Tämänkertaisessa maisteriharjoittelussa minulla on kaksi harjoittelijaa helsinkiläisessä Arabian peruskoulussa. Keskiviikkona pääsin seuraa-maan heidän työtään mainiossa harjoitteluluokassa. Hienosti menee sekä heillä että oppilailla. Niin hienosti, että reflektiokeskusteluissa yhdessä ohjaavan luokanopettajan kanssa saatiin puhua jo ihan pedagogisen taituruuden nyansseistakin.
Tästä koulusta en tiennyt etukäteen juuri mitään. Kyseessä on yhtenäinen peruskoulu. Nettiä lukemalla opin, että koululla tehdään tosi hyvää työtä mm. muotoilun ja digiopetuksen (digiportaat) aloilla. Koulu on Designmuseon kummikoulu. Sille on myönnetty vuonna 2023 Vuoden Helsinki Design Award -palkinto. Koululla on oma laulukin. Yes. Harjoitteluluokassakin palaa teatteri-innostus. Upeaa!
ARABIAN peruskoulu aloiti toimintansa vuonna 2003. Koulun päärakennus on kaksikerroksinen. Vuonna 2009 koululla rakennettiin laajennusosa, jossa samassa rakennuksessa on yläasteen erityisopetuksen lisäksi Arabian päiväkoti, leikkipuisto, asukastoimintaa ja nuorisotalo ( ja olisiko vielä liikuntätoimintaakin?). Kyseessä on siis oikea kampus. Pian oppilaita on varmaan tuhat.
Rehellisyyden nimissä on kai todettava, ettei kaikki ole mennyt ihan kuin Strömsössä. Oppilasmäärä on kasvanut valtavasti. Liikaakin? Kaikki tilat ovat nyt käytössä. Osalla arkkitehtonisesti harkitut tilat. Osalla tp. parakit. Täälläkin luokkatilat -ja käytävät- ovat liian ahtaita. Oikean luokkahuoneen löytämiseen vieralija tarvitsee opasta (onneksi itse sellaisen löysin). Siksi sokkeloinen rakennus on.
Myös isäilmaongelmat ovat ehtineet piinata Arabiaa pitkään. Ajatella, että koulua jouduttiin remontoimaan jo 2010-luvun alusta alkaen, ja isompi remontti alkoi vuonna 2017. Mutta niin on muuallakin- myös omassa Espoossanikin. Mikä meitä vaivaa?
SILTI. Pikakäsitys tunnelmasta koulussa oli hyvin positiivinen, iloinen ja ystävällinen. Tosi kivaa pöästä sinne vielä pari kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti