Hieno viikko 10 takana, vielä parempi nro 11 alkaa!

Auroran päivän ohjelmaan kuului jälleen bändikonsertti.

Mukana oli mm. 5a-luokan tyttöbändi.

Saldo viikosta 10

Hmm. Menee vähän jankutukseksi: Olipa taas viikko, jossa sai tehdä töitä koko rahalla ja tällä kertaa ihan kuusi päivää.  Auroran päivä päätti viikon ja oli sen kirkas helmi.  Vesivahinko tylsin juttu.

Alkavan viikon 11 ohjelma

MAANANTAINA 14.3.

YT-istunto aloittaa viikon. Teemoina mm. 

• Opettajille Prinsessa Ruusus-projektin työnjakoa
• Kehittämiskeskustelujen aikataulu, 2. kerta.
• Palautekeskustelu alkutalven tapahtumista (urheilutapahtumat+ Auroran päivä)
• Saamaamme palautetta kouluruokailun sujumisesta
• Lukuvuoden 2011-12 luokat/ suunnittelua/2. kerta
• Päiväkirja-asiaa
• Opetussuunnitelmaseminaarien antia (Johanna, Kia, Raija, Riina, Sirpa)
• Ops-tiimin työrupeaman ajankohta
• Viikon ohjelma

Koululla säädösten mukainen terveystarkastus klo 9-11.
6. luokkalaisten yläastetutustumisia?
Tiimit klo 13.30-14.30. Mahdollisesti ops-ryhmän kokous.

TIISTAINA 15.3 

Normipäivä. OHR klo 13.30. Sovitaan YT:llä agenda.

KESKIVIIKKONA 16.3.  

Opi ja kasva. Kolmas (ja viimeinen) vierailupäivä. Noin seitsemän opettajaa eri kouluista.

OPIN ja KASVAN -Vierailupäivän ohjelma Aurorassa

9.00 Vierailupäivän avaus. Auroran koulu pähkinänkuoressa. Laajennettu opetuksen käsite, ohjaus ja tuki. Rehtori Martti Hellström

9.45 - 10.00  Tauko

10.00 - 11.00 Kierros koulun erityistä ja tehostettua tukea antavissa luokissa: Ryhmäintegraatioluokat, startti, Skidimix-ryhmä.

11.00 - 11.30 Koululounas kouluravintolassa

11.30 -12.45 Siesta.  Koulun kerhotoiminta esittäytyy (mm.  bändikerhot) Keskustelua opettajien kanssa. Kahvia.

12.45 - 13.30 Kierros eräissä yleisopetuksen luokissa. 

13.30 - 14.00 Päätöskeskustelu. Ideoiden  vaihtoa.  Luokanopettaja Sirpa Wass ja rehtori Martti Hellström.

TORSTAINA 17.3.

Info klo 9.50. Johtoryhmän kokous klo 11.45.  Normipäivä. Rehtorilla rexi-info klo 14-16.

PERJANTAINA 18.3.

Normipäivä.  

Vuoden luokanopettaja on Sirpa Tikkala

YKSI  merkittävistä tekijöistä Pisa-ihmeen takana on suomalainen akateemisesti ja tutkimuspohjaisesti koulutettu luokanopettaja, joka luo ensimmäisten kuuden kouluvuoden aikana vahvan perustan suomalaislasten osaamiselle. Luokanopettajien oma pedagoginen järjestö Luokanopettajaliitto valitsee vuosittain vuoden luokanopettajan.

Vuoden luokanopettajan on täytettävä kovat vaatimukset. Hänen on oltava osaava, pedagogi, empaattinen, taitavasti toimiva, ajan tasalla ja aktiivinen.

Ensimmäinen vuoden luokanopettaja valittiin vuonna 1999. Hän oli opetusneuvos Pekka Leinonen Kauniaisista. Hänen jälkeensä kunnia on osunut seuraaville luokanopettajille: Vesa Purokurulle Jyväskylästä (2000), Seppo Heinoselle (2001) Nurmosta, Riitta Cederqvistille Lahdesta (2002), Anna-Maija Riskulle Jyväskylästä (2003), Sirpa Wassille Espoosta (2004), Riitta Moilaselle Oulusta (2005), Reima Viitalalle Multialta (2006), Elina Hiidenpalolle Helsingistä (2007), Jaana Lemminkäiselle Lahdesta (2008), Aila Keturille Vantaalta (2009) ja Elina Romppaiselle Raahesta (2010).

Vuoden luokanopettaja Sirpa Tikkala

Luokanopettajaliiton hallitus on valinnut 13. kerran vuoden luokanopettajan. Valinta osui tällä kertaa osunut kasvatustieteen maisteri Sirpa Tikkalaan. Tikkala on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi Oulun yliopiston OKL:sta vuonna 1997. Hän on toiminut luokanopettajana Pudasjärvellä Ala-Siuruan koulussa ja Kiimingissä Jäälin koululla.

Aktiivinen luokanopettaja on ehtinyt olla monessa mukana. Erityisesti hän on ansioitunut tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön monipuolisena kehittäjänä.

Luokanopettajaliiton hallituksen kokouksessa Vantaalla

Puheenjohtaja Matti Sippola lyö päätöksiä pöytään.

TÄÄLLÄ sitä sitten istutaan Vantaalla Hotelli Rantasipi Airportissa. Listaa edetään hyvää vauhtia. Menossa pykälä 11.

Luokanopettaja-lehteen anoin neljää lisäsivua, kun tarjolla on mainioita juttuja enemmän kuin mahtuu. Anomus meni pienen taivuttelun jälkeen läpi.

Vuoden Luokanopettaja vm. 2011 paljastetaan huomenna. Medialle on lähetetty embargona uutiset (julkaisuvapaa klo 12.15). Ainakin STT ja Yle ovat uutisoimassa valintaa.

Kokouksen jälkeen hallitukselle jaetaan uunituoreet  ensi lukuvuoden Luokanopettajan päiväkirjat. Jännittävää.

Kino Aurorassa Prinsessa Ruusunen

TÄNÄÄN kokoonnuimme taas saliin Kino Auroraan. Ohjelmassa oli heti toisen maailmansodan jälkeen tehty satuklassikko "Prinsessa Ruusunen". Leffalisenssin maksaneina saatoimme  katsoa elokuvaa hyvällä omallatunnolla.  

Aikuiset osasivat nauttia leffasta mm. siksi, että rooleissa oli Suomen suuret näyttelijät Eeva-Kaarina Volasesta Aku Korhoseen. Nykylapsille 1 t 33 minuutin leffa oli ehkä tempoltaan hidas ja efekteiltään simppeli. Salin lattia on kova, ja vaikka välissä oli välitunti, niin kulttuurisivistyksen hankkiminen saattoi käydä pyllyn päälle.

HUOMISTA Auroran päivää valmisteltiin monessa luokassa. Mainoksia ja ohjekylttejä urakoitiin. Varjoteatteriesitystä harjoiteltiin. Ripa rakensi saliin yhden isämme kanssa äänentoistojärjestelmää bändiesityksiä varten. Jne.

Ruokana oli tänään extrahyvää häränhöystöä. Kyllä Auroran kouluruoka on tosi korkeatasoista ja maukasta. Myös mediassa huolta herättäneiden lisäaineiden karsimisessa Espoo on edelläkävijöitä, kertoi ruokapalveluesimiehemme Kai.

Iltapäivällä tapasimme uuden vahvistuksemme: maaliskuun lopulla meillä aloittavan erityisopettajan Pia Mäki-Kokkilan. Tervetuloa taloon.

PS. Terveisiä Jukka Jokirannalta. Hänen pitäisi pian päästä kotiin. Toipilasaikaa on kuitenkin vielä varmaan edessä. 

Pienen huilauksen jälkeen nyt on taas noustava ja lähdettävä Vantaalle Luokanopettajaliiton hallituksen kokoukseen. Huomenna on liiton vuosikokous, ja tiedottajalle on kaikenlaista pikkuhommaa luvassa.

Koulukohtainen opetussuunnitelmatyö vienee 566 työtuntia

Koulumestarin opettajat esittelevät uusia teknisiä ideoita
kodin ja koulun yhteistyöhön

TÄNÄÄN opettajistamme Sirpa osallistuu Dipolissa ops-koulutukseen. Sen jälkeen vastuu siirtyy koulun tasolle. Ensi viikolla on ratkaistava, kuinka konkreetti työ tehdään. Millaisia vaiheita työhön mahdollisesti kuuluu? Miten paljon aikaa vaatii?

Valmistelut

On opeteltava Wilman tekniikka. Ops  ainakin siirretään, ellei kirjoiteta suoraan, nettiin. Oletettu työmäärä 5 tuntia (YKSI OPE) Edellyttää, että kunta pudottaa ohjaavat kysymykset paikoilleen.

On siirrettävä vanhan opsin teksit Wilmaan oikeisiin kohtiin. Vanha opsimme on word-muodossa. Tekstiä on hieman toistasataa sivua.  Jos yhden  sivun pudotus oikeisiin kohtiin vie 5 minuuttia, 100 sivua on 500 minuuttia eli 12 tuntia. (YKSI OPE)

On tulostettava kunnan opsteksit + niihin liittyvät kysymykset. Aikaa 5 tuntia. (YKSI OPE)

On jaettava prosessi vaiheisiin, tehtävä aikataulu ja sovittava vastuut ops-ryhmän (Martti, Raija, Sirpa, Riina, Kia ja Johanna) kesken. Yksi vaihtoehto on noudattaa pilottikoulujen otsikkojakoa (noin 14 kokonaisuutta). Yksi osa kerrallaan:

• tekstin avaaminen, tietoisku (alkuperäinen filmiltä tai ops-tiimin sovellus),  
• kysymykset, porina, 
• alustava teksti. 
• Sitten johonkin tiimeistä hiottavaksi. 

Ryhmän on myös ideoitava, kuinka ja mihin osallistetaan huoltajat, muu henkiökunta ja oppilaat. Yksi vaihtoehto on joko Wilmaan tai kyselykoneeseen tehty kysely.  Muitakin on.

Toteutetaanko juttu iltapäivisin? Tehdäänkö työtä Kino-Auroran aikana? Porrastetusti? Käytetäänkö tiimejä (nykyisiä, ensi lukuvuoden?) vai muita työryhmiä?

Suunnittelu vaatii ryhmältä ainakin kolmen tunnin istunnon. (OPS-TIIMI)

Opettajien perehdyttäminen

Joka tapauksessa on käytävä ops-koulutuksen anti läpi koko opettajakunnan kanssa. Kuinka paljon opettajat tarvitsevat siihen aikaa?  Jos katsomme kaikki kuvatut alustukset filmiltä, joka on luvattu, katseluun tarvitaan aikaa noin 5 tuntia kaikilta. (KAIKKI OPETTAJAT)

On käytävä koko prosessi läpi ja hyväksyttävä kaikkia koskeva työnjako.

Tiimityö/työryhmät

On käytävä kysymykset läpi opettajien kanssa. Jos kysymyksiä on noin 50 (tarkkaa luku ei vielä tiedä), niin kukin tiimi saa alustavasti vastattavakseen 10 kysymystä.

Tiimien tulee pohtia vastauksia. Yhteen kysymykseen ehkä puoli tuntia. Pohdinta vaatii siis tiimiltä jos kysymyksiä on 10 noin 5 tuntia. (TIIMIT)

Oppilasparlamentille voitaisiin antaa ne tehtävät, jotka soveltuvat lapsille. Esim. kerhotoimintatoiveet ovat tällaisia. Tarvitaan kaksi istuntoa ja välissä kaikkien luokkien kuuleminen. Vie kolmen tuntia. (KAIKKI OPETTAJAT, tuntien aikana)

On esiteltävä ehdotetut ratkaisut huoltajille (Koti & Koulu ry:n kokouksessa) ja annettava huoltajien kommentoida. Vaatinee ops-vanhempainillan.  Voidaan myös pyytää heidän kantojaan kysymyksiin etukäteen. Kolme tuntia. Tilaisuus on valmisteltava ja jälkityöstettävä. 9 tuntia. (KOLME OPETTAJAA)

Työryhmien  työn yhteinen purku

On käytävä vastaukset yhdessä läpi. 10 minuuttia/kysymys. 500 minuuttia. Koko opettajakunnan yhteinen aika siis 12 tuntia. (KAIKKI OPETTAJAT)

Puhtaaksikirjoitus

On kirjoitettava vastaukset Wilmaan 5 minuuttia vastaus. 250 minuuttia. 4 tuntia  (YKSI OPE)
On viimeisteltävä teksti. Kuusi tuntia. (YKSI OPE)
On tulostettava paperille koko uusi ops. Yksi tunti. (YKSI OPE)

Johtokunnan käsittely

Rehtori ja kaksi henkilökunnan edustajaa. Noin 3 tuntia. (YKSITTÄISET OPET)

(Tiedotus ja jalkautus jää syksyyn 2011)

JOS työ on tässä, yhteensä työtunteja urakkaan tulee  566 työtuntia ("yhdelle" opettajalle 33 tuntia
Ops-tiimille yht. 18 tuntia; tiimityönä kaikille opettajille 24* 5 tuntia = 100 tuntia; muu "kaikille opettajille" jne 24*17 tuntia + 9 tuntia  = 417 tuntia). Jos työ jakautusi tasan esim. 20:lle opettajalle, se tarkoittaisi jokaiselle noin 28 tuntia. Itse asiassa tuo työmäärä vastaa yhden kouluviikon kustannuksia.

Mitä tämä tarkoittaa euroina?

Yhden oppitunnin hinta sotuineen jne. on  42 €. Tällä hinnalla laskettuna edessä on 23 831 €:n arvoinen satsaus.

Tuokiokuvia ops-seminaareista

NO NIIN. Ops-seminaarit on  nyt meidän osalta istuttu. Seuraavaksi alkaa koulukohtainen työ. OPS-osaajamme kokoontuvat ensi viikolla suunnittelemaan työstöprosessin. Valmista pitäisi olla toukokuun loppuun mennessä. 

Yo. videoclipsiin on koottu tuokiokuvia Espoon opettajilleen järjestämistä kahdesta koulutustilaisuudesta ja lopussa on muutama kuvaa teemaa käsitelleestä rexiseminaarista. Resoluutio on niin kevyt, että clipsiä on viisainta katsoa tulitikkuaskikoossa.

OPS-seminaari toinen läpipäivä

TERVEISIÄ taas Dipolista. Toinen ops-päivä on alkanut. Tarjolla on hyvää kahvia ja suolapala.

Opetuspäällikkö Ilpo Salonen avaa juuri ops-tekstejä: kodin ja koulun yhteistyö, arviointi, päättöarviointi...

Kysymyksiäkin esitetään, tunteitakin liikkuu.

AIKATAULU ei ihan pidä, mutta ohjelman mukaan homma etenee näin:

• Oppilashuolto+ turvallisuus/ Olarin koulu
• Osa-aikainen erityisopetus / Ruusutorpan koulu
• Erityisopetus, oppiaineen yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen/ Koulumäen koulu
• Kodin ja koulun yhteistyö / Koulumestarin koulu
• Ohjauksen järjestäminen/ Aarnivalkean koulu
• Yhteisöllinen toimintakulttuuri/ Tähtiniitty

Auroran  Johanna ja  Raija. 

LOUNAS on  luvassa  kello 11.30- 12.20

Klo 12.20-15.00 on Learning Cafe-työskentelyä. Yhtenä pisteenä ym:n lisäksi  monikulttuurisuus / Kirkkojärven koulu

Pari osuutta aamupäivästä siirtyi tänne iltapäivään.

Klo 15.00- 15.30 seminaarin  päättää yhteenveto päivästä.

Millaisia ideoita jään pohtimaan ?

• Ryhmien muodostaminen oppimisen edellytysten mukaan; eloja palkataan enemmän
• Termi: määräaikainen opiskelu muussa kuin omassa luokassa.
• Apukoulusta kuljettu pitkä matka yksilöllistämiseen.
• Koulumestarissa kehitetty Huoltaja-opit: Viikko-ohjelma. Tiedotteet. Läksyt. Monella oppilaalla oma portfolio.
• PLC-toimintakulttuurimuutos käynnistetty. 
• Yhteisöllisyys: yhteiset arvot ja visio, jaettu johtajuus, oikeudenmukainen ja osallistava päätöksentekorakenne, vuorovaikutuksen kehittäminen ja pelisäännöt.
• 
  

Tähän loppuun vielä puoli minuuttia opetuspäällikköä Livena

Auroran päivän tapahtuma lauantaina 12.3. 2011 klo 10-13

Koti ja Koulu ry, luokkatoimikunnat

ja koulun väki järjestävät joka 

kevät Auroran päivänä koko 

kylälle tarkoitetun kevätriehan. 

Vuonna 2000  Ohjelmassa oli mm. 

Peter Pan -näytelmä, kilpailuja, 

ravintola, avaruuskahvila,bändejä jne. 

KUVA: Juha Hyvärinen. 

PERINTEINEN,  aina yhtä odotettu Aurorapäivä koittaa lauantaina! Luokat ja opettajat järjestävät yhteisvoimin taas kaikkea mukavaa tähän koko kylän tapahtumaan, johon perheet ja kaverit on tervetulleita mukaan!

Tapahtumassa on sekä ilmaisia että maksullisia toimintapisteitä. (Maksullisista pisteistä kertyy varoja Koti ja Koulu -yhdistykselle, joka sitten kustantaa niillä koko koulun oppilaiden iloksi ja hyödyksi erilaisia asioita, mm viimeksi Oittaan liikuntapäivän bussikuljetukset.) Tänä vuonna löytyy bändejä, zumbaa, sutsisatsia, rakentelupiste, peliluola, Sing Star, askartelua, varjoteatteria, kasvomaalausta, sählypiste, Afrikan tähti cup. Lisäksi tarjolla on paistettuja makkaroita, vohveleita, karkkeja ja viidakkokahvilan antimia. Kierrätysopastuspisteeseen vaihtotorille voi tuoda urheiluvälineitä tai leluja vaihtoon.

terveisin Eija Kaarto 
K&K:n tiedottajan sijainen

Auroran koulun lisäsiiven aulaan on vuotanut vettä

AURORAN koulun punainen lisäsiipi on rakennettu 1980-luvun alussa. Rakennuksemme tuossa osassa on toinen peräkkäinen kova talvi tehnyt tehtävänsä. Peltikatto on alkanut vuotaa. Viime viikolla lumet ajettiin kaltolta alas. Viikonlopun aikana kattoa on paikattu. Nyt korjaajat tutkivat sisäkattoa ja poistavat kastuneet elementit.

Tekniseltä puolelta saamiemme tietojen  mukaan korjaustyöt kestävät kahdesta viikosta kuukauteen. Tänä aikana aulan se osa, josta vettä on tullut, eristetään. Suomeksi: päädyn kautta ei voi enää kulkea ruokalaan. Tämä tuottaa vähän harmia mm. parakkilaisille. Välinelainaamon paikka siirretään ns. tuulikaappiin rakennuksen keskiosassa.

Korjaustöistä vastaavien vankka näkemys on, että  koulutyö voi jatkua turvallisesti siiven kolmessa luokassa. Me koulussa seuraamme tilannetta valppaasti.

Prinsessa Ruusunen -koko koulun elokuva

Leena Fyrqvistin suunnittelema fani-

paidan logo

NYT se sitten alkaa. Koko koulun elokuva - projekti. Tavoitteenamme on noin puolen tunnin satuelokuva yhdestä maailman ihanimmista tarinoista. Näillä näkymin ensi-ilta olisi torstaina 26.5. Tapiola-salissa niin, että hellempi (hieman lyhyempi) versio esitettäisiin klo 18 ja loppuratkaisultaan rajumpi klo 19. Perheet voivat sitten itse valita kumman version haluavat katsoa.

Elämme nyt viikkoa 10, ja valmista pitäisi olla viikolla 21. Aikaa on siis periaatteessa 11 viikkoa ja risat.

Vaikka käsikirjoitus ja alustava kuvaussuunnitelma  ovat valmiit, projekti vaatii  vielä melkoisen määrän yhteistä työtä. Tarvitsemme mm. lavasteita: Pienoismalleja  linnasta  ulkoa päin,  värttinähuoneen,  vinkin linnamaisesta portaikosta, vanhasta lukosta, Pienoismalli: Synkkä Metsä.

Tutkin vielä mahdollisuutta hankkia video-ohjelma, jossa taustaksi  voi siirtää valmiita kuvia.

Tarvitsemme myös rekvisiittaa: värttinöitä, taikasauvoja, jättiläiskakun, valtaistuimia, miekkoja, lahjapaketteja, käärmeruukun ja herkkulautasen.

OPETTAJIA tarvitaan moneen. Paitsi näyttelemään sadun aikuisrooleja, myös ottamaan vastuuhenkilön tehtäviä. Tässä listaa- onneksi osa tehtävistä onkin jo löytänyt vastuunkantajan:

• vastuuhenkilöt osalavasteille ja lavastuksen koordinnaattori
• puvustovastaava
• rekvisitööri
• meikkausvastaava 
• roolienjakoraati
• henkilöohjaaja
• kuvaussihteeri (voi olla myös oppilas)
• kuvaajien ohjaaja (kuvaajina ovat oppilaat) (Martti)
• editoja (Martti)
• säveltäjä (Uma)
• Kuoron harjoittaminen (Uma, Kaija ja Katri)
• Orkesterin kokoaminen ja harjoittaminen
• Musiikin äänittäminen
• Julisteet (oppilaat ja Raija)
• Fanipaidan tilaukset ja toimitukset
• DVD-kannet
• Paita- ja dvd-tilausten hoito
• Tapiola-salin järjestelyt

VISAINEN homma tulee olemaan oppilasroolien jakaminen. Rooleja on kyllä hurja määrä. Puheroolejakin leffassa lähes 40, joista lapsirooleja pääosa. Aikuisille ajateltuja  rooleja ovat: (1) Kertoja (äänenä?),  (2) Kuningas, (3) Kuningatar, (4) Haltija 13: Paha Haltija/noita, (5) Prinssin äitikuningatar (aikuinen).

Oppilaille on suunniteltu seuraavia puherooleja/päärooleja: (1) Prinsessa Ruusunen 15-vuotiaana, (2) Nuori prinssi  (3) Prinsessan lapsuuden ystävä 100-vuotiaana,  (4- 16) 12 hyvää haltijaa, (17) hovimarsalkka, (18) Vanhan kuningattaren palvelija  (19) pääkokki.

Nämä roolit tarjotaan ensisijaisesti 5-6-luokkalaisille ja sen jälkeen neljäsluokkalaisille. Muita mainiota sivurooleja, jota tarjotaan erityisesti 1-4-luokkalaisille ovat (20) prinsessa vauvana,  (21) pieni prinsessa, (22) Ruususen lapsiystävä lapsena, (23-25) kokin apulaiset, (26) muisteleva kansalainen, (27) toinen palvelija,  (28) Aurora-prinsessa,  (29) Aamu- prinssi, (30) Ruususen palvelijatar.

Lisäksi on tarjolla 1-2-luokille ja 3-4- luokille ns. ryhmärooleja.  Näitä ovat ruusut ja taistelevat prinssit, hoviväki, kansa, sotilaat.

Erikseen leffassa tarvitaan lisäksi laulajia, tanssijoita, akrobaatteja,

Roolijaon on oltava valmis viimeistään viikolla 12.

Työtä siis tulee riittämään.  Jos jollain tämän blogin lukijalla on halua antaa apuja tai ideoita,  niin mielihyvin  otamme niitä  vastaan. 

Mitä erityistä erityisopetuksessa on- vai onko?

Klassinen ja yhä puhutteleva, erityisopetusta

käsittelevä elokuva.

Ks. http://www.youtube.com/watch?v=e2I3UVb7KmE

Versio 1.1.

YKSI mielenkiintoinen kysymyksiä, joita viime kesäinen  perusopetuksen lain muutos on herättänyt, on erityisen tuen ja  erityisopetuksen käsitteiden suhde. Nyt ne  leikkaavat vain osittain toisiaan.  Voimassa olevassa  ajattelussa oppilas voi saada erityisopetusta yleisenkin tuen vaiheessa, kun sitä antaa laaja-alainen erityisopettaja (ela).

Jos ja kun yleinen ja tehostettu tuki eivät riitä, oppilaalle  voidaan (yrittää) hankkia erityisen tuen saamiseen oikeuttava päätös.  Uuden mm. Espoossa omaksutun tulkinnan mukaan erityistä  erityisessä tuessa on kaksi tekijää: (1) mahdollisuus saada erityisopetusta erityisluokassa ja (2) mahdollisuus yksilöllistää yhden tai useamman  oppiaineen oppimäärä. Tätä pääsääntöä rikkoo tosin pieni joukko oppilaita, joilla on erityisen tuen päätös, mutta he eivät saa opetusta erityisluokassa. Tähän ryhmään kuuluvat mm. Auroran ryhmäintegraatio-oppilaat (kehitysvammaiset).

ERITYISOPETUSTA on siten  kahdenlaista. Laaja-alaisen erityisopettajan antama opetus on sitä (vaikka sitä kutsuttaisiin yleiseksi tueksi). Erityisluokanopettajan opetus on sitä- kun sitä annetaan erityisluokassa. Onko kaikki opetus, mitä erityisopettajat antavat erityisopetusta? Mistä tunnistamme erityisopetuksen?

Yksinkertainen vastaus on, että on. Opetuksen tekee erityisopetukseksi virka. Luokanopettaja antaa luokanopetusta, aineenopettaja aineenopetusta, oppilaan ohjaaja opetuksen ohjausta ja erityisopettaja erityisopetusta. Asia ei taida kuitenkaan olla ihan näin simppeli. Esim. oppilaan ohjausta antavat myös muut opettajat. Luokanopettaja voi toimia myös toisessa luokassa aineenopettajana (kiistattomasti, jos hänellä on kaksoiskelpoisuus). Erityisopettaja voi pitää jollekin luokalle liikunnan tuntia.

JOS virka määrittää erityisopetuksen erityiseksi, tilanne on sama,  vaikka viranhaltijalla ei ole tehtävään koulutusta? Espoossakin noin 40 % sope-opettajista on muodollisesti epäpäteviä. Toteutuuko lapsen oikeus saada erityisopetusta pelkästään sillä, että hänet sijoitetaan pienempään ryhmään, jossa muillakin on erityisopetuksen tarve. Jos opettajalla ei ole erityisopettaja  osaamista, opetuksen tekisi erityisopetukseksi oikeasti oppilasryhmän diagnoosi. Jokin mättää tässä ajattelussa.

Vaihtoehtoinen  tapa nähdä erityisopetus

LÄHDEN siitä olettamuksesta, että erityisopetuksen tekee erityisopetukseksi jokin erityinen, joka liittyy opettaja  tapaan järjestää opetus- ja se ei ole pelkästään pieni ryhmä.  Naivi ajatukseni on, että erityinen erityisopetuksessa liittyy a) opettajan käyttämiin metodeihin. Ei yksittäiseen menetelmään tai tekniikkaan, vaan erityisen tapaan käyttää yhtä aikaa  juuri näiden oppilaiden vahvuuksille rakentuvaa menetelmäpalettia. b) Niinikään ajattelen, että erityistä erityisopetuksessa on opettajan erityinen osaaminen oppilaiden ja ryhmän kohtaamisessa. Kyse on - kuten Karjalaisen Sari kertoi - tavassa ajatella opetusta. Erityisopetus rakentuu oppimisen esteiden purkamiselle. Estettä ei oteta kiusallisena häiriönä.

Erityisopetuksessa opetus rakentuu paitsi yksilön tarpeiden myös  ryhmän varaan.  Siksi ryhmää ei voi koko ajan murtaa tuomalla sinne uusia oppilaita.

Jos ajattelen näin, ajattelen samalla, että erityisopetus on äärimmäisen vahvasti sidoksissa  opettajan erityiseen osaamiseen. Tuo osaaminen on minusta erityisopetuksen kriteeri. Tuota osaamista voi olla opettajalla, joka ei ole saanut erityisopettajan koulutusta. Luonnonlahjakkuuksia on tavattu. Mutta pääsääntöisesti  osaaminen hankitaan erityisopettajan koulutuksessa. Ja sinne valikoidaan hakijoista ne, joilla tuntuisi olevan parhaat edellytykset tehtävässä onnistua. Erityisopettajat ovat valikoiduista valikoituja.

So what?

Mm. Vierumäellä rehtorit pohtivat paljon tilannetta, jossa koulun käyttämät tukikeinot (yleinen ja erityinen tuki) eivät riitä, ja lapsella ja lapsen luokalla on hätä. Lapsen vanhemmat haluavat parasta omalleen, eivätkä suostu erityisen tuen päätökseen, jolla lapsi siirtyisi erityisluokkaan. Miksi vanhemmat eivät suostu? Koska he intuitiivisesti (tai rationaalisesti) tietävät, että lapsella on suuri vaara joutua ryhmään, joka on (jopa liian) täynnä muita erityistä tukea tarvitsevia ja takuita opettajan erityisopetuksen osaamisesta ei voida antaa. Kun huoltajat kieltäytyvät, siirtoprosessi hidastuu jopa pysähtyy. Lapsi jää apua vaille. Hänen luokkansa pedagoginen hyvinvointi horjuu. Jne.

Meillä on siis  ongelma. On oppilaita, jotka eivät selviä yleisopetuksen luokassa. Kun he eivät selviä, käy usein niin, että muukaan luokka ei enää selviä. Kun erityisluokat täyttyvät yhä vaativammista oppilaista, erityisluokanopettajan työ muuttuu vaaralliseksi, mahdottomaksi. Yhä useampi erityisopettaja hylkää työn. Erityisopetusta antaa sen jälkeen nopeasti vaihtuvien kouluttamattomien ylioppilaiden ketju...

Mikä voisi olla ratkaisu? ELAT? Laaja-alaisten erityisopettajien aikaresurssi on ihan tukossa lisääntyvän paperityön vuoksi. Yksi vaihtoehto on lisätä elojen määrää koulussa.  Monella elalla on myös sope-osaamista. Ainakin meillä tarvetta olisi eräänlaiselle  sope-elalle.  Oleellista on se, että valittava opettaja on taidoiltaan huippuosaaja. Saako sellaisen ela-opettajan palkalla? Jollei pitää kehitellä palkkausta houkuttelevaksi.

Tavoite olisi siis  palkata  kouluihin erityisluokanopettajia, joilla ei ole pysyvää luokkaa, eräänlaisia sope-eloja.  Jos erityinen erityisopetuksessa on erityistä jopa persoonaan liittyvää  osaamista ja kasvatustahtoa, näin palkattu kokenut erityisluokanopettaja voisi ajoittain rinnakkaisopettajana ajoittain "koppiopettajana" toimien antaa kuntouttavaa täsmäerityisopetusta mm. oppilaille, jotka tarvitsevat erityistä tukea, mutta joiden huoltajat eivät esim. siirtoa erityisluokalle hyväksy tai siirto muutoin venyy. Haluan vahvasti uskoa siihen, että osa oppilaista voisi tällaisella tuella aidosti kuntoutua ja välttää siirron erityisluokalle.

Jos tällaisia virkoja tai tehtäviä syntyisi, voisimme ehkä myös pelastaa taitavat erityisluokanopettajamme ammatinvaihdolta.

Tätä lähdemme nyt Aurorassa valmistelemaan. Palkkaamme aluksi koulumme  pitkälle koulutetun ja kokeneen erityisluokanopettajan ajalle 28.3. - 20.5. pilotoimaan uutta toimintamallia. Käytämme siihen omia rahojamme. Tavoitteenamme on  luoda uudentyyppinen opettajan tehtävä ja etsiä uudenlaisia käytänteitä tukemaan  erityistä tukea tarvitsevaa oppilasta, hänen luokkaansa ja luokan opettajia.

Kaikki kommentit ovat tervetulleita.

Suuri paljastus

- WARNING- Tämä on kevennys- WARNING

VIIKONLOPUN kunniaksi huikea paljastus. Kuulin mm. Vierumäellä, että maailmalla kulkee huhu, jonka mukaan tämän blogin pitäjän  Hellströmin Martin väitetty aktiivisuus on osoittautunut petokseksi.  Paljastuksen paljasti Tapiolan koulun  rehtori.

Oikeasti Hellströmin Martti ei ole aktiivinen tai tuottelias. Kyseessä on törkeä harhautus. Martteja on itse asiassa kolme. Monet silminnäkijät ovat nähneet eri painoisia Martteja. Mm. lihavamman ja laihemman. Yksi heistä istuu koko ajan kirjoittamassa blogia ja, näin kopla  rouskuttaa muitten itsetuntoa.

TUOREIN huhu kertoo, että Martteja on  itseasiassa viisi. Heidät on kloonattu osoitteessa  www.yearbookyourself.com

Viikko10 go go go

Tästä se alkaa. Kevään suurprojekti.

Saldo viikosta 9

Hmm. Sanoisiko lyhyesti menneestä, että työntäytteinen viikko. Ilonaiheita ja syviä murheitakin riittävästi ja sopivasti. Suolaa ja sokeria. Talviliikuntaopäivä päätti viikon ja oli sen helmi.

Alkavan viikon 10 ohjelma

Apulaisrexille riittää ensi viikolla hommia. Siksi paljon opettajille tarvitaan pian alkavalla viikolla  sijaisia.

Muuten viikon pitäisi olla aika normiviikko, joskin  siihen mahtuu kuusi koulupäivää Auroran päivän vuoksi. Auroran päivä on koulupäivä, koska pidensimme syyslomaa. Minunkin pitäisi saada olla paikalla kaikki muut päivät tiistaita lukuunottamatta.

MAANANTAINA 7.3.

YT-istunto aloittaa viikon. Teemoina mm. 

• Opettajille Prinsessa Ruusus-projektin tilannekatsaus.
• Kehittämiskeskustelujen aikataulu  
• Educoden koulutuksen viimeinen osa
• Terveiset rehtoriseminaarista. Mm. motivaatiosta.
• Aurora-päivän järjestelyt (Ulla)
• Budjettitilanne. Määräaikaisen ylimääräisen erityisopettajan palkkaaminen.
• Lukuvuoden 2011-12 luokat/aikataulutusta

Pyrimme saamaan OHR:n koolle. Iltapäivällä tiimit. Illalla Koti ja Koulu ry:n kokous (Aurora-päivä)

TIISTAINA 8.3 

Espoon opetusuunnitelmakoulutus. Osa 2. Dipolissa mahdollisesti Martti, Sirpa, Raija,  Kia ja Johanna. Muitakin opettajia pois. Jäähallivuoroja.

KESKIVIIKKONA 9.3.  

Normipäivä. Kehittämiskeskustelut alkavat. Martti pitää oppilaille Ruususen Kick-off-tilaisuuden klo 11.30 salissa. 

TORSTAINA 10.3.

Info klo 9.50. Johtoryhmän kokous klo 11.45. 

PERJANTAINA 11.3.

Normipäivä. Martilla pari vierasta Pohjois-Suomesta benchmarkkaamassa ryhmäintegraatiota. Salissa mahdollisesti Kino Aurora: Prinsessa Ruusunen. 

LAUANTAI 12.3.

Koulupäivä. Auroran päivä. Ohjelma tarkentuu maanantaina.

Joskus olisi kiva olla ihan joku muu

Ym. osoitteessa voi vaihtaa identiteettiään

ilmaiseksi. Tässä Martti vm. 2000

NIINKUIN aina, parin päivän poissaolo kasaa huolien vuoren, jonka purkaminen vie vähintään saman ajan:-). Tällä kertaa vuori on aika korkea. Onneksi  Elvis lohduttaa :-) http://www.youtube.com/watch?v=yoH367Dg4YY

Huomenna muu koulu saa olla ulkoilemassa, minun täytyy hoitaa ym. tärkeitä asioita. Joten edessä on toimistopäivä.

PS. Sahlbergin Pasi soitti ja pyysi välittämään kauniit kiitokset Auroran koulun henkilökunnalle tämän viikon tiistaina upeasti järjestetystä vierailupäivästä.

Vierumäellä osa 2

Kuva Vierumäen hotellihuoneesta.

Mainio aamiainen masussa kohti toista seminaaripäivää.

Aamupäivän ohjelmassa on päälliköiden tietoiskut 21. vuosisadan oppimisesta.

Kaisu Toivosen osuudesta poimin seuraavia ajatuksia:

* asiantuntijoita johdetaan tiedolla ja arvoilla, ei komentamalla.
* työyhteisö tarvitsee peruspilarit (vrt. Järvisen talomalli).
* kaupungissa pohditaan, voitaisiinko opettajille hankkia kannettavat  tietokoneet.
* Tuloskortti tulee kokeiluun. PLC tulee.
* 1,3 miljoonaa saatu  vielä tänä vuonna POP-rahaa.

Juha Nurmen osuus:

*1. mitä tietoja ja taitoja oppilaat tarvitsevat? Miten opettajan  aikaisempi tapa on vaikuttanut?
*2. mitä luokkahuoneessa pitäisi tapahtua? Mitä osaamista opettaja tarvitsee?
*3. miten rehtori voi edistää opettajia hankkimaan tarvittavat taidot? (esim. kehityskeskustelut, osaamisprofiilit, tieto, oppilasryhmittelyt)
* 4. kuinka opettajat saadaan sitoutumaan syventämään osaamistaan (tähän liittyytaas tieto, esim. allut)?
* 5. kuinka oppilaat saadaan sitoutumaan?
* 6. miten uudet käytännöt vaikuttavat?


Tapio Erman osuus:

Erman teeman oli motivaation johtaminen.
* Kannattaa puhua motivaatioista.
* oppilaan motivaation varjeleminen- osaamisen alue
* motivaatio on metataitoja.
* motivaatioon liittyy (mm. kiinnostus, emootiot, opettajasta pitäminen, usko koulun merkitykseen, tukeva ilmasto, tietyn koulun vetovoima, eetos, opettajan persoona, kunnioitus, palaute, mahdollisuus valita, kuuluminen- rituaalit..)
* oppilaat ja opettajat tietoiseksi motivaatiosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä
* keinoja mm. kehityskeskustelut, motivaatio-osaaminen, keskusteluja  mm. palautteesta, miksi oppilas vetäytyy aktiivisesta opiskelusta...


Ilpo Salosen osuus:
* Onko opetuksemme seurannut maailman muutosta? Työ muuttuu tietointensiiviseksi?
* Ajattelulle paljon apuvälineitä mm. google

KLO 10-11 oli varattu opetussuunnitelmakeskustelulle. Keskustelu olikin vilkasta. Ennen muuta pohdimme kahta kysymystä: (1) Voiko erityistä tukea saada muualla kuin erityisluokalla? (2) Kuinka sitova on huoltajien vastustus erityisluokkasiirroissa.

Sarpila kokeili Sonya. Aika terävä.

LOUNAS oli  klo 11-12.  Ruokana oli poronkäristystä.

Sen jälkeen alkaa vielä loppukohotus.  Emeritusprofessori Matti Ylikoski luennoi aiheesta: "Työyhteisöt muutosmylläköissä".


Tässä muutamia poimintoja:

* Muutos on kriisien ketju: Luovuus > Johtamisen kriisi> johtaminen > Autonomian kriisi> delegointi >Työnjaon kriisi >byrokratia > kontrollikriiri> yhteistyö> riippuuvuskriisi- sitten?

* Muutos on muuttunut.  Muutosvyöry jatkuu, kunnes elintaso kaikilla sama. NYT oleellista ennakointi (muutoksessa johtaminen); kuormituskasautumia (olemme ottaneet kotona tehtäväksi vuodest 1989 lähtien työttömyyttä vastaavan määrän);  työn sujuvuuden häiriöitä ; tempoilua; työn hallinta koetteilla; Peräsinstrategia; kehittäminenkin on sen jäsentämistä, mistä oikein on kysymys; projektin hallinnasta projektien kaavan  hallintaa.


* Muutoksen liittyy paradokseja:

• yksilöllisesti- tiimimäisesti
• valmiina vaihtoon- mutta sitoutuen
• laajasti- mutta innovatiivisesti
• nopeasti - mutta huolellisesti
• innovatiivisesti- mutta riskittömästi
• tuottavasti -mutta eettisesti
• pomottamatta -mutta itsepomottaen

* Muutokseen liittyy kiire. Kiire pakottaa tekemään työn huonommin kuin ammattilaisena haluaisi- se

syö ammatillista itsetuntoa- burnoutin syy.

* LähiesimiestyöSuomessa hyvällä tasolla johtamisjärjestelmissä klappia  (johtaminen käskyjä, tuloskortit jne.)

YLIKOSKI oli koonnut minusta oikein hyvin muutiosteorian perusainekset. Esitystapa oli myös viehättävä.  

Muutoksessa on pyrittävä hallitsemaan vastakkaisia  pyrkimyksiä 

”Elämisen maailma” ja 

"Systeemien maailma”on saatava yhteen. 

Johdon kieli ja henkilöstön kieli ovat muutoksessa erilaisia. 

Epävarmuus jne. on normaali.  Se voi myös
muuttua punaiseksi (mm. ahdistuminen, lojaalisuus murtuu...). 

Muutoksessa 25% toimii päättäväisesti

50 % tulee apuun, kun vedetään hiasta. 

20 % vaatii mussutusta.

Ihmisellä oikeus saada tietoa. Itseasiassa 

ei tieto ole tärkeää vaan ymmärrys. 

Tarvitaan tilaa ja keinoja luopua vanhasta.Tarvitaan 

prosessoivaa aikaa. Mielen työtä. 

Usein luullaan, että kaikki muuttuu.

Usein muuttuu aika vähän, 

mielikuvien käsittely.

Luento löytyy pääosin linkistä http://www.paijat-hame.fi/easydata/customers/paijathame/files/paketti/seminaarit/2010_03_25_muutossem_ylikoski.pdf

Vierumäellä

PERILLÄ Vierumäellä. Ilma on ulkona oikein ihana. Bussimatka meni mukavasti, ja aamukahvit  perillä ok.

Opetustoimenjohtaja avasi juuri seminaarin ja luovuttu puheenvuoron keynote-puhujalle dosentti Seppo Helakorvelle. Hänen teemanaan on "Uusi opettajuus ja pedagoginen johtaminen."

SEPPO Helakorpi itse ehdottaa tulevaisuuden kouluksi tiimi- ja verkostokoulua.

VIERESSÄ on netistä poimittu dia, joka on Helakorven viitekehys. Helakorpi summaa sujuvasti yhteen  koulun muutokseen liittyviä tekijöitä.  Hän uskoo vahvasti edistykseen, koulujen kykyyn siirtyä vaiheesta toiseen. Itse näen kehityksen kerrostumina.

OHJELMA jatkuu klo 12-13 lounaalla.  Iltapäivällä perusopetuksen rexit sukeltavat ops-todellisuuteen opetuspäällikön johdolla. Iltapäiväkahvin jälkeen on sitten vuorossa liikunnallinen osuus. Minä en liiku. Päivällinen on klo 20. Siinä välissä jää mukava tovi lukea hyvää kirjaa.

Opetussuunnitelmasta

Meriusvan Hanna esitteli 

Tragedon-menetelmästä 

jaettua kirjasta,kuvateksti

Iltapäivän osuus alkoi juuri. Sen jälkeen mikrofoniin tarttui opetuspäällikkö. Tässä poimintoja kahden tunnin sessiosta:

* Kunnan HOJKS- ym. lomakkeet tulossa vielä kunnasta.
* opetusryhmän (tärkein asia ensin)  ja oppilaan tarpeet.
* on tehtävä yhteisöllisiä ratkaisuja, oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksiöllisiiin tarpeisiin hyväksyminen.
* Pitäisikö luokkien kokoa ja lukujärjestystä vaihtaa kesken vuoden, kun lasten pedagogiset tarpeet muuttuvat?
* tehostetun tuen aikana pitäisi purkaa oppimista estävä ongelma.
* nyt voimassa olleet päätökset päivitetään ensi lukuvuoden aikana 2.-, 6.- ja 7.- luokkien osalta.

Huomenna luvattiin palata tarkemmin kysymykseen erityisopetuspäätöksistä tilanteessa, jossa huoltaja ei anna siihen suostumusta.

Huomenna seminaariin

Vieraille jaettiin vierailuohjelma. 

Olin myös tehnyt käsityönä koululle 

englanninkielisen esitteen vuoden 1996

esitteen pohjalle.

TÄNÄÄN siis yhdeksän nuorta Erasmus-opiskelijaa Australiasta, Latviasta, Saksasta ja Virosta tutustui kouluumme Sahlbergin Pasin johdolla. Koululounaana oli kasvislasagnea. Oppilasoppailla oli hieno tilaisuus käyttää englannin taitoaan.

Iltapäivällä kokoontui oppilashuoltoryhmämme. Kävimme läpi vaiheessa olevien asioiden listaa. Koulut saivat myös tärkeän juristeilta hankitun tiedon erääseen kiistanaiheeseen: Vaikka oppilashuoltotyötä tehdään yhteistyössä kotien kanssa, OHR saa käsitellä oppilaan asiaa alustavasti ilman ennakkoilmoitusta huoltajalle. Huoltaja ei voi myöskään kieltää lapsen asian käsittelyä. Tämä mm. opetushallituksen tukema uusitun lain tulkinta helpottaa asioiden käytännön järjestelyä oleellisesti.

Hoidin vielä klo 18 saakka paperiasioita: virkavapauksia, laskuja, johtokunnan varajäsenen esitys lautakunnalle, kirjeenvaihtoa huoltajien kanssa jne. Täytin oman farax-kyselyni. Postitin kutsut Auroran alueen kasvattajaverkon tapaamiseen 15.3.

Pikasiivoilin konttoria, koska huomisaamuna minut ja muut espoolaisrehtorit viedään  bussilla seminaariin Vierumäelle. Jotkut ehtivät vähän urheillakin. Minä varmaan pulikoin tunnin verran altaassa. Jos onnistuu....

Koulukone käy taas

Kakkosluokkien oppilaat ja opettajat olivat järjestäneet

koko koululle mukavan Kalevalan päivän avauksen

keskusradion kautta.  Siihen  kuului niin lausuntaa kuin 

soittoakin.

KOULU alkoi taas. Team-Auroran tämä pelijakso käynnistyi vähän vajaalla miehityksellä; tärkeitä opettajia oli  pois rivistä. 

Mutta siitä huolimatta hyvin päivä meni. Ilma oli ihana. Makkarakastike maistui. Ja kirjaesittelijä toi kääretorttua.

Iltapäivällä jatkoimme vuorovaikutustaitoihin kouluttautumista. Etsimme meille parhaiten sopivaa  tapaa käyttää ns. farax-työkalua.

OPETTAJA-TV:stä tuli illalla syyskuussa Aurorassa kuvattu insertti suvaitsevaisuuden merkityksestä. Ohjelmassa esiintyy mm.  Ismo Lehikoisen sekä Ulla Hämäläisen ja Jukka Jokirannan luokat. Mukana on myös väläys skidimix-ryhmän oppitunnista. Jos ohjelmaa katsoo Ylen areenalta (se on siellä kuukauden ajan katsottavissa osoitteessa  http://areena.yle.fi/video/1298912261267 ),  niin meillä kuvattu osuus ajoittuu minuutteihin: 0.03.33-0.13.24.