Kansakoulun opetusoppi osa 1

KUVA: Koskenniemi, M.(1944). Kansakoulun opetusoppi. Helsinki:Otava.

Oikeasta työstä

PERJANTAIPÄIVÄN urakkana oli uusien lukkarien tekeminen, koska koko koulu on taas samassa pihapiirissä. Ensimmäinen versio valmistuikin, mutta hiottavaa jäi vielä maanantaiksi.

Pidimme Sarpilan Jukan kanssa Bembölen kahvituvalla lounasmentorointi-istunnon. Sveitsinleikkeessä oli makua, ja keskustelu nuoren kollegan kanssa virkistää aina.

Muutoin talossa oli hiljaista. Huonoja(kaan) uutisia ei virastosta tule, kun ei sisäposti kulje:-)

Kasvatustieteen harrastuksesta

AAMUN ja ILLAN tunnit olin varannut Koskenniemen Kansakoulun opetusopille. Olen toki lukenut sen jo vuosia sitten, mutta aina tuntuu uutta löytyvän. Viikonlopun aikana työstän muistiinpanot. Niistä saa aineksi moneen blogilastuun. Hieno kirja.

KUVA: (kokoelmasta Simo ja Eeva Ristan kuvia Linjoilta vuosilta 1970 ja -82. Alkuperäinen kuva löytyy tästä

Mikä yhteensattuma! Toinen netin antikvariaatista ostamani kirja oli siis Kansakoulun opetusoppi. Kirja on kuulunut Kallion kansakoululle. Omalle rakkaalle "Kallion kakaravankilalle", jota kävin vuosina 1961-64. Kirja oli hienossa kunnossa. Lähes lukematon? Koko kirjassa oli vain yksi viivaus. Mitähän siitä pitäisi päätellä?

Auroran viikkokirje (viikko nro 2/2009)

KUVA: VIELÄ muutama päivä joululomaa! Tässä kuitenkin Auroran koulun vuoden 2009 ensimmäinen viikkokirje! Viikkokirjeessä tiedotetaan tiiviisti koulun ajankohtaisista asioista, erityisesti seuraavan viikon tapahtumista. Tarkoitus on julkaista viikkokirje joka lauantai.

VIIKKO 2

Luokanopetusviikko. Luokalla voi olla kielentunteja jne., ja niistä enemmän reissuvihkoissa. Aikataulut: alkuopetus työjärjestyksen mukaan, 3. -ja 4.-luokat 9.00-13.30 ja 5.-6.-luokat 9.00-14.15. Taksioppilailla voi olla hieman toisenlainen päivänrytmi. Niistäkin luokanopettaja antaa tarkemmat tiedot.

Maanantai 5.1.

Rehtori ja koulusihteeri töissä.

Tiistai 6.1.

Loppiaislomapäivä

Keskiviikko 7.1

Koulu alkaa työjärjestyksen mukaan "oikeissa" luokissa. Todistukset mukaan.

YT klo 8-9 : Työkokous. Martin avaus: Ajankohtaisia ja ajattomia asioita. Uusi YT-tunnin rakenne.Työkunta-idea. Työkunnissa tehtäviä.

Kevätlukukauden avaus salissa klo 9.15.
HUOM! Vanhemmat! Oppilaaksioton infotilaisuus Keski- ja Pohjois-Espoo: Kuninkaantien lukion auditoriossa. Koulutulokkaiden info klo 17.30-19 ja yläkouluun siirtyvien klo 19.30-21.

Torstai 8.1.

Perjantai 9.1.

Opettajien johtoryhmän kokous klo 8-9.
Katsomustunnit pidetään.

Koskenniemi: Vanhan pedagogin pakinoita osa 2

TÄNÄÄN perjantaina on koulutyön keskeytyspäivä 6(7). Konttorilla odottaa riittävästi töitä, joten jotta ehtii pohtia tärkeitä asioita, on noustava aikaisin Niin tein. Jatkan eilen aloittamaan Koskenniemen viisauksien repostelua. Vuorossa siis toinen osa.



LAPSET Matti Koskenniemi näkee mielenkiintoisesti ihan erilaisina kuin aikuiset.

"Lapset ovat lapsia ja heidän maailmansa on pieni". Lapset ajattelevat eri tavalla kuin aikuiset. Koululainen suhtautuu vakaviin ja merkittäviin maailmantapahtumiin omasta näkökulmastaan, omiin intresseihinsä sovittaen. Nyt ja tässä ovat hänelle tärkeitä. Aikuisista kauhistuttava asia, kuten vuoden 1956 yleislakko, saattaa olla lapsista lähinnä "jännä". Luokallejääminenkin voi olla vain "huonoa tuuria, joka osuu omalle kohdalle".

Lapsilla on halua oppia, mutta sitä ei pidä sekoittaa siihen, haluaako lapsi oppia sitä, mitä opettaja haluaa opettaa.
" On aikoja, jolloin opitaan opettajan mieliksi melkein mitä vaan, on myös aikoja, jolloin oppilas ei halua oppia opettajan mielen mukaan- mutta se ei tarkoita ettei oppilas halua oppia."

Lapset oppivat omalla tavallaan. "Lapset oppivat opettamattakin...Tärkeät asiat, joita korostetaan, kulkevat usein vain korvasta toiseen. Ohimennen mainitut sivuseikat... sen sijaan tarttuvat lähtemättömästi oppilaiden mieleen. Lapset oppivat omin päin lehdistä, radiosta ja muualta paljon muuta, jota koulu voisi käyttää hyväkseen (vrt. pedagogisten asiantuntijoiden valitsemat keskeiset asiat).

Palaan Koskeniemen kiehtovaan lapsinäkemykseen vielä esitellessäni hänen toista klassikkoaan.

Koskenniemi: Vanhan pedagogin pakinoita osa 1

MINULLE taisi nyt jäädä vähän tämä Koskenniemi-teema päälle. Hankin netin antikvaarisesta kirjakaupasta kaksikin professorin teosta, ja avaan vuoden 2009 ihailemalla niistä ensimmäistä, vuonna 1968 ilmestynyttä lastun otsikossa mainittua pakinakokoelmaa. Alunperin pakinat on julkaistu 15 vuoden aikana (1951-1966) Opettajain lehdessä salanimellä.

Kirja ei naurata- siinä mielessä pakinoita voi arvostella. Mutta vanhan koulun, kasvatusopin ja erityisesti Koskenniemen fanittajille se on tosi antoisaa luettavaa. Nostan seuraavien päivien aikana esille jotain minua erityisesti koskettaneita ajatelmia. Tässä ensimmäinen.


Koskenniemi ja eristysopetus

PAKINOITSIJAN kanta kaikenlaiseen oppilaitten lajitteluihin ei jää epäselväksi. Erityisopetusta Koskenniemi käsittelee yhdessä pakinoistaan (1958):

" Hankalat oppilaat haluaa opettaja luonnollisesti ja ymmärrettävistä syistä siirrettäväksi muualle, pois luokan työtä häiritsemästä...Suurempiin kaupunkeihin on perustettu erikoisluokkia hankalasti käyttäytyviä lapsia varten. Tarkkailuluokka... tarjoaa helpotusta tavallisen luokan opettajalle...

Onko tällainen eristäminen joka suhteessa ja joka tapauksessa tarkoitustaan vastavaa ratkaisu? Onko vinoon kasvaneen ja vaikeasti ohjailtavan lapsen oikea kouluympäristö semmoinen luokka, jossa on 14 yhtä vaikeaa tapausta? Eikö tässä piile vaara, että hankaluudet tartunnan kautta vain lisääntyvät?"

Koskenniemi ehdottaa tilalle rauhallista ”otto-opettajaa”, jolle voitaisiin maksaa lisäpalkkio. Hän varoittaa kouluviranomaisia:"Tarkkailuluokan pitäisi olla lyhytaikainen tutkimuspaikka". Hänestä niistä "on tullut uusi koulumuoto."

KAIKKIAAN Koskenniemi näyttää suhtautuneen oppilasvalintoihin kriittisesti. Hän lainaa tuon ajan oppikoulunopettajia:

” Sen tasoista opetusta johon me oppikoulussa pyrimme, ei voida ainakaan nykyisin luokkaopetusmenetelmin ylläpitää oppilasainekden ollessa täysin valikoimatonta. Oppilasvalinnan tulee kuulua koulun normaaliin toimintaan,” ... Virkamieslehti 1965, n:o 2

Kuitenkin jo tuolloin eräissä kunnissa 80% ikäluokista siirtyi oppikouluun. Koskenniemi sivaltaa ajatusta, että oppilaat on lajiteltava koulun mukaan, ettei koulun pidä sovittautua oppilaiden mukaiseksi.

ON kuin MK olisi ottanut jo 44 vuotta sitten kantaa inkluusioon. Koskenniemi hyväksyy tosiasiaksi, että lapset ovat erilaisia.

KOPPI Tehostetun ja erityisen tuen jne. pedgogisen ryhmän työhön. Onko niin, että koulun kehityksessä voidaan nähdä yhtä aikaa kaksi prosessia: (1) koulutukseen otto ja (2) koulutuksesta karsiminen, jotka molemmat voimistuvat.

Vuonna 1998 perusopetukseen otettiin käytännössä koko ikäluokka, kun syvästi kehitysvammaisillekin oppilaille säädettiin oppivelvollisuus. Tämän prosessin osalta Suomi on koulutuksen mallimaa.

Samaan aikaan kuitenkin lisääntyy koulutuksesta karsiminen. Kun peruskoulusta ei voi enää palauttaa epäonnistujia toiseen kouluun: kansakouluun, kuten oppikouluista aikanaan, perusopetuksen sisälle näyttää syntyneen oma "kansakoulunsa": erityisluokat. Kun tähän koulumuotoon ohjataan jo 10 % koululaisista, hälytyskellot soivat.

Yhä suurempi osa oppilaista ei siis kykene käymään tavanomaista koulua tavanomaisella tavalla? Syitä voi teoriassa olla ainakin seuraavat: (1) 2000-luvulla lapsille on tapahtunut jotain sellaista, joka romahduttaa heidän toimintakykynsä koulussa. Koulu itsessään on ok. (2) 2000-luvulla koululle on tapahtunut jotain sellaista, joka romahduttaa sen toimintakyvyn oppilaitoksena. Lapset itsessään ovat ok. (3) 2000-luvulla koulu ei enää vastaa saman ajan lasten edellytyksiä opiskella. Koulu ja lapset ovat sinänsä ok, mutta eivät sovi toisilleen.

Jos olen Koskenniemeä yhtään ymmärtänyt, hän kannattaisi vaihtoehtoa 3. Meidän on ravisteltava tavanomaista tapaa pitää koulua.

Blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 31.12.2008

KUUKAUDEN KUVAT: Tällä kertaa kaksi (1) Koko koulun Viisikko oli huikea projekti

ENSIMMÄINEN BLOGINI PEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA ehti toimia 11 kuukautta MSN-spacessa helmikuusta 2006 lähtien. Lukukertoja oli blogin hylätessäni lähes 18 000, eli noin 1700 luettua sivua/kk. Tällä hetkellä tuolla "kuolleella" blogilla on 30 153 (15.10) eli noin 300 lukukertaa kuussa.

KUUKAUDEN KUVAT: Tällä kertaa kaksi (2) Henkilökohtaisesti tärkeä oli Matti Koskenniemi 100-symposiumi (kuva Tuomo Aalto)

TÄLLÄ uudella, tammikuussa 12. 2007 avautulla bloggerin blogialustalla vierailijoita käy enemmän. Blogin etusivulla on vierailtu 18.10 alkaen 10 320 kertaa, eli noin 150/päivä. Tähänastinen ennatys oli 13.11 205 vierailua. Tosi mukavaa.
Seuraavassa blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 31.12.08. Uusi blogi ensin.

PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II: Käsitellyt aiheet 12.1. 2007-31.12.2008.
Päiväykset ilman vuosinumeroa viittaavat vuoteen 2007. Boldatut ovat uusia lisäyksiä.

Aamu- ja iltapäivätoiminta ( 8.7) • Aamu-tv (24.09.08) • Afrotales ( 13.9) • Aggresio (16.7.08) • Aikapolitiikka (29.1.2008) • Aino Kontula (12.7.08) • Akvaario (24.10.08) • Alkuopetuslisä (26.3) • Alkusyksyn saldoa (17.10.08) • Anneli Rautiainen (30.9.08) • Antti W. Aro ( 12.10.08) • Antti Heikkilä ( 15.4) • Antti Lappalainen (30.9 ) • Antti Talvitie (11.12.08) • Anttu Koistinen (11.10) • Arto Laamanen (28.3.08)• Arviointi (7.1.2008) • Arvokasvatus-oppiaine (28.2.08 10.5.08) • Asko Leppilampi ( 12.11.08) • ATK-laitteet (18.10.08) • Aulangolla (5.3.2008 7.3.2008) • Aulis Pitkälä (7.11 1.2.2008 05.10.08) • Aurora-info (5.8.08) • Aurora 50 v (26.1 9.8 9.12 10.12 11.12 15.12 22.12) • Aurora-lehti (21.9) • Auroran koulun saneeraus (8.10 21.09.08 ) • Auroran päivä (2.3.2008 10.3.2007 8.3.2008) • Aurora-seminaari (23.8.08 2.9.08) • Auroran YU-joukkue (25.09.08) • Autot (19.6.08 6.7.08)

Barbro Högström (28.8.08 5.12.08) • Beatles ( 11.2.2008 11.5.08) • Blogi (12.1 17.2 22.2 3.11 8.9.08 29.09.08) • Blogilista (1.11.08) • Brobyggaren (sillanrakentaja) (8.12.08 10.12.08) • Budjetti (4.11.08)

Comenius-hakemus (26.3) •

Death Proof ( 27.12) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 • Diaspora II (26.7.08 29.7.08 1.8.08 11.8.08 14.8.08 15.8.08 17.10.08 18.12.08 )• Diaspora-paita (21.8.08) •Diasporapäivän rakenne (10.8.08) • Direktio-oikeus (25.1.2008) • Duuniblues (23.1) •

Eduardo Andere (4.9.08) • Educa (27.1 26.1.2008 27.1.2008) • Edunvalvomta (16.5.) • Eduskuntavaalit (19.3. 20.3) • EFQM ( 29.12. 30.12 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008) • Efecaf (18.1) • Eheytetty koulupäivä (16.2 2.3 12.3 17.3. ) • "Ei eläinkokeita. Käyttäkää mopoja" (12.708) • Eija Kaaro (26.09.08) • Ekaluokan muodostaminen ( 16.4) • Ekaluokkalaisen opas (24.11.08) • EKOAY (7.10 17.10 18.3.08 18.8.08 05.10.08 23.10.08) • ELA-opettajan paikkaa ( 11.10.08) • Elvis (8.12) • Eläkepalkka (5.1.2008) • Ensivaikutelma (29.4.08) • Eppujen tutustumispäivä (14.5208) • Eppuvanhempainilta ( 14.5.2008) • Eppuopas (17.9.08) • Erityisopetus (18.2 29.6 8.7 9.8 2.12.08 3.12.08 5.12.08) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • Erkki Komulainen (21.12.08) • ERP-HR (7.8.08) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Esko Aho (1.10.08) • Espoo 550 (4.9.08 5.12.08) • Espoon perinneyhdistys Aurora (26.8.08 4.12.08) •Espoon sivistystoimenjohtaja ( 12.8) • Esse (28.1.08 15.8.08) •Etevä-tapahtuma ( 8.11.09) • Etäluento ( 24.1.2008) •

Flooran päivä (13.5) • Fullan (1.4 14.6 7.9 16.10 ) • Fundamentalisti (1.2) • Futures ( 1.7) •

Googlen nettikalenteri ( 27.12. 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008) • Grasping the Furure (01.10.08) •

Haapajärvi (9.11.08) • Haitari ( 8.8. 08) • Hallitusohjelma (16.4) • Hankintakielto (25.11.08) • Hannu Suntio ( 23.10.08) • Harrastus ( 18.4) • Harri Pitkäniemi (21.12.08) • Helena Notkonen (3.12) •Heljä Misukka (24.4) • Homekoulut ( 8.2.2008) • Henkilökunnan jaksaminen (06.10.08) • Huippupomot (2.5.08) • Huoltajien kokous ( 4.11.08) • HUS (21.9.08) • Hyvä opettaja (24.8.08) • Hyvä opetus (15.4 18.5 21.10.08) • Hyvä, paha opettaja (19.5 23.5 ) • Hämeenlinnassa (20.9.08) • Hölmöläiset (13.9 10.10 20.1.2008 2.4.08 11.4.08 23.4. 08 7.5.08 10.5.08 13.5.08) •

Ihannekoulu (10.9.08 17.9.08 ) •Iltapäiväkerho ( 14.8) • Iltapäivätoiminnan koordinaattori ( 7.7 16.8) • Ilkivalta ( 11.10) • Ilon pedagogiikka ( 15.10.08 16.10.08) • iMovie (12.1.2008) • Ilpo Salonen ( 7.8.08) • Improving School Leadership (29.8.08) • Irmeli Halinen ( 30.9.08) • Irwin Goodman (9.2.2008) • Isäni ( 14.9) • Itsearviointi (13.1 11.4. 19.10)• Itsenäisyyspäivän lounas (4.12.08) • Itsekasvatus (1.4.08) •

Jaana Lemminkäinen (15.3.08) • JET (12.5) • Jarkko Mylläri (21.12.08) • Jiri Haapamäki (6.8.08 24.10.08) • Johanna Karimäki (1.4.08) •Johtajien johtamisesta (6.4 9.4) • Johtaminen ( 10.2.2008 12.9.08) • Johtamisen rooliteoria (12.10.08) • Johtokunta (22.3 6.9 21.9.2007 11.3.2008 30.09.08 06.10.08 24.11.08 26.11.08) • Jokelan koulu (8.11 19.11.) • JORY ( 30.10) • Jorma Munne (2.4) • Jouni Hörkkö (9.4.08) • Juha Juurikkala (15.10.08 16.10.08) • Juha Hyvärinen (28.6.08 19.7.08 14.8.08 06.10.08 ) • Juha Hyvärisen muistotili (14.7.08) • Juha Nurmi (7.8.08) • Juhani Hytönen (2.4.08 16.10.08 21.12.08 ) • Juhani Jussila (21.12.08) • Jukka Jokiranta (26.3.08 9.4.08 21.7.08) • Jukka Sarpila (8.4.08) • Jyrki Hämäläinen (19.3.08) • Järvenperän koulu (17.4) • JET (4.2) •

Kadonneet nuoret (17.8.08)• Kaisu Toivonen ( 22.2.08 24.7.08 28.7.08 7.8.08 23.09.08 12.11.08 ) • Kajaani (12.11.08) • Kalajärven koulu (21.9.07. 12.8.08 18.12.08 ) • Kalajärvellä ( 1.8.08 15.8.08)• Kantelu (22.1.) • Kari Evinsalo (20.8.08) • Kari Kuusisto (05.10.08) • Kari Uusikylä (21.12.08) • Kasvatusfilosofiaa (1.8 5.8 25.8) • Kati Tuurala (3.5.08) • Kari Uotila (05.10.08) • Kauhajoen tragedia ( 24.09.08 25.09.08 27.09.08) • Kauko Hämäläinen (9.4.08) • Kehittämiskeskustelut (15.5. 15.6 29.10 27.11.08 ) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2 7.10 14.10 10.11 17.11. 23.11. 24.11. 1.12 17.1.-08) • Kerhotoiminta (8.7 6.4.08 29.4.08 8.9.-08 10.9.08) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• KeSu (8.7 11.12 ) • Kesätunnelmia ( 30.6 2.7 6.7 11.7) • Kirjoituksen opetus (29.11.08) • Kirsi Lindroos ( 21.09.08) • Kirsi Tirri (21.12.08) • Kiusaaminen (23.5 4.9 6.9 11.9.08 ) • Kodin ja koulun yhteistyö (30.3 9.10 31.10 22.11. 23.1.2008 15.9.08 20.10.08) • KoKo (6.11.08 13.11.08) • Koko koulun näytelmät (10.1.2008 22.10.08 9.11.08) • Koskemattomuusuoja (22.7) • Koti & Koulu ry. (26.09.08) • Koti & koulu- www-sivut (07.10.08) • Koto ja Kahleet (20.8.08) • Koulujen lakkauttaminen ( 21.2. 27.3 25.6 8.7 9.8) • Koulun alku (14.8 16.8) • Koulukerhot (28.9.08) • Koulukiusaaminen (20.9 23.9 10.11.08) • Koulukuvaus (21.9) • Koulumestarin koulu (21.11) • Koulunkäyntiavustajat ( 23.9 17.10.08) • Koulunkäynnin historiikki Lippajärvellä • Kouluttajan arkea ( 3.5. 8.5 7.9 29.8 10.9 27.10 2.11. 19.1.2008 14.9.08) • Koulutuksen arviointi ( 21.9)• Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Koulupäivän alku (6.9.08) Kouluruokailu ( 9.1.2008 15.1.2008 15.8.08) • Koulu-uutisia (25.6) • Kriisiohjeita ( 23.09.08) • Kristina Wikberg (22.4) • Kuitinmäen koulu (25.11) • KULPS ( 9.5.08) • Kullervo (25.09.08) • Kunniamerkki ( 26.1) • Kuntavaalit (20.10.08 28.10.08) • Kuopio (14.3.2008) • Kuntavaalit 2008 ( 26.09.08) • Kurt Byma (05.10.08) • Kuukauden kirja (1.3.2008 1.4.08 2.5.08 16.7.08 31.7.08 31.8-08 1.11.08) •Kuusijuhla (14.12 15.12) • Kyselykone ( 6.5.08) • Käsitteet (1.8 4.8) • Kööpenhamina (1.5) •

Lakko ( 10.7 1.9 6.9 9.9.) • Lama (22.1.2008 28.12.08) • Lapsen hinta ( 1.3) • Lapsen salaisuus (31.8.08) • Lapsikeskenen kasvatus (1.3.2008 2.4.08) • Lapsuus (26.8 16.9.) • Lasten ja nuorten pahoinvointi (11.11.08) • Leena Krokfors (21.12.08) • Liisa Huokuna (14.3) • Liisa Tommila ( 30.10.08) •Lisärakennus (12.4.08) • Literacy (11.12.08) •Lomalla (6.8.08) • Lo-liitto ( 11.2. 26.3. 16.5 1.9 2007 17.2.2008 14.3.2008 16.3.08 6.12.08) • LO-tarvike oy (17.2.2008) • Lucia (11.12.08) • Lukkari (23.7.08) • Lukukauden arviointi (15.12.08) • Lukuvuoden arviointi (15.5.2008)• Lukuvuoden työ- ja loma-ajat (20.10.08)• Luokanopettajaksi (16.9.08) • Luokanopettajan päiväkirja (6.1.2008 15.3.2008) • Luokanopettaja-lehti (30.3 13.9 29.9 10.11 4.1.2008 5.4.08 14.4.08 24.10.08) • Luokkahenkin (14.4) • Luovuuslauantai (19.8.08) •Luunja (5.3 6.9 21.9.08 27.9.08 ) • Lähikoulut (4.2.) •

Maahanmuuttajaperheet ( 12.5.08) • Maija Daavittila (22.2.2008) • Mamma Mia (31.5) • Maria Montessori (31.8.08) • Marika Niemi ( 23.12.08) • Marjo Matikka (05.10.08) • Marketta Kokkonen (5.12.08) •Markku Sistonen (05.10.08) • Markku T. Hyyppä (6.12.08) •Martti (26.8.08) • Martti Merra (05.10.08) • Matti Koskenniemi 100 symposiumi (21.12.08) • Matti Sippola (6.12.08) • Media ( 21.7 11.8 23.9 14.2.2008 8.4.08) • Mediakasvatus ( 15.2.2008) • Median koulupuhe (8.7.-13.7.08) • Meidän luokka (14.4) • Mentorina (15.1 6.6) • Merivesiakvaario (6.8.08) • Merja Mantila- Knuuttila (9.11.08) • Michael Fullan (22.11.08 7.12.08) •Miehet (24.9) • Miesopettajat ( 15.8.08) • Motivaatio (13.6) • Mr. Bean (8.4) • Murrosikä (12.3.2008) •Muutokset ja lapsi (31.3. 5.5) • Muutoskoulutus (17.1. 24.1.2008) • Muutosote (21.9.08) •Muutosvastustus (5.5 15.7 19.1.2008) •

Nahkiaiset (9.9) • Nettikiusaaminen ( 15.2.2008) • Nivelbussi (12.8.08)• Nuorisovaltuusto (6.11.08)

Oliver Twist (30.7. 31.7 2.8 16.8 14.11 28.11.13.12 16.12 17.12 19.12 20.12 21.12) • Olli Poutiainen (19.8) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettaja-asunnot (05.10.08) • Opettajablogit (2.9.08) • Opettajainhuone (09.10.08) • Opettajaksi valinta ( 21.4 6.5) • Opettajan oma ote opetukseen (25.8.08) • Opettajan persoona (17.1) • Opettajan työ (20.4.08 31.8.08) • Opettajatv (9.1.2008 15.1.2008 2.4.08) • Opettajien ja päättäjien kohtaaminen (05.10.08) • Opettajien koulutus (30.10) • Opettajien rekrytointi ( 26.6 11.5.08 ) • Opettajien täydennyskoulutus ( 8.7) • Opettajien vaihtuminen (2.4) • Opetuksen laatu ( 8.7) • Opetuksen määrä (9.9) • Opetuksen tehokkuus (16.6.08) • Opetusalan VES-tilanne ( 10.7 25.1.2008) • Opetushallitus (8.4 13.8 9.9 2410 21.10.08 ) • Opetusministeri (1.5.08) • Opetusoppi (17.1. 25.2) • Opetussuunnitelma ( 8.7 4.2.2008 25.3.08 15.4.08) • Opetustoimenjohtajan säästöohjeet ( 12.11.08) • Opinmäki ( 4.3.2008) • Oppikirja (21.3.08) • Oppilasarviointi (14.1) • Oppilasparlametti (16.12.08) • Oppimateriaalit ( 27.2) • Oppimiskeskus (2.3 12.5 8.8. 10.8 7.10 10.1.2008 20.1.2008 29.1.2008 2.2.2008 29.3.08 2.4.08 7.9.08) • Oppimistulokset (22.3.08) • Oppitakuu • Osallisuus ( 21.11.) • Osmo Hupli (2.10.08) • Oulussa (21.2.2008) •

Paavo Kokkala (05.10.08) • Painotettu opetus /luokat (7.9.08) Pakkomuutos (14.7 15.7) • Palkat ( 9.9.) • Palautevartit (15.5)• Palkitseminen ( 25.1.2008 6.4.08) • Parakin jälleenrakennus (08.10.08 21.10.08 29.10.08 1.11.08 13.11.08) • Pariopettajuus (4.4) • Parhaat työpaikat (7.2) • Paula Ahonen-Rainio (24.11.08) • Pauli Puranen (17.11.08) • Pedagoginen ajattelu (14.9.09)• Pedagoginen johtaminen (4.11 9.11) • Pedagoginen suhde ( 15.4) • Pedagogy for tomorrow (30.09.08) • Pekka Himanen ( 26.10) • Pekka Silventoinen (21.12.08) • Peppi Pitkätossu (30.10.08) • Perinneyhdistys Aurora (27.2.2008) • Pertti Kansanen (21.12.08) • Perusopetus ( 12.7.07 23.3.08 29.3.08) • Peter Johnson (27.3) • Pil (14.6) • Pikku Prinssi (8.3.2008 2.4.08) • Planet Terror ( 27.12.) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 • Praha (28.10.08) • Pro Rexi 2015 (16.10 23.11. 29.11. 1.12 17.1.-08 ) • Producers (1.10) • Promootio ( 23.4 26.5. 27.5.) • Päivähoidon hallinto (13.10.08) •Päämäärä (13.10) • Pääsiäinen (20.3.08) •

Quest (13.11.08 18.11.08 19.11. 08 20.11. 08 21.11.08 23.11.08 7.12.08)

Raisa Cacciatore (16.7.08) • Rehtorin arkea (18.1 9.2 17.2 23.2. 27.2. 7.3 15.3 23.3. 26.3. 11.4. 12.4 9.5. 12.5 2.6 3.6 5.6 8.6 11.6 15.6 16.7 18.7 20.7 27.7 20.8 24.8 30.8 31.8 15.9 2.9 22.9 26.9 7.10 21.10 22.10 23.10 26.11 31.12. 3.1.2008 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 26.1.2008 3.2.2008 5.2.2008 18.2.2008 3.3.2008 11.3.2008 13.3.2008 17.-18.3.08 27.-28.3.08 14.4.08 23.4.08 24.4.08 17.-19.6.08 15.7.08 18.7.08 21.7.08 4.8.08. 22.8.08 24.8.08 10.10.08 24.11.08 25.11.08 20.12.08 22.12.08 27.12.08 30.12.08 31.1208)• Rehtorikiistat (21.8) • Rehtori-info (13.12 23.10.08 11.12.08) • Rehtorijaosto ( 18.8.08) Rehtori-monologi (26.3.08 9.4.08) • Rehtori tutkijana verkosto ( 22.09.08) • Rehtoriksi (26.4. 08 27.4.08) • Rehtorikoulutus (7.8 16.10 28.10 2.11 21.4.08 23.4.08 7.5.08 ) • Rehtorin työ (4.11 9.11) • Reijo Jouttimki (9.4.08) • Rektorsdagar 2008 ( 09.10.08) • Resurssit ( 8.7) • Retoriikka (19.2.2007 26.2.2008) • Rexi tutkijana-verkoso (1.4.08) • Riitojen käsittely (26.3.08) • Rock Concert (10.12 11.12) • Rogers Public School (19.11.08) • Ronja (28.2 3.4 11.4. 9.5. 17.5 21.5 28.5 31.5) • Ruotsin laivalla (18.4.8) • Ryhmäilmiöt (13.11) • Ryhmäintegraatio ( 6.9 3.10.2007 27.2.2008) • Ryhmäkoko (4.4 8.7 9.8 ) •

Salanäytelmä (21.7.08) • Saneeraus (2.5 4.1. 11.8 20.10 ) • Sanna Lauslahti ( 14.11.08 12.12.08 23.12.08) • Sari Sarkomaa (16.4 1.5.08 25.09.08) • Sata sanaa opetuksesta (31.11 10.1.2008 22.1.2008) • Satu Hellsten (16.12) • Sari Karjalainen (05.10.08) • Sarpilan Jukka (8.6 17.10) • Sata sanaa kasvatuksesta (18.2.2008 15.3.2008) •Sata sanaa opetuksesta (18.11 30.12. 31.12. 3.1.2008 27.2.2008) • School fo tomorrow (02.10.08) • Seurakuntanuoret ( 3.3.) • Sijaisopettaa (25.09.08 14.11.08) • Sirpa Wass (10.1.2008)• Sisäinen koulutus (30.10.08) •Sivistystoimenjohtajan paikka (9.9) • SixMix (31.3 4.4 5.5. 9.5. 2.6 3.8 31.8 10.10 ) • Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Studia Aurora (8.4.08) • Sukupuolten erot (18.2) • Suko (18.1)• Suomen Vanhempainliitto ( 31.10) • Suomi (13.4.08) • Sure (24.09.08) • Surkeakuntoiset koulut ( 28.4.08) • Surutyöohjeita (1.8.08) • Susanna Lehti (6.11.08) • Suunnittelupäivä ( 13.8) • Syksyn 2007 saldo (23.12) • Syksyn 2008 saldo (29.12.08) • Syrjäytyminen (25.9) • Syysloma (14.10.08) • Syyslomatoiminta (6.9.08 13.9.08 18.09.08 27.09.08 ) •Säästöt (12.7, 1.11.08 4.11.08 5.11.08 6.11.08 10.11.08 11.11.08 12.11.08 13.11.08 ) •

Taikausko (13.4) • Taito- ja taideaineet (23.12.08) • Tallinnassa ( 10.8.08) • Tanskalaiset koulut (28.4) • Tapakasvatus (11.10) • Tapio Erma (7.8.08 18.12.08) • Tapio Säävälä (30.9.08) •Tapio Toivanen ( 27.1.2008) • Tasa-arvo (1.4.08) •Tasotestit (8.1.2008) • Tavoitteet ( 8.7) • Teatterileikit (15.12.08) •Terho Pursiainen ( 31.7.08) • Tiedotustilaisuus (21.8.08 27.8.08 3.9.08) • Kettunen (24.3) • Timo Lankinen ( 8.1.2008) •TriMIx (31.8) • Tulevaisuuden koulu (26.10 15.2.2008 20.2.2008 5.3.2008 4.3.2008 24.2.2008 19.4.08 30.4.08) • Tulevaisuuden opettaja (26.10) • Tulevaisuuden rehtori (26.10) • Tulevaisuus- johtolankoja aihekokonaisuuksiin ( 02.10.08) • Tulevaisuuskasvatus (1.7 21.11 5.2.2008 4.3.2008 26.3.08 3.-4.4.08 6.8.08 9.9.08 10.9.08 30.9.08 01.10.08 02.10.08 07.10.08 13.10.08 ) • Tulipalo ( 24.7.08 27.7.08 28.7.08 30.7.08 15.8.08 20.8.08 27.8.08 2.9.08 3.9.08) • Tulipalon käsittely lasten kanssa (25.7.08) • Tulospalkkio (18.10 18.12. 14.1.2008) • Tunteiden rata kriisissä (27.7.08) • Tuntematon sotilas (18.8 28.12) • Tuntijako (9.8) • Tuntikehys (20.2) • (TIP) Turvallinen iltapäivä eli TIP (25.1. 8.3. 9.3. 17.3. 28.3. 21.4 15.6 25.7 23.8 27.8 6.9 27.9 26.9 29.9 11.10 23.10 6.11 29.3.08 11.4.08 17.6.08 7.8.08 9.8.08 11.8.08 15.8.08 29.09.08 5.11.08 10.11.08 11.11.08 23.11.08. 30.11.08 12.12.08 18.12.08 30.12.08 ) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • TVA (16.2.) • Tyytyväisyyskyely (4.12) • Työhyvinvointi (24.1. 27.2 10.8) • Työpaikkakokous ( 9.1.2008) •Työrauha (13.1.2008) •TVA (26.3) • Työpahoinvointi (20.1 12.10.08) • Työssä jaksaminen (28.09.08) • Työssä viihtyminen (15.2) • Työuupumus (29.10.08) •Täydennyskoulutus (9.4.08)•

Uimahallissa ( 21.10.08) • Ulkomaanmatkat (2.9) •

Vaalit (4.3 11.3 14.3) • Valintakokeet (6.5) • Valmiussuunnitelmakoultus (23.10) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • Vanhemmat (25.11. 4.12)• Varhaisnuoret (16.8.08) • Vanhempien kohtaaminen vaikeassa asiassa (19.10.08) • Veroilmoitus (4.5.08) • Vertaisryhmä (9.3.2008)• Vesot (24.1 20.9.08 ) • Vespa ( 23.5.08 17.7.08 30.10.08 ) • Veteraanit (8.12) • Via Dolorosa (4.4. 6.4 20.3.08) • Vieraita (7.10 12.11 26.11) • Viikin Normaalikoulu ( 11.5) • Viikkokirje ( 30.8.08 5.9.08 12.9.08 21.9.08 27.09.08 05.10.08 10.10.08 18.10.08 24.10.08 1.11.08 9.11.08 13.11.08 14.11.08 22.11.08 28.11.08 5.12.08 14.12.08) • Viisikko (20.10.08 1.11.08 26.11.08 29.11.08 1.12.08 3.12.08 4.12.08 7.12.08 9.12.08 10.12.08 11.12.08 12.12.08 13.12.08 19.12.08) • Virkistystoiminta (11.2.2008) • Vuoden luokanopettaja (24.3 15.3.08) • Vuosi 2007, arvointia (1.1.2008) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 • Vuosi sitten ( 18.3. 25.3. 1.4) • Väkivalta (9.9 7.2.2008) • WSOY (28.1) • W.R. Bion (13.11) •

Yhteislaulu (25.4.08) • Yhtenäinen peruskoulu (27.3. 19.4 ) • Yhteistoiminta (20.9.08) • Yhteisöllisyys (6.12.08) • Yksin pärjääminen (30.10.08) •Yksityiskoulut (25.3.08) • Yläasteen opetus (28.7 29.7) • Ympäristöteko ( 24.2)• YT (16.8 25.1.2008 18-8-08). YT-toiminnan johtaminen (18.2.2008)•

PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ ) Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07. Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).

• Agressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit (8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) •

Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) •

Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 • Euroopan tulevaisuuden haasteet (27.10) •

Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) •

Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) •

Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) •Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) •

Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) • Johtokunta (7.3.) •Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) •

Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) •Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) •Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) • Käsitteet, sanat (21.7) •

Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa (1.1.-07) • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) • Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) •”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9)• Länsiväylä ( 31.10 30.11) •

Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) •

OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali( 29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7- 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) •Oppimiskeskukset ( 9.12) •Oppimistulokset (7.12) • Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) •

Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) • Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) •Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia ( 28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) •

Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) •Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix ( 22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) • Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) •

”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) • Tuloksellisuus (10.6.) •Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus ( 28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä ( 8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) •Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.-07) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) •Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) •

Uinnin opetus (4.12) • Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) •

”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) • Veli Mannermaa (22.12.08) • Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus ( 8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) •

Yhtenäinen perusopetus (27.10) •

Äidit ja isät (27.9) •

Vuoden viimeinen päivä

KESKIVIIKKO oli minulla työpäivä. Aamusta alkaen purin kassissa edestakaskulkeneita vuoroaan odottamaan jääneitä paperiasioita. Vastailin kauan sitten lähetettyihin kysymyksiin. Annoin lausunnon avustaja-asiassa. Neuvottelin uudesta sope-oppilaasta. Lämmittelin hoitamatta jääneitä suhteita. Siirsin paperikoriin A-nelosia, joita ei enää tarvittu. Laukku ja mieli kevenivät kovasti. Toisella aivolohkolla päivitin kevään ohjelmaa.

ILTAPÄIVÄLLÄ pääsin koululle. Hiljaista oli. Parakkia siivottiin. Sain valmiiksi esityksen opettajien muuttokorvauksista.
Klo 16 oli sitten korkea aika jättää hyvästit vuoden 2008 töille. Lukkariurakan jatko odottaa kiltisti perjantaihin.

PS. Upeaa Uutta Vuotta 2009 Beatles-terveisin

TIP-toimintaa talviloman ajaksi (viikko 8)?

TIP-hanke on kokeilu, jossa etsitään toimivaa mallia lasten turvalliseen iltapäivään. Kokeilussa on pitkin matkaa otettu huomioon vanhempien näkemyksiä. Tähän liittyy myös nyt avattava pikakysely koulumme oppilaitten tarpeesta saada ohjattua toiminta talviloman aikana (helmikuun viikko 8).

TARJOSIMME Auroran huoltajille mahdollisuutta ilmoittaa lapsensa syysloman ajaksi ohjattuun TIP-toimintaan. Toimintaa kaipasi kuitenkin vain muutama yksittäinen perhe. Käytimme pikakyselyä uudelleen joululoman osalta. Tarvetta ei tuolloinkaan näyttänyt olevan. Teemme "varmuuden vuoksi" vielä pikakyselyn talviloman osalta. Rehtorin blogin oikeaan sarakkeeseen on avattu kysely, jolla kartoitamme alustavasti TIP- toiminnan tarvetta. Jollei suurta tarvetta ole, ei ole järkevää käynnistää tarkempaa selvittelyä tai suunnittelua. Pikakysely on auki 10.1. klo 7.59 saakka.

Koulutyön keskeytyspäivät 3-4 (7)

KUVA: Vähän hienot pulpetit Johannan luokassa.

MAANANTAINA oli siis aika palata konttorille. Koulusihteeri Riitta paapoi tunnetulla tarmollaan, että kaikki opettajille kuuluvat ohjauspalkkiot ehtivät maksuun.

Minä naputtelin kolme raporttia, joiden deadline on vuodenvaihteessa. Tekniselle osastolle oli kerrottava, että keväällä myönnetty talkoo-raha (500€) on käytetty luvalliseen tarkoitukseen. Kultuuritoimelle oli osoitettava, että Hölmöläisjuhlaan myönnetyille rahoille (5500€) löytyy kuitit. Siton kehittämisyksikölle oli raportoitava, kuinka meille myönnetty ylimääräinen (3000 €) kehittämisraha on auttanut meitä kehittymään.

Kun sisäposti ei kulje, kuoret oli itse vietävä kolmeen eri virastoon. Mutta nyt homma on hoidettu.

KUVA: Uusi massiivinen monistuskone. Huom oikein näyttötaulu!

TIISTAINA hahmottelin kevään ohjelmaa. Kun pääsin koululle, tein tsekkingin parakissa. Iso kasa pulpetteja oli tullut, ja puolen päivän aikaan myös uusi monistuskone (kaupunki on taas vaihtanut leasing-firmaa). Parakin pienet tekniset puutteet saataneen kuntoon ennen koulunalkua. Tietokoneita ei ole vielä siirretty paikoilleen. Harmi.

Tartuin tänään molemmin käsin lukkareihin. Ne menevät nyt uusiksi ainakin luokilla 3-6. Sain perusselvittelyt valmiiksi, ja huomenna pääsen pudottelemaan tunteja Kurreen.

Kolme päivää vuotta jäljellä: Syksyn 2008 saldo

KUVA: Syksyn arviossa käytetään filosofi Eero Ojasen tapa eritellä HYVÄN-käsitettä jäsentämään vastausta. Kuva lainattu Kantti.netistä

MASU täynnä Joulun juhlintaa sitä jaksaa taas hyvin käydä läpi päättynyttä syyslukukautta. Mitä saimme Aurorassa aikaan? Oliko syksy HYVÄ?

1. TEKNISTOIMINNALLINEN HYVÄ

POIKKEUSoloista huolimatta kouluopetus pystyttiin järjestämään kaikille oppilaille. 5.-6-luokille löytyi väistötilat Kalajärven koulusta. Auroran koulun saneeraus näytti siirtyvän suunnitelmissa eteenpäin. Harmi.

Vahvuudesta oli pois neljä vakinaista opettajaa (Mirja, Sirpa, Hanna-Leena ja Jukka S). Kaikille luokille saatiin opettajat, opettajia kyllä vaihtui syksyn aikana. Avustajamäärä kasvoi 16:een. Ela-opetusta vahvistettiin.

Sairauspoissaoloja oli paljon. Henkilökunnalla oli jo toista syksyä pitkiä flunssia, jotka eivät oikein millään ottaneet parantuakseen. Johtamisjärjestelmä vahvistettiin nimittämällä apulaisrehtorin poissaolojen varalta kaksi vararehtoria. Tiimit toimivat, mutta johtoryhmän kokouksia ei juuri pidetty. YT-istunnoissa käytiin paljon keskusteluja. Opettajien kehittämiskeskusteluista ehdittiin käydä noin puolet. Loput siirtyivät kevääseen.

Aikuisemme ovat monitaitoista. Osaamisemme oli lujimmalla kielten opetuksessa. Eräiden aineiden opetusta (mm. TN, TS ja LI) on painotettava eri tavoin keväällä.

Lukuvuosisuunnitelma toteutui. Kaikki luokat saivat välitodistukset jouluna.

Budjettia ei ylitetty- valitettavasti hankintakiellon vuoksi oppilaillemme ei pystytty hankkimaan kaikkia niitä tarvikkeita, joihin heillä olisi ollut oikeus. Mitään dramaattista vaille ei kuitenkaan jääty. Tietokoneiden käyttö kangerteli. Vain muutama televisio toimi. EFQM-arviointiin liittyviä tehtäviä siirtyi keväälle. Erillisellä kehittämisrahalla uusimme teatterivalolaitteistoamme.

Syksyn aikana tehtiin korvaavat hankinnat tulipalossa vaurioituneen irtaimiston osalta. Tilan ahtaus on melkoinen. Meillä ei ole säilytystiloja, tavaroita on käytävillä-ja saimme huomautuksen tästä palotarkastuksessa.

Tiedotus hoidettiin reissuvihkoissa, sähköpostilistoilla ja rehtorin blogin kautta.

Koululle myönnetty tuntikehys oli riittävä, ja se käytettiin suunnitellusti. TIP-hankkeen toinen lukuvuosi käynnistyi suunnitelmien mukaan. Tarjosimme toimintaa hyvin edulliseen hintaan. Oppimiskeskuksemme tarjosi mielenkiintoisia koulutustilaisuuksia, joista erityisesti opettajateatteri oli vallan uutta.

Auroran johtokunta kokoontui syksyllä kerran. Huoltajat ja henkilökunta asettivat ehdokkaansa johtokuntaan. Koti & Koulu ry toimi aktiivisesti; se järjesti mm. Aurora-seminaarin ja joulukuusten myynnin. Yhdistys huolehti myös Diaspora- ja Viisikko-paitojen tilaukset. Oppilasparlamentti valittiin, ja se kokoontui kaksi kertaa.


2. KOKEMUKSELLINEN HYVÄ

HENKILÖKUNTA antoi syksyllä joulukahveilla arvosanaksi 8,6 (viime syksynä 8,25). Saimme pitää tänäkin syksynä pitkän (4 päivää) syysloman. Poikkeustilanteemme vuoksi saimme ottaa käyttöön kaksi opettajakännykkää. Edelleenkin pääosa opettajista käyttää työasioissaan omaa puhelintaan! Epistä.

Vanhemmilta on saatu ystävällistä palautetta. Kesän ikävien tapahtumien tiedotusta blogissa kiitettiin. Varsinainen asiakastyytyväisyyskysely tehdään alkutalven aikana. Koululla käyneet kansainväliset vieraat ja rehtorin oma esimies antoivat hekin hyvin kannustaaa palautetta. Koulumme näkyi mediassa tulipalon uutisoinnin lisäksi myös myönteisesti. Opettaja-lehdessä oli aukeaman juttu Jirin akvaariosta. Tulevaisuuskasvatusta, jossa koulumme oli mukana, hehkutettiin oikein kansainvälisissä ympyröissä.

Kokemuksellisen hyvän tasolle kuuluu myös jaksaminen. Syksy koetteli meistä monia. Poikkeustapahtumat lisäävät työmäärä massiivisesti, eikä koulutoimella oikein ole suunnitelmia näiden töiden jakamiseksi kestävällä tavalla. Rehtorin ja apulaisrehtorin opetusvelvollisutta huojennettiin, mutta se ei kata lisääntynyttä työtä.

Varmasti mukavia asioita olivat henkilökunnalle virkitystilaisuutemme: Tallinnan risteily elokuussa ja Karonkka/pikkujoulu lukukauden päätteeksi. Viisikko-näytelmä tuotti suurelle joukolle hyvää meiltä.

Juha Hyvärisen kuolema tuntui koko syksyn ajan. Järjestimme hänelle muistotilaisuuden ja avasimme stipenditilin. Järkyttävän Kauhavan tapahtuman jälkityö hoidettiin ikävä kyllä "rutiinilla". Pelko jäi: koulukaan ei ole turvallinen. Poikkeuksellinen syksy on myös aiheuttanut monille lapsille ja aikuisille tilanteita, joista on tullut paha mieli.

3. OIKEUDENMUKAISUUDEN JA TASA-ARVON HYVÄ

Erityisesti TIP-hanke palvelee tämän ajan kovissa paineissa eläviä perheitä. Pystyimme tarjoamaan turvallisen iltapäivän yli sadalle lapselle ja kerhotoimintaa jopa 200:lle. Hanke edistää myös koulunkäyntiavustajien toivetta saada kokopäivätyö.

Jatkoimme avointa linjaa tiedotuksessamme. Pidimme huolta monista lapsista, joilla on vaikeuksia. Rehtori palkittiin työstään ruotsinkielisten toimijoiden kanssa "Brobyggaren"- tunnustuksella.

4. MORAALINEN HYVÄ

Moraalisessa hyvässä on kyse toiminnasta, joka edistää hyvää maailmassa. Koulutyö edistää aina sitä. Talossamme on paljon ja hienoja aikuisia, joilla on aikaa aikuisen nälkäisille lapsille.

Osallistuimme kahdella ryhmäintegaatioluokalla vuosikymmenten mittaiseen vammaisten lasten vanhempien taisteluun lasten oikeuksien puolesta.

Pitkäaikainen työmme taito- ja taideaineiden kasvatuksellisen merkityksen puolustajana on kantanut paljon hedelmää. Ilosanomaa on saatu viedä niin eduskunnan tiloihin kuin Opetushallituksen julkaisuihin.

Älä lue tätä: lastu lamasta

KARHUSTA ei saa puhua. Kun puhuu, se tulee. Niin vanha kansa.

LAMASTA ei saisi puhua. Kun puhuu, ihmiset masentuvat ja hautautuvat rahoineen kammareihinsa. Niinkö? Ehkä kuitenkin kannattaa puhua. Varsinkin kun valtiovarainministeri on vertaillut pian edessä oleva talvisotaan ja entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies peräti Harmagedoniin (Raamatussa luvattuun lopullisen sotaan hyvän ja pahan välillä).

PIAN alkava lama on omalla koulu-urallani laskutavasta riippuen kolmas tai neljäs. Ensimmäinen lama iski 1970-luvun lopulla. Toinen osui 1990-luvun alkuun, kolmas saman vuosikymmenen loppuun. Neljäs alkaa ensi vuonna.

VOI olla ihan viisasta palauttaa mieliin, mitä laman iskiessä kouluissa tapahtui. Tarkoitus ei ole masentaa vaan rakentaa kykyä kestää.

Ensimmäinen lama

1970-LUVUN lamaa en huomannut. Vasta myöhemmin olen lukenut, että Liinamaan hallitus uhkasi jopa pysäyttää peruskoulu-uudistuksen vuonna 1975 öljykriisin vuoksi. Peruskoulua karsittiin jo ennenkuin se pääkaupunkiseudulle ehti Valtioneuvoston päätöksellä poistettiin valinnaisaineet 7.luokalta, valinnaisaineen opetusryhmän minimikoko nostettiin 8:sta 16:een, oppiaineiden erikoiskursseista luovuttiin kokonaan ja valinnaisten kielten määrää supistettiin yhteen. Säästötavoite oli tuolloin 100 miljoonaa sen ajan markkaa.

Toinen lama

1990-luvun alussa kansantalous syöksyi syvään, 30-luvusta muistuttavaan lamaan. Pankkikriisi, joukkotyöttömyys, leipäjonot, syrjäytyneisyys ja velkasaneeraus leimasivat noita vuosia. Samaan aikaan Suomi sopeutui Euroon. Muuntauduttiin metsäteollisuusmaasta elektroniikkateollisuusmaaksi. Maatalous kävi läpi kivulloisen sopeutumisprosessin.

Kasinotalouden ja Neuvostoliiton kaupan romahdettua valtion talous oli räjähtää käsiin. Lama oli pahin minkään OECD maan koskaan kokema. Vuonna 1992 otettiin velkaa 2500 mk joka sekuntti. Hallitus ajelehti devalvaatioihin. Aluksi lähes konkurssitilassa ollutta Suomea johti Esko Ahon hallitus, sitten Paavo Lipposen hallitukset.

Julkista puolta "tervehdytettiin" vuoteen 1998 mennessä 57 miljardilla. Valtio leikkasi menojaan mm. kunnilta. Vielä 1993 kunnilla oli oikeus verottaa yrityksiä. Tuolloin oikeus poistettiin, ja tilalle tuli yhteisöverotus, jonka tuotosta valtio on ” rosvonnut” osan itselleen. Lisäksi rikkaat kunnat, kuten Espoo antavat kunnanapua köyhille. Kunnille annettiin korvaukseksi enemmän päätösvaltaa omiin rahoihinsa.

Koulujen kannalta tärkeää oli, että vuonna 1995 luovuttiin korvamerkitystä tuntikehyksestä. Kunta sai nyt rahaa valtiolta tiettyihin mutkikkaisiin indekseihin perustuen. Säädöksiä laadittiin niin, että kunnat saatiin innostumaan koulutoimensa tehostamamisesta. Kouluhallintoa supistettiin. Koulupiirit poistettiin jo 90-luvun alussa; Tarkoitus oli nostaa opetuksen laatua vapauttamalla kilpailu Koulujen kilpailuttaminen alkoi vuonna 1993 Hämeenlinnassa ja Helsingissä vuonna 1994- 1997. Nyttemmin kilpailua on supistettu (rahasyistä). 90-luvun alussa kouluja houkuteltiin hankkimaan itse raha mm.sponsoroinnin avulla. 90-luvun lopulla jarrut iskettiin päälle kuluttajalainsäädännön vuoksi. Vanhemmat ryhtyivät monin paikoin maksamaan alunperin ilmaisiksi tarkoitetuista asioista kuten retkistä ja leirikouluista. Tämä tulolähde tukittiin 2000-luvun puolivälissä lääninhallituksen tiukoilla tulkinnoilla maksuttomasta perusopetuksesta.

Koulujen määrärahoja leikattiin vuoden 1993 tasosta 1998:aan peräti 30%!! Opetushallituksen arvion mukaan määrärahat laskivat 1990-1994 16%. Pääosin leikkaukset kohdistuvat opettajien palkkoihin. Niitä leikattiin yksin vuonna 1992 10%, ja kolmessa vuodessa 25 miljardia.

Palkkamenojen leikkaus toteutettiin vähentämällä opetusta, lomauttamalla opettajia (usein neljän viikon lomautus) ja vaihtamalla lomarahoja vapaaseen. Kummankin "loman" aikana oppilaat olivat ilman opettajaa. Toinen tapa säästää oli suurentaa ryhmiä ja vähentää tarvittavien opettajatuntien määrää: viikkotuntimäärä pudotettiin minimin, tukiopetus- a kerhotunnit ajettiin alas. Palkkamenoja vähennettiin myös antamalla kieltoja palkata opettajille sijaisia. Tutkimusten mukaan vuosina 1992-1995 toteutettiin tuntikehysleikkauksia 84 %: ssa peruskouluja. Rajoituksia sijaisuuksien hoidossa toteltiin 82%:ssa. Opetusryhmiä suurennettiin joka toisessa koulssa. Opetusryhmiä yhdistettiin 39%:ssa koulusta. Ryhmäkoot kasvoivat 1-4 oppilaalla. Vuonna 1993 kunnat lomauttivat 21,6% henkilöstöstään

Tottakai myös tarvikemäärärahoja leikattiin. Oppikirjoja oli kierrätettävä, paperipyyhkeitä puolitettava. Kouluruokailumenoja karsittiin. Kiinteistömenoja karsittiin- mikä kaatui myöhemmin syliin mm. homeongelmina. Sähköä säästettiin.

Kouluja lakkautettiin ennätystahtia. Tavoitteena oli säästää sekä opettaja- että kiinteistömenoissa. Yhdelle rehtorille määrättiin useita eri yksiköitä johdettaviksi. Myöhemmin osoittautui kuitenkin, ettei oletettuja säästöhyötyjä syntyntykään. Mm. oppilaitten taksikuljetukset söivät säästöt. Viidessä vuodessa 1991-1996 kunnat sulkivat 434 koulua, ennätysvuonna 1993 peräti 133 koulua. Vielä 80-luvulla oli lakkautettu 10-15 koulua vuodessa.

Kolmas lama

Talous alkoi kasvaa voimakkaasti syksyllä 1996, mutta kuntatalous ei. Vienti veti, mutta lama jatkui kunnissa. Lomautuksiin tartuttiin jälleen. Kun vuonna 1996 lomauttavia kuntia oli 0,7% , vuonna 1997 arvioitiin, että samana vuonna lomautetaan 1,8% ja 1998 1,5% henkilöstöstä. Vastaiskuna opetusministeri pyysi lääneiltä lomautuksista selvitystä 1997. Opettajien lomautusten osalta käänekohdan muodostivat Vantaan lomautukset. Vuonna 1998 julkisen paineen alla ja lääninoikeuden päätöksen johdosta lomautukset leimattiin vuosikymmenen häpeäksi mm. Hesarin pääkirjoituksessa. Lopulta säädöksiä muutettiin niin, että lomautus tuli todella vaikeaksi.

Koulujen lakkauttaminen sensijaan jatkui. Vuonna 1998 oikeuskansleri joutui puuttumaan Pohjois-Suomen koulujen lakkauttamisiin; oppilaitten koulumatkoihin tarvittu aika alkoi olla aivan kohtuuton. Lakkauttamiset jatkuvat yhä nyt erityisesti lapsimäärän laskusta johtuen.

2000-luvulla koululaitosta on uhannut polarisoituminen kuntien taloudellisen tilanteen eriytymisen vuoksi. Opetushallitus julkaisi syksyllä 2007 koulutuksen tasa-arvoa koskevan selvityksen. Sen mukaan tuki- ja erityisopetuksen saatavuudessa sekä kouluterveydenhuollon palveluissa on kuntien välillä suuria eroja. Joka kymmenes kunta ei tarjonnut aamu- ja iltapäivähoitopalveluita.

Vuonna 2008 hallitus käynnisti useita hankkeita, joiden tarkoitus oli kehittää opetuksen laatua. Kerhotoimintaa haluttiin lisätä. Luokkakokoja haluttiin pienentää. Saas nähdä, kuinka näiden hankkeiden käy.


Mitä voimme oppia neljättä lamaa ajatellen?

Lähtötilanne lamaan on kouluissa tänään- niin väitän- huonompi kuin 90-luvulla. 2000-luvulla vain rikkaimpien kuntien koulut ovat tilanteessa, joissa on jotain, mitä leikata. Lähtötilanne on siinä suhteessa hirvittävä ja hirvittävän epätasa-arvoinen. Monet kunnat - kuten Mikkeli- ovat jo nyt lomauttaneet opettajansa, ajaneet alas täydennyskoulutuksen ja tarvikerahat. Mitä niissä kunnissa enää voidaan tehdä?

Koulujen menoja voidaan ryhmitellä monin tavoin. Suurimmat erät liittyvät henkilökunnan palkkoihin (opettajat rehtorit, avustajat, muu henkilökunta). Toinen suuri erä on kiinteistömenot (vuokrat, lämmitys, sähköt). Kolmas erä on koulukuljetukset, neljäs kouluruokailu ja viides tarvike-jne. rahat.

Palkkamenojen vähentäminen

Palkkamenoja vähennetään vähentämällä työntekijöiden määrää tai palkallista työaikaa tai laskemalla palkkatasoa. Rehtorien määrää vähennetään yhdistämällä kouluja. Opettajien määrää vähennetään yhdistämällä kouluja, luokkia ja opetusryhmiä. Kaikista virkatyypeistä tingitään. Avustajia vähennetään. Oppilashuollon henkilöstöä ei palkata lisää, eikä sijaisia oteta.

Palkallista työaikaa vähennetään vähentämällä ei-pakollisia tunteja kuten vapaaehtoisen kielen tunteja, kerho- ja tukiopetustunteja. Jakotunneista luovutaan. Osa opetuksesta annetaan suurryhmissä (esim. 100 oppilasta). Keinostoon kuuluu myös leikata sijaiskuluja (ei koulutuspäiviä, ei palkata sairauslomasijaisia...) ja opettajien lomauttaminen. Palkkapottia pienennetään myös vaihtamalla lomarahoja vapaapäiviin, jolloin ei palkata sijaista. Suomessa ei ole sitten 1930-luvun laman leikattu opettajien palkkoja. Tuolloin leikkaus oli 5 %.

Toisin kuin luullaan, opettajat voidaan kunnallisen virkamieslain perusteella lomauttaa. Tämä näkyy oikeusistuinten päätöksistä. Lomautus tulee kuitenkin toteuttaa niin, että lapset saavat joka päivä opetussuunnitelman mukaista opetusta. Ja se on vaikeaa. OAJ ajaakin lainkiristämistä.

Muut menot

Tällaisen yksinkertaisen ihmisen mielestä paras keino leikata kiinteistömenoja olisi laskea kiinteistöjen vuokria. Niin ei varmaan kuitenkaan tehdä. Niinpä keinoksi valittaneen koulutilojen käytön tehostaminen. Koulujen lakkauttaminen ja yhdistäminen tullee jatkumaan. Saneerauksia lykätään? Lämpötiloja lasketaan. Valot sammutetaan. Ilmastoinnit pysäytetään yöksi.

Kouluruuan hintaa alennetaan poistamalla kalliit ruoka-aineet. Keittiöitä yhdistetään.

Tarvikemäärärahoja leikataan. Opetus toteutetaan vanhoilla kirjoilla. Tietotekniikan käyttööottoa hidastetaan. Monistusta rajoitetaan. Erityisoppilaiden koulukyydeissä siirrytään takseista busseihin.

Kaikille kouluopetusta koskeville leikkauksille voi tulla yllättävän kova hinta. Professori Jukka Sarjalan mukaan opettajien lomauttaminen 90-luvulla romahdutti koulujen työmoraalin.

Kouluissa leikkausten vaikutukset kasautuvat etenkin heikoimpien oppilaiden kohdalle. Heiltä vietiin 90-luvulla heidän tarvitsemansa tukitoimet. Kerhotoiminnasta käytännössä kokonaan luopuminen koski erityisesti heitä. Heidät jätettiin seisomaan lumihankeen. Niin myös se, että laman aikana arvioitiin erityisopetuksen resurssien laskeneen jopa 60%!

Ratkaisut tuntuvat pitkään. Tukiopetuksen karsiminen näkyy kymmenenkin vuoden päästä syrjäytymisenä. Lamasta alkanut koulujen lakkauttaminen ei ole hellittänyt. Opettajien täydennyskoulutuson jäänyt monessa kunnassa supistusten tasolle. Oppilashuollon ja mielenterveyden jonot kostautuvat. Kuinka monta Jokelaa ja Kauhajokea Suomi kestää?

" Laadukkaat, kalliit palvelut tuotettuina ylimiehitetyllä organisaatiolla olivat totuuksia, joiden esille vieminen koettiin shokkina". Niinpä. Lama kuulema pelasti yhtenäiskoulutyyppisen peruskoulun. Ilman sitä uusliberalismi olisi imaissut koko perusopetuksen. Vai niin.

Vanhoja Kasvatus-lehtiä lukiessa suorastaan hätkähtää. Vuonna 1972 Eino Hautakangas (Kasvatus 3(6), 357-361) kirjoitti: " Koulutusmenot ovat Suomessa UNESCOn tilastojen mukaan kansantuloon verrattuna maailman korkeimpia, kun taas suoritteet, tulokset eivät kansainvälisten koulusaavutusmittausten mukaan ole aina kehuttavia."

Paljon on muuttunut 35 vuodessa. Nyt tilanne on päinvastainen. OECD:n vuonna 1995 julkaistun kolmannen kansainvälisen koulutusjärjestelmien vertailun mukaan Suomi käytti v. 1992 eniten bruttokansantuotteestaan koulutukseen (7,9%). Vuonna 1997 julkaistussa viidennessä selvityksessä bkt-osuus oli enää 6,6 (koski vuotta 1994) jne. Useimmissa OECD maissa lisättiin 90-luvulla rahaa koulutukseen. Suomi taas teki suurimmat leikkaukset: Olimme pudonneet vuoden 1992 ykkössijalla julkisista menoista vuonna 1995 jo alle alle keskiarvon. Keskitasolla olemme yhä. Suomalainen koulutus on siis erinomaisen tehokasta.

Vuonna 2001 tiedettiin Opetushallituksen tekemän selvityksen pohjalta, että "perusopetuksen 1.-6.vuosiluokkien opetukseen käytettävät määrärahat ovat pysyneet pitkään muuttumattomina ja erityisesti opetukseen käytettävien menojen osuus on laman jälkeen jäänyt monissa kunnissa todelliseen kuoppaan.

Vuonna 2008 Suomi on oppimistulosten ihmemaa alle keskitason kustannuksilla. Kuinkahan paljon meillä on varaa ajaa menoja alas, ennenkuin myös tulokset alkavat laskea vapaassa pudotuksessa. Ylijohtaja Aslak Lindström (1997) kuvasi 90-luvun lamaa sanoin: irtain lähti, mutta perusrakenne jäi. Kuinkahan nyt käy? 2000-luvulla ollaan juuri uusimassa erityisopetusajattelua. Suuri vaara on, että ainoa asia, joka toteutuu, on erityisen tuen määrän väheneminen

Upeaa: Joulu venyy viikonloppuun

UPEAA, eikö. Kun joulaatto on keskiviikkona, niin ihan tavallinen ihminenkin saa viidettä päivää pitkän joululoma. Pyhien päälle vielä viikonloppu.

Olen jouluihminen. Tai jouluasiakas, kuten vaimon kanssa olemme sopineet. Minun osaltani joulunvalmistelutouhut ovat luetut, mutta joulusta nautin. Oikeasta joulukuusesta. Musiikista. Ruuista. Äidin tekemästä lihapiiraasta oikeassa lihaliemessä. Vaimon kattamasta joulupöydästä moninen herkkuineen. Juomista. Pienen jäljellä olevan suvun kohtaamisesta. Rituaaleista, kuten haudalla käynnistä. Lahjoista. Pyjamassa vietetyistä päivistä. Leffoista. Kirjoista. Nukkumisesta ihan silloin kun huvittaa.

SIITä , että ärsyketulva, johon on reagoitava, vaimenee. Siitä, että on aikaa unohtaa aika. Siitä että on varaa hitaaseen aikaan.

Suomenkielisen opetuslautakunnan puheenjohtaja vaihtuu

KUVA: Sanna Lauslahti ja Marika Niemi. Kuvat lainattu heidän omilta nettisivuiltaan.

SUOMENKIELISEN opetuslautakunnan puheenjohtajuus on sovittu Kokoomukselle. Lautakunnan puheenjohtajana on toiminut 2005-2008 Sanna Lauslahti. Tänään hänen nettisivuiltaan voi lukea, että puheenjohtaja vaihtuu. Iso harmi. Mutta se kuuluu politiikkaan. Tehtäviä kierrätetään, ja näin kerätään laajaa osaamista.

Kiitos, Sanna, hienosta työstä!

On ollut etuoikeus tehdä Sannan kanssa töitä. Auroran koulun TIP-hanke on käynnistynyt nimenomaan hänen ja Pia Kauman aloitteesta. Iloa uusiin haasteisiin HUSsissa. Siellä(kin) tarvitaan fiksuja ihmisiä.

UUSI lautakunnan puheenjohtaja on Espoon Kokoomuksen nettisivujen mukaan KTM, opettaja Marika Niemi.

Koulutyön keskeytyspäivä 2(7)

KUVA: Opettajalehdestä lainattu kuva Topelius-musiikkinäytelmäprojektista, joka toteutettiin keväällä 2005 Aurorassa.

AAMUPÄIVÄ hurahti kirjoittaessa Opetushallituksen tilaamaa artikkelia, joka innostaisi taito- ja taideaineille ystävälliseen toimintakulttuuriin. Deadline oli tänään. Ehdin. Eikä siitä ehkä ihan huono tullut. Aihe oli tärkeä. 10 sivuun mahtui itsellekin uusia ajatuksia:-).

Sopimuksen mukaan artikkelin tulee olla ennen julkaisematon, joten en saa panna sitä tänne näytille. Ja kuka niin pitkää jaksaisikaan lukea? Jutun juonen kai kuitenkin saa paljastaa?

Tarkastelen artikkelin aluksi toimintakulttuurin käsitettä pedagogisesta näkökulmasta. Toisinoppiminen on harvoin käytetty käsite, ja tarkoitan sillä tässä muusta kuin oppitunneista ja opettajan opettamisesta oppimista. Kytken käsitteen Koskenniemen yli 60 vuotta sitten lanseeraamaan koulun elämänpiirin käsitteeseen. Koulut eroavat sen suhteen, millaisia oppimisen ja kasvun ympäristöjä ne ovat ja millaisia toisinoppimisen mahdollisuuksia niissä oppilailla on. Ehkä meidän kaikkien pitäisi ottaa tämä idea vakavasti.

Sen jälkeen pohdin, missä suhteessa taito- ja taideaineet ovat omaleimaisia ja millaisin tilantein ja käytännöin niille tyypillistä omaleimaisuutta voisi valuttaa koulun elämänpiiriin "tarjoumiksi", joihin ainakin osa oppilaista tarttuu. 20 vuoden aikana Aurorassa on ehtinyt kertyä kokemuksia varsin monista oppimisen mahdollistajista sirkusturneista sijaisopettajina toimiviin taiteilijoihin, ja kulttuurisiestoista koko koulun näytelmiin. Kun jumppasaliin kasvaa Getsemanen puutarha tai ulkovessa muuttuu bändikämpäksi, on kyse toisin oppimisen mahdollistamisesa toisinkäyttämällä resursseja, rakenteita, aikaa ja tilaa.

Taito- ja taidekasvatusta tukeva toimintakulttuuri on myös mielensisäinen ilmiö: joustavien käytänteiden arvo- ja olettamusperusta. Artikkelin lopuksi tiivistän tuota perustaa kahdeksaksi väiteeksi, jotka taitoihin ja taiteeseen kasvattavan tulisi hyväksyä. Väitteiden tueksi esitän siteerauksia pyytämistäni opettajiemme ja oppilaittemme kirjeistä.

ILTAPÄIVÄLLÄ ehdin konttorille purkamaan opettajien ja avustajien virkavapausanomuskasaa. Sain tuhottua sen kokonaan.

Talo oli rauhallinen. Sisäposti ei kulje. Puhelin ei soi. Hiljaista oli myös emailissa. Hyvösen Timppa toi uudella hopeanuolellaan joulusinappia. Nam. Parakkia viimeisteltiin. Nuorisojoukko oli nostanut pyörätelineen koripallotelineen päälle joulukuusen tapaiseksi. Oli korkea aika sulkea klo 16.20 konttorin ovi ja kadota joululomalle. Hyvää Joulua!

Rehtori Veli Mannermaa kuollut

EILESSÄ Helsingin Sanomissa oli suru-uutinen: Veli Mannermaan kuolinilmoitus. Veli teki elämäntyönsä Espoon Vanhankylän kansakoulussa, jonka nimi muuttui peruskouluun siirryttäessä Niipperin kouluksi. Minulla oli ilo tutustua häneen nuorena opettajana, kun saimme muuttaa häneltä vapautuneeseen Niipperin opettaja-asuntolan johtaja-opettajan isoon ( 82m2) asuntoon. Lapsistamme erityisesti Riku ehti käydä hänen johtamaansa lämpimän kotoista ja välitöntä koulua.

VELI jäi eläkkeelle 1980-luvun puolivälissä, ja hänen työtään Niipperissa jatkoi Margit Kasanen. Veli "Musti" Mannermaa oli pidetty kollega ja hauska seuramies. Oikein vanhan ajan monitoimikoulunjohtaja.

Veli Mannermaa on siunattu haudalepoon Jyväskylässä. Nuku hyvin, Veli!

Koulutyön keskeytyspäivä 1(7)

KUVA: Vasemmalla silmällä selailin tänään myös tammikuun Luokanopettajan ensimmäistä versiota. Vielä on naputeltava pari juttua lisää, jotta lehti on riittävän painavaa tavaraa :-)

KOULUSIHTEERI Riitta ja minä ahkeroimme lähes tyhjässä talossa. Koululaisten joululomaan mahtuu tällä kertaa vain seitsemän työpäivää. HUH! Sinä aikana pitäisi tehdä yhtä ja toista ja saada luokille uudet lukkarit.

Tämän maanantain urotekona oli laskea koulun tuntikehystilanne ts. kuinka paljon liikkumavaraa meillä on kevään ohjelman järjestämisessä. Onneksi on.

Karjalaisen Sari uhrasi lomapäivänsä ja tuli ystävällisesti kehittämiskeskusteluun. Hyvä keskustelu olikin.

PÄIVÄN luova teko on yrittää viimeistellä vimmatusti artikkeli Opetushallituksen keväällä ilmestyvään julkaisuun, jolla tuetaan taito- ja taideaineita. Minulta on pyydetty juttu siitä, millaisia mahdollisuuksia löytyy koulun toimintakulttuurista.

Matti Koskenniemi 100 symposium 19.12.2008

KUVA: Symposiumin aluksi luettiin kasvatustieteen laitoksen johtajan Marja Martikaisen tervehdys. Siinä muistutettiin mieliin, että nimenomaan Matti Koskenniemi perusti laitoksen. Professori Juhani Hytönen toi tilaisuuteen Soveltavan kasvatustieteen laitoksen terveiset.

- Päivitetty 22.12.-

SUOMEN kasvatustieteen grand old manin, professori Matti Koskenniemen syntymästä tuli 19.12.2008 kuluneeksi 100 vuotta. Tapahtuman kunniaksi Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos ja soveltavan kasvatustieteen laitos järjestivät symposiumin. Paikalla oli merkittävä joukko Koskenniemen oppilaita, työtovereita ja hänen elämäntyönsä ihailijoita.

JUHANI HYTÖNEN muisteli Koskenniemeä opettajankoulutuksen uudistajana. " Koskenniemeillä oli iso vaikutus siihen, että luokanopettajantutkinnosta tuli vuonna 1978 akateeminen loppututkinto." Koskenniemen opettajanäkemys elää yhä tutkivan opettajan ihanteessa. Koskenniemi korosti didaktista luovuutta.
- Opettaja ei ole opetusteknikko, jonka osaamisen perustuu tiettyihin tyyppiratkaisuihin, toisin kuin ns. teknologisessa koulukunnassa ajateltiin, Hytönen korosti.


DOSENTTI, yliopistonlehtori Harri Pitkäniemi pohti omassa esitelmässään, ovatko kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimusperinne todellisuudessa niin erilaisia kuin tavataan olettaa - taustaideologioita kuitenkaan unohtamatta. Hänen mukaansa uusi integroiva lähestymistapa on tekemässä läpimurtoa.
- Tulevaisuudessa ainakin osa tutkimuksista pitäisi suunnitella siten, että monometodeja (= laadullinen ja määrällinen) integroidaan, jolloin päästään tutkimukseen, jossa yhdistetään niiden "parhaat puolet"; Tutkitaan olennaisia ja haasteellisia asioita, mutta huolehditaan samalla myös tulosten yleistettävyydestä.



PROFESSORI Kirsi Tirri alusti koulusta hyvänä työpaikkana. Esitelmä pohjautui laajaan kansainväliseen tutkimukseen haasteista huolimatta hyvin menestyvistä kaupunkikouluista.
- Uudeksi kasvatuspääräksi on nousemassa globaali maailmankansalainen. Tämä asettaa vaatimuksia rehtoreille moraalisina esimerkkeinä ja opettajille eettisen sensitiivisyyden suhteen, Tirri muistutti.

KUVA: Rehtori Martti Hellström esitteli pienimuotoista tutkimustaan Matti Koskenniemen ajatusten vaikutuksista tämän päivän kouluissa videoesityksen avulla. (Kuva Tuomo Aalto)

Hellströmin kohdejoukkona ollut vuosina 1974-77 luokanopettajaopiskelunsa aloittanut kurssi koki Koskenniemen pedagogiikan yhä itselleen tärkeäksi. - Vanhana starbanakin kuljen yhä Koskenniemen viitoittalla tiellä, siteerasi Hellström yhtä vastaajaa.

Ks. lisää.



Professori Leena Krokfors ja tutkija Jarkko Mylläri hämmästyttivät yleisöä uusimman tekniikan uskomattomilla mahdollisuuksilla koota ja analysoida observointiaineistoa koululuokasta. Soveltavan kasvatustieteen laitoksen InnoSchool-projektin ja Koskenniemen klassisen DPA-tutkimushankkeen sukulaisuus tuli mainiosti esille.



PÄÄTÖSESITELMÄN piti symposiumin isä, emeritus-professori Pertti Kansanen. Hän tarkasteli Koskenniemen didaktisesti ajattelevan opettajan käsitettä.
- Koskenniemen mukaan se, että opettaja ratkaisee itsenäisesti käytännön ongelmat, johtaa todennäköisimmin korkeatasoiseen tuloksiin. 2000-luvulla opettajan ajattelu on kansainvälisesti dynaaminen tutkimuskohde, ja vaikka eri syistä suomalaistutkijat puhuvat nykyään pedagogisesta ajattelusta, käsitteellä on siteet Koskenniemen didaktisesti ajattelevan opettajan käsitteeseen, Kansanen muistutti.



ESITELMIEN jälkeen käydyn keskustelun puheenjohtajana toimi emeritusprofessori Juhani Jussila.

Ensimmäisenä pyydetyn puheenvuoron käytti niinikään vasta emeritusprofesoriksi siirtynyt Kari Uusikylä

KUVA: Uusikylän mukaan Koskenniemen ideat ovat olleet kestäviä on sitten kyse kvalitatiivisesta otteesta, observointimetodista, opetuksen moraalisesta luonteesta tai opettajan didaktisesta ajattelusta.
- Tai siitä näkemyksestä, että opetusta voidaan tutkia monesta näkökulmasta, mutta ainutlaatuisena ilmiönä se on nimenomaan kasvatustieteen tutkimuskohteena, Uusikylä päätti.

Koskenniemen oppilas emeritusprofessori Erkki Komulainen pohti hänkin didaktisesti ajattelevan opettajan käsitteen syntyä:
- Oleellista ideassa oli, että opettaja ei seuraa mitään kaavaa, vaan joustaa ja ottaa tilanteen ehdot huomioon. Koskenniemi puhui ns. ilmaantuvasta tavoitteesta. Opettajan kannatti joustaa suunnitelmistaan, kun tunnin aikana oppilaat innostuivat jostain muusta arvokkaasta (itsemotivaatio).

KUVA: FT Pekka Silventoinen muisteli lämmöllä omaa opettajaansa ja kiitteli symposiumia, jossa Koskenniemen tärkeät ajatukset nostettiin nuorempienkin kuultavaksi- Se lämmittää vanhan miehen sydäntä.

Virallisen osuuden jälkeen osallistujille oli luvassa palkinto: pientä syötävää ja juotavaa sekä Erkki Komulaisen kiehtovasti kokoama kuvaesitys Koskenniemen ja hänen perustamansa laitoksen historiasta.

Matti Koskenniemi
(1908-2001)



Matti Koskenniemi on erityisen tuttu vanhemmille luokanopettaja- polville yhtenä huomattavimmista suomalaisista didaktiikan tutkijoista. Hänen yhdessä Kaisa Hälisen kanssa v. 1970 kirjoittamansa ”Didaktiikka- erityisesti peruskoulua varten” oli tärkeä tenttikirja ja alan klassikko.

Koskenniemi syntyi 1908 Iidassa Japanissa lähetyssaarnaajapapin perheeseen. Hän valmistui Turun yliopistosta kemia pääaineenaan vuonna 1930. Pätevöidyttyään Koskenniemi toimi kansakoulunopettajana ja sittemmin kansakouluntarkastajana. Väitöskirjassaan Soziale Gebilde und Prozesse in der Schulklasse (1936) hän tutki oman koulunsa oppilaiden muodostamaa sosiaalista yhteisöä ja toi tieteelliseen keskusteluun sosiometrisen menetelmän yhtenä ensimmäisistä maailmassa. Koskenniemi nimitettiin kasvatusopin professoriksi Jyväskylän yliopistoon 1944 ja kasvatus- ja opetusopin professoriksi Helsingin yliopistoon 1955.

Peter Petersenin reformipedagogiset ideat juurtuivat Koskenniemeen, ja hänen kauttaan kansakoulupedagogiikkaan. Koskenniemen teos Kansakoulun opetusoppi (1944) olikin vedenjakaja uuden ja vanhan pedagogiikan välillä. Koskenniemelle sosiaalinen kasvatus oli kaiken koulukasvatuksen ja opetuksen perusta

Tutkija Koskenniemeen liitetään ennen muuta pitkäkestoinen ”The Development of Young Elementary School Teachers”-tutkmus (1965) sekä Didaktisen Prosessi Analyysin tutkimushanke. DPA:n tutkimusajatuksella on ollut suuri vaikutus nykyiseen suomalaiseen opetuksen tutkimukseen. Koskenniemen opetuksen teoriaa käsittelevä Opetuksen teorian perusaineksia (1968) muodostui alan klassikoksi.

Kasvatustieteen professorin virasta Matti Koskenniemi erosi täysinpalvelleena 1972. Matti Koskenniemi kuoli 11.12.2001 lähes 93 vuotiaana.

Hyvää Joulua!

KUVA: Jos klikkaat tästä, kuva alkaa välkkyä.

UPEAA joulua kaikille. Auroran oppilaitten joululoma jatkuu tiistaihin 6.1.2009 saakka. Koulu alkaa oppilailla klo 9.00. Koko henkilökunnalla on työpaikkakokous klo 8-9. Ensimmäisen kouluviikon aikana alkuopetus noudattaa normaalia työjärjestystä, 3.-6.luokilla on luokanopettajanviikko. 3.-6.luokat ovat ke-pe koulussa klo 9 - 13.30, paitsi perjantaina, jolloin 5.-6.luokilla koulu jatkuu katsomusaineiden vuoksi klo 14.15:een.

REHTORI on tavoitettavissa viikolla 52 ma-ti ja viikolla 1 ma-ke ja pe varmimmin puhelimitse 045 111 8156.

Takaisin "kotiin"

KUVA: Parakissa ihan kaikki ei vielä toimi: Yhden vessan viemäri ei vedä, ja ilmastoinnissa oli katkoksia. Mutta vähät niistä, diaspora on nyt ohi.

PERJANTAIAAMUUN oli järjestetty koko henkilökunnan yhteiset joulukahvit. Tällä kertaa esteettinen osuus oli jätetty rehtorin joulupuheen varaan:-) Analysoin siinä päättyvää syksyä ja pohdin tällaisista tilanteista selviytymisen salaisuutta: ketään poissulkematonta välittävää yhteisöllisyyttä.

Koti & Koulu ry. oli jälleen hankkinut kauniit kukat, jotka saimme ojentaa henkilökunnalle. Lopuksi katsoimme pienen clipsin torstaisesta rock-konsertista.

KOULUN käytävät täytti iloinen sorina, kun opettajat ja oppilaat pääsivät muuttamaan takaisin omiin luokkiinsa.

ITSE lähdin koululta jo aamupäivällä oman esimieheni luvalla osallistumaan suomalaisen kasvatustieteen suuren miehen Matti Koskenniemen syntymän satavuotissymposiumiin. Kiinnostuneet löytävät pitämäni esitelmän tiivistelmän osoitteesta
http://rehtoritutkijanaverkosto.blogspot.com/

Viisikko-paidat tulivat

KÄVIN tänään noutamassa Paitamyllystä viime viikon lauantaina tilatut Viisikko-paidat. Paidan tilanneet voivat lunastaa niitä perjantaista alkaen Koti & Koulu ry:n ihmisiltä T-paita 10 €, ja college 20 €.

Kalajärvelle pokkaa Aurora

KUVA: Karakallion 8. luokkalaisten (ex-aurora- laisten) bändi heitti naamiokeikan. Kuva: Jenni Kauppi.

HIENO konsertti (tuotanto RipaSchirayProductions). Kahdeksan bändiä. Salissa melkein 600 lasta, nuorta ja aikuista.

Auroran opebändi oli lämppäri ja heitti avaukseksi kiitoslaulun.

sävel " Tear it up"

1.Kalajärvelle pokkaa koko Aurora.
Meiltä päättyy syksyn diaspora.
Kiitos kaunis, teille upeaa joulua

Aurora... Aurora... Aurora...Aurora
teille upeaa joulua toivoo Aurora

2. Joka aamu bussiin hypättiin,
luokkiin hyvin mahduttiin,
Koululounas nautittiin ja
kotiin taas ajeltiin.

Aurora... Aurora... Aurora...Aurora
teille upeaa joulua toivoo Aurora

3. Kalajärvelle rokkaa koko Aurora.
Meiltä päättyy syksyn diaspora.
Kiitos kaunis, teille upeaa joulua

Aurora... Aurora... Aurora...Aurora
teille upeaa joulua toivoo Aurora.

Ensi kevään TIP-kerhoja!

Tervehdys koteihin!
TIP-hankkeen puitteissa käynnistetään kevätlukukauden 2009 alkaessa uusi erä yhteistyökumppaneiden tarjoamia harrastuskerhoja. Kerhotarjonnan suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon vanhempien esittämiä toiveita ja ehdotuksia toiminnan suhteen.

1) 4Kids Englannin kielen kerho

4Kids-kerhossa opetetaan englantia hauskalla ja helpolla tavalla käyttäen opetusmetodeina mm. leikkejä, lauluja ja pelejä. Lapsi oppii englantia luonnollisella tavalla leikin lomassa parhaassa kielenoppimisiässä. 4Kids-kerho antaa lapselle hauskan ja positiivisen kokemuksen englanninkielestä rohkaisten häntä kommunikoimaan kieltä käyttäen. Kerho toimii hyvänä starttina englanninkielen opiskeluihin.

Kenelle: 1.-2.-luokkalaiset
Milloin: tiistaisin klo 16.15 - 17.00
Hinta: 141,95€ (16 tuntia á 8,50€ plus 5,95€ jäsenmaksua, sis. 16 kertaa / lukukausi)
Opettaja: Pia Werner
Ilmoittautumiset: sähköisesti 6.1.2009 mennessä os. www.4kids.fi/lomake.html
Lisätiedot: Fabiane Laube, p. 040-831 9815, fabiane.laube@4kids.fi
Tila: jokin perusluokkahuoneista

2) Jamkids musiikkiseikkailukerho

Jamkids Musiikkiseikkailuklubi tarjoaa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaista musiikin opetusta, soittovälineinä kanteleet. Tunneilla soitetaan kantelebändissä, rytmitaustojen ja rytmisoittimien avulla jamimeininki löytyy jo heti ensimmäisestä tunnista alkaen! Soittamisen lisäksi tunneilla tehdään esiintymistaitoharjoituksia, joiden avulla opitaan tärkeitä sosiaalisia yhteistyö- ja esiintymistaitoja. Lukuvuoden kohokohtia ovatkin esiintymiset omien idolien ja muiden Jamkids-ryhmien kanssa!

Tunneilla tehdään myös musiikkiliikuntaa kehorytmein ja tanssien, tutustutaan musiikin rytmi- ja melodia-asioihin, improvisoidaan, kuunnellaan ja lauletaan.
Osallistuminen ei edellytä nuottien tuntemista eikä aiempaa soittokokemusta. Oma soitin ei myöskään ole pakollinen.

Kenelle: 1.- 3.-luokkalaiset
Milloin: torstaisin klo 15.30 - 16.30
Hinta: 250 euroa (sis. 17 kertaa / lukukausi)
Opettaja: Laura Loikkanen
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Kati Nieminen, p. 0400-944 222, info@jamkids.fi, http://www.jamkids.fi
Tila: jokin perusluokkahuoneista

3) Karatekerho

a) Alkeiskurssi

Kurssilla harjoitellaan pääasiassa karaten perustekniikoita ja leikkimielistä kamppailua. Venyttely on mukana jokaisessa harjoituksessa. Vaikka pääpaino on keskittymiskyvyn ja luonteen kehittämisessä sekä liikunnassa, osallistujat oppivat jonkin verran myös itsepuolustustekniikoita. Jos kurssi jatkuu pidempään, osallistujilla on mahdollisuus suorittaa karaten vyöarvoja Koryu Uchinadi -tyylisuunnassa.Lisätietoa saat halutessasi os: http://www.koryu-uchinadi.fi

Kenelle: 1.-6.-luokkalaiset
Milloin: maanantaisin klo 16 - 17
Hinta: 50 euroa (sis. 13 kertaa / lukukausi)
Opettaja: Ante Brännbacka
Ilmoittautumiset: sari.torronen@espoo.opit.fi
Lisätiedot: Ante Brännbacka, puh. 0500-564 263, antebrannbacka@hotmail.com
Tila: voikkasali

b) Jatkokurssi 1

Jatkokurssi jatkaa siitä, mihin peruskurssi jäi ennen joulutaukoa. Harjoitukset ovat rakenteeltaan samankaltaiset kuin alkeiskurssilla, mutta sisältävät enemmän paritekniikkaa samalla, kun tekniikoiden vaikeusaste nousee. Tavoitteena on, että osallistujat saavuttaisivat keltaisen vyön tason ennen kesälomaa.

Edellytyksenä jatkokurssille osallistumiseen on, että lapsi on suorittanut yllä mainitun alkeiskurssin. Kevään jatkokurssilla on vielä muutama hajapaikka vapaana.

Kenelle: alkeiskurssin käyneet lapset
Milloin: maanantaisin klo 15 - 16
Hinta: 50 euroa (sis. 13 kertaa / lukukausi)
Opettaja: Ante Brännbacka
Ilmoittautumiset: sari.torronen@espoo.opit.fi
Lisätiedot: Ante Brännbacka, puh. 0500-564 263, antebrannbacka@hotmail.com
Tila: voikkasali

4) Kuviskerho

Kuviskerhossa värit, viivat ja muodot saavat eloa erilaisten materiaalien ja välineiden avulla. Kerhossa piirretään, maalataan ja rakennellaan. Tutuksi tulevat lyijyt, hiilet, pastellit, pahvit, paperit, värit, savet, rautalangat, kankaat, villat ja monet muut materiaalit. Kerhossa on muutama hajapaikka vapaana.

Kenelle: 1.-6.-luokkalaiset
Milloin: torstaisin klo 15.15 - 16.45
Hinta: 120 euroa (sis. 13 kertaa / lukukausi)
Opettaja: kuvataiteilija, kuvataideopettaja Anne Ovaska
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: apulaisrehtori Hannele Jääskeläinen, puh.
09-816 31820, 040-5121888, hannele.jaaskelainen@espoonkuvataidekoulu.fi
Tila: veistoluokka


5) Luontokerho

Kerhossa retkeillään luonnossa, tutustutaan lähiympäristöön, opetellaan jonkin verran luonnontietoa, tutustutaan ympäristöystävällisiin elintapoihin, leikitään, askarrellaan ja nautitaan yhdessä olosta.

Kenelle: 1.-2.-luokkalaiset
Milloin: tiistaisin klo 15 - 16.30 (alkaa tiistaina 20.1.)
Hinta: 50 euroa (sis. 10 kertaa / lukukausi)
Opettaja: Paula Priha, Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry
Ilmoittautumiset: sari.torronen@espoo.opit.fi
Lisätiedot: Terhi Niinimäki, puh. 09- 446 313, lup-lapset@luontoliitto.fi
Tila: satunnaisia sisälläoloja varten jokin perusluokkahuoneista

6) Reippauskurssi

Reippauskurssi on itsetuntoa kasvattava varsinainen tieto ja toimintapaketti. Peruskurssilla seikkaillaan lapsen elämän riskitilanteissa aiheilla
eksyminen, tulipalo, kiusaaminen ja ahdistelu sekä jatkokurssilla syventävillä aiheilla (mm. tupakka ja päihteet, uskaltaminen ja rohkeus, terveelliset elämäntavat ja hyvät harrastukset) keskustellen, harjoituksia ja näytelmiä tehden.
Harjoittelemme käyttämään omaa päätämme ja määrittämään omia rajojamme (mm. mitä meille saa tehdä ja mitä ei, minkälaista apua otan vastaan ja mistä, miksi olen
arvokas). Harjoituksia otetaan mm. ilmaisutaidosta ja teatterista. Itsepuolustuslajeista irrottautumisharjoituksia.

a) Peruskurssi

Kenelle: 1.-6.-luokkalaiset
Milloin: torstaisin klo 15 - 17 (26.2, 5.3., 12.3. ja 19.3)
Hinta: 61 euroa (sis. 4 kertaa)
Opettaja: Leea Väisänen
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: leea.vaisanen@reippauskurssit.com
Tila: jokin perusluokkahuoneista


b) Jatkokurssi

Kenelle: peruskurssin käyneet lapset
Milloin: torstaisin klo 15 - 17 (22.1., 29.1., 5.2. ja 12.2.)
Hinta: 55 euroa (sis. 4 kertaa)
Opettaja: Leea Väisänen
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: leea.vaisanen@reippauskurssit.com
Tila: jokin perusluokkahuoneista

Huomioithan ystävällisesti, että sitovat ilmoittautumiset yhteistyökumppaneiden järjestämiin kerhoihin tehdään maanantaihin 29.12. mennessä. Kerhosta riippuen mm. osallistujamäärät vaikuttavat kerhon käynnistymiseen. Kerhot aloittavat toimintansa tammikuussa viikolla 3 (mahdolliset muutokset em. aikataulua koskien on kirjattu kyseisen kerhon kohdalle).


Terveisin,
Sari Törrönen
TIP-hankkeen koordinaattori