Yksi minulle uskotuista maisteriharjoittelijoista suorittaa viimeisiin opintoihinsa kuuluvaa opetusharjoittelua Järvenpään Harjulan koulussa. Koulu kutsuu itseään kampukseksi. Vuonna 2022 valmistunut koulu koostuu kahdesta rakennuksesta: juuri peruskorjatusta yli 80 vuotta vanhasta, vanhan koulurakennuksen suojellusta osasta ja uudisrakennuksesta. Niiden välillä on lasiseinäinen "yhdyssilta". Kampus on kampus myös siksi, että sen tilat on suunniteltu 450:lle alakoululaiselle ja 150:lle esikoulu- ja päiväkotilapselle. Tiloja saavat käyttää myös muun muassa liikuntapalvelut, Järvenpään Opisto ja kansalaistoiminta.
Muuntojoustavat tilat kalusteineen
Kampukselle sijoittuvat siis alakoulu ja päiväkoti kolmessa pienessä koulussa eli “solussa” yhden ison koulun sisällä. Solut on nimetty kasvillisuusvyöhykkeiden mukaan tundraksi, sademetsäksi ja aavikoksi.
Peruskoululaisilla ei ole omia kotiluokkia. vaan he kiertävät kulloinkin heille varatuissa tiloissa. Osassa tiloja on pöytiä ja tuoleja, osassa muunlaisia istuimia. Liitutauluja en huomannut, enkä perinteisiä opettajanpöytiä. Mutta oppikirjoja on käytössä, ja seinille on säästetty vanhoja kuvatauluja.
Tiloissa on pyritty tehokkuuteen. Alakerran aulatila toimii ruokalana, joka aukeaa liikuntasaliin, näyttämöön ja musiikkitiloihin. Neliöitä/oppilas on vähemmän kuin tavallisesti. Useat tilat ovat varsin pieniä. Tiloihin on suunniteltu mahdollisimman vähän kiinteitä väliseiniä. Myös tilasyistä melkein kaikki luokista ovatkin päivän viikossa ns. ulkoluokassa (koulua käydään ulkona).
Koulu lämpenee ja jäähtyy maalämmöllä ja -kylmällä. Kesäisin ylimääräistä lämpöä ohjataan tiloista maaperään varastoon. Maalämpö tuottaa noin 70 prosenttia koulun lämpöenergiasta. Varalla on sähkön tulistuskattila. Lattioita pidetään hyvässä kunnossa kengättömyydellä.
Pöytien lisäksi tarjolla on jänniä istuinpöytiä. Kokeilinkin. Kyllä sellaisessa ainakin tovi pystyy hyvin kirjoittelemaan.
Tekninen opetusvälineistö on modernia isoine liikuteltavine skriineineen ja padeineen.
Uudenlaista pedagogiikkaakin
Yksi Harjulan koulun pedagogiikan. ytimistä näyttää olevan yhteisöllisyys. Jokainen solu on oma koulunsa, jossa on oppilaita eskarista kuudenteen luokkaan saakka Kaikussa kolmessa solussa opiskelee kaiken ikäisiä lapsia. Lasten ei tarvitse jännittää kouluun siirtymistä, Opetushenkilöstö pysyy lapselle samana, ja myös henkilökunta oppii tuntemaan koululaiset paremmin. Opettajat toimivat pariopettajina (esim. 5-- ja 6.luokka).
Toinen keskeinen pedagoginen piirre on ulko-opetus. Harjulassa opiskellaan paikalla ja liikkuen – sisällä ja ulkona. Päivän rytmiin kuuluu myös pitkä liikunta välitunti, joka ollaan ulkona. Liikuntavälineitä saa lainata oppilaiden hoitamasta ulkovarastosta. Opettajat ovat saaneet koulutusta ulkona oppimiseen: mikä tahansa aine voidaan pitää ulkona. Moni luokka viettää ulkona vähintään yhden päivän viikossa säästä riippumatta. Koulun ympäristö tukee tätä; metsät, pitkospuut...
KEVENNYS: Ihan uusi innovaatio ulkokoulu ei ole:-). Kuva Saksasta 1930-luvulla,
Kolmas piirte on yksilölliset oppimispolut läpi luokkarajojen. Lehtijuttujen mukaan kampuksen tavoitteena on kehittää yksilöllisiä oppimispolkuja ja vuosiluokkien rajoja rikkovaa opetusta joustavin opetusjärjestelyin joustavissa opetusryhmissä. Luokatonta ensi- ja alkuopetusta on kehitetty Harjulassa jo viiden vuoden ajan. Tavoitteena on, että jokaisen saisi kehittää taitojaan omista lähtökohdistaan käsin.
Niin aikuiset kuin lapsetkin tuntuivat olevan kouluunsa hyvin tyytyväisiä, ylpeitäkin. Eikä mediasta löydy skandaaleita ainakaan googlettamalla :-)
Ks. LISÄÄ
https://www.jarvenpaa.fi/asuminen-ja-ymparisto/hankkeet/kouluhankkeet/harjulan-kampus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti