OPS-TOUR maalissa

 

Torstaina 28.9. Siltavuorenpenkereelle  Minerva-saliin 15 minuuttia ennenkuin vahtimestari avasi ovet. Kytkin tyhjässä salissa valot ja laitteet päälle. Viimeistelin diat.

Kello 8.30 alkoi uusille luokanopettaja-opiskelijoille tarkoitettu luento opetussuunnitelmasta. Paikalla heitä oli about 80 ja  ohjaajina neljä didaktiikan lehtoria.

Aikaa puristaa 500 sivuisesta peruste-paketista ja siihen tehdyistä muutoksista helmet oli 90 minuuttia. 

Niin nostagista. Olen saanut vetää saman setin "OKL":ssä vuodesta 2019. Kaksi kertaa livenä. Kaksi etänä.  Ja samaa teemaa sitä oli saanut  kiertää ympäri maata vuosina 2014- 2016.  Jokohan  se olisi tässä? Vuoden 2014 perusteiden mukaiset opsit on laadittu alueille, kuntiin ja kouluille. Niitä on päivitetty tehtyjen muutosten vuoksi about 20 kohdalta,  Ja vielä ainakin yksi iso muutos on tulossa: 6.luokan valtakunnalliset kriteerit arvosanoille 5, 7, 8 ja 9 otetaan käyttöön keväällä 2024.

OPS-TOUR

Olihan sitä pakko palailla ajatuksissa  yli 10 vuoden taakse. 

OPS-prosessi alkoi jo 2010-luvun alussa, kun kaikki kynnelle kykenevät tappelivat tuntijaosta. Itse ajoin vimmatusti sinne tilaa draamalle, etiikalle ja oppiainerajat ylittävälle opetukselle. 

Kesäkuussa 2012 valtioneuvosto antoi sitten asetuksen:  Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Eivät menneet toiveeni läpi. 

Vuosi 2013

Seuraava poiju oli yritys vaikuttaa opsin perusteisiin. Samana vuonna saikin kommentoida ops-luonnoksia.  Itse työryhmiin minua ei tarvittu, mutta muutaman kerran pääsin juttelemaan asioista mm. työtä johtaneen Irmeli Halisen kanssa. Syksyllä 2013 taisin pitää ensimmäisen kerran Helsingin opettajaopiskelijoille luennon otsikolla "Puhalletaan OPS henkiin. "

Vaikka perusteet hyväksyttiin vasta 2014, niin jalkautus alkoi jo aikaisemmin. Oulun yliopisto esim. tuotti jo edellisenä vuonna videoluentoja. Minä sain puhua teemasta "Opetussuunnitelmatyö koulun tasolla." Muita luennoitsijoita olivat: Irmeli Halinen, Pasi Hieta, Arja-Sisko Holappa ja  Eija Kauppinen. Oulun yliopisto avasi OPS-koulutuspakettinsa videoclipsit ilmaiseksi kaikkien käyttöön.  

Vuosi 2014

OPS-TOUR alkoi Espoon Steinerkoulusta talvella 2014. Tuolloin fokus oli opettajan ja oppilaan pedagogisessa  roolissa. Sieltä katse liukui menetelmien ja toimintakulttuurin kehittamiseen, arvoinnin mutkiin ja viimeiseksi eheyttämiseen.  

Vuosi 2015

(Ala-)Koulujen tuli saada omat opsinsa valmiiksi syksyksi 2016.  Ensimmäinen ops-valmen nus oli  tammikuussa 2015 Espoon Steiner-kouluslla Tuolloin  fokuksessa oli oppilaan muuttuva rooli.  Sitten mm. Hattulaan.

(Ks. kuva: klassikko leikkimielinen aloitustehtävä: Sijoitu X-. jaY-akselille innostus- jo valmiiksi opsin hallinta.)

Olin jäänyt eläkkelle, mutta sain parilla keikalla olla mukana  Ilpo Salosen ja Elina Rönkön johtamassa prosessia. Koulutin syksyllä 2015 koulujen ops-opettajia toimintakulttuurin muutoksen, ja vedin saman session myös espoolaisrexeille. Cluena oli "katsastuskortti". Marraskuuussa 2015 oli KEOS 2015.

Ops-keikkoja alkoi sataa. Minulla oli aikaa. Otsikolla "Ops 2016 tulee. Mikä koulussasi oikeasti muuttuu? " sai reissata kunnolla.   

 

Samaan syssyyn sitä joutui/pääsi Opettaja-lehden ja Ylen haastatteluihin. Pedagogista soihtua  on jaettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Viestiä on viety myös omaan vanhaan kouluun:  Auroraan. Sessioiden kesto on vaihdellut  45 minuutista kolmen päivän sarjaan.  

Vuosi 2016

Vuonna 2016 pikkumersu vei kuskiaan mm. Espooseen, Forssaan, Helsinkiin, Hämeenlinnaan, Jyväskylään, Kankaanpäähän, Mäntsälään, Nokialle, Nurmijärvelle, Paimioon, Renkoon,  Sauvoon, Savonlinnaa,, ja Vantaalle. Ja Tallinnan laiva Tallinnaan. Ja opsista puhuttin myös ruotsiksi i rektorsdagarrna 2016 ja Martelan tiloissa englanniksi  pietarilaisille opettajille.  Otsikko hieman vaihteli. Hämeenlinnassa se kuului:  ”Paras mahdollinen irti uudesta OPSista”. Seinäjoella kiinnosti arviointi. Kauhavalla ops ja oppiminen. Englanniksi aihetta avattiin EU-vieraille Euneoksen kursseilla Vantalla.

Vuosi 2017

OPS-keikkoja riitti myös vuodelle 2017. Avauksena Educa: "100 tips för läroplaner. Educa 2017." Opsia tutkittiin eri näkökulmista. Arvioinnista sai käydä puhumaassa Espoossa, Forssassa, Helsingissä, Kaarinassa ja Paimio-Sauvossa.  Lahdessa  kiinnosti uusi ops ja uusi johtajuus.  Kempeleellä työtavat. Sain avata opsin henkeä vanhemmille Espoossa (KoKo), ay-ihmisille Savonlinnassa ja Espoossa.  Ja muille opettajille mm. Helsingissä, Kaarinassa, Kajaanissa, Nurmijärvellä ja Pielavedellä. Sekä opiskelijoille Helsingissä. Euneoksen kursseilla valoa vietiin Eurooppaan.

Vuosi 2018

Nyt  uusi ops oli ulottunut jo 8. luokille. Koulutustarve oliselvästi laskenut. Itse opsista ei enää kaivattu yleisluentoja. Kauhajoki ja  Kouvola olivat kiinnostuneita oppivan yhteisön rakentamisesta. Hyvinvoinnin teema kiinnosti Pietarsaaressa ja Haapavedella. Toimintakulttuurin muutos Hämeenlinnassa ja Eurajoella. Oppiminen Heinolassa. Arviointi Salossa.

Opsiin sain perehdyttää myös poliitikkoja Keravalla, Keuruulla ja  Porissa.

Viimeinen varsinainen ops-keikka oli marraskuussa Luvian yhtenäiskoululla, jossa  sukelsimme  porukalla koulun toimintakulttuurin ja sen kehittämisen teemaan. Aikaa oli about 2,5 tuntia. Ops-ikkuna alkoi mennä kiinni, ja huomio siirtyy muihin teemoihin.

Ops "sivuteemana"  Tutor-opettaja ja NPDL-valmennuksissa

Keväällä 2016 alkoivat  Educoden  Tutor-opettavalmennukset. OPS-uudistus oli luonnollisesti mukana päivien ohjelmissa. Teemaa pureskelttin mm. seuraavissa paikoissa:  Helsinki. Hollola. Hämeenlinna (ITK) Järvenpää. Kankaanpää. Kokkola.Kotka. Kuopio. Lahti. Liminka. Lohja. Mäntsälä. Nurmijärvi, Oulu. Paimio. Sauvo. Tampere. Uusikaupunki. Vaasa. Vantaa. Virrat.

Niinikään opsia oli pakko käsitellä myös Educoden  NPDL - koulutuksissa Hämeenlinnassa, Keravalla, Kokkolassa. Lahdessa,  Turussa ja mm Vantaalla.

Ops-uudistuksen isokuva

Iso kuva, tiivistäminen, selkokielellistäminen olivat   satojen ops-luentojeni keskeiset työkalut. 500 sivua ei pysy mielessä. On tulkittava. Aina se ei osu. Matkan varrella ja eritysesti vuosien 2016-2019 NPDL- ja tutoropettajakursseilla  yritimme yhdessä opettajien kanssa tiivistää ops-uudistuksen pedagogiset ajovoimat  7:ään  meitä opettajia ammatissamme kehittymään haastaviksi helmiksi, isoiksi jutuiksi.

Jokaisessa näissä isossa jutussa koulujen tuli löytää omat askelmerkkinsä kohti utta opetusta, jossa sekä opettajat että oppilaat voivat uudella tavalla kukoistaa.

Syksy 2022

Opettajien perehdyttäminen  vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden julkaisemisesta käynnistyneeseen ops-prosessiin on hoidettu kanta.  Uuden opsin pohjalta on opetettu jo seitsemättä  lukuvuotta. Näiden vuosien aikana kai suurimmat muutokset ovat olleet (1) arviointiohjeiden uudistaminen, jossa formatiivinen ja summatiivinen arvointi erotettiin selkeästi toisistaan ja päivitettiin  päättöarvioinnin kriteeristö ja käynnistettiin vastaava työ 6.luokan osalta sekä (2) A1-kielen opetuksen varhentaminen 1. luokalla alkavaksi.

Vanhalla 10-vuotiskaavalla seuraavan opsin perusteiden laadinta olisi jo vauhdissa. Huhuja on, että prosessi alkaa kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen. Jos tutulla polulla mennään, niin ensin päivitetään pykäliä, sitten  valtioneuvosto tekee päätökset kasvatustavoitteista, oppiaineista ja tuntijaosta. Ja sen jälkeen alkaisi ops-perustetyö.

Mutta  on ollut komeaa saada olla mukana 2010-luvun ops-prosessissa. Hymyillen muistelen pikkutemppuja, joilla sai valmennukseen makuja: tarinoita juttuja, musaa, itse tehtyjä iMoviella leffoja ja eri appeilla oivaltamaan haastavia kuvia. Ja  erityisesti opettaja Jukka Jokirannaln opettajaroolihahmoja  kuljetan cilpiseissä mukanani....Palautekin on ollut pitkin matkaa ystävällistä. Joskus oikein liikuttavaakiin.

10 OPS-käskyä

JOS pitäisi tiivistää jakamani message 10 käskyyn, ehkä ne kuuluisivat näin:

1. Lue perusteet - oikeasti- muuten harhaoppiset vievät sinua narusta. Lue sitä itse ja yhdessä kollegoiden kanssa. Puhukaa siitä.
2.  Tulkitse perusteet. Älä ylitulkitse. Blandaa 96 % :inen pirtu koulun arkeen ja luokkasi todellisuuteen.
3. Älä provosoidu, vaikka ops on kirjoitettu "hallinnoksi", ei suomeksi eikä pedagogiikan kielellä. Älä anna Orwellin paljastaman uuskielen hämätä itseäsi. Moni asia on tuttua ja jatkuu, vaikka sanat on jostain syystä vaihdetuu. Pidä kiinni omista käsitteistäsi.
4. Hyväksy, että joudut tekemään kompromisseja yhteiskunnan antaminen lupausten ja mahdollisuuksien välillä juuri niiden oppilaiden hyväksi, jotka Sinulle on annettu.
5.  Muista: ops on eräässä mielessä utopia, uljas tavoite, jota kohti mennään.  Se ei ole statukseltaan laki vaan pedagogis-hallinnollinnen suunnitteluasiakirja, tavoitteisto. Älä ahdistu sivu- ja asiamäärästä.  Rento hyppy.
6. On hyvä noudattaa opsia. Vielä parempaa on  tukea sen avulla oppilaiden kasvua ja oppimista.
7. Luota itseesi. Olet ammattilainen. Suomessa opettajuus on professio- niinkuin kirurgikin. Sinuun luotetaan. Siksi sinulla on pedagoginen vapaus. Oikeus tehdä itsenäisiä ratkaisuja.
8. Ole  luottamuksen arvoinen.  Pedagoginen vapaus ei ole veto-oikeus koulutuspolitiikkaan vaan haaste käyttää omaa järkeä ja perustella ratkaisut.
9. Anna anteeksi, että opsissa on tuhansia keskenään ristiriitaisia lupauksia. Tiedä, että koulun kuvitellaan olevan kaikkeuden keskus, ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Ymmärrä, ettei se voi sitä olla. Älä silti masennu. Valitse yksi askel kohti parempaa kerrallaan.
10.  Kaikkein tärkeintä on välittää. Traditiota-  mutta sitäkin enemmän itse välittämistä.

OPS-vinkkejä

Opettajille suomeksi: 

http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2016/07/100-helppoa-ops-ideaa.html

Rehtoreille ja johtoryhmille:  

http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2016/07/noin-100-muutosreseptia-rehtoreille.html

Kouluvaarin uutislehti 1/2022

Monta kertaa kinastellaan digityksen hyödyistä ja haitoista, mutta tänään  kouluvaari sai seurata tuntia, jossa digistä oli  oikeasti oppilaille iloa.

Terveisiä Auroran koululta. Oli mukava perjantaipäivä. Päivän aluksi vanhemmat saivat seurata luokissa opetusta ja rehtori tarjosi kahvit. 2N-luokassa seurattiin matikan tuntia. Koul,uvaari sai olla olla mukana käsitöissä.. Tanssiaisissa.  Syömässä tonnikalaspaghettia. Ja mukana taukokahvittelussa.  Päivän pääteeksi vieläi ussassa. 

Päivän spesialitteettina oli  jännä etätunti aisteista ja ruuan mausta.

Digitaalista pariopettajuutta

45 minuutin sessio alkoi niin, että opettaja otti nettiyhteyden vierasopettajaan. Ohjelma oli varmaan Teams. Läppäri pantiin pöydälle niin, että vierasopettaja näki, mitä luokassa tapahtuu, mutta käytännössä luokanopettaja piti luokkaan hallinnassa. Hyvin meni, ei mitään häiriöitä. 

Vierasopettaja kyseli ja oppilaat vastasivat. Jos vastaus kuului huonostui, niin luokanopettaja toisti vastauksen.

Oppilaat oli jaettu 4 eri ryhmään, joilla oli aluksi kaikilla eri tehtävä.   Toinen ryhmätehtävä oli sama kaikille.

Tunti päättyi pikatsekkaukseen, oliko kaikki ymmärretty. Vierasopettaja kyseli ja oppilaat astasivat.

Lopuksi oppilaat saivat näyttää peukkua, olivatko oppineet aisteista ja ruoka-aineista uutta vai eivät. Peukut olivat hyvin pystyssä.

Opetustuokion taustalla oli Euroopan Unionin ruokajärjestelmä. Sen sivuita: 

www.ruokatutka.fi

Sieltä voi tilata  näitä  ruokaan liittyviä digitunteja eri aiheista.

Olipa hauska kokemus. Systeemi toimi ihan samoin kuin maisteriharjoittelun ohjaus Viikin normaalikoululla pahimpaan pandemia-aikaan. Opetusharjoittelija opetti silloin etänä teamsillä, ja luokanlehtori johti oppilaiden työtä luokassa.

Espoon koulutuspoliitiikka huolestuttaa

Muutaman kuukauden kuluttua, kun sote käynnistyy,  koulutoimesta tulee  Espoon taloudellisesti merkittävin palvelu kuntalaisille.

Vuoden 2023  toimintaa valmistellaan kuumeisesti tai sanoisinko tuskan-hikisesti.  Pulaa on opettajista - erityisopettajista, valmistavien luokkien opettajista,  sijaisopettajista, koulunkäyntiavustajista. ...Ja rahasta.

Ensi vuoden budjetti hyväksytään joulukuun valtuustossa. Virkamiehille on annettu toimialoittain kehys, johon heidän oma talousarvioehdotuksensa lautakunnille on sopeutettava.  

Espoon koulutoimen asiantuntijaelimenä toimii Kasvun ja oppimisen lautakunta. Sillä oli kokous viime viikolla -muuten ensimmäinen LIVE-kokous. Tilanne ei todellakaan näyttänyt hyvältä, kuten Hesaristakin sai lukea:

Kasvun ja oppimisen lautakunnan mielestä opetuksesta ei  voi säästää tässä tilanteessa. Oppilailla on vakaa osaamis- ja hyvinvointivajetta. Opettajat uupuvat.  Yleinen henkilöstäsäästö, jakotuntien ja avustajamäärien leikkaaminen ovat myrkkyä. Kaiken lisäksi hankerahoitus pienenee. Vaikka perusopetuksen määrärahat kasvavat esityksessä, oppilasmäärä kasvaa vielä enemmän. Lautakunta edellyttikin että talousarviossa huomioidaan oppilasmäärän kasvu. 

Erityisen huolissaan lautakunta oli erityistä tukea tarvitsevien lasten tilanteesta.  Kaikki eivät saa tarvitsemaansa tukea (vaikka joissain koulussa sekin onnistuu, kuten päivän HS kertoo Lintulaaksosta - mutta sielläkin selittävä tekijä on riittävä määrä aikuisia). Lautakunta totesikin, että talouden raamit eivät anna mahdollisuutta toimivan inkluusiomallin toteuttamiseen. Espoossa ollaankin ottamassa uudenlaista toimintamallia.

Lukioiden kurssitarjonta haluttiin säilyttää vähintään nykyisessä laajuudessaan.  Keskiarvoraja lukioon ei saa nousta. Lukiokoulutusta tulee järjestää alueellisesti mahdollisimman tasapuolisesti, hyvin liikenneyhteyksien varrelle. 

Työvoimapulaan varhaiskasvatuksessa lautakunta edellytti  palkkaohjelman laatimista ja  esitti kielikoordinaattorin viran perustamista. Lisäksi lautakunta edellytti puheenjohtajan aloitteesta  yksityisen varhaiskasvatuksen osuuden voimakasta kasvattamista. Eesityksestäni poistettiin kuitenkin 50 % tavoite, joka oli myös varhaiskasvatuksen johtajan mukaan mahdoton toteuttaa.

Huolta kannettiin myös nuorisopalveluista. Ne tarjoavat nuorille tärkeitä ennaltaehkäiseviä palveluja, joiden merkitys on myös kaupungille kustannusvaikuttava. Säästötoimien kohdentaminen nuorisopalveluihin on lyhytnäköistä.

Tilavuokrat ovat aivan liian korkeat, ja seinät syövät rahaa opetukselta. Sisäisten vuokrien perusosan ylittävä osa onkin katettava erillisellä rahoituserällä, lautakunta vaati. 

Virkamiehet esittivät myös merkittäviä muutoksia investointiohjelmaan. Mm. Jupperin uudisakennusta ollaan jälleen siirtämässä myöhemmäksi.Tilanne on kestämätön. Oppilaspaikat loppuvat Espoossa.  Investointiohjelma ei  ole riittävä vastaamaan kasvavan kaupungin tilatarpeita. Esitetty 4–5 vuoden katkos on epärealistinen eikä vastaa palvelutarpeen kasvuvauhtiin. 

Lautakunta hyväksyi yksimielisesti useita muutosesityksiä, ja kaikkiin niistä, jota kasvattavat menoja, johtava virkamies joutui jättämään eriävän mielipiteensä.

Oli kokouslistalla myös asioita, jotka voitiin päättää hyvillä mielin:

• lautakunta hyväksyi tarveselvityksen Hösmärinpuiston kouluosan muuttamisesta päiväkodiksi ja 
• päätti Viherlaakson lukion taidelinjan muuttamisesta kuvataidelinjaksi.
• Espoossa on paine kasvattaa lukiopaikkoja jo lähitulevaisuudessa. Kovin kasvupaine on läntisessä Espoossa. Lautakunnan puheenjohtajan esityksestä edellytettin, että Kiviruukkiin varataan tontti lukiolle ja käynnistetään alueelle sijoittuvan Itämerilukion suunnittelu.
• Lautakunta toivoi lisäksi, että Espoo hakee mukaan Unicefin lapsiystävällinen kunta -malliin.

Sotapäivän nro 216 aforismi

 

Näin ei ole. Voimia ja rohkeutta nousta väärää vastaan! Sotapäivä nro 216.

Ehdolla seurakuntavaaleissa

Tämän blogin pitäjä Martti Hellström on taivelteltu lähtemään vielä kerran ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin nyt Kirkko kaikille-listalla. 

Olen ollut mukana kaksi kautta demarien listalta Espoon Tuomiokirkkoseurakunnan seurakunta-neuvostossa sekä Espoon seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa. Olen niinikään saanut toimia pian 8 vuotta seurakuntien yhteisessä viestintätoimikunnassa,  ja nyt toista vuotta sen puheenjohtajana.

Koulutukseltani olen luokanopettaja, kasvatustieteen tohtori ja arvonimeltäni opetusneuvos.  Olen puoliso, isä ja ukki ja kouluvaari.

Työuraani kuuluvat mm. 11 vuotta luokan-opettajana Helsingissä ja Espoossa,  25 vuotta rehtorina Auroran koululla  ja  saman verran Luokanopettaja-lehden toimittajana/ päätoimittajana. Olen ollut ay-aktiivi,oppi-ja tietokirjailija, ja yhä eläkkeelläkin opettajan-kouluttaja ja  kuntapoliitikko.

Olen entinen Kallion kirkon seurakuntanuori ja ripari-isonen. Opiskeluaikana hankin pätevyyden myös uskonnon opetuksen erikoistuneen luokanopettajan virkaan.  Koulurallani sainkin opettaa uskontoa ja  olla myös mukana kirjoittamassa alakouluille uskonnon oppikirjaa nimeltä Raamatun Lukukirja (1995).. Minulla on ollut myös kirjoitella ajatuksiani   lukuvuoden 2008-2009 ajan Esse-lehden kolumnistina.

Hengellisesti olen ylikiinnostunein ajanlaskun alussa toimineen alkuperäisen Jeesus-liikkeen ideologiasta. 

Viikkoraportti 38/2022

Sota Ukrainassa edelleen. Tällä viikolla taittui syyskuu kohti loppua. 

Maanantai 19.9. 

Hetki ennen luennonalkua

Ainedidaktiikka-luento nro 3  yliopistolla 10.15- 13.45.  Sali 347 varttia ennen alkua. Junalla ja bussilla matka sujui taas mukavasti. Seuraava luentosetti onkin Siltavuoressa vasta 29.9.

 

 Tiistai 20.9. 

Vapari. Perinneseuralle esityslista-aihio. Datan keruuta ensi viikon kolmeen eri luentoon.

 Keskiviikko 21.9.

Sain upean email-viestin. Ei enää koskaan rahahuolia. Täytyy vain lähettää tilitiedot. :-) Lounaaksi kaupan kaalikääryleitä

" My name is Louis Dovonou . I was the personal Attorney to Late ( Engr ) Leif Hellstrom , who died as a result of car accident (May his soul rest in peace). I hereby seek your consent to present your name as next of kin to Leif ,so that you and i can inherit the deposited fund through my assistance. The money value 10.5 million dollars was deposited by Leif ,before his sudden death. Kindly get back to me if you want more details about this case.

Barrister Louis Dovonou."

Illalla kasvun ja oppimisen lautakunta.  Ensimmäinen lähikokous tällä valtuustokaudella.

Kotiin klo 21.30.  Pikkuäijät oli jo nukkumassa.

 Torstai 22.9.

Aamulla pika-aamiainen ja pojat kouluun ja esikouluun. Vaimon kanssa Iso-Omenaan. Kiinalainen lounas tosi maiskis. Haudoille kanervia. Sitten naputtamaan luentoja.

 Perjantai 23.9. 

Kouluvaaripäivä klo 9- 13.30.  Aamu aloitettiin poistumisharjoituksella. 2N-ltä kului aikaa 1.15 min.

Matematiikka, suomea, uskontoa.

 Lauantai 24.9. 

Santulla synttärit. 

Puoliltapäivin Helsinkiin patsaita bongaamaan. 15 000 askelta. 

Paras patsas (5 cm) "Viisas hiiri"

Lounaaksi kalakeitto Hakaniemessä.

 

Sunnuntai 25.9. 

Hidas aamu!!  Sitten naputtelemaan.

Ensi viikon valmistelua:

• keskiviikkona luento Suomen Tutor-opettajakokeilusta 
• torstaina aamulla luento opsista uusille luokan-opettajaopiskelijoille ja 
• iltapäivällä 12.5-15.45 viimeinen PED0042 4-tunnin luentopaketti
• sitä ennen saatava työt 1-4  arvioitua.

50 lausuntoa 6.luokan todistusarvioinnin kriteereistä

Opetushallitus teki lukuvuoden 2020-21 ison työ ja laati luonnoksen 6. vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin kriteereiksi. Kentänväellä oli aikaa  tähän päivään klo 16.15 saakka, kertoa näkemyksensä, kuinka hyvin luonnoksen pohjalta onnistuu arvisanojen 5-7-8-9 antaminen keväällä 2024. 

Kaikille avoimessa kyselyssä oli 4 kysymystä:

1. Mikä on näkemyksenne kriteeriluonnosten selkeydestä?

2. Ovatko osaamisen kuvausten jatkumot arvosanasta 5 arvosanaan 9 johdonmukaisia? Toivomme perusteluja

3. Miten mielestänne oppiaineiden arvosanojen 5 kriteeriluonnokset kuvaavat välttäviä tietoja ja taitoja?

4.  Yleisiä kommentteja kriteeriluonnoksista.

Keskeinen tavoite oli 1) yhdenmukaista opettajien arviointityötä ja 2) helpottaa sitä.

Kentän ääni

Määräaikaan menessä oman näkemyksen lähetti 50 eri tahoa. Mukana oli opettajankoulutusyksiköitä, instituutioita, edunvalvojajärjestöjä ja myös yksittäisiä opetusalan ihmisiä. Toistan vain 50 !!! 

Kävin vastaukset läpi ja tein itselleni pikamuistion kommenteista. Tässä miniversio:

1. Paketti on työläs. " Opettajat ovat jo nyt erittäin kuormittuneita, joten uusien arviointikriteereiden tulisi selkeyttää arviointia eikä tuottaa arviointiin liittyvää lisätyötä..."

2. "Kriteerien käytettävyyttä heikentää niiden laajuus ja lukumäärä"

3. Kriteerit ovat edelleen tulkinnanvaraisia, mikä on uhka yhtenäistämistavoitteelle. Kuvaukset ovat abstrakteja ja yksipuolisia.

4. Erityistä huolta oli siitä, että onko 7.lle luokalle siirtymisen vähimmäisosaaminen riittävän vaativaa/selkeästi määriteltyä. " Tärkein uudistus tässä arvioinnin uudistamistyössä on nimenomaa vähimmäisosaamisen määrittelyt."

5. Näkemykset eri arvosanojen vaatimustasosta vaihtelivat.  Monessa lausunnossa arvosanan 9 kriteereitä pidettiin liian vaativina. Joissain myös arvosanan 5.

6. Myös arvosanoilla 6 ja 10 kaivattiin kuvauksia.

7. Kiitosta annettiin taulukkomuodosta.

8. "Opetussuunnitelman perusteiden tavoite laaja-alaisesta osaamisesta näkyy lukuvuosiarvionnin kriteereissä vähänlaisesti."

9. Onko kriteereissä huomioitu näkövammaiset oppilaat? "Kaikki kriteerit perustuvat visuaalisuuteen".

Toimenpide-ehdotuksia

Poimin itselleni talteen joitain ehdotuksia:

• Ennen kriteerien käyttöönottoa tulisi  tehdä joissakin kunnissa kokeiluja.
• Kriteerityötä tulee jatkaa, kriteeristöä ja tavoitteita sekä selkeytää että tiivisää-
• Tarvitaan tukimateriaalia/tukipankki
• Kriteerien käyttöönottoa tulee seurata ja arvioida.  

Oma lausuntoni

Lienee reilua  laittaa tähän myös omat ajatukseni:

• Kriteeriluonnosten selkeyden kannalta oleellista ovat jo perusteissa 2014 valittu tapa ilmaista tavoitteet taitoina. Tapa ei ole yhtä helppo kuin asettaa  tavoitteet ja tavoitetasot sisältöjen avulla.  Ratkaisu on tehty, ja haasteeksi jää, onko tavoitteiden astetasot osattu määritellä niin, että ne on arvioitavissa mahdollisimman yksiselitteisesti ja jopa ajallisesti taloudellisesti. 
• Nyt perusteissa käytetään taitokäsitettä niin, että sen laadullisia ulottuvuuksia ovat 1) taidon hallinnan itsenдisyyden ja osassa taitoja monipuolisuuden/osassa  taitoja tarkoituksenmukaisuuden asteet. Näin huomio kiinnittyy   usein taidon tekniisiin puoliin. Erityisesti tämä on ongelmallista taito-ja taideaineiden osalta.  Edellisissд taidon keskeinen ulottuvuus on taitavuus, jälkimmäisissa esteettisyys, esim. kauneus. Taitavasti  osaaminen mainitaan krtiteereissä 0 kertaa, samoin kauniisti osaaminen. 
• Verratuna Bloomin, Krathwohlin ja Daven tavoitetaksonomiaan (jossa on usein 7 laatuastetta) 6.luokan kriteereissä  käytetään lähinnä kolmen ensimmäisen laatuasteen verbejä.  
• Laadullista  skaalaa  kдytetддn  johdonmukaisesti kaikissa oppiaineissa: 
• 5 = osaa - jotain, helppoa/ohjattuna- ohjatusti-autettuna/tunnistaa annetuista esimerkeistд- antaa esimerkkejä/ osallistuu joskus/kokeilee taitoa
• 7=  osaa  - useita/ itse  joskus apua saaden/ ymmärtää (jokus) autettuna/osallistu/ käyttää, kehittää 
• 8 = osaa - monella tavalla/ymmärtää/käyttää ja kehittäämonenlaisia
• 9 = osaa -monipuolisesti- laajasti- taitavasti-hyödyllisesti-tarkoituksenmukaisesti,  ymmärtää/ on aloitteelinen osallistuja,muokaten  tutkii ja pohtii-hyödyntää (pääosin) tavoitteellisesti, soveltaa tarkoituksenmukaisesti.
• Verrattuna Bloomin, Krathwohlin ja Daven tavoitetaksonomiaan (jossa on usein 7 laatuastetta) 6.luokan kriteereissä  käytetään lähinnä kolmen ensimmäisen laatuasteen verbejä.  Niin arvosanan 5 kuin arvosanan 9 osalta valittu kriteeristö on hyvin vaatimaton
• Taitavasti osaaminen mainitaan 0 kertaa. Luovasti osaaminen mainitaan vain 5 kertaa. Uutta luovasti osaaminen 0 kertaa. Näin väittäisin, että taito- ja taideaineiden osalta valittu arviointitapa ei täysin ota huomioon näiden aineiden taustalla olevien tieteenalojen erityisyyttä
• Arvosana 5 antaa oppilaalle oikeuden siirtyä 7. luokalle.  Sain olla mukana yhdessд OPH:n ryhmässä, joka sparrasi ainetiimejä  juuri tuon arvosanan osalta.  Tavoitetaso on lähes kaikissa aineissa todella alhainen. Niin alhainen, että keskustelu armovitosista loppuu   Mutta huoli oppilaiden syrjäytymisestд tulee kuumenemaan. Ei noin heikolla osaamisella voi pärjätä yläkoulussa.
• Arvosanan 5 kriteereissä puhutaan auttamisesta ja ohjauksesta. Oppilaan oikeuksien kannalta voisi olla tärkeää pohtia suhdetta saatuun yleiseen ja tehostettuun tukeen.  
• Kriteeristö on kieleltään hyvää suomea. Ongelmana on aikanaan valittu käytännölle uusi tapa kohdistaa arviointi taitoihin, ja se tapa jolle kriteeristässä taidon laatutasot rakentuvat: Olettamus, että taidon keskeiset ulottuvuudet on yksinkertaistettavissa itsenäisesti ilman apua selviämiämiseen ja taidon monipuoliseen käyttämiseen. Liian vähälle huomio jäävät taidon hallinnan todellinen laatu: sen soveltamiseen, kehittämiseen ja uuden luomiseen. 
• Niinikään kriteeristössä ei nouse esiin riittдvдsti  kyky ns. tulevaisuustaitojen (laaja-alainen osaminen) kytkeminen tuon aineen osaamiseen.
• Koska eri oppiaineiden taustalla olevilla tieteenaloilla on omat  erityispiirteensä, niiden tulisi näkyä myös kriteereissä. Mm. taito- ja taideaineiden osalta kannattaisi pohtia taitavuuden, luovuuden, ja esteettisyyyden (esim. kauneus) aseman vahvistamista.
• Kokonaan oma huolensa liittyy kriteerien määrään  ja siitä syntyvään sekä opettajien jaksamisen että oppilaiden oikeusturvaongelmaan. 6. luokan aineenopettaja arvioi oppilaidensa taitoja noin 15 eri taidossa. Luokanopettaja arvioi oppilaidensa taitoja yhteensä yli 200 taidossa. Summatiivinen  arviointi ei voi perustua formatiiviseen, joustavaan arviointiin, vaan aitoihin osaamisnäyttöihin, jotka ilmoitetaan etukäteen. Jos olemme tarkkoja: tämä tarkoittaa mahdollisuutta jokaiselle oppilaalle antaa henkilökohtainen näyttö osaamisestaan jokaisessa taidossa (ja tarvittaessa vaihtoehtoisella tavalla ja uudelleen). Oletetaan, että siihen varataan 5 min/oppilas. Näin 30 oppilaan luokassa yhden tavoitteen näyttöihin on varattava 150 minuuttia. Kun tavoitteita on se 200, niin näyttцihin tarvitaan 30 000 minuutta = 500 tuntia.  Jos 6.luokalla on viikossa 25 tuntia, niin näyttöihin olisi varattava 20 kouluviikkoa 38:sta. Eikö kukaan ole pysähtynyt tämän ääreen?

Viikkoraportti 37/2022

Sota Ukrainassa edelleen. Tällä viikolla taittui syyskuu kohti loppua. 

Maanantai 12.9. 

S eurakuntavaalien ehdokaskuvaus klo 12. Napattiin nippu kuvia.

 

Illalla k0koontui valtuusto. 2 varalla oli vapaailta.

Ahkeraa sukellusta ainedidaktiikan syvyyksiin.

 

 Tiistai 13.9. 

Pilvinen päivä. Toinen päivä lounaaksi herkullista siskonmakkarakeittoa.

Illalla kunnallisjärjestön hallituksen kokous.

 Keskiviikko 14.9.

Pilvinen päivä. Sadettakin. Käytiin Jumbossa. Ostin tekniikkaa. Kotona omatekoiset hampurilaiset. Huomisen luentopaketin  viimeistelyä.

Illalla klassikkoleffa. Oli se väkivaltainen. Olivat ne niin taitavia.

 Torstai 15.9.

Ainedidaktiikka-luento nro 3  yliopistolla 10.15- 13.45.  Hienoa, innostavaa keskustelua.Seuraava luento onkin jo maanantaina. Alkuilta menikin jo diojen järjestelyissä.

 Perjantai 16.9. 

Kouluvaaripäivä klo 9- 13.30. Nasta päivä. Tanssia. Naulaus-ta.Nugetteja.Toiminnallista matematiikkaa. Ussassa tunne-kasvatusta.

SyysMatin markkinateltta pystyyn klo 16 Aapon ja Eskon voimin.

Sitten dioja maanantaille ja illalla "Vain elämää" jakso Mikko Alatalosta.

 Lauantai 17.9. 

Perinneseura SyysMatin markkinoilla.

Itse teltalla klo 13-16. Ex-kirkkoherra Antti grillasi makkaraa.

Pilvistä, aurinkoista ja sadekuurokin.

Sunnuntai 18.9. 

SyysMatin markkinoilla.

Itse teltalle klo 10-13. Kivasti meni. Kauppa kävi- ja tuttuja teltalla.

Illalla huomiset diat kuntoon.

6. luokan arvosanojen kriteeriluonnos

Opetushallituksen väki haluaa kuunnella kentän ääntä lukuvuoden 2021-22 aikana tehdyn kriteerityön tuloksista. Voimassa olevia kasin kriteereitä on täsmennetty ja kaikkiin oppiaineisiin on laadittu kriteerit myös arvosanoille 5, 7 ja 9. 

6. vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin kriteerien luonnokset ovat vielä 23.9 asti kommentoitavina.  

Neljä kysymystä

Kommentoijille esitetään seuraavat kysymykset;

1. Mikä on näkemyksenne kriteeriluonnosten selkeydestä?

2. Ovatko osaamisen kuvausten jatkumot arvosanasta 5 arvosanaan 9 johdonmukaisia? Toivomme perusteluja

3. Miten mielestänne oppiaineiden arvosanojen 5 kriteeriluonnokset kuvaavat välttäviä tietoja ja taitoja?

4.  Yleisiä kommentteja kriteeriluonnoksista.

 

Uusilla kriteereillä pyritään yhdenmukaistamaan ja

helpottamaan opettajien arviointityötä. Omissa kommenteissani halusin kiinnittää huomiota lähinnä kolmeen seikkaan: 

• Onko arvosanoille asetettu vaatimustaso liian vaatimaton? Erityisesti toivon, että asiaa pohditaan arvosanan 5 osalta. Pärjääkö  osaamisella, jossa oppilas tarvitsee apua ja ohjausta lähes joka taidossa  7. luokalla? Oman opettajakokemukseni perusteella väitän, että moni 6.luokkalainen yltää taidoissa jopa uutta luovaan tasoon.
• Pitäisikö erityisesti taito-ja taideaineiden kohdalla näkyä jo  osaamista kuvaavissa lauseissa vahvemmin näiden oppiaineiden erityisluonne: taitoaineissa  taitavuus ja taideaineissa myös luovuus ja esim. tuotosten esteettisyys?
• Luonnospaketissa on yhteensä 215 sivua taulukoita. Uskon, että alakoulussa aineenopettaja selviää hyvin noin 15 tavoitteen arvioinnista, mutta luokanopettajille arvioitavia taitoja/per oppilas on yli 200. Jos todistusarviointi ei saa perustua opiskelun ohessa tehtyihin formatiivisiin havaintoihin - niinkuin on kirjoitettu- vaan etukäteen ilmoitettuihin näyttöihin, työmäärä on melkoinen. Jos olettaa, että yhden taidon validiin ja reliaabeliin arviointiin menisi 5 minuuttia oppilasta kohti, niin yhden oppilaan todistusarvosanojen määrittämiseen tarvittaisiin noin 1000 minuuttia eli 17 tuntia. Ja 30 oppilaan osalta tarvittaisiin 500 tuntia eli 100 kpl  5-tunnin koulupäivää. 

Tarkoitus on, että uusiin kriteereihin pohjautuva 6. vuosiluokan lukuvuosiarviointi tehdään ensimmäisen kerran keväällä 2024 - ei siis vielä ensi keväänä. 

Tässä linkkejä  OPH:n sivustolle, josta löytää tarkempia ohjeita:

• https://www.oph.fi/fi/uutiset/2022/perusopetuksen-kuudennen-vuosiluokan-lukuvuosiarvioinnin-kriteeriluonnokset
• https://www.oph.fi/fi/oppimisen-ja-osaamisen-arviointi-perusopetuksessa 
• https://link.webropolsurveys.com/S/D8605CE4B1E88077    (linkki kyselyyn)

Millaisena ainedidaktikot kuvaavat ainedidaktiikka luokanopettajille?

Luokanopettajia alettiin kouluttaa maistereiksi vuonna 1979. Tällöin koulutuksessa vahvistui entisestään jo 1970-luvulla alkanut opettajaopintojen akateemistaminen, joka näkyi mm. painopisteen siirtymisenä eri oppiaineiden aineenhallinnan varmistamisesta kunkin oppiaineen taustalla olevan tieteenalan erityisluonteen avaamiseen. Tässä keskeisenä työkaluna olivat ainedidaktisen opinnot.

Vuonna 2010 ilmestyi teos, jossa käydään läpi 30 vuoden kokemuksia maisteriluokan-opettajien koulutuksesta. Tarkastelen tässä teoksessa artikkeleita, joissa ainedidaktiikan yliopisto-opettajat pohtivat  näitä vuosia oman aineensa osalta. 

Kallioniemi, Arto, Toom,Auli,  Ubani, Martin ja Linnansaari, Heljä.(2010). Akateeminen luokanopettajakoulutus. 30 vuotta teoriaa, käytöntöä ja maistereita. Helsinki: Suomen kasvatustieteellinen seura.

Luokanopettajakoulutuksessa pääaine on kasvatustiede. Eri tieteenalojen didaktiikat ovat sivuaine. Ainedidaktiikka  voidaan määritellä kasvatustieteen ja opetettavan aineen yhteiseksi alueiksi.

Oppiaineista kaksi: matematiikka sekä äidinkieli ja kirjallisuus  ovat luokan-opettajakoulutuksen ydinainesta. Kumpaankin on aikaa noin 2-3 % opintojen kokonaismäärästä. Ei siis paljon.Vielä  vähemmän aikaa on varattu orientoiville aineille mm. historia ja uskonto sekä taito- ja taideaineille.

5 ainedidaktiikka

Anu Laine ja Markku S. Hannula pohtivat artikkelissaan matematiikan didaktiikkaa luokanopettajan koulutuksessa mutta myös laajemmin ainedidaktiikkaa.

Ainedidaktiikassa  keskeinen vaikuttamiskohde on opiskelijoiden matematiikkakuva (omat tunteet ainetta kohtaan, uskomukset, ehkä pelkokin sopiiko tämän aineen opettajaksi).

Opetuksessa halutaan varmistaa, että opiskelijat hallitsevat peruskoulun matematiikan sisällöt ja käsitteet tarkasti ja perustellusti. Tässä aineessa aineenhallinta on siis tärkeää. Opiskelijoille avataan matematiikka-tieteen erityisyyttä myös opetuksessa käytettävillä työtavoilla. Opetuksessa käytetään nimenomaan ongelmaratkaisuun pohjautuvia opetusmenetelmiä. Opiskelijat saavat itse tutkia sisältöjä toimintamateriaalin avulla. Tieto syntyy kokeilemalla, tutkimalla ja parin kanssa työskentelemällä. 

Ainedidaktiikka on  tutkimusta ja siihen perustuvaa opetusta. Kirjoittavat käyttävät käsitettä: pedagoginen sisältötiede. Oppilaan ja aineen välinen suhde on tärkeä.  Myös luokanopettajat tarvitsevat tietoa siitä, miten oppilaat oppivat matematiikkaa, ja minkälaisia vaikeuksia eri  aihealueiden oppimiseen liittyy. Sekä  tietoa ja keinoja, miten matemaattinen tieto voidaan esittää niin (omin sanoineni: transponoida), että oppilaat ymmärtävät sen.

Myös ainedidaktiikassa  reflektio on Suomessa opettajalle tärkeä taito.

Elina Harjunen  ja Kauko Komulainen kuvailevat äidinkieltä ja kirjallisuutta luokanopettajan ydinaineena. Kaikki muu oppiminen ja opiskelu perustuvat tähän aineeseen. 

Äidinkielessä ja kirjallisuudessa keskeinen tavoite on kielitietoisuus.  Kielen avulla rakennetaan sosiaalista todellisuutta; käsityksemme todellisuudesta on sosiaalisen vuorovaikutuksen, kielellisen kommunikaation tulosta. Äidinkieli ja kirjallisuus on myös taideaine, jossa syntyy erilaisia  esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä. Ja niistä ymmärrystä maailmasta.

Tärkeä tavoite on  oppia ilmaisemaan itseään. Perinteisen kirjoittamisen ja puhumisen lisäksi myös draamallisella vuorovaikutuksella. 

Markus van den Berg  kuvailee artikkelissaan historiallis-yhteiskunnallisten aineiden didaktiikkaa luokanopettajan koulutuksessa.

Historian ainedidaktiikan tavoittena on historiatietoisuus. Keinoina ovat historiallisen ajattelun taidot: ”Mistä me tiedämme tämän?” Historia ei ole arvovapaata. Historialliset totuudet ovat suhteellisia. Erilaiset ihmisen toiminnasta jääneet jäljet, kuten esineet ja kirjalliset lähteet ovat itsessään mykkiä.Vain niiden tulkinta muuttaa ne historiaksi. Historia perustuu tulkintoihin, mutta ne eivät voi olla mielivaltaisia, vaan niiden täytyy perustua  menneisyyden jäänteisiin. Historialliseen ajatteluun kuuluvat kriittisen ajattelun taidot: oman aikakauden totuuksien suhteellistaminen,

Arto Kallioniemi ja Martin Ubani avaavat uskonnon didaktiikan opetusta  luokanopettajakoulutuksessa.

Heti aluksi he erottavat teologian ja uskonto-oppiaineen toisistaan. Peruskoulun ala-asteen sisällöt ovat pääasiassa lasten elämänkysymyksiä. Teologian kiinnostusalue on paljon laajempi.

Tärkeä käsite on uskontokuva (siis käsitys tästä aineesta ja esim. siitä, sopiiko opiskelija omasta mielestään opettamaan uskontoa). Tähän kuvaan halutaan vaikuttaa.

Uskonnon didaltiikan keskeisiä kysymyksiä ovat:  Miten oppiminen tässä oppiaineessa tapahtuu? Edellyttääkö ja jos niin miten oppilaiden oppiminen  ymmärrystä siitä, miten tieto muodostuu tässä oppiaineessa ja miten sitä strukturoidaan? Millaisessa pedagogisella ajattelulla oppiaineen keskeinen sisältö saatetaan osaksi oppilaiden elämys- ja kokemusmaailmaa? Myös uskonnolla on oma kielensä.

Opettajan tulisi saada tietoa ja taitoa, miten yliopistossa tutkituista  tieteenaloista päästään sosiogeneesin (= muutosprosessi) kautta kouluaineisiin, joissa oppaineista tutkitaan selvästi pelkistyneemmin kuin yliopistossa?

Uskonnon didaktiikan päätehtävänä onkin muokata teologinen ja uskontotietellinen substanssi sellaisen didaktiseen muotoon, että oppilaat voivat omaksua opittavan asian keskeisen sisällön (suppea määritelmä Seppälä 1998).

Metodien osalta peruskoulun uskonnonopetus  on luonteeltaan muiden oppiaineiden opetusmenetelmiä monipuolisesti integroiva aine.

Inkeri Ruokosen ja Heikki Ruismäen artikkelissa on "haikuja"  taide- ja taitoaineiden opettajankouluttajilta akateemisesta opettajankoulutuksesya -haukuja.

Kirjoittajat nostavat esiin taito- ja taideaineiden erityisyyttä, joka tahtoo jäädä muiden aineiden jalkoihin. Kyse on sivistysaineesta. Sivistys rakentuu ajattelun, luovan tekemisen ja toiminnan taidoille ja taiteelle.Taide välittää kulttuurista ymmärrystä. 

On olemassa taiteen kieli.Taiteiden kielillä opitaan asioita. Taide on yhteinen kieli, jota ihmiset puhuvat yli rodullisen, kulttuuristen, sosiaalisten ja koulutukselisten ja taloudellisten raja-aitojen yli.

Keskeinen työkalu on elämys. Ellei ihminen koe elämyksiä, hän ei ymmärrä elämän merkityksiä. Esiin nousee mm. moniaistisuus.Taide on luova moniaistisen tietämisen ja kokemisen tapa.Taide kasvattaa esteettiseksi kokijaksi.

Taiteet ovat kanava itseilmaisulle ja sisäisen maailman mielenmaisemalle.Taide antaa nuorelle  suoraa tunnepohjaista tietoa myös  hänestä itsestään.

Yhteenvetoa

Jokaisen oppiaineen taustalla on jokin tieteenala. Niillä on oma erityisluonne. Oma kieli. Oma tapa ajatella. Oma tapa rakentaa tietoa. 

Jokaisella oppiaineella on oma tehtävä. Jokaisella oppiaineella on oma erityisluonne, joka liittyy taustalla olevan tieteenalan erityisluonteeseen. Tämä näkyy oppiaineen kielessä (käsitemaailma), tavoitteissa, sisällöissä ja metodeissa. 

Käytännössä joillakin tieteenaloilla on niin paljon yhteistä, että niistä voidaan  muodostaa oppiaineryhmiä: matemaattis-luonnontieteelliset aineet, taideaineet, taitoaineet, orientoivat aineet...Monissa aineissa kokemukset ovat älyllisiä. taito- ja taideaineiden  avulla oppilaille syntyy erilaisia esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä. 

Luokanopettajien ainedidaktiikan opetuksessa  halutaan vaikuttaa opiskelijoiden ainekuvaan, jotta he osaavat opettaa ainetta sen erityispiirteineen innostavasti ja vaikuttavasti.

Kalle Juuti, Seija Kairavuori ja Sirpa Tani nostavat omassa artikkelissaan esiin myös mielenkiintoisen ainedidaktiikkaan vaikuttavan trendin: tiedonalalähtöisen eheyttämisen. Ts. sen, kuinka ilmiöitä jne. voidaan tutkima myös kunkin tiedon alam omista lähtökohdista kiinni pitäen. Eheyttämisprojekti voi olla monitieteinen, tieteiden välinen tai esim. poikkitieteellinen. 

Kirjassa on paljon mielenkiintoista muita artikkeleita. Palannen niihin vielä myöhemmin.