ainakin osa tutkimuksista pitäisi suunnitella siten, että monometodeja (= laadullinen ja määrällinen) integroidaan, jolloin päästään tutkimukseen, jossa yhdistetään niiden "parhaat puolet"; Tutkitaan olennaisia ja haasteellisia asioita, mutta huolehditaan samalla myös tulosten yleistettävyydestä.



PROFESSORI Kirsi Tirri alusti koulusta hyvänä työpaikkana. Esitelmä pohjautui laajaan kansainväliseen tutkimukseen haasteista huolimatta hyvin menestyvistä kaupunkikouluista.
- Uudeksi kasvatuspääräksi on nousemassa globaali maailmankansalainen. Tämä asettaa vaatimuksia rehtoreille moraalisina esimerkkeinä ja opettajille eettisen sensitiivisyyden suhteen, Tirri muistutti.

KUVA: Rehtori Martti Hellström esitteli pienimuotoista tutkimustaan Matti Koskenniemen ajatusten vaikutuksista tämän päivän kouluissa videoesityksen avulla. (Kuva Tuomo Aalto)

Hellströmin kohdejoukkona ollut vuosina 1974-77 luokanopettajaopiskelunsa aloittanut kurssi koki Koskenniemen pedagogiikan yhä itselleen tärkeäksi. - Vanhana starbanakin kuljen yhä Koskenniemen viitoittalla tiellä, siteerasi Hellström yhtä vastaajaa.

Ks. lisää.



Professori Leena Krokfors ja tutkija Jarkko Mylläri hämmästyttivät yleisöä uusimman tekniikan uskomattomilla mahdollisuuksilla koota ja analysoida observointiaineistoa koululuokasta. Soveltavan kasvatustieteen laitoksen InnoSchool-projektin ja Koskenniemen klassisen DPA-tutkimushankkeen sukulaisuus tuli mainiosti esille.



PÄÄTÖSESITELMÄN piti symposiumin isä, emeritus-professori Pertti Kansanen. Hän tarkasteli Koskenniemen didaktisesti ajattelevan opettajan käsitettä.
- Koskenniemen mukaan se, että opettaja ratkaisee itsenäisesti käytännön ongelmat, johtaa todennäköisimmin korkeatasoiseen tuloksiin. 2000-luvulla opettajan ajattelu on kansainvälisesti dynaaminen tutkimuskohde, ja vaikka eri syistä suomalaistutkijat puhuvat nykyään pedagogisesta ajattelusta, käsitteellä on siteet Koskenniemen didaktisesti ajattelevan opettajan käsitteeseen, Kansanen muistutti.



ESITELMIEN jälkeen käydyn keskustelun puheenjohtajana toimi emeritusprofessori Juhani Jussila.

Ensimmäisenä pyydetyn puheenvuoron käytti niinikään vasta emeritusprofesoriksi siirtynyt Kari Uusikylä

KUVA: Uusikylän mukaan Koskenniemen ideat ovat olleet kestäviä on sitten kyse kvalitatiivisesta otteesta, observointimetodista, opetuksen moraalisesta luonteesta tai opettajan didaktisesta ajattelusta.
- Tai siitä näkemyksestä, että opetusta voidaan tutkia monesta näkökulmasta, mutta ainutlaatuisena ilmiönä se on nimenomaan kasvatustieteen tutkimuskohteena, Uusikylä päätti.

Koskenniemen oppilas emeritusprofessori Erkki Komulainen pohti hänkin didaktisesti ajattelevan opettajan käsitteen syntyä:
- Oleellista ideassa oli, että opettaja ei seuraa mitään kaavaa, vaan joustaa ja ottaa tilanteen ehdot huomioon. Koskenniemi puhui ns. ilmaantuvasta tavoitteesta. Opettajan kannatti joustaa suunnitelmistaan, kun tunnin aikana oppilaat innostuivat jostain muusta arvokkaasta (itsemotivaatio).

KUVA: FT Pekka Silventoinen muisteli lämmöllä omaa opettajaansa ja kiitteli symposiumia, jossa Koskenniemen tärkeät ajatukset nostettiin nuorempienkin kuultavaksi- Se lämmittää vanhan miehen sydäntä.

Virallisen osuuden jälkeen osallistujille oli luvassa palkinto: pientä syötävää ja juotavaa sekä Erkki Komulaisen kiehtovasti kokoama kuvaesitys Koskenniemen ja hänen perustamansa laitoksen historiasta.

Matti Koskenniemi
(1908-2001)



Matti Koskenniemi on erityisen tuttu vanhemmille luokanopettaja- polville yhtenä huomattavimmista suomalaisista didaktiikan tutkijoista. Hänen yhdessä Kaisa Hälisen kanssa v. 1970 kirjoittamansa ”Didaktiikka- erityisesti peruskoulua varten” oli tärkeä tenttikirja ja alan klassikko.

Koskenniemi syntyi 1908 Iidassa Japanissa lähetyssaarnaajapapin perheeseen. Hän valmistui Turun yliopistosta kemia pääaineenaan vuonna 1930. Pätevöidyttyään Koskenniemi toimi kansakoulunopettajana ja sittemmin kansakouluntarkastajana. Väitöskirjassaan Soziale Gebilde und Prozesse in der Schulklasse (1936) hän tutki oman koulunsa oppilaiden muodostamaa sosiaalista yhteisöä ja toi tieteelliseen keskusteluun sosiometrisen menetelmän yhtenä ensimmäisistä maailmassa. Koskenniemi nimitettiin kasvatusopin professoriksi Jyväskylän yliopistoon 1944 ja kasvatus- ja opetusopin professoriksi Helsingin yliopistoon 1955.

Peter Petersenin reformipedagogiset ideat juurtuivat Koskenniemeen, ja hänen kauttaan kansakoulupedagogiikkaan. Koskenniemen teos Kansakoulun opetusoppi (1944) olikin vedenjakaja uuden ja vanhan pedagogiikan välillä. Koskenniemelle sosiaalinen kasvatus oli kaiken koulukasvatuksen ja opetuksen perusta

Tutkija Koskenniemeen liitetään ennen muuta pitkäkestoinen ”The Development of Young Elementary School Teachers”-tutkmus (1965) sekä Didaktisen Prosessi Analyysin tutkimushanke. DPA:n tutkimusajatuksella on ollut suuri vaikutus nykyiseen suomalaiseen opetuksen tutkimukseen. Koskenniemen opetuksen teoriaa käsittelevä Opetuksen teorian perusaineksia (1968) muodostui alan klassikoksi.

Kasvatustieteen professorin virasta Matti Koskenniemi erosi täysinpalvelleena 1972. Matti Koskenniemi kuoli 11.12.2001 lähes 93 vuotiaana.

Hyvää Joulua!

KUVA: Jos klikkaat tästä, kuva alkaa välkkyä.

UPEAA joulua kaikille. Auroran oppilaitten joululoma jatkuu tiistaihin 6.1.2009 saakka. Koulu alkaa oppilailla klo 9.00. Koko henkilökunnalla on työpaikkakokous klo 8-9. Ensimmäisen kouluviikon aikana alkuopetus noudattaa normaalia työjärjestystä, 3.-6.luokilla on luokanopettajanviikko. 3.-6.luokat ovat ke-pe koulussa klo 9 - 13.30, paitsi perjantaina, jolloin 5.-6.luokilla koulu jatkuu katsomusaineiden vuoksi klo 14.15:een.

REHTORI on tavoitettavissa viikolla 52 ma-ti ja viikolla 1 ma-ke ja pe varmimmin puhelimitse 045 111 8156.

Takaisin "kotiin"

KUVA: Parakissa ihan kaikki ei vielä toimi: Yhden vessan viemäri ei vedä, ja ilmastoinnissa oli katkoksia. Mutta vähät niistä, diaspora on nyt ohi.

PERJANTAIAAMUUN oli järjestetty koko henkilökunnan yhteiset joulukahvit. Tällä kertaa esteettinen osuus oli jätetty rehtorin joulupuheen varaan:-) Analysoin siinä päättyvää syksyä ja pohdin tällaisista tilanteista selviytymisen salaisuutta: ketään poissulkematonta välittävää yhteisöllisyyttä.

Koti & Koulu ry. oli jälleen hankkinut kauniit kukat, jotka saimme ojentaa henkilökunnalle. Lopuksi katsoimme pienen clipsin torstaisesta rock-konsertista.

KOULUN käytävät täytti iloinen sorina, kun opettajat ja oppilaat pääsivät muuttamaan takaisin omiin luokkiinsa.

ITSE lähdin koululta jo aamupäivällä oman esimieheni luvalla osallistumaan suomalaisen kasvatustieteen suuren miehen Matti Koskenniemen syntymän satavuotissymposiumiin. Kiinnostuneet löytävät pitämäni esitelmän tiivistelmän osoitteesta
http://rehtoritutkijanaverkosto.blogspot.com/

Viisikko-paidat tulivat

KÄVIN tänään noutamassa Paitamyllystä viime viikon lauantaina tilatut Viisikko-paidat. Paidan tilanneet voivat lunastaa niitä perjantaista alkaen Koti & Koulu ry:n ihmisiltä T-paita 10 €, ja college 20 €.

Kalajärvelle pokkaa Aurora

KUVA: Karakallion 8. luokkalaisten (ex-aurora- laisten) bändi heitti naamiokeikan. Kuva: Jenni Kauppi.

HIENO konsertti (tuotanto RipaSchirayProductions). Kahdeksan bändiä. Salissa melkein 600 lasta, nuorta ja aikuista.

Auroran opebändi oli lämppäri ja heitti avaukseksi kiitoslaulun.

sävel " Tear it up"

1.Kalajärvelle pokkaa koko Aurora.
Meiltä päättyy syksyn diaspora.
Kiitos kaunis, teille upeaa joulua

Aurora... Aurora... Aurora...Aurora
teille upeaa joulua toivoo Aurora

2. Joka aamu bussiin hypättiin,
luokkiin hyvin mahduttiin,
Koululounas nautittiin ja
kotiin taas ajeltiin.

Aurora... Aurora... Aurora...Aurora
teille upeaa joulua toivoo Aurora

3. Kalajärvelle rokkaa koko Aurora.
Meiltä päättyy syksyn diaspora.
Kiitos kaunis, teille upeaa joulua

Aurora... Aurora... Aurora...Aurora
teille upeaa joulua toivoo Aurora.

Ensi kevään TIP-kerhoja!

Tervehdys koteihin!
TIP-hankkeen puitteissa käynnistetään kevätlukukauden 2009 alkaessa uusi erä yhteistyökumppaneiden tarjoamia harrastuskerhoja. Kerhotarjonnan suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon vanhempien esittämiä toiveita ja ehdotuksia toiminnan suhteen.

1) 4Kids Englannin kielen kerho

4Kids-kerhossa opetetaan englantia hauskalla ja helpolla tavalla käyttäen opetusmetodeina mm. leikkejä, lauluja ja pelejä. Lapsi oppii englantia luonnollisella tavalla leikin lomassa parhaassa kielenoppimisiässä. 4Kids-kerho antaa lapselle hauskan ja positiivisen kokemuksen englanninkielestä rohkaisten häntä kommunikoimaan kieltä käyttäen. Kerho toimii hyvänä starttina englanninkielen opiskeluihin.

Kenelle: 1.-2.-luokkalaiset
Milloin: tiistaisin klo 16.15 - 17.00
Hinta: 141,95€ (16 tuntia á 8,50€ plus 5,95€ jäsenmaksua, sis. 16 kertaa / lukukausi)
Opettaja: Pia Werner
Ilmoittautumiset: sähköisesti 6.1.2009 mennessä os. www.4kids.fi/lomake.html
Lisätiedot: Fabiane Laube, p. 040-831 9815, fabiane.laube@4kids.fi
Tila: jokin perusluokkahuoneista

2) Jamkids musiikkiseikkailukerho

Jamkids Musiikkiseikkailuklubi tarjoaa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaista musiikin opetusta, soittovälineinä kanteleet. Tunneilla soitetaan kantelebändissä, rytmitaustojen ja rytmisoittimien avulla jamimeininki löytyy jo heti ensimmäisestä tunnista alkaen! Soittamisen lisäksi tunneilla tehdään esiintymistaitoharjoituksia, joiden avulla opitaan tärkeitä sosiaalisia yhteistyö- ja esiintymistaitoja. Lukuvuoden kohokohtia ovatkin esiintymiset omien idolien ja muiden Jamkids-ryhmien kanssa!

Tunneilla tehdään myös musiikkiliikuntaa kehorytmein ja tanssien, tutustutaan musiikin rytmi- ja melodia-asioihin, improvisoidaan, kuunnellaan ja lauletaan.
Osallistuminen ei edellytä nuottien tuntemista eikä aiempaa soittokokemusta. Oma soitin ei myöskään ole pakollinen.

Kenelle: 1.- 3.-luokkalaiset
Milloin: torstaisin klo 15.30 - 16.30
Hinta: 250 euroa (sis. 17 kertaa / lukukausi)
Opettaja: Laura Loikkanen
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Kati Nieminen, p. 0400-944 222, info@jamkids.fi, http://www.jamkids.fi
Tila: jokin perusluokkahuoneista

3) Karatekerho

a) Alkeiskurssi

Kurssilla harjoitellaan pääasiassa karaten perustekniikoita ja leikkimielistä kamppailua. Venyttely on mukana jokaisessa harjoituksessa. Vaikka pääpaino on keskittymiskyvyn ja luonteen kehittämisessä sekä liikunnassa, osallistujat oppivat jonkin verran myös itsepuolustustekniikoita. Jos kurssi jatkuu pidempään, osallistujilla on mahdollisuus suorittaa karaten vyöarvoja Koryu Uchinadi -tyylisuunnassa.Lisätietoa saat halutessasi os: http://www.koryu-uchinadi.fi

Kenelle: 1.-6.-luokkalaiset
Milloin: maanantaisin klo 16 - 17
Hinta: 50 euroa (sis. 13 kertaa / lukukausi)
Opettaja: Ante Brännbacka
Ilmoittautumiset: sari.torronen@espoo.opit.fi
Lisätiedot: Ante Brännbacka, puh. 0500-564 263, antebrannbacka@hotmail.com
Tila: voikkasali

b) Jatkokurssi 1

Jatkokurssi jatkaa siitä, mihin peruskurssi jäi ennen joulutaukoa. Harjoitukset ovat rakenteeltaan samankaltaiset kuin alkeiskurssilla, mutta sisältävät enemmän paritekniikkaa samalla, kun tekniikoiden vaikeusaste nousee. Tavoitteena on, että osallistujat saavuttaisivat keltaisen vyön tason ennen kesälomaa.

Edellytyksenä jatkokurssille osallistumiseen on, että lapsi on suorittanut yllä mainitun alkeiskurssin. Kevään jatkokurssilla on vielä muutama hajapaikka vapaana.

Kenelle: alkeiskurssin käyneet lapset
Milloin: maanantaisin klo 15 - 16
Hinta: 50 euroa (sis. 13 kertaa / lukukausi)
Opettaja: Ante Brännbacka
Ilmoittautumiset: sari.torronen@espoo.opit.fi
Lisätiedot: Ante Brännbacka, puh. 0500-564 263, antebrannbacka@hotmail.com
Tila: voikkasali

4) Kuviskerho

Kuviskerhossa värit, viivat ja muodot saavat eloa erilaisten materiaalien ja välineiden avulla. Kerhossa piirretään, maalataan ja rakennellaan. Tutuksi tulevat lyijyt, hiilet, pastellit, pahvit, paperit, värit, savet, rautalangat, kankaat, villat ja monet muut materiaalit. Kerhossa on muutama hajapaikka vapaana.

Kenelle: 1.-6.-luokkalaiset
Milloin: torstaisin klo 15.15 - 16.45
Hinta: 120 euroa (sis. 13 kertaa / lukukausi)
Opettaja: kuvataiteilija, kuvataideopettaja Anne Ovaska
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: apulaisrehtori Hannele Jääskeläinen, puh.
09-816 31820, 040-5121888, hannele.jaaskelainen@espoonkuvataidekoulu.fi
Tila: veistoluokka


5) Luontokerho

Kerhossa retkeillään luonnossa, tutustutaan lähiympäristöön, opetellaan jonkin verran luonnontietoa, tutustutaan ympäristöystävällisiin elintapoihin, leikitään, askarrellaan ja nautitaan yhdessä olosta.

Kenelle: 1.-2.-luokkalaiset
Milloin: tiistaisin klo 15 - 16.30 (alkaa tiistaina 20.1.)
Hinta: 50 euroa (sis. 10 kertaa / lukukausi)
Opettaja: Paula Priha, Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry
Ilmoittautumiset: sari.torronen@espoo.opit.fi
Lisätiedot: Terhi Niinimäki, puh. 09- 446 313, lup-lapset@luontoliitto.fi
Tila: satunnaisia sisälläoloja varten jokin perusluokkahuoneista

6) Reippauskurssi

Reippauskurssi on itsetuntoa kasvattava varsinainen tieto ja toimintapaketti. Peruskurssilla seikkaillaan lapsen elämän riskitilanteissa aiheilla
eksyminen, tulipalo, kiusaaminen ja ahdistelu sekä jatkokurssilla syventävillä aiheilla (mm. tupakka ja päihteet, uskaltaminen ja rohkeus, terveelliset elämäntavat ja hyvät harrastukset) keskustellen, harjoituksia ja näytelmiä tehden.
Harjoittelemme käyttämään omaa päätämme ja määrittämään omia rajojamme (mm. mitä meille saa tehdä ja mitä ei, minkälaista apua otan vastaan ja mistä, miksi olen
arvokas). Harjoituksia otetaan mm. ilmaisutaidosta ja teatterista. Itsepuolustuslajeista irrottautumisharjoituksia.

a) Peruskurssi

Kenelle: 1.-6.-luokkalaiset
Milloin: torstaisin klo 15 - 17 (26.2, 5.3., 12.3. ja 19.3)
Hinta: 61 euroa (sis. 4 kertaa)
Opettaja: Leea Väisänen
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: leea.vaisanen@reippauskurssit.com
Tila: jokin perusluokkahuoneista


b) Jatkokurssi

Kenelle: peruskurssin käyneet lapset
Milloin: torstaisin klo 15 - 17 (22.1., 29.1., 5.2. ja 12.2.)
Hinta: 55 euroa (sis. 4 kertaa)
Opettaja: Leea Väisänen
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: leea.vaisanen@reippauskurssit.com
Tila: jokin perusluokkahuoneista

Huomioithan ystävällisesti, että sitovat ilmoittautumiset yhteistyökumppaneiden järjestämiin kerhoihin tehdään maanantaihin 29.12. mennessä. Kerhosta riippuen mm. osallistujamäärät vaikuttavat kerhon käynnistymiseen. Kerhot aloittavat toimintansa tammikuussa viikolla 3 (mahdolliset muutokset em. aikataulua koskien on kirjattu kyseisen kerhon kohdalle).


Terveisin,
Sari Törrönen
TIP-hankkeen koordinaattori

Paluu parakkiin alkoi!

RIEMUN päivä. Keskiviikkona alkoi paluumuutto parakkiin. Isojen ja pienten ihmisten suut olivat sokeriset, kun eilisessä tarkastuskokoksessa oli näytetty vihreää valoa tilojen kunnolle.

IMMU miehistöineen oli loihtinut hienon joululounaan. Minulla se oli ensimmäinen tänä vuonna.

PUOLILTAPÄIVIN oma esimieheni hallintopäällikkö Tapio Erma tuli kylään. Esittelin taloa, joimme kupit kahvia ja kävimme antoisan kehittämiskeskustelun. Tapio saa taitavana ihmisenä toisen tuntemaan itsensä arvostetuksi:-)

ILTAPÄIVÄLLÄ oli vielä TIP-ohjausryhmän kokous. TIP-raportti menee käsiteltavaksi uuteen lautakuntaan helmi- ja maaliskuun kokouksiin. Taloudellinen tilanne on uhkaavasti kiristymässä. Saa nähdä kuinka aamu- ja iltapäivätoiminnan ylipäätään käy, kun (sanon kun en jos) budjettia joudutaan leikkaamaan. Ja siinä samassa TIPIN.

KUVA: Iloinen kohtaaminen parkkihallissa. Paikallisyhdistyksen ja EKOAY:n puheenjohtajat muistivat vanhaa AY-aktiiviakin.

Oppilasparlamentti

KUVA: Oppilas- parlamentin kuraattori Katri Ahola auttaa oppilaita arvioimaan syksyä.

AURORASSA kuullaan oppilaita. Osallistumisjärjestelmänä on meillä oppilasparlamentti, johon jokainen luokka saa lähettää yhden valitsemansa pojan ja tytön. Tänään oppilasparlamentti arvioi syksyä. Ensin koottiin luokka-asteittain mukavia ja ikäviä asiota, ja sitten lopuksi pantiin ne järjetykseen.

MUKAVIMPIA ASIOITA tänä syksynä ovat olleet:
Mukavat opettajat * rehtori * siesta * leffat * Viisikko * matikka * jalkapallo * eläimet * hyvä ruoka * akvaario * kerhot * keilaus.

IKÄVIMPIÄ ASIOITA tänä syksynä ovat olleet:
Juhan kuolema * koulu paloi * parhaat opettajat lähti pois * kaalisalaatti Kalajärvellä * lumipallot * Kalajärven lyhyet välitunnit * Miinuslaskut * allekkainlaskut *aika huono bussi.

Hauska kuulla. Monet ikävät seikat helpottavat keväällä. Kaikki ei.

Lukukauden viimeinen maanantai

AAMULLA YT koko väelle klo 8-9. Kävimme läpi viimeisen viikon ohjelmaa. Tärkeä osa kokouksesta oli Diaspora-syksyn itsearviointi perinteiseen tapaan kouluarvosanoilla 4-10. Vaihteluväli oli 5-10, tyypillisimmät arvosanat 9 ja 10 ja keskiarvo oli 8,6 (viime kevään arvosana oli 9-). Peräti 7 ihmistä jätti kuitenkin syksyn arvioimatta: He eivät pystyneet vertaamaan tätä syksyä aikaisempiin.

TULOS on uskomaton, kun ajattelee, millainen syyslukukausi meillä on ollut takana. Kun keskustelimme jakautumasta, esiin nousu seuraavia ajatuksia:

" Ihmettelen että selvisimme."... "Hirveän vaukea syksy- silti yksi parhaimmista"..."Bussi, kyydit, ahtaus, tavarat, "... "Homma on siitä huolimatta toiminut"... "Kaikki on tehty"..."Saatiin iso proggis aikaan".... "Kaikki tunneskaalat on käyty läpi"..."Vielä on surutyötä tekemättä"... "Kalajärvellä selvittiin huumorilla"... "Työyhteisössä oli luottamus, että selvitään."... "Iloa ja huumoria ja surua"..."Keväällä on tutustumisen aika."..."Vaikeat olosuhteet käännetty positiiviseksi"..."Opekaverit"...." Lupsakkaa"...

KLO 9-11 vedin Uman ja 6b-poikien kanssa teatterileikit alkuopetusluokille. Jokainen luokka sai esittää valittuja kohtauksia Viisikosta oikeissa kulisseissa ja tehosteilla maustettuna. Sitten yksi kehittämiskeskustelu. Ja koneelle hyväksymään laskuja.

Auroran viikkokirje (Nro 51-52)

KUVA: Näkemiin Viisikko!

YKSI VIIKKO JOULULOMAAN!

TÄSSÄ Auroran koulun tuorein viikkokirje! Viikkokirjeessä tiedotetaan tiiviisti koulun ajankohtaisista asioista, erityisesti seuraavan viikon tapahtumista. Tarkoitus on julkaista viikkokirje joka lauantai.

Päättyvä viikko 50 oli luokanopetusviikko. Oma opettaja opettaa luokkansa kaikki tunnit. Touhua riitti ja monenmoista sillanrakentamista:-)- Luciakulkue kosketti. Viisikko saatiin valmiiksi ja esitettiin kotiväelle komeasti. Nousevaa katsomoa päästiin kokeilemaan, ja päälle satii komeat Viisikko-paidat. Opettajat kirjoittivat todistuksia, ja koulusihteeri ja rehtori valmistelivat ja hyväksyivät laskuja ja muita hallinnon papereita. Se, että kouluviikossa on kuusipäivää, saattaa tuntua jaloissa. Myös ensi viikolla lauantai on koulupäivä, joskin vain todistustenjaon mittainen.

VIIKKO 51

Ei aineopettajien tunteja. Aikataulut: alkuopetus 9.00-12.45, 3. -ja 4.-luokat 9.00-13.30. 5-6-luokat 9.00/10.00-13.30/14.30 (bussikyytien vuoksi). Tarkemmat tiedot reissuvihkoissa. Lauantaina kaikki saavat todistukset klo 9.

Maanantaina 15.12.2008

YT-istunto (Kaikki aikuiset) klo 8-9 . Asialistalla mm. Syyslukukauden arviointi* maanantain teatterileikit * muuttoaikataulu* Konsertti ja kirkko* kevään lukkarimuutokset (mm. huojennusten tilanne) * tavoitevartit viikoilla 51 ja 2)* uskonto- ja tietokonekyselyt * ATK- AV-tilanne/ovathan kamerat jne. palautettu AV-huoneeseen?* Kolmen uuden smartboardin sijoittaminen joululoman aikana * Virkavapauspaperit viimeisiltä viikoilta*

Teatterileikit alkuopetukselle (Martti ja Uma vetävät) klo 9.10 9.30 10.10 10.30 10.50 11.10
Kalajärvellä pakkausta.
Deadline 5-6-luokkien opettajat todistukset
Mahdollisuus opettajien tavoitevartteihin klo 12-13, 13-14.

Tiistaina 16.12. 2008

Oppilasparlamentti klo 9. HUOM! Kaikki luokat!! (Katri ja Martti)
Parakin rakennustöiden tarkastuskokous klo 12.30 (Martti ja Ulla)
Oppilashuoltoryhmä klo 13.30- 15 ( erityisluokkapaikat lkv 09-10)
Salia aletaan purkaa (Kari ja muut)
Mahdollisuus opettajien tavoitevartteihin klo 10-11; 11-12

Keskiviikkona 17.12.2008

Martti Hesassa 9.20- 11.30
Martin esimies Aurorassa klo 12.30 (kehittämiskeskustelu)
TIP-ohjausryhmän kokous klo 14- (Martti ja Sari T)
Jouluateria Aurorassa ja Kalajärvellä.

Torstaina 18.12.2008

Parakin luovutus. Tavaroiden roudaus uusiin luokkiin.
Kalajärvellä jäähyväiskonsertti aamupäivällä klo 10.
Mahdollisuus vartteihin klo 13-14, 14-15.
Kirkko klo 9.15 ( a-c-luokat) ja 10 (b-d-luokat). Muilla Tuomon vetämä sessio.

Perjantaina 19.12.2008

Henkilökunnan joulukahvit aamulla ennen koulun alkua klo 8-9. Kaikki aikuiset, tervetuloa.

Viimeinen päivä Kalajärvellä. Kaikki tavarat pois.
Martti Matti Koskenniemi 100-vuotta seminaarissa klo 11- .

Lauantaina 20.12

Todistustenjako omissa luokissa klo 9.
Opet hakevat joulupussit luokkiin ruokasalista.
Joululoma alkaa.

VIIKKO 52

Koulutyö keskeytyy viikoiksi 51-1. Rehtori on töissä maanantain 22.12 ja tiistain 23.12.


VIIKKO 1

Rehtori on töissä ma-ke ja pe.

VIIKKO 2

Koulu alkaa keskiviikkona 7.1 työjärjestyksen mukaan "oikeissa" luokissa. Todistukset mukaan.

Huoltajille on heti 7.1. 2009 tiedotustilaisuus Kuninkaantien lukion auditoriossa: Koulutulokkaiden info klo 17.30-19 ja yläkouluun sirtyvien klo 19.30-21.

Viisikkoesitykset

KUVA: II-miehitys. Juha Kauppi

UPEA upea päivä! Neljä toinen toistaan komeampaa esitystä. Salit aivan täynnä. Neljänteen esitykseen kannettiin kymmenittäin lisäpenkkejä. Talo oli täynnä hyväntuulisia ihmisiä.

KUVA:II miehitys. Juha Kauppi

Lapset näyttelivät kuin unelma, ja kuoro lauloi kuin enkeli! Valot toimivat. Yleisö taputti ja nauroi. Ensimmäinen esitys venyi hieman, ja siitä seurasi tuttu ketjureaktio. Klo 14.00 kaikki oli ohi, ja paikat pantiin kuntoon.

PUFFETTI tuotti 1000 €. Viisikko-paitoja tilatiin kymmenittäin. Ne tulevat jakoon viimeisen kouluviiko lopulla.

REHTORIN JUHLAPUHE

"Tervetuloa Auroran koulun syyslukukauden päätösjuhlaan!

Takana on erilainen syksy. 5-6-luokat ovat käyneet koulua Kalajärven koulun tiloissa. Aurorassa parakin kaikki luokat sijoitettiin pääkouluun. Tällaisessa tilanteessa on monta mahdollisuutta toimia. Me päätimme, ettemme jää makaamaan ja voivottelemaan. Päätimme, että hommat hoidetaan. Emme ajaneet alas turvallisen iltapäivän huikeaa kokeilua. Jatkoimme toimintaamme Oppimiskeskuksena, joka kouluttaa muidenkin koulujen opettajia. Tarjosimme ennätysmäärän kerhoja.

Toki karsimme monia asioita. Emme ole tehneet paperilehtiä. Vanhemmat eivät saaneet tänä syksynä lukuvuositiedotetta. Valitsimme että, keskitämme voimamme siihen, mikä on tärkeää: lapsiin. Erityisesti halusimme tehdä asioita, jotka tuottavat energiaa. Yksi näistä on koko koulun näytelmät. Ne tehdään yhdessä. Eri luokkien oppilaat. Opettajat ja oppilaat. Koko koulun henkilökunta. Koulu ja vanhemmat. Ja vielä eri koulujen välistä yhteistyönä.

Yhdessä tekemällä syntyy yhteisö ja yhteishenki. Siksi siihen kannattaa satsata. Ei kuitenkaan ole sama, mitä yhdessä tehdään. Haluamme tehdä sellaista, joka on arvokasta. Sellaista, joka opettaa nauttimaan työstä, tarjoaa mahdollisuuksia ilmaista itseä ja tuottaa onnistumisen kokemuksia. Sellaista, jolla voimme tuotta iloa itselle ja toisille. Mahdollisuus tulla mukaan Viisikko-projektiin tarjottiin kaikille. Tällä kertaakin mukana oli lähes 240 lasta neljässä miehityksessä.

Esitämme teille koko koulun musiikkinäytelmänä Enid Blytonin klassikon ” Viisikko aarresaarella” . Tämän teoksen esittämisen lupaehtoihin kuuluu, että esitys ei ole julkinen, emme kerää pääsylippuja eikä esityksestä kuvata videoita.

Esityken ovat sovittaneet ja ohjanneet Martti Hellström ja Jukka Jokiranta. Upean musiikin on säveltänyt opettajamme Uma Jutila. Lavastuksen on suunnitellut Soukan koulusta eläkkeelle jäänyt Kari Evinsalo. Kuoron ovat harjoittaneet Kaija Kuivanen ja Uma Jutila. Tekniikasta on vastannut Risto Schiray. Puvustuksen on koordinoinut Nina O. Mattila. Julisteet ovat tehneet Raija Herralan taitavat oppilaat. Viisikko-paidan logon on suunnitellut koulunkäyntiavustajamme Leena Fyhrqist.. Esityksen jälkeen tarjolla on puffetti, jossa voi myös tilata Viisikko-paitoja.

Ensi viikko on "normaalia" koulua, nousua kohti joulua. Siihen mahtuu mm. Joulukirkko ja Kalajärven koululla järjestettävä kiitoskonsertti. Todistukset jaetaan lauantaina klo 9.

Kiitos, että olemme saaneet tehdä tällaisen lastenne kanssa lapsianne varten. Nyt alkavassa esityksessä yleisöllä on suuri merkitys. Esitys on tehty teille. Yleisö voi palkita lasten kahdeksan viikon uurastuksen katsotaan sydämellä, taputtamalla, nauramalla. Tehdään yhdessä tästä esityksestä yhteinen onnistumisen kokemus."

KUVA: Rehtori komentelee. Juha Kauppi

TALON hiljettyä pidimme koko henkilökunna karonkan. Söimme pizzat ja purimme projektin niinkuin tapoihin kuuluu.

III- ja IV-kenraalien päivä

KUVA: 5a-luokan Viisikko-julisteita

TÄMÄN lastun kuvituksena on luokanopettaja Raija Herralan oppilaitten tekemiä upeita Viisikko-julisteita. Ne koristelevat huomenna koulun käytäviä.


PERJANTAINA olivat siis vuorossa III- ja IV-kenraalit. Päivän ensimmäisesä harjoituksessa yleisönämme oli Lippajärven päiväkodin eskareita, lapsia Eestinmetsän koulusta ja rehtorin edellisestä koulusta Niipperistä sekä peräti 57 oppilasta Järvenperästä, yläkoulusta, johon suurin osa oppilaistamme menee. Julia-opettaja koetalleni esityksiä.

KUVA: 5a-luokan Viisikko-julisteita

IV-miehitystä oli sparraamassa iso joukko isoja oppilaita Järvenperästä ja meiltä virkavapaalla olevan luokanopettaja Mirja-Liisa Kortteen 15 oppilasta Vihdistä saakka. Taisi olla ennätys siitä, kuinka kaukaa yleisöä on tullut! Viimeisen kenraaliin mahtui myös koulun omia pikkuoppilaita.

KUVA: 5a-luokan Viisikko-julisteita

KENRAALIEN JÄLKEEN pidimme taas palaute- keskustelun. Tekniikka toimii. Lavasteelementti irtosi kesken esityksen. Muutimme ä kaivokohtausta yksinkertaisemmaksi, koska siinä tuli sekaannuksia molemmilla miehityksillä. Kaikki neljä viisikkoa jäi ylimääräiseen harjoitukseen, jossa hioimme kohtauksen jouhevammaksi.

Kaikki alkaakin olla valmista huomista varten.

KUVA: 5a-luokan Viisikko-julisteita

NYT vain jännittämään, että vanhemmat muistavat esitysten alkamisajat (8.45, 10.00, 11.15 ja 12.30. Myöhässä saapuvia ei voi ottaa saliin (suoraan näyttämölle) Ja että kaikki halukkaat mahtuvat saliin.

Opetuslautakunnan puheenjohtaja kirjoitti TIPistä

OPETUSLAUTAKUNNAN puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Lauslahti sivuaa omilla nettisivuillaan Auroran koulun TIP-hanketta. Hänen valokuvapäiväkirjaansa pääsee tästä linkista. Kuvituksena on kaunis jouluseimemme.

Viisikon I- ja II-kenraalit

KUVA: Viisikon 50-päinen kuoro ja opettaja-oppilasbändi urakoivat kaksi harjoitusta (Jorma Hellström)


TORSTAINA Viisikolla oli kaksi kenraaliharjoitusta. Niissä koko juttu vedetään läpi ilman pysähdyksiä ja neuvoja elävän yleisön edessä. Kumpaankin kenraaliin oli saatu naapurikouluista sparrausyleisöä. Miehityksissä oli rohkeasti mukana aikuisrooleissa sekä oppilaittemme äitejä että opettajateatterilaisia.

KUVA: I-miehityksen Paul, Leo, Dick, Anne ja Tim (Jorma Hellström)

I-miehityksen harjoitus pääsi alkamaan puoli tuntia myöhässä, koska peräti kaksi bussia on jäänyt tulematta Kalajärveltä. Toki odotimme heitä. Katsomossa oli opetuspäällikkö Ilpo Salonen vaimoineen, Kultsan-teatterin johtaja Jorma Hellström, 4a-luokka Lintulaakson koululta saattajanaan mm. Päivi Pelli-Kouvo(entinen auroralainen), pieniä Auroranniityn esikoululaisia ja isoja Järvenperän koulun oppilaita.

KUVA: Viisikko keksii aina ratkaisun (Jorma Hellstrtöm).

KUVA: Liisa Mattila ja Jukka Jokiranta ovat Paulin vanhemmat, Peter ja Fanny (Jorma Hellström).

II-miehityksen kenraali pääsi alkamaan vartin myöhässä Nyt meitä sparrasi mm. Järvenperän koulun isoja oppilaita, oppilamme Maijan isovanhemmat ja Karamzinin koulun1c-luokka opettajansa Ulla Kujala-Pöntisen(entinen auroralainen) johdolla.

KUVA: II-miehityksen Viisikko. Jorma Hellström

3.-4.-luokkalaisilla on koko koulun näytelmissä joukkorooli. Tänä vuonna he esittävät suurta joukkoa lehtimiehiä, jotka haluavat haastatella Peteriä hylyn löytymisen vuoksi. Kuinka upeita kameroita he olivatkaan tehneet. Päätoimittajina oli 5.-6-luokkalaisia. Näyttelijöiden meikkaajina oli taitavia 6a.-luokkalaisia.

KUVA: Miksi hylky nousi? Saisiko sitä kuvata? (Jorma Hellström)

VALOJEN ja lavastusten täytyy pelata yhteen. Kenraaliharjoitusten jälkeen teimme niihin pieniä muutoksia.

KUVA: Viisikko ratkaisee kaikki pulmat (Jorma Hellström).

KUVA: Lippaasta löytyy aarrekartta! (Jorma Hellsröm)

KENRAALIEN jälkeen pidimme palautekeskustelun. Sekä aikuiset että lapset kertoivat kokemuksiaan ja toiveitaan.Ja kehuivat toisiaan. Olimme yhtämieltä: olemme valmiita esityksiin!

KUVA: Koko koulun näytelmissä aikuiset ja lapset kohtaavat hienolla tavalla (Jorma Hellström).

REKVISIITTA on muuten tosi tärkeä juttu. Jäätelöiden pitää olla oikealla hetkellä paikalla. Mitä tehdään puoliksi syödyille jädeille? Kun on monta miehitystä aika saattaa suttaantua lippaitten tai kadonneiden taskulamppujen jne. etsimiseen. Ensi kerralla täytyy vielä nimittää erillinen järjestäjä?

PS. Sain kenraalien jälkeen postilaatikkooni kirjeen yhdeltä opettajateatterilaiselta. Tässä katkelma.. "Tämän päivän kenraaleissa minuun teki vaikutuksen paitsi tietysti kokonaisuus hienoine musiikkeineen, myös kaksi pientä suurta asiaa: 1.-miehityksen Paulin esittäjä -vastaavaa herkkyyttä harvoin näkee ammattilaisissakaan! Ja toinen juttu: tapa, jolla oppilaat vastaanottivat minut kun tulin aamulla koululle, oli hämmästyttävä. Miten kohteliaita, avuliaita ja viehättäviä lapsia! Sangen usein sitä kysyy itseltään koulutyön keskellä, mikä on todella tärkeää. Tänään sain teidän koulussanne omaan matkaani palasen sitä kokemusta."

Kiitos noista kiitoksista!

Rehtorikokouksessa

KUVA:Kunniakirja ja hopeinen kynttilänjalka.

SYKSYN viimeinen rehtori-info oli 11.12.08 Lagstadin koulun auditoriossa. Aluksi kuulimme ennakkotietoja "Verkostot lapsen siirtymävaiheissa- hankkeen 2007-2008" raportista.Hankkeeseessa haluttiin edistää perheiden hyvinvointia vahvistamalla kasvatuskumppanuutta, vanhempien osallisuutta ja tasa-arvoisempaa kohtelua sekä vanhempien keskinäistä vertaistukea.

Naapurimme Karamzin oli mukana hankkeessa. Saimme hyviä ideoita mm. koulutulokastapahtumasta, osallistavista vanhempaintapaamisista ja isätoiminnasta.
"
REHTOREILE kerrattiin ohjeita perusopetuksen oppilaaksiotosta 2009. Aikataulut ovat osin aikaistuneet. Kuudesluokkalaisten oppaita lähetetään parhaillaan koteihin.
Koulutulokkaiden oppaat postitetaan vuoden vaihteessa. Rehtoreita pyydettiin erikseen muistuttamaan vanhempia alueellisista oppilaaksiottotilaisuuksista . Meidän alueellamme sellaiset pidetään keskiviikkona 7.1. klo 17.30-19 (koulutulokkaat) ja klo 19.30-21.00 (yläkouluun siirtyvät) Kuninkaantien lukiossa.

OPETUSTOIMENJOHTAJA Kaisu Toivonen toi terveisiä Turvallisuuskokouksesta. Espoossa on tehty 20 väärää kouluuhkausta. Yksikään ei ollut todellinen uhkatilanne. Neljä johtaa syytteisiin. Opettajille tullaan järjestämään teemasta koulutusta jo keväällä.

KOKOUKSESTA oli varattu puoli tuntia Kanadan matkan kokemusten esittelyyn. Hieman meni pitkäksi. Kaisu johdatteli teemaan. Minä näytin leffan. Ilpo Salonen avasi Literacya.

Kokouksen lopuksi minä sain (taas) huomionosoituksen. Espoon kaupunki lahjoittaa työntekijöille, jotka ovat olleet töissä 30 vuotta hopeisen kynttilänjalan. Sen lisäksi saa palkallisen viikon mittaisen ns. kalkkisloman. Ja kauniin kiitospuheen.

Hieno tapaa muistaa meitä vanhoja dinosauruksia. Meitä 1980-luvulla rexinä aloittaneita ei muuten ole enää rivissä kymmentäkään. Nopeasti on aika mennyt! Kolmas lama on edessä- ja jälleen kerran yllättäen. Muistelin lämmöllä menneitä aikoja, erityisesti yhteisiä rexikokouksia, joissa legendaarinen Antti Talvitie käytti reheviä puheenvuoroja tyyliin: "Onko koko suunnitteluosasto menettänyt järkensä?"

Auroran Lucia 2008

KUVA: Auroran Lucia oli tänä jouluna 6b:n Anna-Elina. (kuvan otti Johanna Pelkonen,ja sitä hieman kuvakäsitteli MH)

LUCIA-kulkue kuuluu Auroran koulun kauniisiin jouluperinteisiin. Joka vuosi kuudennen luokan vapaaehtoisen ruotsin lukijat järjestävät koululle pysäyttävän laulukulkueen, joka siirtää legendaa vuonna 304 martyyrikuoleman kokeneesta kristitystä neidosta sukupolvelta toiselle. Tänä jouluna Lucia-kulkue nähtiin ja kuultiin kouluravintolassa keskiviikona 10.12. Tilaisuuksia oli kaksi.

LUCIAN oli tälläkin kerralla harjoittanut kieltenopettajamme, lehtori Seija Konsti.