Keltainen lehti

 

Esittelyssä kotiseutuopas: Helsinkiä oppimassa

Jatkan kotiseutuoppaiden esittelyä. 

Salola, Eero (1957) Helsinkiä oppimassa. Lukukirja 1  - aikaisemmin Helsingin kuva-aapinen. Toinen uudistettu painos Helsinki: Otava.

Helsinki-seura julkaisi vuosien varralle  useita kirjoja kotiseutuoppaiksi. Tämä kirja oli tarkoitettu kansakoululaisille.

Helsinki-seura oli julkaissut jo  vuonna 1937 Helsingin kuva-aapinen nimisen nuorille tarkoitetun kotiseutu-oppaan käytettäväksi Helsingin kansakouluissa rinnakkaislukukirjana. Sen ”päivitetty” versio ilmestyi 20 vuotta myöhemmin. Moni asia oli muuttunut. Helsinki oli kasvanut. Siihen oli liitetty vuonna 1949 useita uusia kaupunginosia Espoosta ja Vantaalta. Oli koettu sota ja jälleenrakennettu kaupunkia.

Kirjassa on kertova muoto; se  on rakennettu kertomukseksi, jossa kaksi sisarusta: Anneli ja Timo ovat muuttamassa Helsinkiin. He tulevat maaseudulta junalla Helsinkiin. jossa heidän helsinkiläinen serkkunsa Kari tutustuttaa heidät pääkaupungin eri puoliin.  

Tavoite

Mikä oli kirjan pedagognen tavoite? Esipuheessa sanotaan näin: ”Helsinki-seura pyrkii edistämään kotiseudun tuntemusta ja harrastusta ja juuruttamaan  varsinkin sen nuoreen polveen rakkautta kotiseutuun.” 

Aivan kirjan lopussa

”.. serkku toivottaa: Kun olette nyt muuttamassa helsinkiläisiksi, muistakaa aina rakkaudella entistä kotiseutuanne, mutta oppikaa rakastamaan myös tätä uutta kotikaupunkia. Te tarvitsette Helsinkiä ja Helsinki tarvitse teitä jouduttepa elämässänne mihin tahansa toimeen. Helsinki on isänmaatamme. Kun rakastamme Helsinkiä, rakastamme isänmaa maatammekin.

Sisällöt

Siskoksille kerrotaan Helsingistä tosi monia asioita:

• Kaupunkikodista. Heidän uusi kotiinsa esitellään. Siellä on makuu- komero (alkovi),  kylpyhuone, kylpyamme ja pesuallas. (Vessanpyttyä ei näytetä). Keittiössä on kaasuliesi (uusissa taloissa oli jo sähköliesi). Suurissa taloissa oli  keskuslämmitys. Asfalttpihalla oli porttikäytävä Talossa oli myös pesutupa
• Ei kaupunginosista, niiden kaduista, rakennuksista, patsaista. puistoista  ja kuolleiden puistoista eli  hautausmaista, tärkeistä vaikuttajista. Nähtiin  stadion, uimastadion,Hietaniemen uimaranta sekä Uunisaaren  lasten uimakoulu. Nähtiin, kuinka  Lauttasaaren sillan läppä nostettiin ylös. Seurasaaressa piipahdettiin. Seurasaaren ulkomuseo on hyvä paikka. Korkeasaareen mentiin lautalla. Nähtiin kaupungin kasvihuone ja kuinka lapsilla on puistoissa hauskaa leikkitätien johdolla.  Korkeasaareen mentiin lautalla
• Kuultiin pääkaduista, kadun varsilla olevista laitteista:  toreista, puistoista, satamista. Kaduilla nähdään palokello, hätäpuhelin, liikennevalo ja pysäköintiautomaatti. Kaduilla  raitiovaunuja lakaisu- ja kastelukoneita. Lentokenttäkin esiteltiin ja kirkot 
• Kaivopuiston kallioilla pohdittiin jääkauden jälkiä:  ne näkyvät vielä Kaivopuistossa. 
• Helsingissä oli monta hyvää kirjakauppaa, mutta eihän kukaan voi ostaa kaikkia kirjoja. joita tarvitsee. Siksi Helsingissä oli kirjastoja.
• ”Ei kaupunki ole vain kivierämaata." Täällä on mm.  vanhan kaupungin koski. Helsingin alueella oli myös hyviä talvisia hiihtomaastoja.
• Tuon ajan koulunkäynnistä annettiin tietoa.  Serkku kertoi, että Helsingin koulujen määrä kasvaa yhtä nopeasti kuin asukaslukukin. Vuonna 1956 kansakouluja oli yli puolisataa. Niistä joka toinen kantakaupungissa. Niissä oli yhteensä 40 000 oppilasta ja toista tuhatta opettajaa. 
• Kansakoulujen lisäksi Helsingissä oli tietenkin suuri joukko muita kouluja ja oppilaitoksia ammatti ja oppikouluista korkeakouluihin saakka. Koulujen lukuvuosi alkoi ja päättyi jumalanpalveluksella kirkossa.
•  Kouluissa oli pulaa tiloista. Niinpä koulua käytiin kolmessa vuorossa. Uudet koulut olivat isoja. Oli erikseen ala- ja yläkansakouluja (MH: vuonna 1957 tilanne muuttui ala- ja yläkansakoulut yhdistettiin ja lisäksi luotiin kansalaiskoulu) 
• Lapset  kävibat yhdessä suurkoulussa (nimeä ei mainittu). Niissä voi olla 30 luokkahuonetta. Ala- ja yläluokilla on oma rakennus. Muovilattiakäytävä saattoi olla jopa 75 m  pitkä. Tekniikkaakin oli mm.  valoisa luonnontietosali episkooppeineen. Useissa kouluissa aamuhartauden pitäjä ja soittaja laulajaryhmineen olivat juhlasalissa, mutta luokat yhtyivät aamuhartauteen luokissaan radion välityksiä. Kallion kansakoulussa  oli yhteinen elokuvasali ja pikku rakennuksessa koulujen hammasklinikka.
• Tiloista oli pulaa.  Helsingin suomalaisissa kansakouluissa luettiin kahdessa jopa kolmessa vuorossa ja niin suureen kouluun mahtuu jopa 60 luokkaa.
• Kirjassa suhtauduttiin koulunkäyntiin hyvin myönteisesti. ” Opin tietä ei kenenkään sovi halveksia. Jokainen tahtoo oppia lukemaan ja kirjoittamaan ja laskemaan ja tietoja hankkimaan niin kuin tahtoo oppia hyviätapoja. puhtautta ja siisteyttä rehellisyyttä jumalan pelkoa ja isänmaan rakkautta.” 
• Kouluissa pidettiin paljon kilpailuja luistelussa, hiihdossa, juoksussa, pesäpallossa ja jalkapallossa. On myös henkisiä kilpailuja esimerkiksi lausunta- ja kerrontakilpailu, piirustuskilpailu. Raittiuskirjoitus oli  joka vuosi ja muita kirjoituskilpailuja ja  retkeilyjä.
• Ja kesätouhuista: ”Kyllä Helsingissä kelpaa kesällä olla, Timo toteaa.  Mutta  serkku kertoo, että kyllä monet menevät mummon kuka sedän tai tädin luokse maaseudulle. Kaupungin meri-ilma on siksi voimakasta, että kesäkauden oleskelu sisämaan ilmastossa on terveellistä vaihtelua. Useat lapset, joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuutta lähettää lapsiaan maalle, pääsevät koulujen kesäsiirtoloihin. siskokset kävivätkin katselemassa koulupuutarhoja." Niitä oli Helsingissä kaksi. Toinen oli Kumpulassa.

Työtapoja

Omaan Helsinkiin perehdyttiin siis kotiseutuopas-kirjan avulla lukemalla ääneen ja keskustelemalla. Kirja oli siis rinnakkaislukukirja. Luettiin sopivaan aikaan jokin pätlä kertomuksesta. 

Kirjassa on runsaasti valokuvia ja pari karttaakin. Tehtäviä kirjassa ei ole.  Esipuheessa todettaan, että ”opettaja voi antaa esimerkiksi retkeilyläksyjä ja sitten totuttaa oppilaat myös käytännöllisesti tutustumaan kotikaupunkiinsa.”

Kirjan kirjoittajasta

Eero Salola (vuoteen 1906 Boman) (1902– 1989) oli  lausuntataiteilija, esitystaidon opettaja, kirjailija ja opetusneuvos. Hän  tallensi  suomalaista  kansanperinnettä ja hölmöläistarinoita. tallentajana sekä pitkäaikaisesta työstään puhetekniikan ja lausuntataiteen opettajana. 

Salola valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1924. Hän toimi ensin kansakoulunopettajana Helsingin maalaiskunnan Malmilla ja Helsingin kaupungilla vuosina 1924–1945. Tämän rinnalla  ja sen jälkeen hän toimi  opettajankouluttajana. Hän toimi suullisen esitystaidon opettajana Helsingin yliopistossa vuosina 1939–1957. puheenopetusopin yliopettajana Suomen Puheopistossa 1947–1959 ja lehtorina Helsingin opettajakorkeakoulussa vuosina 1947–1960. Salola julkaisi runsaasti oppikirjoja, lukemistoja, puheoppaita sekä kansansatujen sovituksia. 

Kuvaa hänestä en itse löytänyt, mutta emeritus-professori Pertti Kansaselta sellainen löytyi. Kiitos.

Syksy

 

Epäonnistuminen

 

Kouluvaarin terveisiä. Taas.

 

 T ällä  viikolla kouluvaari on kyläillyt Aurorassa kolmena päivänä; maanantaina, keskiviikkona (1 tunnin)  ja tänään perjantaina. Joskus sattuu niin, että näinkin voi käydä. Perjantai on neljän tunnin koulupäivä klo 8.15- 12.15. Mutta sisällöltään se oli erilainen perjantai.

Tänään oli Laaksolahdessa FC-89:n järjestämä alueen alakoulujen futisturnaus. Myös kakkosluokkalaisilla oli siellä kaksi joukkuetta. Sinne ja takaisin bussilla eväät mukana. Niinpä koulu oli varsin tyhjä lapsista ja aikuisista. 

2b:n opettaja jäi pitämään koulu  niille 2-luokkalaisille , jotka eivät fudannet. Heitä oli yhteenså 20; Kuusi omasta luokasta ja 14 2a-luokalta. Hyvin toimi tämäkin kombo- rinnakkaisluokat ovat ennenkin tehneet hommia sekaisin. Se näkyi.

Kun ohjelma oli käyty läpi ja  paikalla olevat merkitty Wilmaan lähdettiin jumppasaliin.  Ensin leikittiin hauskaa hippaleikkiä "Apinat alas puusta" ja sitten "Hiljaisia nurkkia". Voi sitä vauhtia ja iloa. Eikä yhtään riitaa! 

Päivän toinen oppitunti oli uskontoa. Evluttien aiheena oli kirkkosali kalusteineen. Oppikirjan sijasta apuvälineenä oli eKirja. Harmillisesti luokan digitekniikka pätki, mutta talossa uusitaan parhaillaan laitteita; 2b-luokkaankin tulee  ensi viikolla scriini, jossa on kosketusnöyttö. Vihkot esiin, ja tärkeöt asiat muistiin sanoina. ja kuvina. Kouluvaari järkesteli värikyniä oikeisiin lokeroihin.

Välitunnille. Ulkona oli toisi kiva ilma. Noora-open kirjasto oli auki, ja lukuihmisiä oli mieluummin siellä. Kouluvaari piipahti taukotuvassa kuulemassa  AY-terveisiä. Kovasti toivottiin, että Espoo järjestäisi opettajille enemmän täydennyskoulutusta ihan. työpäivän aikana - niinkuin ennen- ja luokkaan palkattaisiin sijainen. Joissain kouluissa on lisäksi ekaluokilla väsymystö, jos luokassa on kovin kovin monta lasta, joiden äidinkieli ei ole opetuskieli. Tästä tulee viestejä.

Päivän huippu oli jo toinen Näppistaito-kerta. Haettiin chrome-läppärit,. kirjauduttiin ja käytiin vielä jonkin aikaa kouluilla vuokralla oleva ohjelman kimppuun. Yhä paremmin sujui.

 

Kouluravintolassa oli hienosti turnauksen vuoksi tilaa. Team Kai tarjosi kalalounasta: joko lohikiusausta tai kalapuikkoja. Useimmilla lautasilla taisi olla puikkoja. Kouluvaarillakin, Ja tuttuun tapaan, kun maha on täynnä, luokkaan omaan tahtiin ja jatkamaan näppäinten käytön harjoittelua. Vähän vaille 12 koneet oli jo palautettu, ja saatiin palkkioksi mainiosta päivästä vartin verran oma  pikkuvälkkää. Reput selkään ja pihalle.Tosi kivaa oli. Klo 12.15 kokoonnuttiin  vielä piiriin ja toivotettiin toisillemme hyvät viikonloput

V iikko  olikin sitten päässä.. Eikun Vespan selkään ja kouluvaarikin kotiin.

Kiitoksia taas. Auroran koulun väelle  ja  2b-luokalle Nähdään ensi viikolla.

  

Ongelmien syy

 

Torstai

 

Lapset vahvoiksi

 

Kouluvaarin terveisiä.

 S yksyn kouluvaaripäivä sovittiin maanantaille. 5 tunnin koulupäivä klo 9- 14.15.  

2b:llä  oli maanantain lukkarissa suomea, matematiikkaa ja päivän huippuna näppistunti chrome-läppäreillä.

Ensin päivän ohjelma. Ja sitten  lukuläksyt ja harjoittelemaan oikeinkirjoitusta etsimällä virheitä  ng/nk ja  yksi/kaksi konsonanttisista sanoista. Välitunnille. Kouluvaari teroitteli taas koneellaan kyniä ja eikun jatkamaan taas hommia. Kuunneltiin satumaista tarinaa ihmisen eri aisteista ja vastailtiin kysymyksiin. Mitä jäi mieleen?  Kouluvaari sai leikkiä apuopettajaa oppilaiden kanssa, joilla tehtävään tarvittiin enemmän aikaa.

Koululounaaksi oli jauhelihakastiketta (tai kasviskastiketta) porkkanaraastetta, ja perunoita. Moni osasi itse kuoria perunaa. Kouluvaari pöydässä kaikki söivät- mikä on tosi tärkeää. Ja jälkiruuaksi omia juttuja omalla paikalla.

Matikan tunnilla oli koe. Oltiin taitavia ja  nopeita, ja piipahdettiin haukkaamassa happea. Sitten alkoikin siesta.   Kouluvaari teki vähän omia hommiaan.

Siestan jälkeen oli englantia. Nyt trenaatiin numertota 1-12. Kuuneltiin natiivita mallia. ja ratkottiin annettuja tehtäviä mm värittämällä oikea määrä banaaneita

Päivän huippuna - sen näki lapsista- oli  läppäritunti, jolloin opeteltiin  näppistaitioja. Taisi olla ensimmäinen kerta. Silmät kiilsiivöt innostuksesta. Apuja tarvittiin mm. kirjautumisessa, Onneksi naapuriluokanope Heidi tuli auttamaan.

.

P äivä olikin sitten päässä. päivä. Töitä tehtiin ja taas ansaittiin pankkiin toivetouhuihin minuutteja. 

Kiitoksia taas. Auroran koulun väelle  ja  2b-luokalle Nähdään ensi viikolla.Totisesti kouluissa tarvitaan lisäkäsiä.

  

4 vaihtoehtoa

Eilen illalla järjestettiin Kala-järven koulun ruokasalissa Lah-nuksen noin 60 oppilaan  alakoulun tulevaisuuteen liittyvä asukasilta. 

Paikalla oli kymmeniä  koulun oppilaiden vanhempia lapsineen puolustamassa heille tärkeän koulun tulevaisuutta. Meitä poliitikkoja oli paikalla fyysisesti paikalla sekä  etänä teamsin kautta.

Tilaisuudessa peruopetuksen johtaja Juha Nurmi kertoi, että asia tulee kasvun ja oppimisen lautakuntaan päätettäväksi  lokakuun jommassa kummassa kokouksessa 7.10 tai 28.10.

Vaihtoehtoja on neljä

1. Koulu lakkautetaan lukuvuoden 2027-28 alussa ja rakennus puretaan. Sekin maksaa. Lahnuksen koulun oppilaat siirtyvät Kalajärven kouluun.

2. Koululla jatkaa toimintaa, ja siellä käynnistetään uudet sisäilmakorjaukset. Niiden hinta on alustavasti. 1,6- 3 miljoonaa euroa.  Korjausten ajan - arviolta puoli vuotta- Lahnuksen koulun oppilaat käyvät koulua Kalajärvellä.

3. Koulu jatkaa toimintaa, ja siellä käynnistetään laajempi peruskorjaus.  Niiden hinta on noin 6,1 miljoonaa euroa. Korjausten ajan -arviolta 2-3 vuotta- Lahnuksen koulun oppilaat käyvät koulua Kalajärvellä.

4. Koulu jatkaa toimintaa, mutta rakennus puretaan ja tilalle rakennetaan uudisrakennus. Tämä vaihtehto olisi edullisempi kuin laaja peruskorjaus. Purun ja uuden koulun rakentamisen ajan  Lahnuksen koulun oppilaat käyvät koulua Kalajärvellä.

Kaikissa vaihtoehdoissa oppilaat siis siirtyvät Kalajärvelle joksikin aikaa. 

Lautakunnan päätöksen lisäksi valtuuston tulee hyväksy korjaus-ja uudisrakennushanke investointohjelmaan, jossa jo nyt on  vuoroaan odottavia. Lisäksi on laadittava ja hyväksyttävä tarveselvitys ja hankesuunnitelma. Ne vievät oman aikansa, ennen kuin itse  korjaus-/rakennustyöt voivat alkaa.

Naura

 

Tehdä täytyy ja levtä

 

Viikkoraportti 36

:-)    Vielä omaa(kin) aikaa.

 :-(   Apua. Jo syyskuu.

Maanantai 1.9.

Vapaa aamu.  Aikamatkailua syyskuuhun 2006. Lounaaksi loput oskareista.  Illalla TSL-opintojärjestön kokous valtuustotalon studiossa.  Papereiden valmistelua sitä ennen. Hyviä päätöksiä nopeasti.

Tiistai 2.9.

Aamusta alkaen illan seurakuntaneuvoston kokouksen hartauden valmistelua. Jännitti.  Ihan hyvin meni, kokouskin. Lounaaksi siskonmakkarakeittoa.

Perinneseuran el tsekkaus. (Eski hoiti)V        Etelä-Espoon demarien  jäsenkirje menee painoon.V 

   

Keskiviikko 3.9.

Kouluvaaripäivä.  Kotona vielä siskonmakkarasoppaa.

Ja hyvät päikkärit. Illan suussa Viestinnän toimikunnan kokous. Lyhyt lista ja istunto. Jakso Rookieta.

Postin pakettiauto teloi yhtiömme roskiksen.

Torstai 4.9.

Pitkä viikonloppu (to-su) alkoi. Alkuviikon touhujen jälkeen nyt paljon omaa aikaa Ja mukavasti hoidettavia asioitakin. Puoliltapäivin Habitare-messuille. Sieltä löytyi joulukuusikin. Lounas Sellon Backyarsissa. Ihan ok. /15 €. 

    PS.  Tänään  10 070   käyntiä tässä blogissa. Miksi? Tekoäly kyläilee?

Perjantai 5.9.

Hidas aamu. Naputtelua.  Kaupporeissulle. Tuliaisina Papan pizzat Mankkaalta. Niin hyvät päikkärit.  Tekoälylaulutyöpajojen markkinointia. Maileja eri tahoille.

Lauantai 6.9.

Hidas aamu.Sukeltelua syyskuuhun 2006. Siivousta. Kaikki Santtulaiset Espoonlahden urheilupuistossa. Milton veskassa. EPS voitti. Päivälliseksi uunilaatikkoa. Tehtävälistaa. Illalla. YLEn 100-vuotisohjelmaa. Vastasin Länsiväylän toimittajan segregaatio kysymyksiin.

Sunnuntai 7.9. 

Viileä ilma. Naputtelua. Iltapäivällä Marjun kanssa Helsinkiin. Teolla oli matseja. Hyvin pelasivat.   Marju shoppaili. Päivälliseksi eilistä lohilaatikkoa. Laskuja.

Sitten omalla taloyhtiövuorolla korjaamaan omenoita roskakasaan. Kyllä hiki virtasi.  Työlistaa. Naputtelua. TV:stä TTK-avaus.

 

Moka

 

Tarpeeksi pienet tehtävät

 

Maksuttomia laulutyöpajoja espoolaisille ikäihmisille

Työväen Sivistysliiton Espoon ja Kauniaisten alueen opintojärjestö ry. sai viime vuonna  Espoon kaupungilta projektiavustuksen hankkeelle: 

”Kohti ikäihmisten vahvempaa digitaalista hyvinvointia”.

KUVA: Pajan pääisäntämä on ICT-taituri Jukka Lahti.

Haluamme tutustuttaa ikäihmisiä  tekoälyn luomiin mahdollisuuksiin runoilla, säveltää ja tehdä kokonaisia laulettuja ja soitettuja kappaleita sekä mm. kuvia jopa videopätkiä sen avulla. 

Tuotos syntyy pajaan tulevien ikäihmisten, tekoälyn asiantuntijoiden ja itse tekoälyohjelmien yhteistyöllä. Ikäihmisten ei tarvitse opetella itse tekniikka, vaan projektissa mukana olevat vapaaehtoiset asiantuntijamme ovat heidän ”siveltimiään”.

Paja kestää noin tunnin ja se on maksuton.

Pidimme syksyn aikana kolme laulutyöpajaa ja keväällä 2026 kaksi  Pajoja järjestettiin Espoon kirjastoissa, Tapiolan palvelukeskuksessa sekä  Espoon valtuustotalolla, Kussakin syntyi laulu, ja muutama niistä on kaikkien katsittavissa ja kuunneltavissa Youtubessa 

Tässä kaksi näytettä

NÄYTE 1:Joululaulu "Joulun valo arjen jälkeen"

https://youtu.be/s9M2ONdQN4I

Paja toteutettiin yhteistyöstä Lippulaivan kirjaston kanssa. 

NÄYTE 2; Kevätlaulua, " Kevään ensimmäinensuudelma"

https://www.youtube.com/watch?v=UMC7VeoIpL0

Paja toteutettiin yhteistyöstä IsoOmenan kirjaston kanssa. 

Laulutyöpajat jatkuvat marraskuun loppuun saakka

Jos kuulut johonkin espoolaisten ikäihmisten kerhoon tms., kysypä kavereilta, olisitteko kiinnostuneita kutsumaan meidät kylään omaan kokoontumistilaanne teille sopivana ajankohtana mielellään illalla tai iltapäivällä.

Jos olette valmiita tulemaan mukaan tähän innostavaan työpajaan, ottakaa minuun yhteyttä niin pian kuin mahdollista. 

Laittakaa mailia osoitteeseen. marttifi at gmail.com

Sovitaan yksityiskohdat sitten myöhemmin. 

Lepo

 

Kouluvaarin ekoja syysterveisiä

 

 S yksyn kouluvaaripäivä nro 4 lämpeni koko keskiviikon. Pilvisestä hehkuun. Koulua käytiin klo 8.15- 13.30.  

Noora-open luokalla oli tänään lukujärjestyksessä suomea, matematiikkaa ja kuvataidetta (ja käsityötä). Päivä avattiin tuttuun tapaan käymällä ohjelma läpi. Luvassa oli mainion monipuolista toimintaa. Nyt mm. käynnistettiin Träskändan kartano-projekti.

 
Noora näytti oppilaille KaMun tekemän videon kartanosta ja sen historiasta. Sitten tarkistettiin  annetut lukuläksyt, Jollei niitä ole tehty, homma hoidetaan siestalla läksykerhossa. 

Palasi ihanasti mieleen touhut vanhassa Aurorassa.  Kevään 2004 yksi projekteja oli "Aurora goes läksyt!", koska silloin uusi ops korosti oppilaan omaa vastuuta oppimisestaan.  Siihen kuului läksykerho. Toiminta jatkui aikakin vuoteen 2012 saakka.

Toinen tunti oli matikkaa. Tunti aloitettiin liikunnallisesti kulkemalla koulun portaikoissa ja laskemalla, kuinka monta porrasta niissä oli.  

Syksyn alku on kerrattu ekaluokan taitoja. Hienoa "Repetitio mater studiorum est" elää. Vielä harjoiteltiin yhteen- ja vähennyslaskuja  kaksi-numeroisilla. Ja tietysti opettaja kiersi tsekkaamassa, että myös matikan läksyt on tehty. Sitteen käytiin  lasten kanssa läpi oikeat  vastaukset. Tosi taitavasti osasivat.  Ihan normaalia, etteivät kaikki jaksa aina keskittyä. Onneksi 3. kerroksessa on usein tyhjiä tiloja, joihin voi esim. kouluvaarin kanssa mennä keräämään voimia

Sitten oli puolen tunnin välitunti. Kouluvaari loikkasi taukotupaan kahville. Olipa upeaa kuulla Sanni-rehtorilta, kuinka mukavasti kouluvuosi oli alkanut. Ja kuinka tyytyväinen hän oli Espoon tapaan perehdyttää uusia rexejä + oman Kaisa-esihenkilön, nyt vapaalla olevan Hanna-rexin ja kollegoiden jelppiin. Kunpa vielä järjestelmätkin saadaan toimimaan.

Välitunnin jälkeen oppilaille jaettiin piirustuspapetit teipattuina pohjapahveihin. 2. luokat lähtivät Träskändaan piirtämään kartanoa. Myöhemmin ne tullaan maalamaan tusseilla ja vesiväreilla. Ilma oli upea ja niin tuotoksetkin. Hyvässä jonossa palattiin koululle, ja siesta alkoi.

Kouluvaari piipahti taas taukotuvassa ja sai kutsun tulla ensi viikon keskiviikkona kokoukseen, jossa suunnitellaan Auroran koulun (os. Myllykylän kansakoulun) 70-vuotistapahtumia. Nöyrö kiitos kutsusta. Onnistuu.

Siestan jälkeen oli taas Suomea: Hiljainen lukutunti. Jokaisella oli oma kirja. Uuden sai kirjastosta. (Osa oppilasta oli käsitöissä Mikan kanssa). Upeasti keskittyivät. Noora-ope antoikin 16 minuuttia lisää palkkiopankkiin. Pian se riittää esim. elokuvan katseluun.

Ennen kotiin lähtöä käytiin vielä läpi huomista ohjelmaa. Oppilaat pääsevät katso-maan PikkuAuroraan ulkoilmateatteriesityksen: 

Teatteri ILMI Ö: Juhlat metsässä -ulkoilmaesitys (KULPS, esiopetus ja 1.-2.lk). Niin upeaa.

.

Taas nasta päivä. Hyvillä mielin kotiin tai iltikseen. Paitsi Auts! Kynänteroituskone oli  kouluvaarilta jäänyt kotiin:

Kiitoksia taas. Auroran koulun väelle  ja  2b-luokalle Nähdään ensi viikolla.Totisesti kouluissa tarvitaan lisäkäsiä.

 

Lukekaa

Suomen kesä