Kaksi päivää aikaa tehdä töitä

REXIN hommat ovat vähän menneet sellaiseksi, että lomaa ei oikein voisi pitää. Ennenkuin lähtee, pitäisi tehdä alta pois seuraavan viikon tiedossa olevat hommat. Ja kun palaa, on pöydällä ja emailissa melkoinen pino purettavaa.  Aikaisemmin, jos rehtori oli pois vuosiloman vuoksi neljä päivää, hallinnolliset tehtävät sai määrätä apulaisrexille, ja hän sai niistä korvauksen. Tänä lukuvuonna tehdyn uuden tulkinnan jälkeen, rexin tehtävien tekemisestä  ei saa  lisäkorvausta, vaan hommat tulee hoitaa tavanomaisella apulaisrexin korvauksella.  Ei silloin  ilkeä sysätä kuin pakolliset asiat toisen kuormaksi, kun sitä kuormaa on muutenkin apulaisrexeillä.

Mutta lomat on aihetta pitää, eikä  36 lomapäivää tahdo saada millään  sovitettua koulun loma-aikoihin. Mm. joulu- ja talvilomaa tarvitaan usein kasaantuneiden  "paperivuoren silppuamiseen". Koulujen kesätauon ajaksi jää isoja hommia uusien opettajien haastattelusta lukujärjestyksiin - joita ei voi tehdä ennenkuin tiedetään, millainen miehistö talossa seuraavana lukuvuonna on.

Kolme Iloista Rosvoa

MARINAT pois, Martti! Ollaan siis perjantaissa. Päivän Must on rakentaa  huomisten Huhti-Messujen osastomme ja varmistaa, että kaikki ne, joita teatterityöpajaan on kutsuttu myös paikalle saapuvat.

Lähdemme roudaamaan kamoja heti koulupäivän jälkeen. Ja sitä ennen kaksi ensi lukuvuoden opettajanpaikkaa on aihetta panna hakuun. Ja tsekata, onko tämän kevään avoinna olevaan sijaisuuteen ilmoittatunut uusia, muodollisesti päteviä hakijoita.

HUOMINEN  vierähtää sitten Ruusutorpan koululla. Neljä teatterileikkisessiota  Kolmea iloista rosvoa edessä, ja sitten osaston purku. Ja kummassakin päässä oppilaiden kuljetukset. Päivästä tulee varmasti tosi mukava.

Näin Ruusus-leffaa työstetään

TÄNÄ  keväänä  lukuvuoden päättymistä juhlitaan Prinsessa Ruusunen- elokuvalla.  Kuinka me teemme koko koulun elokuvaa?

ELOKUVIA voidaan tehdä monella eri tavalla. Ruusunen tehdään samalla työtavalla kuin viimekeväinen Peter Pan. Avainsana on improvisaatio.  Emme tee elokuvaa, jossa kuvataan ennalta harjoiteltu näytelmä kohtaus kerrallaan. Me teemme elokuvan kuva kerrallaan. Kuvaamme  muutaman sekunnin kohtauksen kerrallaan.

Kuvauksissa ei edetä juonijärjestyksessä,  vaan kohtauksia tallennetaan sikin sokin niin, että yhden henkilön kaikki monologit taltioidaan kerralla. Sitten dialogit. Sitten trialogit. Näin säästyy aikaa. Käytännön syistä käytämme paljon lähikuvia; emme nimittäin pysty rakentamaan laajakuvien vaatimia uskottavia kulisseja  Kohtaus ja kokonaisuus syntyy katsojan mielessä.

Tällaisessa työtavassa oleellista on casting: oikeiden henkilöiden löytyminen oikeisiin rooleihin.
Henkilö-ohjaus on sitten näyttelijän  perehdyttämistä roolin funktioon kokonaisuudessa, valmentamista improvisaatiotaitoihin ja kuvauksissa sparrausta.

Tilanne nyt

Tällä hetkellä meillä on käsikirjoitus-skenario valmis. Tapahtumat on jaettu kohtauksiin. Lapsiroolit on jaettu. Aikuisrooleissa on vielä tilaa. Lavasteiden valmistus on alkamassa. Musiikki on sävelletty ja sovitettu.  Projektipaita on suunniteltu. Esitystila (Tapiolasali) on varattu. Pukutilanne selvitetään torstaina.

Seuraavaksi tapahtuu

Viikko 15

Ensi viikolla päärooleihin valittuja lapsia treenataan omiin rooleihin  ja improvisaatioon erilaisin tukiharjoituksin teatterikerhon puitteissa. Luokissa alkaa lavasteiden (pienoismallien) teko. Kuoro ja orkesteri treenaavat. Rekvisiittaa (mm. rukki, kruunuja) on  hankittava. Myös julisteen suunnittelu alkaa.


Viikko 16


Minä palaan lomalta maanantaina 18.4.  Tuolloin tsekataan tilanne. Kuvaajat koulutetaan viikolla 16.

Viikko 17

Kuvaukset  aloitetaan alkuperäisestä aikataulusta myöhässä vasta viikolla 17. Nän  ehditään  hankkia meikkejä ja laatia tarkempi kuvausjärjestys. Aikaa on kuitenkin ihan riittävästi.
Kuvauksia tehdään pääasiassa siestalla.  Viikon kuvaussuunnitelma käydään läpi maanantaisin YT:llä.

Viikko 18 ja 19

Kuvaukset jatkuvat  kolme viikkoa aina viikolle 19 saakka. Rehtori editoi leffaa pätkä kerrallaan koko ajan.

Musiikin tulisi olla äänitetty viikolla 18.  Viikolla 18 koteihin lähetetään tiedote leffasta.

Viikolla 19 kuvataan erityisesti joukkokohtauksia ja lavasteita maanantaista keskiviikkoon. JJ palaa töihin virallisesti.

Viikko 20

Viikko 20 on varattu leffan edioinnin viimeistelyyn ja loppuviikko sen kokoamiseen ReelOnessa.  Alkuviikosta voidaan tehdä vielä pakkokuvauksia. Julisteet ovat valmiit.

Viikko 21

Leffan pitäisi olla esityskunnossa viikon 21 alussa Ensi- ilta on  torstaina 26.5.-11. Esityksen yhteydessä on mahdollisuus jättää tilauksia Ruusus-t-paidoista ja dvd-kopioista.

Viikko 22

T-paidat painatetaan. DVD:t monistetaan. Tilaukset jaetaan lauantaina 4.6.

Huhtimessut tulevat. Olenko valmis?

HIUKKA tungosta työpäivien agendalla. Juuri nyt tähtäin on lauantain Huhti-Messuissa.

Tänään lähetimme kirjeet niiden  lasten koteihin, jotka olivat pyydettäessä olleet halukkaita lähtemään töihin messuille. Päivästä tulee heille oikea työpäivä. Neljä 60 minuutin sessioita "Kolmea Iloista Rosvoa" yhdessä teatterityöpajaan ilmoittautuvien opettajien kanssa. Palkaksi on luvassa hampurilaisateria ja yksi vapaapäivä. Jos vanhemmat antavat luvan.

JJ vieraili tänään koululla ja kokosi lauantaita varten rekvisiittaa; vaatteita, tavaraa.... Kellarista pitäisi hakea yksi näyttämöovi. Pia ja Julia ovat järjestäneet pakettiauton, jolla saamme tavarat roudattua perjantaina Ruusutorppaan ja lauantaina pois.

Minun on hoidettava vielä mac + tykki, jolla heitämme muutamia tallenteita joulun 2009 esityksistä. Ja monistettava kässäreitä. Ja etsittävä julisteita...

Ripan vastuulla ovat teatterivalot. Hän on luvannut   luoda  kitaralla spontaania musiikkia.

HUHTIMESSUT ovat 2000-luvun täydennyskoulutusta. Opettajat eri kouluista vaihtavat omia helmiään, koulunsa hyviä käytänteitä ja oppivat näin toisiltaan.  Opetustoimenjohtaja on määrännyt kaikki Espoon peruskoulujen opettajat mukaan tapahtumaan, joten vilinää piisaa.

Luottamusmiesvaalit 2011

Mainio vaalilogo on lainattu
Toimihenkilöunioinin sivulta. 

TYÖELÄMÄSSÄ kaikkialla on järjestelmä, jossa työntekijöillä on omat luottamusmiehet. Luottamusmies on ammattijärjestön ja siihen kuuluvien työntekijöiden edustaja työpaikalla.  Myös opetusalalla on näin. Koska opettajia on Espoossa lähes 2000 - arvelen,  luottamusmiehiä on useita. Suurin osa luottamusmiehistä ei tee työtä päätoimisesti, vaan saa huojennusta opetusvelvollisuuteensa.

Aika ajoin  näiden LM-miesten luottamus mitataan. Ensi viikolla on sen aika.

Opettajien luottamusmiesvaalit järjestetään  Espoossa kaikilla kouluilla 12.-13.4.2011. Ennakkoon on mahdollista äänestää EKOAY:n toimistolla vielä tänään keskiviikkona 6.4.2011 klo 9-16 os. Komeetankuja 1 A.

Alakouluissa ja yhtenäisissä peruskouluissa äänestetään sekä alakoulun luottamusmiestä että erityisopetuksen luottamusmiestä. Äänioikeutettuja ovat kaikki EKOAY:n jäsenet.

Minun ehdokkaani

Tämä hieno kuva Sarista löytyy
alkuperäisenäStudio 55:n
nettisivuilta.

Minun ehdokkaani erityisopetuksen luottamusmieheksi on  erityisluokanopettaja Sari Karjalainen. Sarilla  on kokemusta sekä opetuksesta eri asteilla että monenlaisista luottamustehtävien hoidosta.

"En lupaa enempää kuin mihin pystyn, mutta sen eteen, minkä lupaan ja päätän, teen kaikkeni. Yhteistyössä ja rohkeasti. Pykälät ovat tärkeitä. Ihminen on tärkein!"

Sarin vaalivideo avautuu ao. linkistä.
http://217.149.57.171/filminauha/?film=5873a5d1-4d9b06fa-55c6-4f05d5a1

Vapaus hyvä, suojelu parempi

VT  Mika Ojakangas on kir-

joittanut mielenkiintoisesti

suomalaisen kasvatuksen kehi-

tyksestä mm. teoksessaan 

"Pietas".  Siinä hän nostaa esiin

kasvatuksen lasta suojelevan

tehtävän. KUVA on lainattu Hel-

singin yliopiston sivuilta.

EVAN johtaja Matti Apunen kirjoittaa aamun Hesarissa asiaa. Hän pohtii, saavatko vanhemmat käydä tutkimassa teini-ikäisen lapsensa sähköposti- ja Facebook-viestejä? Apusen kanta on, että saa.  Apusella on kantaansa hyvä  perustelu. Hän vetiaa amerikkalaiseen eetikkoon Jeffrey L. Segliniin. Seglinin mukaan  lapsen turvallisuus on tärkeämpää kuin lapsen yksityisyys.

Apunen sivaltaa omaa aikaamme terävästi. Hänestä  lapset eivät ole lainkaan kypsiä kaikkeen siihen, mihin uskomme heidän olevan ja mitä heidän vastuulleen kaadamme. Lapsillakin tulee olla oma rauhansa, mutta se ei ehdoton. Pidämme lapsia  kypsinä päättämään omista asioistaan hämmästyttävän pieninä.

Mielenkiintoisesti hän nostaa esiin kysymyksen: ovatko lapsen oikeudet rajatut vai täydet: pidetäänkö lasta eräänlaisena ennenaikaisena aikuisena, jota koskevat aikuisten oikeudet? Toimimme hyvin ristiriitaisesti. Toisaalta varjelemme täysiä oikeuksia. Toisaalta kuitenkin kiellämme lapsia ostamasta tupakkaa, viinaa, ajamasta alaikäisenä autoa jne

Apunen kutsuu (täydellistä) yksityisyyden suojaa kannattavia  laissez faire -puolueeksi. Mainio retorinen oivallus.  On lasten asioita, joihin vanhemmilla on oikeus puuttua.   Yksityisyyden suoja estää  nykyään esimerkiksi kouluterveydenhoitajaa kertomasta vanhemmille  vaikkapa teini-ikäisen lapsen abortista. Nyt vaaditaan, että jo alaikäisen lapsen tulisi saada  päättää sukupuolensa vaihtamisesta peruuttamattomalla toimenpiteellä. Apunen kysyy: miltä osin tällainen palvelee kenenkään etua?

Apusen kirjoituksen otsikko kuuluu luottamus hyvä, kontrolli parempi. Jos artikkelin idean laajentaa koskemaan laajemmin vääristynyttä näkemystämme lapsesta pienenä kompetenttina aikuisena, voisi    otsikko kuulua myös: vapaus hyvä, suojelu parempi.

Vielä 1900-luvulla suomalaisessa kasvatuksessa korostettiin lapsuuden omaleimaisuutta ja lapsen tarvetta tulla suojelluksi liian aikaiselta kosketukselta aikuisten raakaan maailmaan. Kuulun niihin dinosauruksiin, jotka yhä arvostavat kasvatuksen suojelutehtävää. Ja siksi esitän kritiikkiä mm. fanaattiseen avoimen oppimisympäristön ihailuun.

Perinnettä keräämässä

4b:n oppilaat haastattelemassa vanhuksia Kappelilla.

VIIKKO on  taas korkattu. Opettajat paneutuivat hienosti ops-työhön ja Kunta 10-tuloksien pohdintaan.

Päivän kohokohta

PÄIVÄN  kohokohta oli  Auroran koulun ja Espoon perinneyhdistys Auroran yhteinen  perinteenkeruuretki. Opettaja Sirpa Juvosen luokka haastatteli about  20 Pirkko Kivimäen kokoamaa vanhusta Kappelilla heidän koulumuistoistaan. Kaksi oppilasta toimi valokuvaajina. (Tämän lastun kuvat otti rexi)

Haastateltavat olivat upeita. Mukaan oli saatu  myös kolme entistä opettajaa. Taimo Hagman, Hilda Laasonen ja Maija Hämeri.

Sirpa-opettaja  oli valmentanut oppilaansa  sekä kauniisiin käytöstapoihin että haastattelun taitoihin. Oppilaat olivat itse keksineet kysymykset. Seurakunta tarjosi  lapsille uunilämpöiset pullat ja mehut ja aikuisille pullakahvit.

Vanhuksilla oli monella mukana va-

lokuvia ja muistoesineitä. Tässä

kuvassa on mielenkiintoinen  kansa-

koulun oppilaskirja (opintokirja).

Kertakaikkiaan hieno kokemus. Vanhemmat (ja opettaja) voivat olla ylpeitä näistä lapsista. Jokainen osasi niiata ja pokata. Seuraavassa vaiheessa lapset kirjoittavat haastattelut tietokoneella.

Tavoitteenamme on julkaista muistot netissä, mitä todennäköisimmin perinneyhdistyksen sivuilla,  vielä kevään aikana.

Muutenkin ihan  mukava päivä

Tämä viikko saattaa olla aika kiireinen. Ruususen staff-paidat täytyy saada painoon.

Meillä on auki ekaluokan opettajan sijaisuus, ja ekat hakijat ovat jo lähettäneet hakemuksensa. Pian saamme laittaa hakuun määräaikaiset tehtävät.

Tämän viikon must on anomus luokkakokojen pienentämisresurssista. Hakemusta  ei ole vain ihan helppo täyttää.

Päivän päätteeksi ajoin Tapiolaan hammaslääkäriin; hammas oli lohjennut. Lääkäri oli kuitenkin sairastanut. En ole ihan varma oliko se hyvä vai paha asia :-). No huomenna uudestaan.

Viikko 14 alkaa

SALDO päättyneestä viikosta: OK. Valoisia päiviä. Keväisiä tunnelmia. Aikuisia edelleen paljon pois töistä. Alkuvuoden tärkeimmät  kokoukset:  oppilassijoittelu ja johtokunnan kokous hoidettu kanta.

Viikon 14 ohjelma

Opettajille viikko 14 on 5 ja puolen päivän pituinen. Lauantaina on espoolaisopettajien nimittäin veso-koulutuspäivä. Matkaa pääsiäislomaan on 14 ja siitä kesälomaan 24 koulupäivää. Minä itse jään Veson jälkeen viikon vuosilomalle.

MAANANTAINA 4.4.

YT-istunto aloittaa viikon. Teemoina ovat mm. 

1. OPS-OSA: yleinen tuki ja eriyttäminen (30 min)

2. AJANKOHTAISOSA (30 min) a) Alkavan viikon ja tämän päivän  ohjelma b) Kehittämiskeskustelujen aikataulu tällä viikolla. c) Kunta10-kyselyn tulokset. d Opettajille Prinsessa Ruusus-projektin työnjakoa, 5. kerta.

Oppilaita  haastattelemassa vanhuksia Auroran kappelilla klo 12-n. 13.

Tiimiaika klo 13.30-14.30: Puolet ajasta varattu tiimien opstyölle.  

TIISTAINA 5.4. 

Normipäivä. OHR klo 13.30.  Luottamusmiesvaalien ennakkoäänestysmahdollisuus ti + ke yhdistyksen huoneistolla Olarissa.

KESKIVIIKKONA 6.4.  

Normipäivä. 

TORSTAINA 7.4.

Info klo 9.50.

Johtoryhmän kokous klo 12.00  Mm. Käyttösuunnitelman tilanne.

Kieltenopettajat järjestävät kouluarvintolassa kieli-infon klo 17.30 alkaen 3. luokkien vanhemmille.

PERJANTAINA 8.4.

Normipäivä.  Iltapäivällä tavaroiden roudausta huomista Vesoa varten Ruusutorpan koululle.

LAUANTAINA 9.4.

Opettajilla Veso-koulutuspäivä Huhti-Messut Ruusutorpan koululla. Meillä koulutus klo 9-12.  Koulumme työpaja auki klo 9-15. Tavaroiden roudaus pois sen jälkeen. Teatterityöpajassa Martti,  Ripa ja oppilaita sekä vieraana Jukka Jokiranta. Sesssiot klo 10, 11, 13 ja 14.

Rehtorin avoin kirje blogin vihakirjoittajalle

TÄHÄN  blogiin  tuli viikon sisällä kolmas vihakirjoitustyyppinen kommentti. En  julkaise niitä. Jo kirjoittajan suojelemiseksi. Kirjoitustyyli on nimittäin sellainen, että kirjoittaja on helppo tunnistaa, vaikka hän ei omalla nimellään kirjoitakaan. Minäkin tiedän, kuka hän on.

Tuoreimman vihakirjoituksen ydin oli, että

- Auroran koulussa ei tartuta ongelmiin (esim. kiusaaminen) vaan niitä selitellään

- Rehtori ei tiedä, mitä koulussa tapahtuu.

- Rehtori peittelee asioita. 

- Ainut tapa paljastaa  saada oikeutta ja totuus esiin on laittaa video u-tubeen.

AURORAN koululla tehdään  paljon yhteistyötä kotien kanssa. Kaikilla luokilla on luokkatoimikunnat. Lisäksi koululla on aktiivisesti toimiva  Koti ja  Koulu ry. Espoossa huoltajilla on myös enemmistö koulun johtokunnan jäsenistä. Huoltajien kannattaa tulla mukaan näihin yhteistyöelimiin.  Niissä vaikutetaan parhaiten koulun asioihin. 

Teemme Aurorassa  säännöllisesti kyselyitä henkilökunnalle, huoltajille ja oppilaille. Seuraamme kiusaamis- ja väkivaltatapauksia systeemaattisesti, ja puutumme niihin kaikkiin. Kolmen vuoden välein laadimme itsearviointiraportin.Tuorein raportti käsiteltiin juuri johtokunnassa. Raportti sai kiitosta krittisyydestään ja avoimuudestaan.

Vihakirjeen kirjoittajalla on täysi  oikeus omaan  näkemykseensä Aurorasta huonona kouluna. 

Sitä ei muuta se, että muualta saamamme palaute on useimmiten  toisenlaista, oikein positiivista. Saamme positiivista palautetta oppilailta, vanhemmilta, koulussamme käyviltä vierailta, hallinnolta jopa kansainvälisiltä vierailta. Asetamme siis vihakirjoittajan palautteen näihin koordinaatteihin. Toki jokaista asia-asiaa kuunnellen.

Ennen  muuta saamme kiitosta koulumme avoimesta ilmapiiristä ja  siitä, että puhumme asioista niiden oikeilla nimillä ja ryhdymme aina toimiin, kun ongelmia esiintyy. Meillä on näyttöä tosi vaikeiden asioiden esille ottamisesta ja korjaamisyrityksistä. 

Emme kuvittele olevamme täydellisiä. Olemme nöyriä työmme äärellä. Koulu on paljolti sellainen kuin haluamme, mutta kaikkeen emme yllä. Olemme myös ylpeitä omasta osaamisestamme. Me teemme parhaamme. Kunnioitamme kaikkia perheitä.  Odotamme  samaa kunnioitusta kodeilta. Opetus- ja kasvatustyö on kasvatuskumppanuutta. Kasvatuskumppanuus rakentuu luottamuksesta ja yhteistyöstä. 

Teemme parhaamme jokaisen meille annetun lapsen osalta. Onnistumisen ehdoton edellytys on, että vanhemmat luottavat koulun haluun yrittää parhaansa. Luottamus on  äärimmäisen herkkä asia. Sitä pitää vaalia erityisesti. 

Koulussa lapsi on tärkein. Jokainen lapsi. Aina yhden lapsen hyvä ei ole hyvä jollekin toiselle.  Emme valikoi lapsia. Meillä on paljon lapsia, jotka tarvitsevat tukea. Aina meillä ei ole mahdollisuuksia antaa heille riittävää tukea.  Niissä tapauksissa esitämme siirtoa erityisluokille- siis lapsen parasta tarkasti pohtien. Mutta pääsääntö on, että jokaisella lapsella on oikeus käydä lähikoulua.

Kun koti ei luota kouluun, on pysähdyttävä.  Meillä on noin 660 erilailla ajattelevaa huoltajaa. Yhtä aikaa koulu ei voi olla kaikkien mieleen. Tarjoan  vihakirjoittajalle mahdollisuutta puhua kasvokkain, esittää omat näkemyksensä hyvästä koulusta, tulla kuulluksi ja saada perustelut koulun niille ratkaisuille, joista hän ei pidä.

Jollei se vaihtoehto käy, kannattaa harkita toista vaihtoehtoa:  vihakirjoittelujen ja uhkailujen sijaan  voi olla oman lapsen edun kannalta paljon viisaampaa pohtia koulun vaihtoa.  Lapsi ei voi kasvaa ja oppia tasapainoisesti ja turvallisesti tilanteessa, jossa koti kokee koulun sellaiseksi kuin blogiin lähetetyissä vihakirjoituksissa kuvataan.  Kaikkea ei kodin tarvitsen hyväksyä, mutta yhteistyö edellyttää, että uskotaan kummankin osapuolen yrittävän tehdä parhaansa.  Jollei näin ole, lapsi joutuu  kohtuuttomaan ristiriitaan kahden  keskenään "tappelevan" kasvattajayhteisön: kodin ja koulun välillä.

Espoossa on onneksi tarjolla  50 todella hyvää muuta alakoulua niille, joille Aurorassa tarjolla oleva hyvä ei sovi tai joille se ei riitä. 

Martti Hellström

rehtori

Suuria ajattelijoita

Harva, U. ( 1976). Suuria ajattelijoi-

ta.Suppea filosofian historia. 

Helsinki: Otava.

SAAN aika ajoin innostuspuuskan filosofiaan. Koska oma ajattelukykyni on varsin rajallinen, luen mielelläni mm. filosofian uusia lukiokirjoja.  Pidän niistä myös siksi, että arvostan kovasti tiivistämisen taitoa.

Tänä aamuna luin Urpo Harvan hauskan, 80-sivuisen - siis hyvin suppean- esityksen suurista ajattelijoista.  15 suurelle on kullekin varattu aukeama, parikin. Ensimmäinen heistä on Sokrates ja viimeinen Nietzsche.

Harva kirjoittaa taitavasti. Tekstissä on riittävästi  kiinnostavia trivialiteetteja, jotta jaksaa paneutua myös isoihin oivalluksiin. Luin tekstiä ennen muuta ymmärtääkseni paremmin filosofisten aatteiden yhteyttä suomalaisen pedagogiikan kehitykseen. Otin koppia tekstistä ja annoin oman ajatteluni tehdä vapaalentoja, joita joudan tarkastelemaan kriittisesti myöhemmin.  Tässä muutama poiminto.

Sokrates

Jako tietoon tiedon itsensä (sivistyksen vuoksi) tai tietämisen välineellisen hyödyn vuoksi näyttää syntyvän jo antiikissa. Sokrates halusi tietää, koska uskoi sen tekevän ihmisen hyväksi.  Välineellinen motivaatio on siis vanhempi. Tietäminen on saavutettava itse ajatellen, itsenäisen ajattelutyön avulla.

Sokrates näyttäytyy pedagogisen kysymyksen isäksi. Ehkä koko pedagogisten metodien  historia on vain erilaisia muunnelmia kysymyksen ja vastauksen suhteista - näin ymmärsin mm. Kansasen Pertin ajattelevan.

Platon

Platon oli Sokratesin oppilas, ja heidän ajatuksiaan on vaikea erottaa toisistaan- hieman  samaan tapaan kuin Jeesusta ja Paavalia. Osaksi siksi, että kumpikaan oppi-isä ei itse kirjoittanut.  Paavali tosin ei koskaan tavannut Jeesusta, Platon oli oman Sokratesinsa oppilas. Ja sitä paitsi Paavali kai nimenomaan muunsi oppia Jeesuksesta platonilaiseen suuntaan (Platon etsi totuutta, Jeesuksen kerrotaan kertoneen, että hän on se totuus).

Poimin muistiin ajatuksen kahdesta eri maailmasta: varjojen ja ideoiden. Tämäntapainen  kahtiajako näkyy  hieman eri muunnelmina myös  pedagogiikan historiassa. Maallinen elämä- tuonpuoleinen (tosi) elämä jne. Arvokas, tosi tieto koski Platonilla  vain ideoiden maailmaa.  Elämme  nykyään aikaa, jossa mm. koulussa näyttää korostuvan päinvastoin vain tuon varjojen, arkisen hyödyn maailma?  Emme usko pysyvään tietoon tai totuuteen?

Platoniin palaa myös jako sieluun ja ruumiiseen. Ajatus siitä, että ruumis on alempiarvoinen, vain sielun vankila, siirtyi hienosti kristinuskoon, joka liitti ruumiiseen myös perisynnin idean. Sillä oli suuri vaikutus mm. kouluissa 1900-luvulle saakka  käytetyn kurituksen perusteluna.

Aristoteles

Aristoteles korosti järkeä  ja loi logiikan, keinon luoda tietoa ajattelemalla.  Aristotelen mielestä ihmisen elämän päämäärä on onnellisuus. Korkein onni löytyy ikuisten totuuksien mietiskelystä. Korkein järkiolento on jumala. Ajatukset kelpasivat mainiosti kristinuskolle, joka kesytti järjen uskolle Jumalaan.

Tuomas Akvinolainen

oli mies, joka otti aristotelisen logiikan torjumaan järjen ja uskon ristiriitaa. Tietoa on eritasoista. Ihmisen tieto ei ylety Jumalan tiedon tasolle. Siksi järkemme näyttäisi olevan ristiriidassa uskottavien asioiden kanssa.  Uskon totuudet ovat ylijärjellisiä mutteivat järjenvastaisia. Hieno retorinen oivallus. Skolastiikassa vaarallinen järkitieto betonoitiin kuin ydinvoimala Tsernobylissä. Betoni murtui sitten asteittain uuden ajan alkaessa.

Descartes

oli merkittävä järjen mies- vaikka toki täysin uskonmies.  Totuus ei löydy auktoriteeteilta eikä Raamatusta. On uskallettava epäillä kaikkea.  Descartes löysi kaksi asiaa, jota ei voi epäillä. Itsen, joka   epäilee ja Jumalan. Ainut, mikä on varmasti olemassa on tajunta (ei siis realimaailma). Tämä ajatus elää eri muunnelmina yhä mm. tieteen paradigmoissa. Kiistelemme, voimmeko saada luotettava tietoa maailmasta vai vain subjektiivisia tulkintoja siitä.

Spinozan

kohdalla huomaan pohtivani, kuinka itsestään selvä Jumalan olemassaolo oli kaikille vielä 1600-luvulla.  Ehkä asiaan vaikutti se, että toisin uskovat tapettiin.  Spinoza kuuluu niihin, jotka etsivät perustelua Jumalalle järjen avulla- ei Raamatusta. Jumala oli kaikki. Jumala oli kaikkialla.

Spinozan jumala-käsitys on minusta  askel eroon Jumalasta. Spinozan jumala ei välittänyt ihmisestä samalla tavalla kuin perinteisessä kristinuskossa. Hänen jumalansa ei rakasta ihmistä, ei palkitse eikä rankaise.  Ihminen voi rakastaa jumalaa. Tämän Jumalan älyllinen rakastaminen oli  ihmiselämän korkein onni. Onni on siis totuuden löytämistä, sen että löytää oman olemuksensa, oman olemisensa. Tällainen ihminen pääsee eroon pahasta. Kristitylle totuus oli Jeesus. Spinozalle hieman abstraktimpi.  Spinoza on tärkeä askel kohti hegeliläistä historian henkeä ja Nietzcheä, jonka viesti oli: Jumala on kuollut.

Leibniz

Tämä miljonääri-yleisnero loi hänkin huikean metafyysisen mallin maailmalle. Maailma koostui voimakeskuksista: monadeista, jotka olivat kuin kellokoneisto. Monadeita oli eritasoisia, korkein oli Jumala kaikkien monadien monadi. Joka tasolla monadien tajuisuus kasvoi. Ihmisellä oli jo itsetajunta.

On olemassa totuuksia. Totuudet ovat sielussa. Jumala on olemassa, koska  ikuinen totuus voi olla vain ikuisessa sielussa. Leinziz ratkaisi myös järjellä kysymyksen, miksi maailmassa on pahaa. Pahaa on, jotta voisi olla hyvää. Vatsa ei voi olla täysi, jos ei ole olemassa nälkää.  Jumala on luonut vapaan tahdon. Vapaata tahtoa ei voi olla, jollei voi valita myös pahaa.  Maailmamme ei siis ole täysin hyvä, mutta se on paras mahdollinen maailma.

Locke

Euroopan mantereella filosofit spekuloivat. He uskoivat saavansa asioista riittävästi  tietoa ajattelemalla. Englannissa uskottiin enemmän tietoon, joka syntyy kokemuksesta.  Ensin oli Francis Bacon, joka kehoitti tutkimaan luontoa sen hallitsemiseksi. Tieto on valtaa! Toinen oli lääkäri  John  Locke, joka halusi tutkia tietämistä. Hänen mukaansa kaikki tieto on peräisin kokemuksesta. Jumala ei ole istuttanut ihmiseen tietoa eikä sitä ole ihmisessä valmiiksi ennen syntymää. Syntyessään ihminen on tyhjä taulu, tabula rasa, johon kokemukset piirtävät jäljet. Kokemuksia on kahdenlaisia: aistihavaintoja (ulkoisesta) ja refleksioita (sisäisestä, esim. tunteista). Emme tiedä tosiolevaisesta. Ihmisen tietokyvyllä on ylipääsemättömät rajansa. Korkeammat olennot tietävät enemmän.

Locke tunnisti aistien rajallisuuden. Siksi tietomme ei ole koskaan varmaa. Siksi myöskään moraalimme ei ole varmaa. Ihmiselle kuuluu ajattelunvapaus.  Lockea rakensi rohkeasti perustaa demokraattiselle katsomuskannalle. Ihmiset syntyvät vapaina, yhdenvertaisina ja riippumattomina. Hän mm. kiisti sen, että  kuninkaan valta perustuisi jumalalliseen oikeuteen. Yhteiskuntajärjestys on käsitettävä kansalaisten keskinäiseksi sopimukseksi. Lainsäädäntöoikeus kuuluu kansalle.

Locke on vaikuttanut monin tavoin kasvatukseen ja kouluun.  Hän murtaa perisyntisen lapsikuvan.  Hän luo uskoa kasvatuksen mahdollisuuksiin. Häneen ulottuvat ideat kouludemokratiasta, oppimisympäristöstä, aktiivisuuspedagogiikasta jopa monikulttuurisesta kasvatuksesta.

Kant

Koviten tämän teoksen sankareista minuun kolahti monilahjakas Immanuel Kant, jonka oli herättänyt dogmaattisesta unesta Hume pohtiessaan tietämistä. Kant löysi uudellen kahtiajaon a priori ja a posterioiri- tietoon.  Hän uskoi  a posterioiri-tietoon. Tietoa syntyy kokemuksesta. Kun Locke kiisti ennen kokemusta olevan tiedon, Kant uskoi myös siihen.  Ymmärryksessämme on valmiina rakenteita, jotka eivät synny kokemuksesta. Näitä valmiita ideoita Kant kutsui kategorioiksi.

Locke oli esittänyt, että on kaksi maailmaa: substanssien maailma, josta emme voi tietää. Ja kokemusten maailma. Kant antoi näille maailmoille nimet: ilmiömaailma (fenomenaalinen maailma) ja olioiden (noumaneaalinen) maailma. Tuosta maailmasta emme saa tietoa. Katsomme sitä kuin värillisillä silmälaseilla. Todellisuus ei ole sellainen, kuin millaisena me näemme sen. Voimme tiedostaa vain ilmiömaailman. Kantin kopernikaaninen oivallus oli, että ihmisen tajunta ei jäljennä todellisuutta (an sich).

Kahden maailman idea ei ole uusi. Uutta on, että katse pitää kääntää tähän meidän maailmaamme.

Harva osaa kuvata hienosti Kantin tietokäsitystä, mutta varsinaisesti "kolahduksen" aiheutti kuvaus Kantin sivellisyyskäsityksestä. Ennen Kantia oli ajateltu, että  siveellistä (siis eettistä) on a) kaikki sellainen toiminta, joka tähtää onnellisuuteen (antiikissa) tai b) jumalan ilmoittaman hyvän mukainen toiminta. Kant määrittelee siveellisyyden kolmannella tavalla: c) velvollisuudeksi.

Siveellistä on vain sellainen toiminta, jolla ei tavoitella mitään muuta. Sen syynä ei osaa olla sääli tai rakkaus.  Tekoa ei tee siveelliseksi sen seuraus.  Teon tekee siveelliseksi pelkkä hyvä tahto, se, että teko tehdään velvollisuudesta siveellisyyttä kohtaan. Siveellisessä teossa ihmistä ei koskaan käytetä pelkkänä välineenä.

Myös Kant päätteli, että Jumala on olemassa. Hyvän ja pahan on saatava palkkansa. Siihen tarvitaan Jumalaa. Hän siis perustelee Jumalan siveellisyydellä, kun muut tekevät päinvastoin.

Kant on vaikuttanut varmasti monin tavoin kasvatukseen. Minulle tärkein on hänen ideansa eettisestä toiminnasta. Opettajan tehtävä on edistää hyvää kaikkien oppilaitten osalta -ei vain niiden joita hän rakastaa. Opettaja käyttää lahjansa lasten hyväksi siksi, että kokee siihen velvoittavan kutsun- kutsmuksen. Opettajan työn arvo ei ole sen tuloksissa- vain tuossa hyväntahtoisessa pyrkimyksessä.

Hegel

Hegel oli huikea metafysiikko. Hän kiisti, ettei tosiolevaista voisi tutkia. Tosiolevainen on  henki, kansallishenki, järki.  Järki  paljastuu historiassa. Yksilöt ja valtiot toteuttavat tietämättään historian tarkoitusta. Yksilön on  alistuttava valtiolle. Harva kuvailee Hegelin filosofiaa suurisuuntaisimmaksi  ja nerokkaimmaksi  harharetkeksi, minkä ihmisajatus on saavuttanut.

Snellmanin kautta hegeliläinen filosofia välittyi Suomeen. Se osui meille tärkeän kansallisen taistelun aikoihin, ja antoi mm. koulutyölle ylevän funktion.

Marx

2000-luvulla Marx vääjättömine luokkataisteluineen  kuuluu toisella lailla historiaan kuin vielä Harvan teoksen julkaisuajankohtana.  Mutta marxilaisen ajattelun ideoita tunnistaa yhä. Koulu ei ole itsestään selvästi tasa-arvoinen kaikille.  Ihmistä ei tule kaventaa vain taloudelliseksi välineeksi.

Comte

Sosiologian ja positivismin isän Comten olin unohtanut. Hänen mukaansa ihmiskunnan kehityksessä on kolme vaihetta 1) teologinen 2) metafyysinen ja 3) positiivinen. Viimeisessä luonnonilmiöitä ei enää selitetä jumalilla tai abstrakteilla ideoilla vaan tieteen havaintoihin perustuvilla lainmukaisuuksilla.

Schopenhauer

oli metafyysikko. Hänestä  ihminen voi tavoittaa tosiolevaisen. Tosiolevaisen ytimessä on elämisen tahto, joka tuottaa kaikille kärsimystä.  Kaikkialla on suunnatonta elämännälkää.

Hänen hyvin pessimistinen filosofiansa ei juuri ole levinnyt kasvatukseen.

Kierkegaard

oli kristinuskon filosofi, joka pohti järjen ja uskon jännitettä. Hän näki niiden välissä ammottavan kuilun, jonka yli on uskallettava hypätä.  Ihminen seisoo yksin Jumalansa edessä ja ratkaisee suhteensä jumalaan. Kierkegaard on askel kohti eksistentialismia (jossa jumalaa ei ole).

Nietzche

oli kristinuskon syvä vihaaja. Hän arvosti yksilöä, joka uskalsi tehdä mitä halusi ja nautti elämästä. Hänssä oli samaa jaloutta kuin leijonassa. Hän  halveksi laumaihmisiä, jotka olivat pelkureita. Kristinusko oli hänestä orjamoraalia.  Hän ei uskonut demokratiaan eikä tasa-arvoon. Tarvitaan yli-ihminen.

Nietzchen filosofia vaikutti natsien kasvatusjärjestelmään.

Terveisiä Tampereelta

POEN seminaarin poolit esitteilivät paneelissa  ajatuksia,

joita OAJ:n vaaliohjelma oli herättänyt. Puhetta johti Matti
Sippola.  Edessä oikealla OAJ:n hallituksen jäsen Niku 
Tuomisto.

JUNA pysähtyi juuri Toijalassa. Aika rientää. Vastahan nousin tältä pysäkiltä junaan. Syyskuussa.

Nyt olen tulossa lapsuuden kotikaupungistani Tampereelta. Takana on kevään mitä ilmeisimmin toiseksi viimeinen luento, teemana opettajan arvo(t). Pääväitteeni oli, että arvostus ansaitaan toiminnaksi käännetyillä arvoilla. Suomalaisella opettajalla on arvotaustanaan erittäin komea suomalainen pedagogiikka sivistysideoineen ja kasvattavan opetuksen malleineen.  Se tarjoaa opettajalle  huikea roolin ja pedagogisen vapauden.

Yleisenö ay-väkeä.  Olivat  ystävällisiä. Paikalla oli paljon tuttua LO-väkeä, mutta muitakin.

Istun  nyt junan lasikopissa ja nautin naputtelurauhasta. Junan pitäisi olla Helsingissä noin klo 16. Sitten taksilla kotiin. Aikainen nousu väsyttää.

Kuulumisia koulun johtokunnasta

Tämä juttu julkaistaan nyt blogissa  ja mahdollisimmaan pian koulun nettisivuilla.


Auroran vahvuuksina hyvä johtaminen, osaava henkilöstö ja edistyksellinen pedagogiikka - huolenaiheena lisäsiiven huono sisäilman laatu

Koulun Itsearvioinnin tulokset

Auroran koulun johtokunta kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseensa 30.3. Käsittelimme mm. koulun itsearvioinnin tulokset. Niiden perusteella Aurorassa onnistutaan erityisesti johtamisessa, oppimisessa ja sen tukitoimissa sekä pedagogisessa hyvinvoinnissa. Myös kotien osallistaminen koulutyöhön on koulun vahvuuksia.

Kehittämiskohteiksi kahdelle seuraavalle vuodelle on valittu mm. oppimisen ilon, monipuolisuuden ja kannustavuuden lisääminen sekä vuorovaikutustaitojen vahvistaminen. Hallinnolle koulu lähettää kokonaisbudjetointiin liittyvät terveiset. Vastikään käyttöön otetussa kokonaisbudjetoinnissa rehtori vastaa entisten pienten käyttömenojen sijasta koko budjetista henkilöstökuluineen. Kokonaisbudjetointiin siirtymisen jälkeen rehtorin ja koulusihteerin työmäärä on lisääntynyt huomattavasti. Tämä johtuu mm. siitä, että budjetin seurannan välineet ovat puutteelliset ja koulussa on jouduttu sorvaamaan oma seurantaväline.

Lauantaikoulupäivät ensi lukuvuodelle

Johtokunta päätti anoa hallintopäälliköltä ensi vuodelle totuttuun tapaan kahta lauantaityöpäivää. Jos lupa saadaan, käytetään toinen lauantai (17.12.2011) koko koulun joulunäytelmään ja toinen (10.3.2012) perinteisen Aurora-päivän järjestämiseen. Vastaavat lomapäivät esitettiin pidettäviksi syysloman ja itsenäisyyspäivän yhteydessä, jotta pitkään syksyyn saadaan pieniä katkoja.

Terveystarkastuksessa todettiin huono sisäilman laatu

Koulun henkilökunnan ja oppilaiden pidemmän aikaa jatkuneen oireilun takia koulussa järjestettin terveystarkastus 14.3. Pääkoulun ja lisäsiiven ilmanvaihto todettiin tarkastuksessa riittämättömäksi ja hiilidioksiidipäästöjen todettiin voivan nousta yli raja-arvojen oppituntien aikana. Lisäsiiven sisäilma oli poikkeavaa ja aiheutti ärsytysoireita kurkussa. Rakennuksessa on todennäköisesti myös asbestia, joka on vaarallista vain jos rakenteita rikotaan. Tarkastuskertomuksen mukaisina toimenpiteinä rakenteiden kunto tulee selvittää esimerkiksi mikrobiviljelyllä riskirakenteista, ilmanvaihdon käyttöaikaa pidentää ja lisäsiiven luokkiin suositellaan ilmanpuhdistimia. Lisäksi rakennuksessa tulee pikaisesti tehdä asbestikartoitus.

Johtokunta seuraa tilannetta ja päätti velvoittaa rehtorin lähettämään kaupungin tilakeskukselle kirjeen, jossa tilakeskusta vaaditaan ilmoittamaan toimenpide-ehdotusten toteuttamisen aikataulu huhtikuun aikana. Lisätietoja tilanteesta saa rehtorilta.

Kaikesta huolimatta hyvää kevään odotusta kaikille auroralaisille. Kiitokset vanhemmille ja Koti ja Koulu ry:n aktiiveille ja opettajille mahtavan Aurora-päivän järjestelyistä!

Terveisin
Susanna Lehti
johtokunnan pj.

Auroran koululla avautunut luokanopettajan tehtävä

AURORAN koulun ekaluokalla tarvitaan opettajaa loppukevään ajaksi. Oppitunteja on viikossa 24.  Tehtävä on haettavissa maanantaista 4.4. alkaen  netissä Espoon kaupungin sivuilla olevan "Avoimet työpaikat"-linkin kautta: https://www.tyonhaku.espoo.fi/  Työpaikan avain on 3-305-11

Etsimme ensisijaisesti  pätevää luokanopettajaa. Luemme eduksi kokemuksen luokanopetuksesta, yhteistyökyvyn ja tiimitaidot. Työ pitäisi ottaa vastaan viimeistään 19.4. 2011.

Lisätietoja rehtori Martti Hellström
045 111 8156

Konttorille

HIENO aamu. Seurustelin pari tuntia Michel de Montaignen kanssa. Mies eli 1500-luvun lopulla, ja pystyi kirjoittamaan niin upeaa kritiikkiä oman aikansa koululaitosta kohtaan, että ei paremmasta väliä. Tosi kiehtova linkki antiikin ajan klassikoiden ja mm. Rousseaun välillä. Tavoitteeni on kaivaa esiin ja sulattaa omiin ajatuksiin yksi klassikko /päivä.

MUTTA nyt konttorille. Musiikinteoriaa kutosluokkalaisille. Johtokunnan määrämien tehtävien toimeenpanoa.  Maanantain YT:n , Kunta 10-tulosten esittelyn ja opetussuunnitelmasession valmistelua. Ja ammatillisia keskusteluja. Eiköhän näillä työpäivä taas täyty. Ja jos muuta kivaa sattuu, päivitän tämän lastun.

SITTEN onkin viikonloppu.

Urheilukuvia

OPETTAJIEN ottamista kuvista tehdyssä pikkuleffassa jääkiekkoa, uintia ja salibändyä. Lupasin laittaa tähän vähän tietoa kisoissa hienoimmin menestyneistä:

• Espoon koulujen uintikisoissa 6. luokkien tyttöjen sarjassa Ella Kurttila voitti kultaa ja Nea Kontturi Hopeaa
• 5. luokkien poikien sarjassa Lauri Kuuskoski toi hopeaa
• 3. luokkien tyttöjen sarjassa Helmi Rytkönen sai hopeamitallin. Onneksi olkoon.

Lisäksi koulumme oppilas  Inalotta Suutarinen voitti viime viikonloppuna Helsingin Ruskeasuolla pelatuissa ikäluokkamestaruuskilpailuissa sulkapallon SM -kultaa kaksinpelissä ja SM -hopeaa nelinpelissä 11 vuotiaitten ikäluokassa. Upeaa!

Torstaissa taas

Luokanopettajalehti lähtee tänään painoon. Eilen illalla
toinen oikolukukierros.

TAAS siis torstai. Rästitöiden kassi on keventynyt melkoisesti. Riskianalyysin virallinen lomake on käyty yhdessä porukan kanssa läpi ja lähetetty eteenpäin. Niinikään eteenpäin on lähetetty koulun ehdotus vuoden 2012 vuosi- ja peruskorjauksiksi. Koulurakennuksen tilaa käsiteltiin eilen johtokunnan kokouksessa pitkään. Kokouksesta enemmän hieman myöhemmin.

Työ koulussa on sujunut tavallista latua. Ihmiset ovat hyvällä mielellä, joskin meitä on juuri nyt aika lailla eri syistä pois koulusta.  Pppilaiden kinoja selvitellään, ja usein ne aukeavakin. Ei aina helposti. Opettajien kehittämiskeskustelut etenevät keskustelu/päivä tahtiin. Opetussuunnitelmatyössä hieman pätkii. Julkaisujärjestelmä Wilmassa- johon tekstit pitäisi pudottaa- on teknisiä ongelmia.

Ensi lukuvuoden suunnittelu on  tässä vaiheessa kevättä täydessä käynnissä. Pohdimme kuumeisesti, kuka opettaja jatkaa oman luokkansa kanssa, ja kuka ottaa ekaluokkia. Ekaluokille on aina saatava parhaat mahdolliset  opettajat.  

Harrastuspuolellakin vilkasta

Vittorino de Feltre -
hieno humanistiopettaja.

PITKÄSTÄ aika löytyi taas aikaa sukeltaa menneisyyden suurten kasvattajien maailmaan. Olen viikon verran seurustellut erityisesti humanisti-pedagogien kanssa. Kuinka monen tämän ajan opetusidean juuret ulottuvat lähes 600 vuoden taakse? Ajelin eilen koulun jälkeen Siltavuorenpenkereelle hiomaan tekstejä seuraavaan kirjaan, jota saan työstää  professori Pertti Kansasen sparrauksessa. Kahvi Soklassa oli hyvää, ja tapasin monta tuttua. Selvästi kevät on tullut kaamoksen jälkeen :-)

Valmistelin myös luentoa Opettajien arvoista. Olen saanut kutsun Tampereelle OAJ:n pedagogisen toimikunnan (POE) seminaariin lauantaina. Löysin Kauniaisten kirjastosta vanhan klassikon "Arvon mekin ansaitsemme". Pudotin sen ääniraidaksi esitykseen.

Pisa-tyyppiset testit valuvat alakouluihin

SUOMALAISELLA peruskoululla on huikea maine ennen muuta siksi, että 9.-luokkalaiset suomalaisnuoret osaavat matematiikkaa, äidinkieltä ja luonnontieteitä upean hyvin.

Vastaavat mittaukset halutaan nyt valuttaa myös alakouluihin. Oman koulumme kaksi neljättä luokkaa osui otokseen, joka osallistuu ns. TIMS & PIRLS-kokeeseen. Kaikkiaan kokeeseen osallistuu noin 480 000 koululaista eri puolella Eurooppaa. Koululle osallistuminen ei ollut vapaaehtoista.

Tässäkin kokeessa mitataan oppilaitten osaamista samoissa aineissa. Koejärjestelyt ovat mittavat. Oma opettaja ei saanut valvoa koetta, vaan sinne piti järjestää objektiivinen valvoja. Heh!

Tämän päivän koe vei kolme tuntia. Moni lapsi oli tosi väsynyt. Mittaus jatkuu huomenna kaksituntisella toisella osalla. Iltapuhteeksi oppilaille annettiin  vielä kysely, joka tehdään yhdessä vanhempien kanssa.

Toivottavasti vanhemmat jaksavat tällä kertaa tehdä oman osansa. Sain  juuri "moitekirjeen" koulutoimesta, jossa pahoiteltiin, etteivät  koulumme 5. luokkien vanhempamme olleet vastanneet syksyllä palvelukyselyyn. Kysely toteuttiin netissä ja vastausprosentti jäi meidän koulussamme  alle 20! Jokin asia meni pieleen?

Sympaattinen arvio teoksesta "Sata sanaa kasvatuksesta"

PAKKO laittaa tähän tuoreessa Opettaja-lehdessä ollut Jarno Paalasmaan kirja-arviointi: "Sivistynyttä kasvatusajattelua". Siksi harvinaista herkkua tällainen on.

"...Martti Hellströmin kirja Sata sanaa kasvatuksesta ... edusta(v)a(t) syvää lapsilähtöistä sivistyshumanismia ja vakuuttavat tekijöidensä laajalla kasvatusalan asiantuntemuksella.

Hellströmin iso haaste on ollut valita kirjaansa sata kasvatukseen liittyvää käsitettä. Aina voisi kritisoida jonkun yksittäisen käsitteen, kuten tunnekasvatus, puuttumista, mutta siihen ei ole tarvetta. Kirjassa esitellään onnistuneesti kasvatuksen perustavimpia ydinkäsitteitä ja tuodaan esille niiden käsitteellinen ongelmallisuus. Hellström kuvaa hienosti esimerkiksi sellaisia käsitteitä kuin sivistys, itsekasvatus, tahto, sosialisaatio, vapaa kasvatus, lapsikeskeisyys, kasvatustiede, ikäkausipedagogiikka ja leikki. Hän ei esimerkiksi pelkistä tahtoa pelkäksi motivaatioksi. Niin ikään sivistys kuvataan syvämerkityksisesti myös ihmiseksi tulemisena, ja antiikin paideia-ajattelun hengessä sivistys on myös kasvatusta ja itsekasvatusta.

Hellström ei määrittele yhtä totuutta, vaan kirjoittaa filosofisella otteella ja kuvaa monesti eri tapoja ymmärtää sama käsite. Esimerkiksi vapaa kasvatus saa hyvin erilaisia painotuksia sen vastustajien ja kannattajien määrittelyissä.

Kirja on siis hakuteos ja asiasanakirja sekä aiemmin ilmestyneen Sata sanaa opetuksesta -kirjan sisarteos. Teoksen tekee kiinnostavaksi myös jokaisen käsitteen kuvauksen yhteyteen lisätty lukuvinkkilista. Hellström näyttäisi rakentavan käsityksensä parhaimpaan suomalaiseen kasvatusajatteluun pohjautuen. Teoksessa toistuvat sellaisten kasvatusklassikoiden kuten Hollo ja Salomaa lisäksi monien nykypäivän kasvatusviisaiden kuten professorien Puolimatka, Siljander, Wilenius ja Värri nimet."

Kick Off OPS

OIKEASTI Kick off on kai aloituspotku amerikkalaisessa jalkapallossa. OPS-työn osalta se tarkoittaa, että nyt työ oikeasti starttaa. Auroran koulukohtainen ops-työ alkoi tänään.

JOKAISELLA seuraavalla viikolla  koko kevään ajan on oma pedagoginen teemansa. Sitä avataan maanantaiaamun YT:llä ja työstetään saman päivän iltapäivällä tiimiaikana.  Pyrimme näin tiivistämään yhteisen työn määrän noin  300 työtuntiin.

TÄMÄN viikon teemana oli opetustyön arvot. Minä alustin. Tiimit ideoivat tekstiä, ja lähettävät sen minulle emailina. Editoin niistä sitten koulukohtaisen osuuden ja pudotan sen sitten Wilmaan.

Touhua riitti muutenkin

MUUTENKIN tänään oli hoppupäivä. Päivän highlight oli oman  alueemme oppilassijoittelukokous. Pohjois- Espoon rexit kävivät läpi uudet eput ja pohtivat yhdessä viraston väen kanssa, mihin kouluun kukin heistä sijoitetaan. Lautakunta päättää kunkin koulun ekaluokkalaisten määrän 14.4. kokouksessaan. Päätökset pannaan kuoriin ja lähetetään huoltajille ulkopostissa 20.4.  Siihen saakka oppilaslistat ovat ei-julkisia. Tietoa vanhemmille ei saa antaa puhelimessa mm. siksi, että oppilaissa on yhä enemmän sellaisia, joiden osoitetiedot ovat turvallisuussyistä salaisia.

Monenlaiset oppilaiden ja huoltajien murheet toivat koulupäivään taas väriä :-) Ikea-kassissa kulki koulun ja kodin väliä 20 kg deadlineja pelkäävää asiakirjaa.

Ajetaanko koulutuspolitiikkaa pimein lyhdyin?

EDUSKUNTAVAALIT ovat tasan neljän viikon kuluttua. Omaa ehdokasta voi hakea luvuttomien vaalikoneiden avulla. Minäkin olen tutkinut mielipiteitäni eri asioista parilla kolmella. Harmikseni koulutuspolitiikka näyttää jääneen koneissa varsin syrjään; ainoa kiinnostava teema taitaa olla pakkoruotsi. Minua se ei oikein sytytä.

Iso harmi. Sillä uusi eduskunta ja sen luottamusta nauttiva hallitus  joutuvat  tekemään vaalien jälkeen myös isoja koulutuspoliittisia ratkaisuja.

Peruskoulun ja lukion osalta jonossa on mm.  Keskustan pysäyttämä tuntijakoesitys, jonka pohjalta laaditaan sitten uudet opetussuunnitelman perusteet. Veikkaan, että myös opettajien kelpoisuus-asiat nousevat seuraavan vaalikauden aikana esiin. Uhkana on kelpoisuusvaatimusten laskeminen myös yleisivistävällä puolella, ammatillisella puolellahan pää on nyt auki. Miksi?  Opettajat saataisiin valmistumaan nopeammin ja palkattua halvemmalla.

Kuten Luokanopettajaliitto tuoreessa tiedotteessaan totesi, maata uhkaa pula luokanopettajista. Koulutusta on huomattavasti laajennettava. Koululaisten hyvinvoinnin tukemiseen  maassa  tarvitaan välttämättä lisää  terveydenhoitajia, psykologeja ja kuraattoreita. Samaan aikaan valtiovarainministeriössä joudutaan valmistelemaan leikkauslistoja....

Koulutuksella on tärkeä  merkitys koko Suomen tulevaisuudelle. Ei vain sillä, kuinka paljon euroja siihen satsataan. (Suomi satsaa tällä hetkellä hyvin vähän kansainvälisesti vertaillen). Kyse on myös koulutuksen suunnasta: Pyritäänkö Suomessa pysäyttämään koulujen erilaistuminen ja siitä johtuva oppilaiden koulutuspalveluiden eriarvoistuminen vai uskotaanko koulujen ja kuntien voimakkaan koulutuksellisen profiloitumisen lopulta hyödyttävän Suomea enemmän?  Toivottavasti vaalikamppailu auttaa itse kutakin tunnistamaan koulutuspoliittiset haukat ja kyyhkyt.

PÄIVITIN  tänä aamuna Pro Peruskoulu 2011- sivustoa. Tuossa blogissa esittelee 116  peruskoulun kehittämiseen sitoutunutta kansanedustajaehdokasta omia näkemyksiään siitä, kuinka  suomalainen koulu olisi jatkossakin maailman paras. Kannattaa lukea.

Vain yksi puolue loistaa poissaolollaan: Perussuomalaiset. He eivät ole kutsuun vastanneet. Mutta muista puolueista blogista löytyy hyviä vaihtoehtoja  niille, joille koulutuspolitiikka on tärkeä äänestykseen vaikuttava peruste.

Vaalit läpäisevät  kansanedustajat ovat suomalaisen koulutuspolitiikan tulevaisuuden tekijöitä - valoisan tai synkän. Heistä riippuu, millaisilla resursseilla suomalaista sivistyslaitosta kehitetään. Heidän käsissään on tulevaisuuden tärkein voimavara: lapset. Tulevaisuuden koulutuksen tulokset määräytyvät juuri niillä resursseilla, mitä he ovat valmiit jakamaan suomalaisen koululaitoksen parhaaksi.

HUOM! Klikkaa blogin oikeasta reunassa (blogiarkisto) linkkiä "vuosi 2010". Siitä aukeaa sivu, jonka oikeassa reunassa on listattu  kaikki puolueet.  Klikkaa  sitten puoluetta, jonka ehdokkaista olet kiinnostunut.

Painajaisen selätys (Opettaja-lehden juttu)

KUVAN Sarista on ottanut Veikko

Somerpuro. Se on lainassa Opettaja-

lehden nettisivuilta.

HIEMAN yli kaksi vuotta sitten koulumme sope-luokan opettaja Sari Karjalainen loukkaantui vaikeasti väkivaltakohtauksen saaneen pojan  kiinnipitotilanteessa. Niin vaikeasti, että hän joutui jäämään yli vuodeksi pois töistä. Näiden kahden vuoden aikana opettajiin ja koulunkäyntiavustajiin kohdistuva väkivalta on nostettu avoimesti julkisuuteen. Sari antoi ilmiölle kasvot.

OPETTAJA-lehdessä 12 (25.3.2011) on ansiokas  artikkeli siitä, kuinka Sari on toipunut ja kuinka hänen työnsä Espoossa on järjestetty. Loppu hyvin. Kaikki hyvin. Juttu löytyy tästä linkistä.

Väkivallalle on saatava nollatoleranssi.