Kiinnostaisiko haltiapedagogiikka?

Räsänen, Juhani. ( 2024)  Haltijapedagogiikan teoria ja käytäntö, Hetkien voima, Oppimishetkiä ikuiseksi muistoksi. Oppiaineisto ja käsikirja varhaikasvatukseen ja  esiopetukseen. Helsinki: Lector Kustannus oy.

 Juhani Räsänen julkaisee tänä vuonna jo toisen teoksensa, joka esittelee uuden pedagogisen lähestymistavan: haltia-pedagogiikan. Hänen edellinen teoksensa käsitteli koulun laatua ja koulua inhimillisenä organisaationa. Tämä noin 193-sivuinen kirja sisältää 10 lukua ja bonuksia, ja sen kirjallisuusluettelo käsittää yli 400 teosta, mikä osoittaa laajaa taustatutkimusta.

Kirja on suunnattu ensisijaisesti varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammattilaisille sekä lasten vanhemmille.

Haltiapedagogiikka

Haltiapedagogiikka on uusi kasvatusfilosofia, joka yhdistää useiden tieteenalojen viisautta. Sen avainkäsite on haltia, näkymätön satuolento, jonka vertauskuvallista viisautta ja voimia käytetään lapsen kasvun tukemisessa.

 Kasvattajat luovat tilanteita ja aktiviteetteja, jotka tukevat epäsuorasti lapsen kasvua ja kehittymistä. Ydinkäsitteenä on luonne, ja pedagogiikan ytimessä on ajatus ihmisen viidestä geneettisestä perustarpeesta. Työtavat ovat täynnä mielikuvitusta, leikkiä ja pohdintaa.

Epäsuorassa haltiapedagogiikassa aikuisen, lapsen ja haltijan roolit ovat keskeisiä elementtejä pedagogisessa vuorovaikutuksessa. 

Aikuisen rooli epäsuorassa haltiapedagogiikassa on mahdollistava, opastava  ja ohjaava. Aikuinen toimii oppimisympäristön luojana, kysyjänä ja tukijana. Aikuisen tehtävänä on auttaa (navigoimaan elämän haasteiden läpi ja  löytämään omat ainutlaatuiset voimavaransa), kannustaa, ohjata ja opastaa haltijoiden avulla rohkaisee, vahvistaa, 

Mitä lapsi tekee? Hän kasvaa, käsittelee, määrittelee, ottaa vastuuta omasta oppimisestaan, tekee (onnistuneita) valintoja ja päätöksiä, tunnistaa, valitsee, mitä haluaa tutkia ja oppia. Lapsen rooli on aktiivinen ja osallistuva. Hänen odotetaan olevan utelias ja itsenäinen oppija. Lapselle annetaan tilaa tehdä omia päätöksiään ja oppia omista virheistään, mikä edistää hänen itseluottamustaan ja ongelmanratkaisutaitojaan.

Haltiat toimivat roolimalleina, joiden toimintaa ja asenteita lapset voivat havaita ja omaksua. Heiltä opitaan hyveitä ja elämän oppitunteja. Kirjassa kuvataan, miten haltiat voivat auttaa oppimaan elämässä tärkeitä taitoja. Haltioita on kirjassa yli sata, ja ne liittyvät erilaisiin ilmiöihin, asioihin, tiloihin, hetkiin, yhteyksiin tai konteksteihin. Haltian roolina on epäsuorassa haltiapedagogiikassa toimia siltojen rakentajana aikuisen ja lapsen välissä. Haltia voi olla symbolinen tai metaforinen hahmo, joka edustaa oppimisen henkeä, luovuutta, ongelman ratkaisijaa ja mielikuvitusta. 

Pedagogiikan perusesittely

Kasvatuksen päämäärä ja tavoitteet: 

Haltiapedagogiikan tavoitteena on kasvattaa kokonaisvaltaisia, tasapainoisia ja onnellisia yksilöitä, jotka arvostavat itseään, luottavat itseensä ja kuulevat toisia. Tavoitteena on auttaa lapsia tunnistamaan perustarpeitaan, hyödyntämään sisäisiä voima-varojaan ja tekemään onnistuneita elämänvalintoja.

Pedagogiset periaatteet:

• Epäsuora opetus
• Kokemuksellinen oppiminen
• Lasten oman äänen vahvistaminen
• Kokonaisvaltaisuus
• Sisäinen motivaatio
• Vapaus ja autonomia

Kasvatuksen sisällöt: 

Haltiapedagogiikassa kehitetään muun muassa tunne-, viestintä- ja yhteistyötaitoja sekä empatiaa ja vertaissuhdetaitoja. Pyrkimyksenä on tarve ja ikäkausi-perusteinen autonominen kehitys, jossa korostuu:

• Valintojen korostaminen: Lapsille annetaan mahdollisuus tehdä omia valintojaan, mikä edistää heidän itsenäisyyttään.
• Vastuu: Lapsia opetetaan ymmärtämään, että jokaisella valinnalla on seurauksia, ja että he ovat vastuussa omista päätöksistään. Tavoitteena on kehittää lapsista ajattelevia ja kyvykkäitä aikuisia, jotka osaavat tehdä hyviä päätöksiä ja ymmärtävät valintojensa seuraukset
• Tunne- ja sosiaalinen oppiminen: Vanhemmat auttavat lapsia tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan, mikä kehittää heidän sosiaalisia taitojaan.
• Tuki ja ohjaus: Vanhemmat tarjoavat tarvittavaa tukea ja ohjausta, mutta rohkaisevat lapsia myös etsimään ratkaisuja omiin ongelmiinsa ja tekemään päätöksiä itsenäisesti.
• Vuorovaikutus: Avoin ja rehellinen kommunikaatio vanhempien ja lasten välillä on keskeistä. Tämä luo luottamuksen ja ymmärryksen, mikä auttaa lapsia tuntemaan olonsa turvalliseksi.
• Positiivinen vahvistaminen: Vanhemmat käyttävät positiivista palautetta ja vahvista-vat lapsen hyviä valintoja, mikä kannustaa heitä jatkamaan myönteisten päätösten tekemistä.

Kasvatusmenetelmät: 

Menetelmät ovat mielikuvituksellisia ja tähtäävät kokonaisvaltaisiin oppimiskokemuksiin. Tärkeitä käsitteitä ovat henkinen oppimisympäristö ja reflektio. Konkreettisia työkaluja ovat esimerkiksi luovat leikit, projektit, seikkailut, aamupiirit, haltiameditaatiot ja roolileikit. Menetelmällisesti korostuu hallinnallisten ja  opastuksellisten menetelmien ero.

Haltiapedagogiikan tiedeperusta

Haltiapedagogiikka on monitieteinen lähestymistapa, joka tukeutuu useisiin teoreettisiin malleihin, kuten:

• Hyvekielen idea
• Kasvun ajattelu (Growth Mindset)
• Kehitysteoria (Erik H. Erikson)
• Kiintymysteoria
• Kohottavan voiman teoria
• Luonnekäsite
• Muuttuva ajattelu
• Positiivinen psykologia ja resilienssi
• Sisäisen valinnan teoria
• Sisäisen kontrollin psykologia
• Tarveperustaisuus
• Todellisuusterapia
• Vahvuuden pedagogiikka ja psykologia
• Valinnan teoria
• Voimaantumisteoria ja geneettiset tarpeet
• Yhteisöviestintä

Pohdintaa

Haltiapedagogiikka on uusi ja innovatiivinen metodi, joka tuo haltiat osaksi varhaiskasvatusta. Vaikka sen vaikuttavuudesta ei ole vielä näyttöjä, on hienoa, että varhaiskasvatuksen tutkijat ovat jo osoittaneet kiinnostusta. Toivottavasti joku ryhtyy koekäyttämään tätä menetelmää ja sen vaikutta-vuutta voidaan seurata tutkimuksen keinoin.

KIRJOITTTAJASTA

Kirjan kustantaja kuvaa häntä näin:

Juhani Räsänen on järvenpääläinen 84-vuotias kasvatustieteen maisteri, emeritusylitarkastaja ja oppisopimusjohtaja ja tietokirjailija sekä muun muassa OKM:n rahoittamien Syvien vahvuuksien koulu - ja Kasvuyhteisöllisyyskoulun indikaattorit -hankkeiden kehittäjä ja toteuttaja. Pitkällä urallaan hän toiminut myös toimittajana, nuorisonohjaajana, koulutusohjaajana, ja mm. opettajien ja rehtorien kouluttajana, sekä vuorovaikutusjohtamisen ja voimaantumisvalmentajien kouluttajana.

 Hän on aikaisemmin julkaissut useita kasvatustieteen piiriin kuuluvia teoksia. Tässä kirjassa hän tekee uuden pedagogisen avauksen suomalaiseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen tarjoamalla syvällistä tietoa ja käytännön työkaluja varhaiskasvattajille Räsänen pyrkii inspiroimaan varhaiskasvattajia luomaan rikasta, merkityksellistä ja laadukasta oppimisympäristöä. Hänen työnsä on tärkeä askel kohti entistä laadukkaampaa varhaiskasvatusta ja esiopetusta.