Tervetuloa, koulu!

Kevätlukukaudessa 2011 on Aurorassa 100 koulupäivää.

Monessa muussa espoolaiskoulussa niitä on 99. Me pi-

dimme pitkän, neljän päivän syysloman, ja teemme siksi

töitä lauantaina 12.3. Auroran päivän merkeissä. 

TAAS se alkaa, nosta jalkaa..

JOULOMA on nyt ohi, ja koulu kutsuu. Tänä jouluna koululaisilla ja opettajilla oli yhdeksän arkipäivää aikaa levätä, ulkoilla ja nauttia hienosta talvesta.

Ilmeisesti loma oli ihan sopivan mittainen?  Blogin pikaäänestyksessä kysyttiin, onko koulujen joululoma sopivan mittainen? Vastauksia tuli yhteensä 48. Joululomaa toivoi  pidemmäksi 12 (25%), 28:lle (58 %) se oli sopiva näin ja lyhyemmäksi sitä toivoi (14%). Yksi ei osannut sanoa.

KEVÄTLUKUKAUDESSA on siis meillä 100 koulupäivää. Tänään korkkaamme niistä ensimmäisen. Luvassa on normipäivä, kuitenkin niin, että olen valmistautunut näyttämään Kino Aurorassa halukkaille luokille tekemäni "dokumenttileffan", koosteen "Saiturin Joulun" kolmen ensimmäisen miehityksen esityksistä. Esiintyjäthän eivät koskaan näe omaa esitystään.

KOULUJEN joululoma sujui minun osaltani oikein mukavasti. Työsuma on 99 %:sesti purettu, joten kevätkausi päästään aloittamaan ikäänkuin tyhjältä pöydältä.  Vaikka lomia en päässyt tällä kertaa pitämään,  levollisemmat työpäivät ovat ladanneet akkuja.  Edessä on oikein hyvä, monipuolinen  kevät, olen siitä varma.

Huomenna se alkaa!

MUKAVAA pikkusunnuntaina! Loma lippuu, ja huomenna  alkaa koulu.

Kevätlukukausi on kuitenkin siitä(kin) ihana, että se jaksottuu pikkulomilla. Toinen ihana asia, on että menemme koko ajan kohti valoa, kohti kesää. Vespa jo odottaa!

MEILLÄ Aurorassa kevätlukukausi jakautuu seuraaviin "jaksoihin": 1- 30- 40- 27- 2. Yhteensä koulupäiviä on 100.

1. Pikkualku
Perjantaina 7.1. Yksi koulupäivä.

2. Alkutalven jakso
Maanantaista 10.1. 2011 viikon 7 loppuun. 6 viikkoa, 30 koulupäivää.

* Talviloma viikko 8

3. Lopputalven jakso
Maanantaista 28.2.  pääsiäislomaan. 9 viikkoa. 40 koulupäivää.

* Pääsiäisloma pe 22.4  - ma  25.4. 2011

4. Kevään jakso
Tiistaista 26.4. Helatorstaihin. 5,5 viikkoa. 27 koulupäivää.

* Helatorstai 2.6.2011

5. Pikkuloppu
Perjantai 3.6. ja Lauantai 4.6. Kaksi koulupäivää

Tsemppiä kaikille!

Hyvää Loppiaista!

Viimeinen välityöpäivä ennen koulun alkua

VIIMEISTÄ siis viedään.  Asiat edistyivät eilen oikein hyvin, jotten hyvillä mielin uuteen päivään.  Päivänavaukseksi tarjoan pohdintaa edessä olevasta opetussuunnitelmatyöstä.

Kuinka edetä ops-työssä?

Opetussuunnitelmatyö Espoossa alkaa ensi tiistaina, kun pilotti- ja oppimiskeskuskoulujen ydinryhmät tapaavat. Tuossa kokouksessa on tarkoitus sopia, mitä kukin tekee kaikille espoolaiskouluille suunnatuissa ops-seminaareissa joiden väli on kuukausi. Oma  ehdotukseni, joka liittyy palautteeseen, jonka Auroran koulun nimissä annettiin, on seuraava:

(1) Espoon opetussuunnitelmatekstiä täytyy vielä siivota. Asiat ovat - kuten perusteissakin- turhan moneen kertaan esillä.

(2) On ratkaistava, miten kunnan ops liittyy vanhaan kunnan opsiin. Ehdotan, että uudet sivut ovat erillinen liite, joka kumoaa  aikaisemman paikallisen opetussuunnitelman luvut 2-5.

(3) On ratkaistava, millainen on kunnan ja koulujen opsien suhde. Ehdotan, että kunnan opsiin kirjattaisiin seuraava kappale: "Kaikissa Espoon peruskouluissa noudatetaan tässä hyväksyttyjä muutoksia vuonna 2005 hyväksyttyyn Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman lukuihin 2- 5 . Lisäksi koulujen johtokuntien tulee hyväksyä vastaavat muutokset koulun omaan sovellutukseen."

(4) On ratkaistava, miten koulut liittävät uudistetut osat vanhaan opsiinsa. Ehdotan, että kunnan opsiin kirjattaisiin seuraavaa: "Tämä tapahtuu liittämällä aiemmin hyväksyttyyn kouluntason sovellutuksen opettajakunnan Espoossa voimassa olevan toimintaohjeen mukaisesti laatimalla   liitteellä, jossa vastataan seuraaviin kysymyksiin.."

(5) Sitten koulut päivittäisivät oman sovellutuksensa esipuheen, jossa kerrotaan uudesta määräyksestä, ja todetaan, että liite korvaa aikaisemmat luvut 2-5 (ja koulu tarkentaa, mitä sivuja se koskee).

(6) Sitten koululla kirjoittaisiin erillinen liite näiden lukujen 2-5 kunnan opetussuunnitelmassa koulun sovelluksessa täsmennettävien asioiden osalta. Ehdotan, että asiat esitettäisiin kysymyspatterina.

(7) Kahdessa ops-seminaarissa käytäisiin läpi tuo tehtävänanto.  Ehdotan päivien agendaksi alla olevaa "LIITETTÄ"(kumpaankin päivään tulee avaukset, lounaat, yhteenvedot, kahvit jne.- en menen tässä niihin.

(8) Koulutustilaisuuksien tarkoitus on antaa koulutettaville ops-yhteyshenkilöille valmius vetää vastaavat "poijut" omalla koulullaan. Lisäksi on ratkaistava, kuinka huoltajat ja oppilaat osallistetaan.


LIITE
SEMINAARIPÄIVÄ I:  Hyvä perusopetus, jota vahvistaa yleinen ja tehostettu tuki

Metodina: pienryhmissä tapahtuva vaiheistettu ammatillinen keskustelu tietoiskun jälkeen. Tietoisku voisi jossain vaiheissa olla miniluento. Joissain vaihessa tekstinlukua. Joissain vaiheesa pienryhmänvetäjän alustus. Kussakin vaiheessa keskusteltaisin kouluntason ops-kysymyksistä.

Poijut olisivat: 

A. Kaikille hyvä koulupäivä  

Sisällöt:
* Hyvä opetus, opiskelu, oppiminen
* mahdollisuudet oppia: oppitunti/toimintakulttuurista oppiminen
* luokkahuone tilana, ärsykkeet, oppimisympäristönä
* monipuoliset työtavat. Yhteinen työ. Opettajaparit
* opetuksen vuorovaikutussuhteet
* oppitunnin rakenteet/struktuuri/rutiinit/läksyt/oppimateriaalit oppimisen näkökulmasta
* reunaehdot: Jakotunnit/ryhmäkoot/järkevä työjärjestys./ryhmien muodostus
* eriyttäminen (aines: laajuus, syvyys, vaikeus, teoreettisuus/käytännöllisyys;  etenemisnopeus, menetelmät: itseohjautuvuuden aste, erilaisety työtavat, aika, materiaalit, joustavat ryhmittelyt..)
* luokan koulukuntoisuus/työrauha
* Oppilaiden vastuut ja osallisuus/yhteissuunnitekma
* kotiryhmät, ryhmäytys
* kodin ja koulun arkinen yhteistyö

Ops-tehtävät:

1. Millaiseksi kuvaisitte tiivistetysti hyvän perusopetuksen? Miten lapsi oppii?

2. Millaisin keinoin opettajanne hankkivat opetuksessa tarvittavan oppilaantuntemuksen?

3. Mitä eriyttämisen keinoihin oppilaillanne on oikeus?

4. Millaisia eriyttäviä oppimateriaaleja on käytössänne?

5. Miten osallistatte oppilaat opetuksessa käytettävien työtapojen valintaan?

6. Miten varmistatte, että kodin ja koulun yhteistyömuotonne vastaavat vanhempien tarpeita?

7. Kuinka käytätte kodin ja koulun yhteistyössä hyväksenne tieto- ja viestintätekniikkaa?

8. Miten käytännössä huolehditte siitä, että huoltajat saavat kaiken sen tiedon, johon heillä on oikeus.

9. Kuinka kaikkia koskeva ohjausvelvoite toteutuu koulussanne? Kuinka jaatte ohjausvastuuta?

10. Kuinka kaikkia koskeva oppilashuollon velvoite  edistää hyvinvointia toteutuu koulussanne? Kuinka opettajat osallistuvat oppilashuoltotyöhön?

11. Millaista kerhotoimintaa koulussanne on?

12. Kuinka otatte maahanmuuttajataustaiset oppilaat huomioon kerhotoiminnassa?

13. Miten hyödynnätte Espoon KULPS-tarjontaa?

14. Miten hyödynnätte kouluruokailua kasvatuksellisesti?

15. Miten varmistatte koulutyön turvallisuuden?

16. Miten varmistatte lakisääteisen salassapitovelvoitteen toteutumisen?

17. Miten seuraatte, että opetuksenne on laadukasta?

B. Kun huoli oppimisesta ja kasvusta herää

Sisällöt:

* Oppilaan tuntemus

* Osaamisen ja kasvun esteiden tunnistaminen
* Kasvatus opetuksen tukena
* Ohjaus/oppilaan ohjaus opetuksen tukena
* Luokan yhteisöllinen tukeminen/ Luokka koulunkäyntikuntoon
* Työrauha palauttaminen

Ops-tehtävät

1. Miten  tunnistatte oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeen?

2. Miten tunnistatte opetusryhmien yhteisöllisen tuen tarpeen?

3. Miten tuette oppimista kasvatuksen keinoin?

4. Millainen on koulukohtainen ohjaussuunnitelmanne (lkv-suunnitelman liite)?

5. Miten jaatte opettajien kesken ohjausvelvoitteen?

6. Kuinka tuette luokkaa, joka ei ole ryhmäytynyt koulunkäyntikuntoon?

C. Yleinen tuki vastauksena huoleen


Sisällöt:
* vapaaehtoinen yleisen tuen oppimissuunnitelma (LOMAKE)
-  luokanopettaja+ opettajat yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa
* yleisen tuen keinopaletti (apuvälineet, avustajapalvelut -käyttösuunnitelma OHR:ssa, eriyttäminen yleisessä tuessa, ip-toiminta, joustavat ryhmät- opettajien yhteistyö, kommunikaatiotavat, ohjaus yleisen tuen aikana opiskelustrategiat, oppilashuoltotyö, oppimaterilaalit, samanaikaisopetus mm. elan kanssa...
* kodin ja koulun yhteistyö tukena:  ovatko rutiinit  lapsella kunnossa?
* kuinka käyttää vahvuuksia hyväksi:  kerhotoiminta?
* tukipetus yleisen tuen aikana
* laaja-alainen erityisopetus
* opettajien yhteistyö yleisen tuen aikana

Ops-tehtävät:

1.  Millaisia  keinoja koulussanne on  tarjolla oppilaalle, joka tarvitsee yleistä tukea?

2. Millaisia  keinoja koulussanne on  tarjolla opetusryhmälle, joka tarvitsee yleistä yhteisöllistä tukea?

3. Kuinka käytätte tukiopetusta yleisen tuen muotona? Kuinka oppilas pääsee tukiopetukseen?

4. Millaisia pedagogisia periaatteita noudatatte tukiopetuksessa yleisen tuen vaiheessa?

5. Millaisia uusia ideoita aiotte käyttää yleisen tuen tukiopetuksessa?

6. Millaista ohjausta annatte yleisen tuen piirissä?

7. Miten käytännössä suunnittelette yleisen tuen jakamisen?

8. Kuinka käytätte ela-opetusta yleisen tuen piirissä?

9. Kuinka arvioitte kaikkea tukea, jota annatte yleisen tuen piirissä?

10. Millaisissa tilanteissa laaditte oppimissuunnitelman yleisen tuen piirissä olevalle oppilaalle?

11. Miten käytännössä laaditte tällöin oppimissuunnitelman ?

12. Kuinka käytätte ela-opetusta yleisen tuen muotona?

13. Miten ratkaisette, ketkä oppilaat pääsevät ela-opetuksen piiriin yleisen tuen vaiheessa?
14. Kuinka hyödynnätte kirjastotoimintaa yhtenä tuen muotona?

15. Millä eri keinoin tuette maahanmuuttajataustaisia oppilaita?

16. Millaisia joustavia ryhmiä käytätte yleisen tuen piirissä?

17. Kuinka käytätte kerhotoimintaa yleisen tuen muotona?

18. Kuinka käytätte ip-toimintaa yleisen tuen muotona? 

19. Kuinka käytätte Kulpsia yleisen tuen muotona?

20. Kuinka käytätte opettajien yhteistyötä yleisen tuen muotona?

21. Kuinka hyödynnätte opetusmenetelmien eri ominaisuuksia yleisen tuen vaiheessa?

22. Kuinka käytätte kotitehtäviä ja vanhempien osuutta yleisen tuen vaiheessa ?

23. Miten seuraatte   vaiheen  tukitoimien vaikuttavuutta yleisen tuen vaiheessa?

SEMINAARIPÄIVÄ II:  Kun hyvä perusopetus ja yleinen tuki ei riitä

Metodina: pienryhmissä tapahtuva vaiheistettu ammatillinen keskustelu tietoiskun jälkeen. Tietoisku voisi jossain vaiheissa olla miniluento. Joissain vaihessa tekstinlukua. Joissain vaiheesa pienryhmänvetäjän alustus. Kussakin vaiheessa keskusteltaisin kouluntason ops-kysymyksistä.   

Poijut olisivat: 

A.  Tarvitaanko tehostettua tukea? 

Sisällöt:

* Kun huoli jatkuu, ja yleinen tuki ei riitä

* Pedagoginen arvio (LOMAKE): onko tarvetta säännölliselle tuelle/ useille tukitoimille

- kartoitetaan vahvuudet ja haasteet -  arvio sopivista keinoista -  opettajat tekevät yhdessä (luokanopettaja vastuuhenkilö) - käsitellään huoltajan kanssa/yhteistyö välttätön- OHR käsittelee. Harkitsee- Rehtori hyväksyy ehdotukset, mitä tehdään.

* Oppimissuunnitelma (LOMAKE)-  luokanopettaja  yhdessä ELA:n kanssa. ja muiden opettajien kanssa. Tarvittaessa OHR -Yhteistyö huoltajan kanssa välttämätön-  OHR käsittelee- Rehtori hyväksyy ehdotukset, mitä tehdään. 

Ops-tehtävät

1. Miten käytännössä laaditte pedagogisen arvion?

2. Miten käytännössä laaditte oppimissuunnitelman tehostetun tuen piirissä oleville oppilaille?

3.  Millaisia  keinoja koulussanne on tarjolla oppilaalle, joka tarvitsee tehostettua tukea?

4. Kuinka käytätte tukiopetusta tehostetun tuen muotona? Kuinka oppilas pääsee tukiopetukseen tässä vaiheessa?

5. Millaisia pedagogisia periaatteita noudatatte tukiopetuksessa tehostetun tuen vaiheessa?

6. Millaisia uusia ideoita aiotte käyttää tehostetun tuen tukiopetuksessa?

7. Miten tuette oppilaan kasvua kasvatuksen keinoin tehostetun tuen vaiheessa?

8. Millaista ohjausta annatte tehostetun tuen piirissä?

9. Kuinka käytätte ela-opetusta tehostetun tuen vaiheessa?

10. Kuinka käytätte ela-opetusta tehosteun tuen muotona?

11. Kuinka käytätte oppilashuoltoa  tehostetun  tuen vaiheessa?

12. Kuinka hyödynnätte kirjastotoimintaa yhtenä tehostetun tuen muotona?

13. Millaisia joustavia ryhmiä käytätte tehostetun tuen piirissä?

14. Kuinka käytätte kerhotoimintaa tehostetun  tuen muotona?

15. Kuinka käytätte ip-toimintaa tehostetun tuen muotona? 

16. Kuinka käytätte opettajien yhteistyötä tehostetun tuen muotona?

17. Kuinka hyödynnätte opetusmenetelmien eri ominaisuuksia tehostetun tuen vaiheessa?

18. Kuinka käytätte kotitehtäviä ja vanhempien osuutta tehostetun tuen vaiheessa ?

19. Miten seuraatte   vaiheen  tukitoimien vaikuttavuutta tehostetun tuen vaiheessa?

20. Miten tuette oppimista opetuksellisin keinoin tehostetun tuen vaiheessa?

21. Kuinka käytätte  mahdollisuutta keskittyä ydinsisältöihin?  kuinka takaatte, että oppilaan oppimäärä pysyy yleisopetuksen säädösten mukaisena?

B.  Kun tehostettu tuki ei riitä

Sisällöt:

* Kun huoli syvenee, tehostettukaan tuki ei riitä.

* Pedagoginen selvitys (LOMAKE) ja sen laadintaprosessi:  vastuuhenkilönä luokanopettaja ja ela.

- yhdessä opettajien  kanssa - yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on välttämätön (kuultava, suostumus) - tarvittaessa muita asiantuntijoita (lausunnot)- OHR käsittelee- Rehtori ja OHR: Laaditaan esitys  erityisen tuen järjestämisestä (päätökseksi)

* Erityisopetuksen päätös (LOMAKE)

* Opetuksen yksilöllistäminen

* Oppiaineen opetuksesta vapauttaminen

* HOJKS-lomake (LOMAKE): vastuuhenkilönä luokanopettaja ja ela.

- yhdessä opettajien  kanssa - yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on välttämätön (esitietolomake- kuultava, suostumus) - tarvittaessa muita asiantuntijoita - Rehtori hyvlksyy- Tarkistus (opettaja- huoltaja- tarvittaessa oppilashuollon asiantuntija).

* Opetus, kun luokassa on erityistä tukea tarvitseva oppilas

Ops-tehtävät:

1. Miten käytännössä laaditte pedagogisen selvityksen?

2. Miten käytännössä laaditte HOJKSIN?

3. Millaisia  keinoja koulussanne on tarjolla oppilaalle, joka tarvitsee erityistä tukea?

4. Kuinka käytätte tukiopetusta erityisen tuen muotona?  

5. Millaisia pedagogisia periaatteita noudatatte tukiopetuksessa erityisen  tuen vaiheessa?

6. Millaisia uusia ideoita aiotte käyttää erityisen tuen tukiopetuksessa?

7. Miten tuette oppilaan kasvua kasvatuksen keinoin erityisen tuen vaiheessa?

8. Millaista ohjausta annatte erityisen tuen piirissä?

9. Kuinka käytätte ela-opetusta erityisen tuen vaiheessa?

10. Millaisia pysyviä ryhmiä käytätte erityisen tuen piirissä?

11. Kuinka käytätte kerhotoimintaa erityisen  tuen muotona?

12. Kuinka käytätte ip-toimintaa erityisen tuen muotona? 

13. Kuinka käytätte opettajien yhteistyötä erityisen tuen muotona?

14. Kuinka hyödynnätte opetusmenetelmien eri ominaisuuksia erityisen tuen vaiheessa?

15. Kuinka käytätte kotitehtäviä ja vanhempien osuutta erityisen tuen vaiheessa ?

16. Miten tuette oppimista opetuksellisin keinoin tehostetun tuen vaiheessa? 

17. Miten otetaan huomioon, että joku oppilas luokassa opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan?  

18. Millaista on tukiopetus erityisen tuen piirissä?

19. Kuka antaa koulussanne erityisopetusta?

20. Millaista ohjausta annatte erityisen tuen piirissä?

21. Millaista oppilashuoltoa saa erityisen tuen piirissä oleva oppilas?

22. Miten käytännössä yksilöllistätte opetusta?

23. Miten seuraatte erityisen tuen vaikuttavuutta?

C.  (BONUS) Tuen järjestelmän jatkuva kehittäminen 

Sisällöt:

* Tuen muotojen seuranta

* Uusien työtapojen kehittely

Ops-tehtävät:

1. Miten varmistatte, että käytössänne oleva tukiresurssi kohdentuu oikein?

2. Kuinka käytännössä jaatte käytössä olevan koulunkäyntiresurssin? Pitäisikö jakotapaa kehittää?  Miten seurata avustuspalveluiden vaikuttavuutta?

3. Mistä otatte ajan uuden kolmiportaisen tuki-ajattelu vaatimaan suunnittelu- ja seurantatyöhön?

4. Miten käytännössä teette oppilashuoltotyötä? Miten seuraatte sen vaikuttavuutta?
5. Kuinka varmistatte, että tieto ops-muutoksista tavoittaa opettajat, sijaisopettajat ja huoltajat?

Viikkokirje 1/2011

KOSKA koulun nettisivut päivitetään opettajien lomien vuoksi vasta viikkoa 2 varten,  laitan pitkästä aikaa tänne blogiin viikkokirjeen. Siinä on ohjeita tasan tämän pätkäkouluviikon ainoalle  koulupäivälle, tämän viikon perjantaille.

PERJANTAI 7.1.2011


Koulu alkaa perjantaina kaikilla oppilailla lukujärjestyksen mukaan; toisilla siis klo 8.15, toisilla klo 9, kolmansilla klo 10. Reppuun  mukaan lukujärjestyksen mukaiset oppikirjat ja tarvittavat vihkot jne. Liikuntatunneille kannattaa ottaa luistimet. Jos pakkanen on kovaa, tunti pidetään sisällä. Siis varalle sisävarusteet.  Rajana on -15 °C, kun tunti alkaa. Katsomustunnitkin pidetään ihan normaalisti. 


Lisäksi mukaan vanhempien allekirjoittama todistus. Allekirjoitus tarkoittaa, että vanhemmat ovat nähneet todistuksen. Koululla on edelleen noutamattomia todistuksia.

Jos oppilas on poissa perjantaina muun syyn kuin sairauden vuoksi, muistutan vanhempia siitä, että loma pitää anoa etukäteen. Jos asia on unohtunut, anomuksen voi laittaa emaililla luokanopettajalle.

Henkilökunnassa ei ole tapahtunut joulutauon aikana vaihdoksia. Myöskään uusia oppilaita ei ole ilmoitettu kouluun.

Opettajille on taukotuvassa info klo 9.50-10.00.  Henkilökunnalle  lähtee hieman yksityiskohtaisempi viikkokirje keskiviikkona.

Kaksi välityöpäivää

EILINEN päivä oli mukavan leppoisa. Tein aamun hommia kotona  ja iltapäivän konttorilla. Tunsin itseni oikein aikaansaavaksi, kun heitin roskiin muka tärkeänä säilytettävää  paperiromua 90-luvulta!

Hiljaista oli.  Paikalla laitoshuoltajat ja Kari . Muutama puhelu. Sisäposti ei kulje. Koulusihteerin koneen naputus...

Kevään tukiopetus- ja kerhotilanne näyttivät hyviltä. Voimme jatkaa samalla volyymillä.  Lasken tänään vielä tarkemmin vapaana olevan tuntimäärän (jolla voidaan esim. palkata pätkäopettajia, jos tarvetta tulee).

Tänään edellisinä vuosina

Tsekkasinpa blogista, millaisissa tunnelmissa sitä on muutamana  aikaisempana vuonna  kevätlukukautta valmisteltu.

Vuoden 2010 tammikuun alkua sävytti Sellon murhien tuoma murhe. Kokonaisbudjettia yritettiin ottaa haltuun. Uinnit olivat vasta alkamassa. Ja TIPin  kevättä suunniteltiin. Työn alla oli Luokanopettajan Päiväkirja.  Iloa hankin näköjään lukemalla kasvatuksen klassikoita, mm. Pestalozzia.. Suunnittelin innoissani maahanmuuttajille suunnattua didaktiikan koulutusta.

Vuonna 2009 olimme juuri palanneet raskaasta Diasporasta. Koulu alkoi oikeissa luokissa. Iloa oli hankittu myös Koskenniemen kasvatuskirjoista.

Vuoden 2008 näytän avanneen vetämällä yhteen vuoden 2007, joka oli ollut Auroran koulun 50-vuotisjuhlavuosi. Jetti oli juuri suoritettu.  "Sata sanaa opetuksesta"- kirjan käsikirjoituksen viimeiset korjaukset  oli juuri lähettety kustantajalle. Kirja ilmestyi sitten tammikuun lopulla.  Rexi oli intoa täynnä, eikä tiennyt kesän  murheista mitään.

Vuoden 2007 alun tunnelmat piti kaivaa Spaces-blogista. Niihin  kuului tulospalkkiokokeilun ideointia. Olimmekin ainoa koulu Espoossa, joka siihen tarttui. Ja seuraavana vuonna saimme mukavat palkkiot. Vuonna 2008 emme enää lähteneet mukaan kisaan. En tiedä, lähtikö jokin muu koulu, mutta kesken vuotta kaikki tulospalkkiohankkeet peruutettiin.  SixMix oli ilon aiheita. Minut oli juuti kutsuttu puhumaan ruotsinkielisille rexeille Vanajalinnan...

Ja takaisin tähän päivään

Selailuja tehdessäni huomasin, että vanha spaces-blogini piti siirtää WordPressiin. No se on nyt tehty. Vanhan uusi osoite on http://marttifi.wordpress.com/

Virkaelämän puolella tänään jatkuu kevätlukukauden toiminnan reunaehtojen ja seurannan suunnittelu. Alkamassa on siis toinen kokonaisbudjettivuosi. Meidän on kehiteltävä koulusihteerin kanssa omatekoinen malli käytettävissä olevien tuntien seurantaan, kun tuo virallinen  ohjelmisto ei oikein meitä siinä tue. Tänään luonnostelen  myös vuoden ensimmäisen viikkokirjeen henkilökunnalle.

Siviilielämän puolella työstän tällä viikolla omaa osuuttani Luokanopettajan päiväkirjasta. Ja  rupean kirjoittamaan konkreetisti  lisää Sadan suuren kasvattajan tekstejä. Kaikkineen kevät näyttää sivuharrastusten osalta kevyemmältä kuin menneinä vuosina. Mitään erityisen jännittävää ei ole sovittu. Ehkä hyvä niin.

Kolme työpäivää

UUDEN VUODEN 2011 alussa on  kolme työpäivää, joiden aikana pitäisi taas hommat saada siihen malliin, että oppilaitten ja opettajien kelpaa palata töihin.

MAANANTAINA

Hankinnat on nyt tehty, ja nyt on paapottava, että laskut ehtivät maksatukseen. Päivitän kevään kalenteri-aihion. Siivoan kansliaa. Käyn läpi tälle keväälle suunniteltua budjettia.

TIISTAINA

Koulusihteeri vielä töissä. Tsekataan erikseen laskutettavien tuntien ja kerhojen määrät. Siivous jatkukoon. Puran paperityösumaa. Mm. esitys huoltajien uudeksi varajäseneksi johtokuntaan täytyy tehdä valmiiksi odottamaan sisäpostien kulkua.

KESKIVIIKKONA

Keskiviikkona  pitää olla valmiina perustieodot käytettävissä olevasta kerhokehyksestä.  Opettajille lähtee vuoden ensimmäinen viikkokirje.  Siivous jatkuu.

Sitten tuleekin loppiainen. Ja perjantaina on täysi koulupäivä. Tämmöiset suunnitelmat.

Mystinen Jeesus Nasaretilainen

Tutkijoiden BBC:n ohjelmaan vuonna 2001 tekemä
rekonstruktio siitä, miltä Jeesus on ilmeisesti näyttänyt.

Täydennetty 3.1.2011

JOULUUN kai paremmin kuin minnekään muualle sopii pysähtyminen Jeesuksen hahmon äärelle.

Kaivoin kirjahyllystä ja kirjastosta pinon teoksia, joiden avulla yritin saada otteen tästä länsimaisen historian yhdestä tärkeimmistä henkilöistä. Täydensin tietojani myös nettihauilla.

Kuka tämä Jeesus oikein oli? Taas kerran jouduin  toteamaan, kuinka pinnallisesti monet lapsuudesta asti päntätyt asiat sitä onkaan ymmärtänyt.  Synteesin ei älyni riitä, mutta seuraavat seikat tuntuivat innostavilta:

(1) Monet Jeesuskuvat

Jeesus ei tyhjene mihinkään yhteen Jeesus-kuvaan. Hänet on ymmärretty niin monella eri tavalla. Jeesus määrittyy: * Daavidin pojaksi * epäsovinnaiseksi syömäriksi ja juomariksi*  hylätyksi lähettilääksi*  ihmisen pojaksi (alkuihminen, uskossaan lujana pysynyt juutalainen) * ihmiseksi tulleeksi jumalan sanaksi * iloiseksi askeetikoksi * juutalaisuuden vertauskuvaksi * kansalliseksi pelastajakuninkaaksi * karismaattinen puhuja * Kristukseksi* lääkäriksi/parantajaksi/riivaajien karkoittajaksi  *  kulkurisaarnaajaksi/ vaeltavaksi saarnaajaksi *  laista vapauttajaksi * pelastajaksi, jonka pelastettavat hylkäävät * rabbiksi* salatuksi Jumalan pojaksi* suureksi opettajaksi* suureksi profeetaksi *synnestä lunastajaksi * syrjittyjen puolustajaksi * vastakansalaiseksi*väkivallattomaksi vallankumoukselliseksi *  vääräksi profeetta* yhdeksi Jumalan persoonaksi* yhdeksi Israelin odotetuksi pelastajaksi Messiaaksi * yksinäiseksi oman perheensä jättäneeksi naimattomaksi mieheksi

(2) Jeesuksen alkuperäinen opetus?

Jeesuksen alkuperäiset opetukset on kuorittava kaikkien päällemaalattujen kerrosten alta. Niitä on yritetty kaivaa argeologien tapaan  esiin mm. ns. Q-lähde-hypoteesin avulla.  Vaikeaa on.

(3) Jeesus-liike

Yksi mielenkiintoisimpia juttuja oli kuvaus Jeesus-liikkeestä, Jeesuksen ensimmäisistä seuraajista Galileassa, jotka odottivat Jeesuksen välitöntä paluuta.  Oletettavasti juuri he elivät paluuta odottaessaan kaikkein eniten niinkuin  Jeesus toivo: keskinäisessä rakkaudessa, yhteisönä, mm. ateriansa jakaen.

(4) Essealaisten Messias

Kaikkein jännin oli Tapio Laineen kirjassaan ("Kuka hän oli? Uusi näkökulma Jeesuksen elämään. Jyväskylä: Atena. 2000) " esittämä kuva Jeesuksesta essealaisena, joka leikkaa myös Jeesus-liikettä.

Monet Uuden Testamentin ristiriidat häviävät, jos ajatellaan, että Jeesus puhui essealaisena essealasille. hypoteesi. Laineen kirjan juoni etenee jokseenkin näin.

1.  Israelilaisilla oli takanaan hieno aikakausi, jota kaivattiin takaisin.
2.  Suuruuden menetyksestä syytettiin sitä, että kansa oli luopunut Mooseksen laista.
3.  Osa  pettyneistä vetytyi erikseeen omaan yhteisöönsä; essealaiset. He noudattivat tarkasti Mooseksen lakia ja seurasivat tähtiä.
4.  He odottivat lopullista tuhoa, Tuomiopäivää, joka tulee kun profetiat toteutuvat. Niihin kuului Mesiaan tuleminen. Tuomiopäivänä vääräuskoiset tuhotaan sodassa, johon esselaiset valmistautuivat, ja oikeauskoiset pelastetaan tuhatvuotiseen valtakuntaan.
5.  Toiminta oli ajoitettu tähtien mukaan.  Maata kiersi komeetta, joka toi säännöllisesti katastrofeja. Uskottiin, että kun kaikki ennustukset on toteutettu, tulee maailman loppu, jossa vääräuskoiset (muut juutalaiset kuin essealaiset) tuhotaan. Tässä tuhossa merkittävä osuus olisi essealaisilla sotilaille.
6. Esselainen juutalaisryhmä oli valmiina viimeiseen päivään. Sillä tuli olla sotilaita, jotka olivat koskemattomia (selibaatin idea).  He noudattivat sanatarkasti Mooseksen lakia ja  säilyttivät salaista tietoa osuudestaaan maailman loppuun. Kun jälleen näytti siltä, että tuhon merkitä täyttyvät, käynnistettiin ns. tuomiopäiväprojekti. Essealaiset päättivät toteuttaa profetiat.
7. Tarvittiin Messias.  Messiaan äidiksi valittiin Maria. Essealaiset pyhät miehet siittivät Jeesuksen.
8. Jeesus koulutettiin. Hän uskoi olevansa uusi Mooses, sotilas-Messias,  Daavidin poika joka tappaa vihollisensa. Messias paljastettiin Johannes Kastajan antamassa kasteessa.
9.  Jeesus omaksui sotilas- Messiaan roolin ja alkoi tietoisesti toteuttaa viimeisten aikojen ennustuksia profetia kerrallaan järjestämällä tilanteita.   Hänen veljensä jaakob  oli valittu pappi-Messiaaksi. Messias-roolia salattiin.  Jeesus keräsi opetuslapsia liittymään yhteisöön (oikeaoppisiin essealaisiin).  Hän valitsi ryhmään rikollisia koska se kuului profetiaan (ja rikkoi näin essealaisuutta vastaan).
10. Jeesus halusi pelastaa mahdollisimman monta juutalaista taivaan valtakuntaan. Koska sairaudet ymmärrettiin synnistä johtuviksi, syntyisiä pelastettiin parantamalla heitä.  Essealaiseen yhteisöön pääsy  edellytti omaisuuden luovuttamista yhteisölle.  Jeesus poisti synnin ja sairauden parantamalla meille tuntemattomalla tavalla. Jeesuksen lisäksi myös opetuslapset osasivat parantaa.
11. Myös lopun ajan  ennustuksissa keskeisessä roolissa oli parannustoiminta. Sairauksien uskottiin johtuvan synneistä.
12. Pääsiäisenä Jeesus lopetti parantamistoiminnan. Alkoi toiminnan aika.  Laineen tulkinnan mukaan Jeesuksella oli mukana sotilaita. Vain selittyy että Jeesus pystyi tyhjentämään temppelin (temppelivartjoita oli 400).
13. Jeesus vangittiin ja naulittiin ristiin (profetia toteutui siltäkin osin).  Jeesuksen kuollessa tapahtuikin luonnon mullistuksia, mutta lopullista tuhoa ei tullutkaan. Lopullista sotaakaan ei syttynyt.  (Tässä on outo kohta: miksi Jeesus kielsi miekan käytön jos hän oli sotilas-Messias.
14. Seuraa hämmennys. Minkään profetian mukaan Messiaan ei olisi pitänyt kuolla. Jeesus haudataan,  Tiedämme muualta, että opetuslapset pakenevat. Heitä etsitään ja kuulustellaan. Pietari kieltää tuntevansa Jeesuksen.
15. Sitten tapahtuu jotain, joka vakuuttaa opetuslapset, että toimintaa on jatkettava. He uskovat Jeesus tulee uudelleen. He jatkavat edelleen Mooseksen lain tarkkaa noudattamista - ja parannustyötä- mutta edelleen vain juutalaisten keskuudessa.
16. Laine kuvaa myös Paavalia.  Paavalin Laine on  alemmuuskompleksista kärsivä,  Jeesuksen opetuslasten kilpailija,  joka ei niinkään opettanut Jeesuksen oppeja  vaan itse rakentamaansa oppia Jeesuksesta. Paavalihan ei ollut tavannut Jeesusta eikä ollut  oikea apostoli.   Paavali selitti Jeesuksen toimintaa omasta ideastaan, itseluomastaan ihannekuvasta  käsin. Mooseksen lakia ei tarvitse noudattaa. (Paavali tarjosi Messias-kuvaa, joka oli täysin vieras juutalaisille: kärsivä Messias.  Paavalin luomassa  opissa riitti usko Jeesukseen, Mooseksen lakia ei tarvinnut noudattaa.
17. Paavali joutui riitoihin, myös läheistensä esim. apulaisensa Barnabbaan kanssa.  Hän sanoi suorat sanat myös Pietarille (Pietari oli itse aterioinut pakana kanssa MH).
18. Riitaa apostolien kanssa yritettiin sovitella. Syntyi kompromissiratkaisu, jossa Paavali sai jatkaa lähetystyötä mutta vain pakanoiden parissa. Pakanoilta vaadiittin vain muutamien Mooseksen lain säädösten noudattamista.  Profetian mukaan nimittäin lopun ajan merkkejä on myös, että ”kaikki muutkin ihmiset etsivät herraa ” (Hmm. onko lähetyskäsky väärennös tai Paavalin lisäys? (Matt.28:19-20):"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa."
Ympärileikkaista ei tarvittu. Juutalaiset saivat edelleen noudattaa Mooseksen lakia
19. Jerusalemin seurakunnan kävi sittemmin  huonosti. Juutalaiset eivät ottaneet viestiä vastaan.  Jeesus oli väärä Messias- koska Israelin paluu loistoon ei toteutunut.  Jeesuksen uskovat ajettiin pois synagogista Lopulta Jerusalemin seurakunnan johtajaksi Pietarin jälkeen noussut Jaakob ei taipunut tunnustamaan Jeesusta vääroppiseksi ja hänet kivitettiin kuoliaaksi.
20. Muualta tiedämme, että Qumranin yhteisö tuhottiin samoihin aikoihin kuin temppeli vuoden 70 jaa. tienoilla. Muisto erämaan luoliin kätketyistä kirjakääröistä jäi unholaan. Essealaiset hävisivät koska olivat nationalistinen ryhmä joka osallistui kapinaan ja tuhoutui sen vuoksi.
21. Usko alkaa levitä voimakkaasti muualla kuin juutalaisten keskuudessa. Paavalin uskonto myy paremmin.

Mielenkiintoinen näkökulma, eikö. Laineen mukaan kristinuskossa on siis kyse nimenomaan Paavalin antamasta tulkinnasta Jeesuksen kuolemalle. Alkuperäinen Jeesus uskoi essealaisittain Vanhaan Testamenttiin, ja sen uskomukset taas  pertustuvat taikauskoon  ja tietämättömyyteen. Moni vaikea asia UT:ssa  ”selviää”
- Jeesuksen syntymään liittyvät legendat
- Lopunajan ennusteet (yhdistettynä komeettoihin)
- Miksi parantaminen oli niin tärkeää  Jeesukselle
- Miksi Jeesus ei puhu pahaa roomalaisista vallottajista (osa essealaisten tuhosuunnitelma, Pyhää sotaa)
- Miksi väkivallaton Jeesus uhkasi tuhota temppelin?
- Miksi Jeesuksella oli kielteinen suhtautuminen sukupuolielämään?
- Miksi Jeesus oli pukeutunut kuin ylipappi?
- Miksi piti luopua omaisuudesta? (essealaisille annettiin)
- Miksi Jeesus salasi messiaanisuuttaan? (edessä oleva uskonsota)
- Miksi hänet vangiittiin niin suurella joukolla (600 sotilasta +400 temppelipoliisia)
- Miksi Pietarilla oli miekka?
- Miksi Jeesus moitti saddukeukisia ja fariseuksia? (lainrikkoja)
- Miksei hän moittinut roomalaisia ja essealaisia? (roomalaiset välikappale, jolla Jumala rankaisee)
- Miksi Jeesuksella oli viileät suhteet perheeseensä (ei kuitenkaan Jaakobiin)
- Miksi Jeesus rikkoi sapattisääntöä (eri kalenteri)
- Peitesanat: monet, köyhät,
- Miksi 5000 miestä seurasi Jeesusta erämaajan (sotaharjoitukset)

Muttei tämäkään Jeesus-kuva ole ongelmaton.
- Miksi Jeesus ei taistellut, jos hän koki olevansa Sotilas-Messias
- Miksi Jeesus käski rakastaa vihollisia (essealaiset käskivät vihata)
- Miten Jeesus pystyi parantamaan (joogalla vastaa Laine)
- Miksi Jeesuksen veli Jaakob eli likaisena. Essealaiset puhdistautuivat ankarasti?

Ehkä yhteydet Qumranissa asuneisiin essealaisiin selittyvätkin yhteisellä kulttuurilla?  Qumranin yhteisö ja kristinusko elivät yhteisessä kulttuuritaustassa ja nousivat osin myös samankaltaisista juutalaisuuden sisäisistä painotuksista.  Qumranin teksteissä esiintyvät käsitykset eivät välttämättä olleet ainutlaatuisia, vaan vastaavia ajatuksia on voinut esiintyä muidenkin ryhmien piirissä. Näyttöä ei löydy sille, että  ne olisivat tienneet tai välittäneet toisistaan mitään. Todennäköisesti Jeesus ja qumranilaiset eivät koskaan kohdanneet.

Minulla ei ole eväitä arvioida Laineen tulkinnan uskottavuutta. Hän on eksegetiikan harrastaja, joka on innostunut mm. komeetoista. Maapallon on hänen mukaansa kosmisella ampuradaalla. Sivilisaatio on tuhoutunut jo monta kertaa. Koulutukseltaan hän on  ekonomi.  Vuonna 2007 häneltä ilmestyi Maya-kansojen  ajanlaskun loppua käsittelevä teos: "Komeetta tulossa.  

(5) Kristinusko

Palataan alkuperäiseen jäsennykseen  Hellenististen diasporajuutalaisten keskuudessa syntyi siis  sitten erityisesti Paavalin johdolla Jeesuksen opetukset "syrjäyttänyt" urbaaniin maailmaan paremmin sopinut oppi Jeesuksesta, juutalaisuudesta irtautunut kristinusko.  Oleellista ei ollutkaan elää, kuten Jeesus, vaan uskoa Jeesus. Hajanaisista seurakunnista alkoi kasvaa tiukasti hierarkisoitunut kirkko virkoineen ja rakennuksineen, josta Jeesus ja Jeesus-liikkeen jäsenet eivät osanneet uneksiaaan. Jeesus-liikkeen tilalle tulee Kristus-yhteisö.

(6) Riidat

Kuinka riitaisaa uuden uskonnon syntyminen olikaan! Eri seurakunnissa oli omat tulkintansa. Paavalin perässä kulki uusia saarnaajia, jotka kumosivat hänen viestiään. Kristityilta kiellettiin pääsy  synagogaan. Roomalaiset vainosivat heitä. Kristittyjen keskuuteen syntyi lahkoja, joita tuomittiin vääräuskoisiksi.

(7) Kirkkojen aika

Kun kristinusko sai valtionuskon aseman, alkoi kahden kirkon ajanjakso, joka huipentui molemminpuoliseen kirkonkiroukseen (jotka peruttiin vasta 1965). Kirkko ja maallinen valta taistelevat keskenään. Kaiken  aikaa kirkon sisällä on käyty  sotaa maallistumista vastaa. Kerettiläisiä on vainottu. Uskoa on  puhdistettu ja siihen on vastattu vastauskonpuhdistuksella. Latinaa puhuva katolinen kirkko on jakaantunut  kymmeniin eri kieltä puhuviin suuntauksiin, jotka taistelevat keskenään siitä kuka on oikeassa  ja sortavat omia toisinajattelijoitaan.

Ja tänään Heikki Räisäsen sanoin kristinusko ilmenee loputtoman monenlaisina versioina.  

Eri oppien ainoa yhdistävä tekijä on että  Jeesuksen merkitys on keskeinen - tavalla tai toisella.

Upeaa! Taas kokonainen uusi vuosi aikaa parantaa maailmaa

SIIS 364 uutta päivä käytettävissä Yes! Miltä juuri korjattu uusi vuosi näyttää Auroran osalta  tässä vaiheessa?


TAMMIKUU
Koulu alkaa perjantaina 7.1. Normikuu. 3 viikkoa koulua.
Kerhotoiminnan resurssit määritellään kevääksi.
OHR tsekkaa avustajapalvelut.
Nykyiset 2.-luokkalaiset valitsevat A1-kielen. Aurorassa tarjolla englanti.
28.-29.1 Educa-messut. 
Tulevat ekaluokkalaiset ilmoittautuvat netissä.
Toinen aalto ensiapukoulutusta


HELMIKUU
3 kouluviikkoa.
Oppimiskeskuksessa/pilottikoulussamme vierailijoita. Brittivieraita ti 15.2.
Viikko 8 talviloma.
Opetussuunnitelmatyö alkaa kouluilla
Ma 28.2. Kalevalanpäivä.
Haastattelut avoinna olevaan luokanopettajan virkaan.
Oppilashuollossa vajetta koululykkäystestausten vuoksi.


MAALISKUU
5 kouluviikkoa
Opetussuunnitelmatyö jatkuu.
La 12.3. Auroran päivän tempaus.
4. luokilla TIMS-matematiikan oppimistestaus
Johtokunnan kokous.
Kirja- ja tarviketilaukset.
Kunta10-hyvinvointitulokset.
2.- ja 4.-luokkalaisille  ALLU-testit


HUHTIKUU
4 kouluviikkoa
Espoon koulujen yhteisen Veso: Messut Ruusutorpan koululla la 9.4.  Auroralla oma workshop 9-15.
Oppilaitten varjoeduskuntavaalit.
Eduskuntavaalit
Via Dolorosa
Pw 22.4- ma 25.4: Pääsiäisloma 
Lautakunta tekee päätökset ekaluokkalaisten määrästä, Rehtori ottaa ekaluokkalaiset.
Starttiopetuksen sijoittuminen kouluihin.
Sovitaan opettajien sijoittuminen eri luokille lkv 11-12.
Opettajakunta tsekkaa seuraavan syksyn ryhmäjakoasiat ja tekee mahdolliset ops-muutokset (tuntijako)


TOUKOKUU
4 kouluviikkoa.
Luokkaretket.
Oppimiskeskus: Ryhmäintegraatiokoulutus
Uusien eppujen tutustumispäivä ja vanhempainilta.
Johtokunnan kokous
Kaupunki jakaa mahdolliset POP-rahat lkv:lle 2011-2012.
Seuraavan syksyn avustajaresurssi annetaan.
Viimeiset avoimet virat täytetään.
Kevätkirkko



KESÄKUU
1 kouluviikko
Kevätjuhlat.
Torstai 2.6. lomaa
Todistukset jaetaan lauantaina 4.6.2011
Alustavat työjärjestykset
Luokkien muutot. Parakkiin tilat 2-3 ekaluokalle. Vastaavasti 2-3 luokkaa pääkouluun.


HEINÄKUU




ELOKUU
1.8 koulu  näkee syksyn palkkarahatilanteen (tuntikehys)
Opettajien suunnittelupäivä ma 15.8. 
Koulu alkaa ti 16.8.
Uudenlaiset paperityöt oppilaiden tarvitseman tuen myöntämisen edellytyksenä.
Työjärjestykset.


SYYSKUU
Aurora-seminaari ?
Johtokunnan kokous. Uusittu opetussuunnitelma hyväksytään.
Turvallisuusharjoitukset.
Uinnit alkavat?
Kaikille luokilla matematiikan ja äidinkielen lähtötasomittaus?


LOKAKUU
Syysloma ainakin to-pe 13.10-14.10. Mahdollisesti lisäpäiviä.
Uinnit?
Kaupunginjohtaja julistaa oman esityksensä vuoden 2012 budjetiksi


MARRASKUU
Adventtikirkko
Valtuusto päättää vuoden 2012 budjetin.


JOULUKUU
Itsenäisyyspäiväloma ti 6.12. (mahdollisesti ma lomapäivä)
Mahdollisesti joulujuhlta la 17.12.
Todistukset jaetaan to 22.12.
Joululoma alkaa