Suuret klassikot ja kasvatuksen päämäärä

KUVIO 1: Yritys jäsentää kasvatusopin klassioiden kasvatukselle esittämiä
päämääriä kahden ulottuvuuden suhteen; (1) kumpi  tuo onnea: vapaus vai
vastuu ja (2)  kummasta onni  lopulta löytyy: (1) Tästä elämästä vai (2)
tuonpuoleisesta.

Päivitetty 2.12.12

ALKAVALLA viikolla meillä kaikilla on mahdollisuus ottaa kantaa tekeillä olevan perusopetuksen uuden opetussuunnitelman yleisiin linjauksiin. Opetushallituksen www-sivuille avautuu 19.11. kysely, jossa kantansa voi ilmaista. Keskeinen asia on tietysti, millainen tulee olemaan perusopetuksen kasvatuspäämäärä (toki lakien ja asetusten jo rajaamana).

Niinpä kokosin kasvatusopin historiasta ajatuksia kasvatuksen  päämäärästä. Niiden jäsentäminen ei ole helppo juttu, mutta minähän pidän haasteista.

Kasvatuspäämäärästä

KASVATUKSELLÄ on kaksi päämäärää; muodollinen ja sisällöllinen. Muodollisena päämääräänä on Salomaan mukaan ihanneihminen. Kukin kansa ja aikakausi määrittelee sitten materiaalisesti, sisällöllisesti sen omalla tavallaan. Olen nyt usean vuoden ajan opetellut tuntemaan kasvatuksen klassikoiden tapaa ymmärtää kasvautus ja opetus. Voi jo olla sopiva aika vetää asioita yhteen.

EROTAN kasvatukselle ensinnäkin yleisen ja lähes kaikkia yhdistävän päämäärän; se on ollut antiikin filosofien ajoista alkaen onnellisuus. Käsitykset siitä, millainen ihminen/ihmiselämä on onnellinen, sen sijaan vaihtelevat. Karkeasti jako voidaan tehdä ainakin kahden ulottuuden suhteen: (1) Vapaus vai vastuu? Onko onni vapautta tehdä mitä haluaa? Vai kasvaako onni siitä, että kantaa vastuunsa toisista, ja äärimmillään jopa uhraa itsensä.  (2) Tämä elämä vai tuonpuoleinen? Onko onni löydettävissä tässä elämässä vai onko todellinen onni odottamassa vasta kuoleman jälkeen (jolloin maallinen onni on vain varjoa ja turhuutta).  Molempien akselien leikkauspisteessä  on tasapainon idea: persoona. Persoona on yksilö, joka ottaa muut ihmiset huomioon, ja joka asettaa muiden vapauden oman vapautensa rajoiksi.

KUVIO 2.Yritys jäsentää kasvatuskelle esitettyjen tavoitteiden
kokonaiskenttää

Näiden kahden pääulottuvuuuden lisäksi on mielekästä tarkastella  kasvatuspäämääriä/ tavoitteita hieman konkreettisemmin. KUVION 2 voisi tiivistää näin:
-  Elämän päämääränä on onni
-  Onnen saa elämällä hyvin/oikein

Toisille todellinen onni saavutetaan tässä elämässä: joko kasvamalla täydeksi omaksi itseksi tai kasvamalla kansalaiseksi jollaista  oma yhteiskunta ihannoi.

Omaksi itse kasvava saa onnea, kun saa kasvatusta, josta on juuri hänelle hyötyä. Usein se tarkoittaa arjen taitoja, hyvää ammattia ja reaalisivistystä. Hyveillä ei ole yhtä suurta merkitystä onnelle.

Kansalaiseksi kasvava saa onnen, kun löytää oman paikkansa yhteiskunnassa, saa ammatin,  joka vastaa työelämän tarpeita, tuntee lait jne. Kasvu on kasvua hyödyksi olemiseen muille ja samalla hyveellisyyteen (kuten altruismi).

Toisille todellinen onni on vasta ikuisuudessa. Taustalla on tällöin vahva usko, ja pyrkimys elää niin, että pääsee paratiisiin. Ihanneihmisessä korostuu elämä oman uskonnon hyvän ihmisen mallin mukaan, johon kuuluu hyveellisyys (toisia, heikkoja jne.  kohtaan) tai sitten kokonaan elämästä vetäytyminen (askeesi, itsensä jumalallistaminen).

Kasvatuksen päähuomio vaihtelee kasvatuspäämäärän mukaan. Jos tavoitellaan onnea ikuisuudessa, päähuomio on luonteessa - tiedot ja taidot eivät ole yhtä olennaisia. Jos taas tavoitellaan onnea tässä elämässä,  kasvatus kohdistuu koko ihmiseen; päähän, sydämeen ja käsiin. Pää tarvitsee valistusta, sydän sivistystä ja kädet arjen osaamista.

Tässäkin jäsentelyssä persoona on tasapainopiste; hyveen ja hyödyn, yksilön ja kansalaisuuden, tämän elämän ja ikuisuuden kaipuun välillä.

Erilaisia kasvatuspäämääriä

Ihanneihmisen piirteet/kasvatuksen tärkeimmät tavoitteet/tehtävät  on esitetty seuraavassa aakkosjärjestyksessä. Kunkin tavoiteen kohdalle on kirjattu myös klassikoita, joille tuo piirre on ollut tärkeä.

ONNI TÄSSÄ ELÄMÄSSÄ

Yksilöä painottavat (vapaus)

• Ainutlaatuinen yksilö (Korczak)
• Elämästä nauttiva (Neill, Rabelais)
• Harrastus. Tärkeintä ei ole tietomäärä vaan halu ja kyky avartaa tietoja ja hankkia uusia entisten lisäksi (Rousseau)
• Hyöty omalle elämälle (Kilpatrick)
• Ihmisarvo (Freire)
• Ihminen ennen ammattia (J.S.Mill)
• Itsenäinen omaa laatuaan toteuttava  kokoninen sukukunta (Key) 
• Itsenäinen omaa laatuaan toteuttava persoonalisuus (Key)
• Kriittisyys (Freire)
• Kykyjen sopusointuinen kehittäminen (Fröbel)
• Käytännön hyöty (Aristoteles, Protagoras)
• Monipuolinen (Leibniz)
• Oma harrastus (Neill)
• Omien kykyjen vapaa kehittely (Spencer)
• Oma levollinen elämä (Montaigne)
• Omaksi itseksi kasvu (Tuomas A., Herbart. Lighart)
• Omien mahdollisuuksien  toteutumiseen pyrkiminen (Tuomas A.)
• Persoonaa ei saa muunnella. (Steiner)
• Politiikassa pärjäävä (Protagoras)
• Rikas elämä (Ascham)
• Suvaitsevainen individualisti (Montaigne
• Tahdon ja toiminnan mies  (Arnold)
• Tavoite, että lapsi löytää itsensä.(Steiner)
• Täydellinen hovi- ja maailmanmies (Leibniz)
• Täydelliseksi itseksi kasvu (Herbart)
• Uusi korkeatasoisempi ihmistyyppi: tuntemattomien polkujen kulkija, uusien ajatusten ajattelija, uusien urien avaaja. (Key)
• Vapaa yksilö (Freinet)
• Vapaus (Aristoteles, Lane, Rabelais)
• Vapautus (Freire)
• Yhteiskunnallinen tiedostaminen (Freire)
• Yksilö (Erasmus, Ferriére, Herbart, Locke, Luther, Rabelais, Rousseau, Steiner)/Yksilö- ei uhata valtille (Spencer)
• Yksilön persoonallisen omalaatuisuuden kehittäminen (Schleiermacher)

Yhteisöä/valtiota  painottavat (vastuu)

• Aktiivinen, toimintakykyinen- ja haluinen kansanvaltainen kansalainen (Käis)
• Ammatin siveellistäminen (Kerschensteiner)
• Demokaattisen yhteiskunnan etiikka ja toimintavat (Gill)
• Demokratia (Dewey, Grundtvig)
• Hellittämätön taistelija (Makarenko) 
• Hiao = lapsenomainen kunnioitus ja rakkaus vanhempia, esi-isiä, esivaltaa ja perinteitä kohtaan (Kung fu Tse)
• Hyödyllinen valtiolle (Platon)
• Hyöty (Cato, Cicero, Bentham, Chalaitois)
• Ihmisen on mukauduttava elämään oman aikansa yhteiskunnan ja valtion vaatimusten mukaisesti. (J. Mill)
• Ihmiskunnan kehittäminen kohti täydellisyyttä ja onnellisuutta (J.Mill)
• Isänmaallinen kansalainen  (Arnold)
• Kansa sotakoneistona (Lykurgos)
• Kansalaiselämä (Grundtvig)
• Kansan säilyminen (Krieck)
• Kuuliaisuus (Pythagoras)
• Maailman lakien kunnioittaminen. (Spencer)
• Mukautuminen muutuviin teknillisiin oloihin (Krupskaja)
• Käyttökelpoinen ja hyödyllinen kansalainen - muttei liian sopeutuva (Dewey)
• Lähimmilleen hyödyllinen (J.S. Mill)
• Onni (mahdollisimman monen) (Bentham)
• Rehti ja työtä rakastava isänmaanystävä (Makarenko) 
• Sopeutumista valtion olosuhteisiin (Aristoteles)
• Sosiaalistuminen. (Spencer)
• Työläislapsista valtion  hyödyllisiksi ja käyttökelpoisiksi kansalaisiksi (Kerschensteiner)
• Uhrautuva yksilö (Gentle)
• Uomo Fascista (Gentle)
• Uusi ihminen (Fichte)
• Uusi kansallissosialistinen ihminen (Krieck)
• Uusi sosialistinen ihminen (Makarenko)
• Uusi työläissukupolvi joka itse johtaa ja suunnittelee tuotantoa ja kykenee ratkomaan ongelmia. (Krupskaja)
• Uusi vallankumouksellinen sukupolvi (Blonski)
• Valtion siveellistäminen (Kerschensteiner)
• Yhteinen kansakunta (Baden-Powell)
• Yhteiseen asiaan panostava (Makarenko) 
• Yhteiskuntakelpoinen kansalainen (Platon)
• Yleissivistys ja ammatti (More)
• Yhteiskuntakelpoisuus (Dewey)

ONNI TUONPUOLEISESSA

Hengelliset

• Elävä usko (Francke)
• Erakkous (Benedictus)
• Ihmisen jumalallistaminen (Benedictus)
• Jumalan pelko (Fenelon,  Francke, Pestalozzi, Pythagoras)
• Jumalan rakkaus (Baden-Powell)
• Jumalan valtakunnan menestys (Loyola)
• Järkevä luonnon olio (Comenius)
• Järjen alistaminen tahdolle (Tuomas A.)
• Katolinen usko (Napoleon)
• Kristillisesti siveellinen ihminen (Pestalozzi, Ziller)
• Kristitty gentleman (Arnold, Foerster)
• Kristitty herrasmies (Reddie)
• Köyhyys (Benedictus)
• Lempeys, vapaus, suvaitsevaisuus (Erasmus)
• Luonnollinen uskonto (Basedow)
• Naimattomuus (Benedictus)
• Toisten ja Jumalan yhteyteen ohjaaminen (Fröbel)
• Tosi ihminen (Comenius)
• Usko (Jeesus, Tuomas A.)
• Usko ihmisihanteen ylittämätön piirre (Paavali)
• Vaiti henkisistä näyistään(Steiner)

KASVATUKSEN KOHTEIDEN MUKAAN
Sielu/henkeä koskevia

"Sydämestä" eli luonteesta /hyveistä

• Ahkeruus (Benedictus, Kerschensteiner, Luther, Pestalozzi)
• Ehdoton kuuliaisuus (Lykurgos, Pythagoras)
• Ehdoton kuulaisuus valtiota ja johtajaa kohtaan (Krieck)
• Esivallan ja kasvattajien kunnioitus (Pythagoras)
• Ei kuoleman pelkoa (Krieck)
• Gentlemanni (Ascham)
• Hillityt himot (Augustinus)
• Himojen ja halujen hallinta (Pythagoras)
• Humaanisuus (Gesner)
• Huolellisuus (Kerschensteiner)
• Hurskaus (Comenius)
• Hyveellinen/hyveet  (Sokrates,Cato, Cicero, Chalatois)
• Hyvyys (Comenius, Sokrates)
• Hyvä tieteellinen ja teologinen koulutus (Loyola)
• Ihmisrakkaus (Pestalozzi)
• Isämaallisuus (Gill)
• Isänmaan rakkaus (Baden-Powell, Fenelon, Fichte, Grundtvig, Sokrates)
• Itsekuri (Spock)
• Itsenäinen luonne  (Arnold)
• Itsetuntemus (Fröbel)
• Itsetunto (Korczak, Spock)
• Jalo esteettinen diletantismi (Lictwark)
• Jeesuksen tapa elää (Loyola)
• Kansalaismieli (Kerschensteiner)
• Kansallistunne  (Grundtvig)
• Kiintymys omaan kansaan ja sen johtajaan (Krieck)
• Kristillismoraalinen luonne (Salomon)
• Kristinuskon mukainen ihminen (Luther)
• Kunnia (Krieck)
• Kunnian- ja velvollisuuden tunto (Baden-Powell)
• Kunnollinen ihminen (Pestalozzi)
• Kuuliaisuus (Benedictus, Luther)
• Lain ja tapojen kunnioitus (Pythagoras)
• Lakien kunnioitus  (Fenelon)
• Luja ja siveellinen (Kerschensteiner)
• Luonteeltaa arvokas (J.S.Mill)
• Lähimmäisen rakkaus (Luther)
• Mielenrauha (Seneca)
• Moraalinen lujuus (Herbart)  
• Myönteinen (Steiner)
• Nöyryys (Luther)
• Oikeudenmukaisuus (Kerschensteiner)
• Omaan apuun luottava (Franklin)
• Perinpohjaisuus (Kerschensteiner)
• Puhtaus (Baden-Powell)
• Pyyteteetön työnteko valtion ja yhteiskunnan kehittämiseksi.
• Rakkaus ruumiilliseen työhön (Salomon)
• Rohkea (Makarenko) 
• Rehelliset työmenetelmät (Kerschensteiner)
• Riippumattomuus yleisestä mielipiteestä (J.S.Mill)
• Ritarillisuus (Baden-Powell)
• Siivo käytös (von Rochow)
• Siveellinen tahto 
• Siveellisyys (Salomon)/ maallinen (Spencer)
• Sopeutuminen (Krieck)
• Suvaitseva (Franklin)
• Säädyllisyys (von Rochow)
• Säästäväisyys (Baden-Powell)
• Taide (Goethe)
• Taisteleva mielenlaatu (Krieck)
• Tekee töitä toisen eteen  (Arnold)
• Toisten huomioonottaminen (Key)
• Tottelevainen (Basedow)
• Toverihenki (Baden-Powell)
• Uhrautuvaisuus (Kerschensteiner)
• Uskollisuus (Key)
• Uskollisuus keisarille (Napoleon)
• Vaatimaton (Steiner, Luther)
• Vahva tahto ja itseluottamus (Fichte)
• Vakuuttavuus (Protagoras)
• Valppaus (Kerschensteiner)
• Vanhempien kunnioitus (Lykurgos)
• Vastuunalainen jäsenyys yhteisössä (Krieck)
• Velvollisuus puolustaa maata (Kerschensteiner)
• Yhteys luontoon (Baden-Powell)
• Yksilön alistuminen Saksan kansan edulle (Krieck)

"Päästä" eli  tiedosta ja ajattelusta

• Aatelinen sivistys (Elyot)
• Ajattelemisen taidot (Platon, Sokrates, Ramus, Aristoteles, Tuomas A.)
• Ajattelemisen taito - ei mitä pitää ajatella (Dewey)
• Ei ole oleellista tietää, mitä Aristoteles on sanonut. Mitä itse sanomme?  (Montaigne)
• Elämässä - ei koulussa- tarpeelliset tiedot (Seneca)
• Elämässä tarvittava sivistys ja valistus  (Grundtvig)
• Harrastus (Ziller)
• Harrastumisen avulla sivistynyt (Herbart)
• Humanitas = ihmisyys, ihmisjalostus, sivistys (antiikin roomalaiset)
• Itsensä ilmaisu (Freinet,. Lane)
• Jumalallinen tietoa (Aristoteles)
• Kansalaissivistys (Lighart)
• Kansallinen sivistys (Krieck)
• Keskivertoihmisen perustiedot ja -taidot (Washburne)
• Kirjoittaminen (Korczak)
• Kristillinen viisaus (Francke)
• Kuinka luonto toimii (Ramus)
• Kyky ottaa taidetta yleisönä vastaan (Lichtwark)
• Käytännön hyöty (Elyot, Francke)
• Lukutaito (Solon, Luther)
• Luonnontieteet (von Rochow)
• Lyhyt puhe (Lykurgos)
• Maallinen opetus (Locke, J.Mill)
• Monipuolinen harrastus (Herbart) 
• Nokkeluus (Protagoras)
• Omin aivoin ajattelu (Ramus)
• Oppimisen taidot (Sokrates, Platon, Ramus)/ Oman oppimisprosessin tietoinen ohjailu ja kontrollointi.
   (Dewey)/ Oman oppimisen ohjailu (Kilpatrick)
• Perinne, traditio (Cato)
• Perustiedot yhteiskunnasta (Dewey)
• Puhetaito (Protagoras, Cicero) 
• Salaoppi (Pythagoras)
• Tieto (Cicero, Comeniis
• Tietoa terveydestä ja oman ruumiin toiminnasta. (Spencer)
• Tietoa todellisuudesta (Chalatois)
• Uskolle alistettu tieto (Augustinus)
• Uskonto (Schleiermacher)
• Virkamiesten tarvitsema yleissivistys (Napoleon)
• Yleissivistys (Aristoteles, Cicero)
• Äidinkieli  (Grundtvig, Luther, Montaigne, Ratke)

Ruumista koskevia
Kädestä eli  fyysisistä tavoitteista

• Ammatti (Francke, Makarenko, Petty, Platon, Solon)
• Fyysinen terveys (Kerschensteiner)
• Kauneus (Aristoteles)
• Karaistunut (Makarenko) 
• Kunto (Ling)
• Käytännön  kelvokkuus (antiikin roomalaiset)
• Käytännön taidot (Cicero)
• Neuvokkuus (Baden-Powell)
• Papin käytännön taidot (Chrodegang)
• Perustaidot (Bell)
• Puhtaus (von Rochow)
• Raittius (Pestalozzi)
• Ruumiillinen kyvykkyys (Krieck)
• Ruumis (Cicero)
• Sotataidot (Aristoteles)
• Sukupuoliyhteydestä pidättäytyminen (kirkko)
• Terveys ja kauneus (antiikin kreikkalaiset)
• Tarkkuus (Kerschensteiner)
• Terveys (Aristoteles, Baden-Powell, Krieck 
• Työ (Cato)

• Työelämätaitoja (Spencer)
• Uintitaito (Solon)
• Viettin hallinta (Tuomas A.)

Kokonaisvaltaiset

• Areté = kyvykkyys, sotaisa kunto ja hyve (antiikin Kreikan ylimistön kasvatustavoite)
• Elämää varten (Dewey)
• Elämää varten elämän kautta (Decroly)
• Elämään kasvattaminen  (Spock)
• Henkevä Tarzan (Basedow)
• Herrasmiehelle maallinen ohjelma (Locke)
• Ihminen joka oppii elämään.  Ensin ihmiseksi, sitten kansalaiseksi. (Rousseua)
• Ihminen sanan todellisessä merkityksessä  (Rudolf A)
• Ihmisen kaikenpuolinen kehittäminen (Harnisch)
• Itsenäinen persoonallisuus- jolla on itserajoittamiskykyä (Käis)
• Humanitas (ihmisten keskinäinen arvostaminen)(Cicero)/ Humanitas: rikas ja monipuolinen inhimillisyys (Quintilianus
• Hurskaus ja hyöty (Vives)

• Hyvä mies ja harjaantunut puhuja (Cicero)
• Hyvä, sivistynyt ja onnellinen ihminen (A.K. Ottelin)
• Hyödyllinen kansalainen ja pätevä ammatinharjoittaja (Kerschensteiner)
• itsenäisesti ajatteleva, vapaasti toimiva yksilö (vastuulla tasapainotettuna).  (J.S.Mill)
• Itsenäisesti ajatteleva yhteiskunnan jäsen (Baden-Powell)
• Itseään hallitsemaan kykenevä (Spencer)
• Jumalaa pelkäävä, lakia ja tapoja kunnioittava, luotettava ja ystävyydessä kestävä (Pythagoras)
• Kaloskagathos/kalokagathia = kaunis ja hyvä, ihmisen ruumiin ja sielun täydellista, sopusuhtaista kehittämista, todellisesti sivistynyt, jalo sielu kauniissa ruumissa  (antiikin kreikkalaiset ylimykset, aatelisetiikkaa)
• Kasvattaminen kohtamaaan muun maailman ja muiden ihmisten odotukset ja vaatimukset. (Spock)
• Kauneus, totuus, hyvyys, isänmaa. (Gentle)
• Kaunis sielu kauniissa ruumissa (Homeerinen ihanne)
• Koko ihminen (Comenius)
• Koko persoona (Reddie)
• Kokemuksesta oppiva ihminen, joka hallitsi luontoa (Bacon)
• Luonteeltaan hyvä ihminen, joka pyrkii totuuteen ja tietoon. (Steinet)
• Omaksi itseksi kasvava yksilö mutta ottaa kokonaisuuden huomioon  ja kunnioittaa toisia (Key)
• Omaksi itseksi kasvu ja elämän meille asettamien vaatimusten huomioonottaminen. (Spencer)
• Onnellisempi ja kelvollisempi ihminen (Dewey)
• Onnellisempi tulevaisuus ja rauha (Comenius)
• Oppia elämää varten (Dewey)
• Oppinut ja kaunopuheinen hurskas (Sturm)
• Oppinut ja ritari (Elyot)
• Osallisuus (Freire)
• Persoona (Montessori, Neill)
• Persoonallinen elämä (Petersen)
• Protestanttinen hurskaus ja latinalainen kaunopuheisuus (Trotzendorf)
• Puhetaito ja moraali  (Quintilianus)
• Protestanttinen hurskaus ja latinalainen kaunopuheisuus  (Melanchton)
• Ruumis ja henki (Ling, Vives)
• Ruumis ja sielu (Locke)
• Ruumis oman tahdon alaiseksi (Ling)
• Sielun ja ruumiin harmonia (Krieck)
• Sivistynyt ihminen (Gesner)
• Sopusoinnun kunnioittaminen. (Spencer)
• Sopusointuinen koko ihminen (Pestalozzi)
• Suuri älykkyys, täydellinen itsehillinta ja ihmisystävällisyys (J.Mill)
• (1) Tasapainoinen  myös (Baden-Powell) (2) persoona ( Rudolf A, Sturm)
• Tasapuolisesti kehitetään tahtoa, tunnetta ja ajattelua  (Steiner)
• Terve sielu terveessä ruumiissa (Quintilianus)
• Tieto, hyvyys, hurskaus (Comenius)
• Urhea, kaunis, hyveellinen nuorukainen (Homeerinen ihanne)
• Vapaa itsenäinen ajattelija, joka ymmärtää tekojensa syyt ja seuraukset (Steiner)
• Yksilö ja  muiden vapaus (Spencer)  
• Yleinen inhimillinen kasvatus (Steiner)
• Yleishyödyllinen, isänmaallinen ja onnellinen elämä (Basedow)
• Älyn, moraalin ja ruumiin kehittäminen (Spencer)

Turvallisuus ensin

TURVALLISUUSTERVEISIÄ Kouvolan kaupungin opettajilleen järjestämästä turvallisuus-Vesosta Elimäen koulukeskuksesta. Minut kiidätettiin tilaustaksilla suoraan  juna- asemalta vain seitsemän minuuttia aikataulusta myöhässä:-).   Koulun jumppasalissa oli paikalla lähes 80 opettajaa.

VESO oli kaksiosainen. Aamupäivän  avasi rehtori Allan Mattson, ja minun vastuulleni oli  sitten annettu 2 tuntia 45 minuttia. Iltapäivällä opettajat jakaantuivat pajoihin. Teemoina olivat  a) turvallisuus tekstiilityössä ja b) teknisessä työssä, c) oppilaan fyysinen rajoittaminen ja d) impulsiivisen väkivallan ennaltaehkäisy koulussa.  Ja välissä oli 45 minuutin lounastauko. Menuun kuului tosi maukas riistakeitto.

Elimäen yläaste ja  lukio toimivat  yhteisissä tiloissa. Tämä
on tuonut paljon lisäarvoa molemmille. Koulussa oli mm.
musiikkiluokan yhteydessä studio. Koulun ruokasalissa oli
upea moin 10m2:n vitriini, johon oli koottu metsän eläimiä
mm. Eimäellä ammuttu susi, ilves ja tietysti lintuja.

KÄYTTÄMÄNI  diat ovat lastun yläreunassa filmimuodossa. 60 dian alkuosassa määritellään turvallisuuskäsitettä positiivisesti ja negatiivisesti,  teoreettisesti ja myös konkreetisti perusopetuksen laatukriteerien pohjalta. Sen jälkeen tarkastellaaan koulujen turvallisuustilanne käytettävissä olevan tutkimusmaterilaalin pohjalta.

Arvioimme yhdessä koulujen turvallisuuskulttuurin tilaa, ja Kouvolassa se näytti olevan varsin hyvä. Diojen loppupäähän on sitten koottu erilaisia keinoja  toisaalta vahvistaa positiivista turvallisuutta (kaikkein hyvinvointia) ja  toisaalta vähentää negatiivista turvallisuutta (turvantunteen puuttumista ja objektiivisia riskejä ja uhkia).

Keskustelu oli vilkasta. Moni koki, että  koululta vaadittavan nykyään ihan  liikoja. Turvallisuustyöhön toivottiin paljon enemmän vastuunkantoa sekä opetuksen järjestäjiltä että oman lapsensa hyvinvoinnin ja käyttäytymisen osalta vanhemmilta. Rehtorien vastuuta vuokratilojen turvallisuuden osalta pidettiin täälläkin  kohtuuttomana. 

Kosti Helimäki R.I.P.

Kosti Helimäen kuva Hesarin sivuilta lainattuna.  

HESARISSA oli vasta uutinen, että sosiaalineuvos Kosti Helimäki on kuollut syntymäkunnassaan Virroilla 26.10. 2012. Kuollessaan Helimäki oli 80-vuotias.

MINÄ tutustuin Helimäkeen, kun olin nuori vastavalmistunut  luokanopettaja. Marssimme  kurssitoverini Jorma J. Ahosen ja lapsuuden ystäväni Juhani Ihanuksen kanssa Annankadun komeaan Raittiuskasvatusliiton huoneistoon ja myimme Kostille idean "Tuomo Kuono ja Tupaa "- diashowsta. Pakettiin kuului parikymmentä nukkediaa (nuket tekivät Juha ja Krista Syrjälä)  ja kuulokuva musiikkeineen kaikkineen. Kosti näytti vihreää valoa. Materiaali oli valmis vuonna 1980,  ja siitä alkoi pitkä yhteistyömme erilaisten terveyskasvatusmateriaalien parissa. Sain olla mukana kirjoittamassa tuolloin vielä tuotettuja raittiuskirjoitustehtäviä ja yhä monessa suhteessa idealtaan moderneja kerhomateriaaleja. Osaan  liittyi oikein VHS-videomateriaaliakin. Viimeiset yhteistyöprojektimme ajoittuivat 1990-luvun puoliväliin.

Helimäki oli koulutukseltaan kansakoulunopettaja. Hesarin mukaan hän väsyi 70-luvulla  mustavalkoisina pitämiinsä raittiuskilpakirjoitusten aineistoihin ja ryhtyi Irma-vaimonsa komennuksesta  tekemään  itse parempia. Helimäestä kasvoikin mainio järjestöihminen. Raittiuskasvatusliitosta tuli hänen aikanaan Nuorisokasvatusliitto, joka sittemmin tosiasiallisesti sulautui Terveys ry:een. Helimäki rakensi verkostoja jo ennenkuin niistä edes puhuttiin. Ansioistaan Tasavallan Presidentti myönsi hänelle sosiaalineuvoksen arvonimen.

Kosti Helimäki oli taitava ihmisten johtaja. Hän osasi kannustaa ja innostaa - myös minua. Helimäki oli oman isäni ikäluokkaa. Oli helppo ottaa sellaiselta oppia. Jossain keskustelussa hän harmitteli uranvalintaansa ja pohti, olisiko elämä ollut toisenlaista, jos hän olisi hakeutunut liike-elämän palvelukseen. Ehkä.  Kykyjä hänellä varmasti olisi ollut. Mutta Kosti halusi edistää hyvää maailmassa. Loppuun asti.

Olen hyvin kiitollinen upeista mahdollisuuksista opetella oppimateriaalin tekoa  ja niistä syvällisistä viisauksista, joita hän  yhteistyökumppaneilleen jakoi. Konkreetisti Kostin vaikutus näkyy yhä  omassa kirjahyllyssäni TimeSystem-kalentereiden rivistönä. Tosin hänellä ne olivat paremmin suorassa.

Muistan elävästi, kun kerran jo hieman varttuneempana, saavuin myöhässä johonkin kokoukseen, ja Kostia kiinnosti, millä autolla tulin. Minulla oli tuolloin vanhahko valkoinen 1980-luvun alun Mersu. Kosti sanoi:
- Mitäpä muuta nuori mies voi toivoa kuin valkoisen Mersun.

Osui ja upposi. Juuri näin ihmisiä johdetaan! Kosti kirjoitti minulle myös komean suosituskirjeen, kun hain vuonna 1989 Auroran koulun rehtoriksi. Olin siitä hyvin ylpeä.

Kiitos, Kosti, että sain  tehdä tovin kanssasi yhteistä matkaa. Kepeät mullat!

Ks. http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/5208/kosti-helimäki

Hyvää viikonloppua!

Kuvapotpuri. Ylhäällä vuokraFiat, LO-päiväkirjaryhmä, Lumikin työryhmä ja alla
5.-6.-luokkien yhteinen seurakunnan avaus. Välissä pari kuvaa puoluetoiminnasta.

VIIKOT ovat hyvin erilaisia, eikö. Mm.  pian päättyvä viikko oli aika erikoinen.  Omaan autoon itsensä totuttaneelle kolme vuorokautta ilman autoa  on kova haaste. Eikä siitä ilman vuokra-Fiatia selvittykään.

Miten samalle viikolle kasautuikaan tällainen määrä kokouksia ja neuvotteluja? Maanantain YT-istunnosta alkaen. Neuvotteluja, jossa selvitettiin oppilaiten keskinäisiä  ja vähän oppilaiden vanhempienkin välisiä näkemyseroja. Luokanopettajan Päiväkirjatyöryhmän työkokous. Kaksi puolue-
toimintaan liittyvää kokousta. Lumikin suunnittelukokousta, keskustelua ionisoivasta sisäilman puhdistuslaittesta, alueen rehtorien kokousta... Ja apulaisrexin hoidettavaaksi jäi sisäilmakokous tilakeskuksen väen kanssa. Kaikki tärkeitä, onnistuneitakin. Mutta sen huomaa, ettei minusta olisi virkamieheksi, jonka toimenkuva perustuu kokoustamiseen.

Kaupan päälle on taas se aika vuodesta, kun IKEA-kassissani kulkee paperitöitä edes takas koulun ja kodin väliä odottamassa tovia,  jolloin niitä  ehtisi hoitaa pois. Täytyy olla tarkkana, etteivät deadlinet mene ohi:-)

Perjantai on minulla opetuspäivä. 6c harjoitteli äidinkielen tunnilla juonirakenteita ja impromtu-puheita. Uskonnontuntien ohjelmassa oli retki kappelille ja koe Jeesuksesta. Välissä oli vielä Lumikin harjoitukset. Siis nastaa.

ONNEKSI viikossa on viikonloppu. Lupasin tosin mennä huomenna puhumaan Kouvolaan koulujen turvallisuusasioista. Luennon valmisteluun meni kyllä melkoisesti aikaa. Mutta aihe on tärkeä, eikä perehtyminen turvallisuusasioihin mene koskaan hukkaan. Junassa minulla on sitä paitsi  paikka työskentelyhytissä kumpaankin suuntaan, joten jokin desimetri papereita saattaa hoitua.

Viikon 47 ohjelma (2. versio)

PIAN PÄÄTTYVÄ  VIIKKO nro 46

 Varjoja: Oksennustautia ollut liikkeellä.  Siivouksessa on ollut ongelmia, joita yritetään edelleen  ratkaista. Vielä saadaan jännittää, kuinka rakennushankkeemme kanssa käy.  Valoa: Kokonaisbudjettitilanteemme  osoittautui odotettua paljon paremmaksi. Se tuo hieman väljyyttä toimintaamme.

PIAN ALKAVA  VIIKKO nro 47

Kouluterveydenhoitaja Jenni  on meillä tällä kouluviikolla tiistain ja  keskiviikon.  Koulupsykologimme Heidi  on koululla maanantain. Koulukuraattori Eija paikalla maanantaina ja perjantaina. Osallistumisfoorumeilla tällä(kin)  viikolla poikkeusaikoja.

5 viikkoa joululomaan!  4.-6.-luokkien oppilaat saivat  vielä tämän viikon lisäaikaa vastata netissä "asiakastyytyväisyyskyselyyn".

Maanantai 19.11

Opettajilla  viikkopalaveri klo 8-9 (Lumikin yhteissuunnittelua: työryhmä esittelee; Lisäkerhoresurssi; Ehdotukset jäljellä olevien määrärahojen käytöstä). Rehtori rakennushankekokoukseen klo 9. Iltapäivällä klo 13.30-14.30 Työryhmät. OHR:lla tsekking-kokous. TS-Nina paikalla.  Kolme opettajaa IPAD-koulutuksessa. Opettajia myös Fronter-koulutuksessa.

Tiistai 20.11

Kouluterveydenhoitaja  paikalla. Avustajien palaveri poikkeuksellisesti klo 10.  Johtoryhmä poikkeuksellisesti klo 12.-12.30.  1-3 opettajaa IPAD-koulutuksessa.

Keskiviikko 21.11.
Kouluterveydenhoitaja paikalla. TS-Katri meillä. Rehtori OAJ:ssa ke-pe. Apulaisrehtori ja vaearehtorit vastaavat talosta.

Torstai 22.11.
Postipalaveri klo 9.50-10. Joryllä toinen kokous klo 12.-12.30 (ilman rehtoria). Rehtori OAJ:ssa Apulaisrehtori ja vararehtorit vastaavat talosta.

Perjantai 23.11.

Opettajanäyttelijöillä harjoitukset klo 12.45- 14.15.Espoon Bluesin pelaajia koululla. Rehtori OAJ:ssa. Apulaisrehtori ja vararehtorit vastaavat talosta.

Rexi 3/2012: Tuhti tietopaketti turvallisuudesta

PAKKO kehua. Suomen Rehtorit ry. julkaisee  REXI-lehteä. Noin A5-kokoinen lehti postitetaan jäsenmaksun maksaneille neljä kertaa vuodessa.

Tämän vuoden kolmosnumero on 60-sivuinen teemanumero. Kaikki 17 artikkelia opastavat lukijaa kehittämään oppilaitoksensa turvallisuus-kulttuuria. Lehteä voi suositella kaikille, joita turvallisuusasiat kiinnostavat ja erityisesti niille, joita eivät ole tahän mennessä kiinnostaneet. Poimin jutussta näytteeksi seuraavia "helmiä".

Suren pj. rehtori
Ari Pokka:  Kohti ennakoivaa turvallisuutta
"Median kirjoittelusta huolimatta suomalainen koulu on yleisesti ottaen turvallinen paikka, missä aikuiset ja vastuuntuntoiset ammattilaiset pitävät huolta opettamisesta ja lapsen ja nuoren kasvattamisesta."
"Turvallinen koulu tarkoittaa ytimeltään työpaikkaa, missä lapsi voi keskittyä opiskeluun ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. Se ei tarkoita linnoittautumista, jalkapartiointia tai turvahuonetta."
"...kaikki... koulutuksen rahoitusta pienentävät  toimenpiteet ovat vakavin vaara turvallisuudelle..."
".. onko erityisesti koulujen  turva- ja kriisitoiminnan suunnittelu  jätetty Suomessa  hyvää tarkoittaville amatööreille- rehtoreille ja opettajille? "

Lapsiasiavaltuutettu
Maria Kaisa Aula:  Turvallisessa koulussa lapset tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi
"Hyvässä koulussa... kaikille löytyy  kaveri ja kiusaamiseen puututaan."

Rehtori

Harri Erkamaa:  Turvallinen  koulu- jokaisen oikeus
"... pyrimme integroimaan turvallisuuskasvatusta  muuhun koulutukseen ja opetukseen."
" Opettajille on jaettu vastuualueet oppilaitoksen eri osista..."
"Kantti kestää paremmin, kun takaraivoon ja selkärankaan on rakennettu...toimintamalleja... kuinka tulee tehdä, jos jotain tapahtuu."

Ylikonstaapeli
Marko Forss:  Koulukiusaamiseen puuttuminen on yhteistyötä
"Apulaisoikeuskanslerin päätös, että koulu ei voi puuttua  koulumatkalla kiusaamieen,...vesittää myös nettiin liittyvään kiusaamiseen puuttumisen."
"... huomio kiusaamistapausten hoidossa pitäisi  keskittää...kiusatun tilanteen parantamiseen."

Opetusministeri
Jukka Gustafsson:  Turvallisuus ja hyvinvointi koulussa
" Kaikilla on oikeus turvallisuuteen."
" Kasvavat ihmisen taimet tarvitsevat suojaa ja ravintoa kasvaakseen vahingoittumattomina ja saavuttaaksen  täyden mittansa."
" Koulussa kurinpidon ensisijainen tarkoitus ei koskaan ole rankaiseminen vaan saattaminen oikealle polulle."

Edunvalvonta-asiamies
Minna Halme:  Toimiva arki tuo  hyvinvointia lukioihin
" Uuden särön opiskelijoiden hyvinvointii  tuo huoli opiskelupaikan turvallisuudesta."

Opetusneuvos
Pekka Iivonen:  Turvallisuustoiminnan kehittäminen koulutuksessa
"Opiskelevatko lapset ja nuoret lainsäädännön edellyttämässä turvallisessa kouluympäristössä?"
"Pääosa kouluista tai koulutuksen/opetuksen järjestäjistä ei ole vielä laatinut kattavasti turvallisuussuunnitelmia  kouluihin ja oppilaitoksiin... Ohjeistuksey eri tilanteita varten ovat  enemmän tai vähemmän puutteellisia."
"Valtakunnallisesti tulisi määrittää turvallisuusosaamisen taito- ja osaamistasot kaikkea koulutusta ajatellen..."

Apulaisosastopäällikkö
Esko Koskinen:  Yhteisöllisyys ja toimintakulttuuri  koulun turvallisuutta edistämään
"Koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä."
"Turvallisuuskulttuuri  voidaan arvioida olevan hyvä tai  huono.. esim. seuraavin kysymyksin:

• Onko koulun johdolla kykyä ja tahtoa ymmärtää, millaista turvallinen toiminta on?
• Onko johdolla tahtoa toimia turvallisuutta edistäen?
• Edistetäänkö turvallisuutta vasta sitten, kun onnettomuudet ovat tapahtuneet?
• Onko kouluyhteisö varautunut vaaratilanteiden varalle?
• Etsitäänkö kouluyhteisössä aktiivisesti turvallisuutta alentavia ja kehitettäviä asioita? Korjataanko ja parannetaanko niitä?
• Onko turvallisuuden.. arvioiminen olennainen osa työtä, ajattelua ja yhteisön johtamista.?"

Suren varapuheenjohtaja, rehtori

Jukka Kuittinen:  Turvallisuusjohtaminen on osa rehtorin arkea
"Turvallisuusjohtaminen on johtamista turvallisuuteen, terveellisyyteen ja työhyvinvointiin."
"Tavoite on selvä: lakien ja muiden normien määrittelemät oikeudet turvalliseen opiskelu- ja työympäristöön toteutuvat jokaisen oppilaan... ja työntekijän kohdalla."
" Koulun tasolla turvallisuustyön jäsentämiseen... kannattaa luoda turvallisuuskansio, johon kootaan kaikki turvallisuuden ylläpitoon liittyvät keskeiset asiakirjat:.. kouluh yhteystiedot, tiedottamisohjeet...järjestyssäännöt,  pelastussuunnitelma, kriisisuunnitelma... ja suunnitelmat  oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi... Kansion loppuun on syytä liittää luettelo voimassaolevasta turvallisuusasioita koskevasta lainsäädännöstä ja muusta ohjeistuksesta."

OAJ:n puheenjohtaja
Olli Luukkainen:  Turvallisuudesta on huolehdittava
"Turvallisuus on ennenkaikkea henkinen tila ja tunne siitä, ettei mikään paha uhkaa olemassaoloa ja vapautta ilmaista mielipidettään  sääntöjen ja järjestelmien mukaisesti."
" Pelkkä aselakien kiristäminen, metallinpaljastimet ja valvontakamerat eivät tee Suomen kouluista turvallisia..."
" Koulujen ongelmia ei ratkaista veriteoissa käytettävien välineiden kielloilla. Ne ratkaistaan  todellista  välittämistä  osoittavilla aikuisten teoilla..."
" ...opetusta ja oppimista vakavasti häiritsevältä oppilaalta on voitava nopeasti evätä oikeus opetukseen  pidemmäksi ajaksi kuin vain loppupäiväksi."

Turvallisuusasiantuntija
Matti Malkamäki:  Oppilaitoksen turvallisuuskulttuuri ja riskienhallinta
"Turvallisuuskulttuuria ei voida ostaa..."

Arkkipiispa
Kari Mäkinen:  Elämää vai kilpailukykyä varten?
".. yhteistä motivoivaa tulevaisuusperspekiiviä ei ole. Kuvaa tulevaisuudesta hallitsevat  epävarmuus, arvaamattomuus ja uhkakuvat. Henkisessä maisemassa näkyvät  ensi sijassa suojautuminen, säilyttäminen ja leikkaaminen."
" Suomesta ei puhuta ... kansalaisten muodostamana yhteisönä, jonka yhteisenä  tavoitteena on kaikkien hyvä elämä."
" Kilpailu on aina kilpailua, jossa toiset voittavat ja toiset häviävät."
" Kaikki kolme muutostekijää (1. tulevaisuusperspektiivi 2.  kansallisen kokonaisuuden ymmärtäminen 3. tiedon määrän lisääntyminen) vaikuttavat taustalla turvallisuuden kokemiseen koulussa. Kaikki ne ohjaavat sellaiseen suuntaan, jossa aktiiviset,  vahvat, ulospäin suuntautuneet ja sosiaalisesti kyvykkäät selviytyvät ja tuntevat turvallisuutta, mutta ujojen, arkojen, sosiaalisesti kömpelöiden  ja sisältä rikkinäisten  lasten turvattomuus lisääntyy."
" Kovenevan ja yhä epävarmemmalta vaikuttavan ympäristön keskellä  on siksi painokkaasti korostettava koulun inhimillistä perustehtävää.

Erikoistutkija
Atte Oksanen:  Lasten ja nuorten vertaissuhteisiin kiinnitettävä huomiota
"Jokelan koulusurmista tulee syksyllä 2012 kuluneeksi viisi vuotta...Turvalliseksi mielletystä koulusta on tullut nopeasti potentiaalinen terroritekojen kohde."
" Tutkimukset viittaavat hyvinvoinnin polarisoituneen..."
" Pisa- testien menestyksestä huolimatta suomalaiset lapset eivät viihdy koulussa eivätkä keskenään."

Jokelan koulusurmaajan taustaa (MH toimittanut):

• Taustalla noin 8 vuoden kehityskulku
• Tekijän ongelmat alkoivat 10-vuotiaana
• Hän ei pärjännyt muiden poikien leikeissä. Vanhemmat epäilivät kiusaamista.
• Koulu ei puuttunut asiaan.
• Kaveripiiri suppeni pikku hiljaa. Yläastevuodet poika vietti suurimmaksi osaksi yksin.
• Koulu salli sen, että poika jäi yksin ja erakoitui.
• Lukioikäisenä poika ei enää ollut niin yksin, eikä häntä kiusattu
• Pojan poliittinen aktiivisuus alkoi varhain. Hän siirtyi vähitellen marginaalipuolueisiin ja idealisoi lukioikäisenä totalitäärisiä valtioita.
• Koulutoverit antoivat hänen pitää esitelmiään.
• Koulu salli erakoitumisen ja suhtautui suvaitsevaisesti ilmiselvästi radikaaliin ideologiaan
• Useat aikuiset olivat pojasta huolissaan, mutta reagoivat passiivisesti
• Kaveripiiri yritti puhua järkeä ja muistutti, ettei koulusurmiä pidä ihannoida.
• Huolestuneet kaverit kertoivat pojan aikeista opettajille ja nuoisotyöntekijälle, joka informoi rehtoria. Asiaan ei puututtu vakavasti.
• Tekijä haki vuotta aikaisemmin psykiatrista apua, muttei saanut.
• Tekijä löysi koulusurmiin kannustavia keskustelukumppaneita.

Pääjohtaja 
Aulis Pitkälä: Hyvinvointia ja turvallisuutta suojaavat tekijät koulu- ja oppilaitosyhteisössä
"(tutkimusten mukaan)...nuorten hyvinvointia kuvaavat...kokemus turvallisuudesta ja onnellisuudesta, vahvat sosiaaliset siteet sekä luottamus muihin ihmisiin ja tulevaisuuteen"
"  Koulun... turvallisuuden perusta onkin (1) riittävä aikuisten läsnäolo, (2) koettu oikeudenmukaisuus (3) toimiva jäsentynyt arki, jossa jokainen tietää tehtävänsä ja (4) keskinäisen vuorovaikutuksen pelisäännöt."

Pääjohtaja 
Pekka Puska: Hyvinvoiva koulu ja nuorten syjäytymisen torjunta
"Nuorten syrjäytymisessä on kyse pitkästä prosessista, josta tunnemme vain osan."

Sisäasiainministeri 
Päivi Räsänen: Turvallinen oppimisympäristö -lasten ja nuorten oikeus
"Opettajille tulee antaa paremmat välineet työrauhan säilyttämiseen..."
"...jatkossa alueelliset pelastuslaitokset seuraavat, että turvallisuusohjeet on otettu kattavasti käyttöön kaikissa alueen kouluissa."

Johtaja
Olavi Sydänmaanlakka: Turvallisuus ennen tulevaisuutta
"Opettamista on jouduttu tehostamaan luokkahengen kustannuksella."
" Ryhmäturvallisuuden viiden T:n malli:

• Turvallisuus  tekee mahdolliseksi
• Tunteiden ilmaisu  
• Tahto   luo pohjaa
• Toiminta    suuntautuu
• Tulevaisuus"

"Ellei opettajainhuoneessa naureta  ei varmasti naureta käytävilläkään."
" Opettajien hyvinvointi on yhtä kuin koulun hyvinvointi."
" Viisas rehtori panostaa opettajien yhteisölliseen hyvinvointiin..."

Viikon 46 ohjelma

PIAN PÄÄTTYVÄ  VIIKKO nro 45

Vilpoista on ollut ja märkää.   Varjoja: Siivouksessa on ollut ongelmia, joita yritetään nyt ratkaista  Valoa: Kokonaisbudjettitilanteemme  osoittautui odotettua paljon paremmaksi.

PIAN ALKAVA  VIIKKO nro 46

Kouluterveydenhoitaja Jenni  on meillä tällä kouluviikolla maanantaista  keskiviikkoon.  Koulupsykologimme Heidi  on koululla maanantain. Koulukuraattori Eija paikalla maanantaina ja perjantaina. Osallistumisfoorumeilla tällä viikolla poikkeusaikoja.


6 viikkoa joululomaan!  4.-6.-luokkien oppilaat saavat vastata netissä "asiakastyytyväisyyskyselyyn".

Maanantai 12.11

Kouluterveydenhoitaja  paikalla. Avustajien palaveri poikkeuksellisesti ma klo 10.

Opettajilla  viikkopalaveri klo 8-9 (PLC-palaute. Briefaus rexiseminaarista. Budjettitilanne) Auroran alueen kasvattajaverkon tapaaminen ensi viikolla.  Marraskuun must-tehtävät. Iltapäivällä klo 13-16 opettajilla Fronter-koulutus. TS-Nina paikalla.  

Tiistai 13.11

Kouluterveydenhoitaja  paikalla.  Rehtorilla professori-vieraita. 

Keskiviikko 14.11.
Postipalaveri poikkeuksellisesti ke klo 9.50-10. Kouluterveydenhoitaja paikalla. TS-Katri meillä. Rehtori OKL:lla klo 10-12.

Torstai 15.11.Aamulla klo 8/9-12 "Lumikin" suunnittelukokous. Tilaisuuteen osallistuvilla sijaiset luokissa. Johtoryhmällä  PLC-kokous klo 12.30 - 14. TS-Nina meillä.   

Perjantai 16.11.

Normipäivä.

OAJ:n ysin toinen seminaaripäivä

Toinen päivä on juuri saatu käyntiin. 

TÄÄLLÄ Pasila! Toinen seminaaripäivä on juuri alkanut. Aamun ohjelmaan kuuluu eilisten ryhmätöiden purkua. Tuolloin kävimme läpi muutama vuosi sitten asettamiamme tavoitteita ja katsoimme, kuinka hyvin ne ovat toteutuneet.

TÄNÄ vuonna tosi tärkeiksi tavoitteiksi näyttää nousevan mm. siirtyminen vuosityöaikaan - ja ainakin kokeilujen käynnistäminen, lisätehtävien korvaaminen, luokanvalvojapalkkioiden korvauksen laajentaminen, väkivaltaisten lasten opetusten uudelleen järjestäminen.  Edelleen ratkaisematta on kahden kalleusluokan ongelma. Rexien palkkaan mukaan muut henkilöstöryhmät,  10-luokat ja nolla-luokat, rexien ylitöistä vastaavasti vapaata.

Opetusneuvos Armi Mikkola.

Kolmiportainen tuki ja sen teettäämä ilmaiseksi teetettävän työn määrä oli herättänyt todella paljon keskustelua, joka kiukkua.  Yksi tiivistys kuului: "Kun ymmärtämätön teettää haluttomalla tarpeetonta, tuntuu kuin turha työ menisi hukkaan".

PIENEN tauon jälkeen klo 10.45 alkoi Opetusministeriön  Armi Mikkolan luento opettajankoulutuksen tulevaisuudesta. Pisa-tuloksilla on kaksi puolia. Kiitoksia, mainetta Suomelle, itsetuntoa opettajille. Mutta myös päätöksiä, joissa katsotaan, että hyvin voidaan myös lisätä vaatimuksia ilman lisäresursseja.

Mikkola etsi vastausta kuuteen kysymykseen:

(1) Halutaanko tulevaisuudessakin opettajankoulutukseen? Ovatko valinnan kriteerit oikeat?
Nyt hakijoita 10-kertainen määrä. Suomi on poikkeusilmiö. Muualla - ei edes  Ruotsissa- ei saada paikkoja täyteen. Opettajan työ on vaativa ihmissuhdeammatti. Tarvitaan kykyä kuunnella ja sietää erilaisuutta. Pelkkä tieto (esim. yo-arvosanat) ei riitä.

(2) Riittävätkö opettajat?
1990-luvulla lisättiin koulutuspaikkoja. Nyt hyvä tilanne. Suuri osa kelpoisia. Yliopistot näyttävät alimitoittavan eräiden alojen opettajien paikkoja.

SOOLin puheenjohtaja Petra Junno.

(3) Mitkä ovat opettajuuden kivijalat?

Pedagoginen osaaminen. Sisällöllinen osaaminen. Työn eettinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Kieli ja kulttuuritietoisuus. Käytännön koulunpito.

(4) Säilyvätkö joustavat rakenteet?

Millaisia tutkintoja? Millaisia eri vaihtoehtoja? Kaksoiskelpoisuus tienä peruskoulunopettajan päteväksi. Luokanopettajille helpompaa.

(5) Mihin tarvitaan koulutusjatkumoa?

Täydennyskoulutusta tarvitaan, mielellään tutkimuspohjaista.

(6) Miten tutkimus kehittää opettajankoulutusta.

Tutkimusta tarvitaan. MIKKOLAN luennon jälkeen kommenttipuheenvuoron käytti SOOLin puheenjohtaja Petra Junno. Hän kertasi opettajaksi opiskelevien näkemyksiä. Upea, tutkimuspohjainen koulutus edellyttäisi, että opettajankouluttajilla on tutkijan koulutus. Koulutusohjelman tulisi myös vastata käytännön koulutyön vaatimuksiin. Junno kantoi huolta myös opettajankoulutuksen tasa-arvosta.

YSIN virallinen kokous puheenjohtajan ja sihteerin pöydän
takaa.

KLO 12 alkoi sitten Ysin virallinen kokous. Kokouksessa käytiin läpi OAJ:n valtuustossa parin viikon kuluttua esiin tulevia asioista.  Hieman keskustelua aiheuttivat OAJ:n hallityksen antamat vastaukset ponsiin.

  

PÄIVÄ päättyy noin  klo 13 lounaaseen Akavatalon ravintolassa.

OAJ:n ysin kokous Pasilassa 8. - 9.11.

YSIN puheenjohtaja Kari Kinnusta mikitetään.

OAJ:n valtuuston yleissivistävien oppilaitosten opettajajäsenet ovat kokoontuneet kahdeksi päiväksi Pasilaan valmistautumaan parin viikon päässä olevaan järjestön syyskokoukseen.

AAMUKAHVIN jälkeen YSI:n puheenjohtaja Kari Kinnunen avasi kokouksen. Sitten  lavalle nousi puheenjohtaja Olli Luukkainen, jonka avauspuhe on todellista madonlukua.  Edessä on  kaksi kurjaa ja yhä kurjempaa vuotta. Vaikka ihmeitä tapahtuisi taloudessa, julkinen puoli tulee kaksi vuotta myöhässä. Tähän on nyt varauduttava.

AJANKOHTAISKATSAUS oli pitkä ja perusteellinen.

SEN jälkeen  porukka jaettiin ryhmiin kahdelle "suunnistusradalle". Minä olin  mukana ryhmässä, joka kiersi ennen lounasta viidessä pisteessä ottamassa kantaa eri teemoihin. Teemoja olivat: (1) Kolmiportainen tuki (OAJ tehnyt laajan tutkimuksen) (2) Palvelusuhteen ehtojen mahdollinen muutos (viroista toimiksi), (3) Tulevaisuuden  opettajuus, (4)   Alueellinen edunvalvonta-OAJ:n järjestörakenne  ja (5) Kokonaistyöaika (millä ehdoilla).

LOUNAS oli maukas. Salaattia, lihaa ja riisiä. Jälkiruuaksi vohveli. Klo 14 alkaa seuraava sessio, jossa  kierretään kahdeksan  eri fläpin äärellä (mm. rehtorit, luokanopettajat, erikseen korvattavat tehtävät, yksityiset koulut, erityisopettajat...) puimassa VES-tavoitteita seuraava vuonna 2014 alkavaa neuvottelukierrosta.

KELLO on nyt 15. Alkamassa on viimeinen ryhmätyövaihe: Aamupäivän ryhmissä pohditaan mitä tarkoittaa "yhteinen opettajuus". Voi olla, että olimme jo aika väsyneitä. Teimme kahvikupin äärellä  täydellisen vastauksen, mutta meillä oli hauskaa.

PÄIVÄN lopuksi oli vielä luokanopettajien ja erityisopettajien yhteinen kokous, jossa täsmennettiin yhteisiä palkkapoliittisia tavoitteita. Listan kärjessä ovat mm. kokonaistyöaika-kokeiluihin rohkaiseminen, lisätyöpykälän käyttöönotto, luokanvalvojankorvauksen laajentaminen,  maahanmuuttajaoppilaiden määrän  ottaminen huomioon lisäkorvauksia pohdittaessa. Itse nostin esiin vanhamuotoisen koulutuksen saaneiden luokanopettajien palkankorotuksen. Tuon koulutuksen saaneista viimeisetkin jäävät eläkkeelle jo muutaman vuoden kuluttua. Heille annettu lupaus on pidettävä.

LUVASSA oli myös mukavaa iltaohjelmaa, mutta valitsin itse koti-illan.

TARKENNETTU Tärkeä tiedotus

Päivitetty  tiedotus

SAIN eilen omalta esimieheltäni  puhelun, jonka keskeinen viesti oli :

"AURORA KARAMZININ Träskändan kartanossa on todettu vakava homevaurio. Lisäksi tiloissa, joissa toimii yksi Espoon iltapäiväkerhoista, on  sortumavaara,
Tuossa kerhossa on 21 lasta, pääosa heistä on Auroran koululaisia.

ILTAPÄIVÄKERHO siirretään huomisesta alkaen Auroran koulun tiloihin. Ryhmälle osoitetaan oma luokkatila parakista. Välipala-asiat selvitetään aamun aikana.

Apulaisrehtori Ulla hoitaa käytännön järjestelyt yhteistyössä Sukon kanssa.

NÄIN koulumme tiloissa toimii toistaiseksi kaksi iltapäiväkerhoa."

Uutta tietoa

TÄNÄÄN sain kaksi puhelua: ensimmäinenpuhelun toimintaa järjestävältä taholta, ja heidän edustajansa mukaansa
- sortumavaaraa ei ole
- ip-kerhossa ei ole Auroran oppilaita.
- eikä ole varmaa, että heidät sijoitettaisiin meille.

Lupasin laittaa nämä tiedot tähän blogiin.

TOINEN puhelu tuli virastosta. Ip-kerho sijoitetaankin Karamzinin  kouluun.

Dialogista johtamista opettelemassa

Opetustoimenjohtajata avaamassa seminaaria.

ESPOOLAISREXIT olivat  Dipolissa opettelemassa parempaa johtamistapaa.

Avauksen jälkeen stagelle nousi dosentti Pauli Juuti. Porukka pantiin itse määrittelemään johtamisen käsite. Mikrofoni kiersi, ja kuulimme monenlaisia hyviä vastauksia. Johtaminen = auttamista, hyvän tekemistä, kokonaisuuden näkemistä, luottamuksen synnyttämistä,  läsnäoloa, mahdollistamista, palvelemista, pysymistä rationaalisessa maailmassa (johtaja ei saa mennä mukaan tunteisiin),  suuntautumisen auttamista, sytyttämistä,  tilanteen ylinäkemistä.

Tietoa  rakennettiin yhdessä, Juuti reflektoi sitten mielipiteitä isolla ammattitaidolla  Hän siis toimii juuri niinkuin uusi oppimisnäkemys vaatiikin.

Pauli Juuti jututtaa porukkaa....

JOHTAMINEN kehkeytyy erilaiseksi erilaisissa konteksteissa ja erilaisiin päämääriin pyrittäessä, Juuti kertoi.  Päämäärien tulisi olla sellaisia, että niissä voi onnistua. Johtaminen on vaikea käsite. Se  ei ole henkilössä. Omilla oninaisuuksilla ei pärjää. Tyyli se ei ole. Tilanne on tärkeä, mutta tilannekuvauskaan ei riitä....

Dialogin käsite

PIENEN tauon ja syntymäpäiväonnittelujen jälkeen siirryimme käsittelemään dialogin käsitettä. Mitä se merkitsee, pohdimme jälleen ryhmissä. Kerroimme koonnassa toisillemme, että  dialogi = toisen mielipiteen kuuntelemista, arvostamista, aitoa kuuntelemista (ei itsekeskeistä),  vuorokuuntelua ennen päätöksentekoa, yhteisen, laajemman  ymmärryksen luomista (ei voittamista).  Yhdessä puhumista, läpi puhumista, vastavuoroista ajatusten vaihtamista...

Juuti reflektoi myös keinoja: erilaistakaa kokouksia. Dialoginen johtaminen on aina demokraattista.
Dialogisuus  on myös tasapainoa yhteisöllisyyden ja yksilön välillä.

Meidän ryhmän tulokset esiteltiin
på svenska och på finska.

ENNEN lounasta vuorossa oli jälleen  pieni ryhmätyö; nyt pantiin suomenkieliset ja ruotsinkieliset rexit sekaisin. Vi hade ett jättekiva grypp, som funktionerade bra.

Kysymykset olivat: Mitä dialoginen johtaminen voisi tarkoittaa kouluelämässä? Sisältö, edut, haasteet?

Meidän ryhmämme mielestä  dialogisuudessa oli kyse oli pedagogisesta filosofiasta, joka vaatii myös rakenteita. Sen tulee läpäistä kaikki tasot.  Konkreetisti se tarkoittaa: Kyselyjä. Keskusteluja. Rexin tunteja. Dialogisuus ei saa olla vain vuorovaikutusta. Kaksisuuntaisen kommunkikaation  tulee myös johtaa päätöksiin.  Dialogisuuden etuja ovat voimaannuttaminen ja mm. viisaammat päätökset. Haasteiksi koimme sen,  seisommeko me (kaikki tasot) sanojemme takana. Tarvitaan aikaan...

Muiden ryhmien esityksista voi poimia seuraavia ajatuksia:  Dialogisuutta ovat mm. johtoryhmä,  kaksi apulaisrexiä.

PAULI  Juuin mukaan  dialoginen johtaminen ei ole  johtamisen valtavirta. Moni johtaja haluaisi olla sellainen, mutta ajautuu eri syistä muualle mm. pelolla johtamiseen ja vetäytymällä johtamiseen. 

Johtajan rooli  muuttuu  yhä enemmän valmentajan rooliksi. Ketju kulkee: (1) Lapsella on  ongelma
(2) Opettaja- asiantuntijalla on  ratkaisu (3) Mihin johtajaa tarvitaan: Rehtori -valmentaja  tukee.

Dialoginen johtaja on avuksi. Hän johtaa kysymällä. Kysyminen avaa-  Vastaaminen sulkee. Dialoginen johtaminen on läpinäkyvää. Kaikki tieto on saatavilla. Ei ole salaista elämää. Vastakohtana ovat vaietut asiat. Dialoginen johtaminen on eettinen tehtävä. Se vaatii johtajalta esimerkillisyyttä,.

Dialogi ei kannata Juutin mukaan  selkeissä asioissa. Niissä puree substanssijohtaminen. Se kannattaa
epäselvissä kannattaa.

SEMINAARIN viimeinen tehtävä oli  ryhmätyö siitä,  miten dialogista johtamista voidaan soveltaa meidän koulussamme? Meidän ryhmämme kehitti yhdessä ideoita Karamziniin koululle.

Mitä  jäi käteen? 

JUUTIN  tapa vetää seminaaripäivä oli johdonmukainen ja dialoginen.  Loppua kohti dioja oli ehkä liikaa, ja dialoginen johtaminen alkoi olla vastaus kaikkiin johtamisen laatukysymyksiin. Ilmapiiri oli koko ajan arvostava ja kevyt.  Tack!

Työviikko korkattu!

Joulunäytelmämme fanipaidan logon ensimmäinen versio. Sen on suunni-
tellut koulunkäyntiavustajamme Leena Fyrqvist.

TIISTAI- ILTAPÄIVÄÄ kaikille!  Takana kaksi työpäivää, ja hommia on tehty hiat käärittyinä.

Toisaalta listalla on ollut tosi kurjia  hommia: (1) oksennustauti näyttää leviävän kovaa vauhtia oppilaiden keskuudessa. (2) Vielä ikävämpää on ollut  selvitellä yhä jatkuvia ja valitettavan usein tasan muutamalle samalle oppilaalle kasaantuvia hölmöilyjä. Tänään oli vuorossa toisen oppilaan kännykän luvaton  haltuunotto, toisen oppilaan käsityön sotkeminen, toisen oppilaan koskemattomuuden loukkaaminen ja yksi tappelukin. Mutta kaikki sotkut selvitetään, ja sotkuilla on seuraamukset. On jälki-istunnosta hyötyä tai ei, niitä tulee nyt usealle. Osalla oppilaista näyttää olevan itselläänkin sellainen tunne, että vasta rangaistukset pysäyttävät heidät ei ystävällinen puhuttelu.

TOISAALTA  työlistalla on ollut tosi kivoja hommia. Maanantaina sain soittaa opebändissä päivänavauksessa. Iltapäivällä saimme monen oppilaan tuen asiakirjat hyvään vaiheeseen. Tänään minulla oli ilo pitää pitkästä aikaa sijaisena kaksi liikuntatuntia, kun 3-4-tiimin opettajat olivat PLC-tapaamisessa. Kolmosen pojilla oli tiukka säpä-turnaus. Ja siestalla oli Lumikin harjoitukset- ensimmäiset roolijaon jälkeen. Luovia lapsia meillä, ja Anni-Kaisa ja Jukka ovat tosi taitavia ohjaajia.

MUUTENKIN näihin kahteen päivään on sattunut paljon mukavia asioita.  Säästötoimemme ovat purreet yli odotusten. Näyttää siltä, että palkkarahoja vapautuu käytettäväksi jo tänä syksynä. Näin voimme palkata lisää käsiä ainakin joulukuun ruuhkahuippuihin. Käymme myös neuvotteluja pitkä-aikaisen unelmamme: 16 ipadin paketin saamisesta oppilaiden käyttöön. Henkilökunnalle on lähetetty linkki kyselyyn, jossa jokainen voi ottaa kantaa esitettyihin hankintoihin ja - esittää itse lisää. Päätökset rehtori tekee sitten parin viikon sisällä.

Mukavaa oli myös se, että entinen opettajamme Pia Mäki-Kokkila kävi meitä tervehtimässä ja kertomassa kuulumisia.

OLEN loppuviikon poissa koulusta, keskiviikon Espoon reksikoulutuksessa ja sitten torstain ja perjantain OAJ:n  YSIN seminaarissa. Sillä aikaa MS. Auroran kipparina on apulaisreximme Ulla.

Kokonaisbudjetin sumu hälvenee?

Rehtoreista on tullut yhä vahvemmin talousjohtaja- haluaa tai ei.
Lastun kuva symbolisoikoon tätä.

Päivitetty 6.11.

ESPOO siirtyi koulujen kokonais- budjetointi-
käytäntöön lähes kolme vuotta sitten.  Kokonaisbudjetti toimii Espoossa siis siten, että rehtori vastaa myös paitsi perinteisistä  tarvikemenoista (oppikirjat, välineet)  myös palkkamenoista (ei kuitenkaan kiinteistön vuokrista, sähköstä jne.)

Ennen oli niin, että koulu sai opetuksen suunnittelun pohjaksi tietyillä kaavoilla lasketun tuntimäärän/viikko. Se jaettii sitten eri luokille ja opettajille. Nyt tuo viikkotuntimäärä saadaan edelleen, mutta se onkin muuttunut eräällä lailla vain suuntaa-antavaksi.  Tuntimäärä kerrotaan koulukohtaisesti arvioidulla  keskituntihinnalla. Tänä keväänä ilmeni, ettei tuo keskihinta enää katakaan kaikkien opettajien palkkoja.

Niinpä  jo maaliskuussa nähtiin - jostain syystä - varsin usealla koululla, että  raha ei enää riitäkään luvattuihin tunteihin. Aurorassa aukkoa syntyi heinäkuun loppuun mennessä noin 2,4 %. Se tarkoittaa usean kymmenen viikkotunnin leikkaamista.  Heti elokuussa teimme  korjausliikkeitä, mutta vasta nyt kolmen kuukauden sumussa olon jälkeen ensi viikolla näemme ensimmäisen kerran ajantasaisen taloustilanteemme. Rahojen käyttöasteen tulisi olla korkeintaan 84 %, jotta budjetissa pysytään. Jos se on korkeampi, on edessä vain kurjia ratkaisuja (tukiopetusta vähennetään, sijaisia ei aina palkata, monistusta rajoitetaan jne.).

TÄYTYY toivoa (1) jatkossa koulun saamat rahat riittävät kattamaan luvatun tuntimäärän ja (2) että ensi vuoden aikana rehtorit, joiden vastuulla talouden hallinta on, saisivat työvälineet, joilla seuranta olisi ammattimaisempaa.

ELI vielä saamme jännittää muutaman yön.

 PS.MAANANTAINA tutkimme koulusihteerin kanssa raporttia. Leikkaukset ovat purreet, ja meille on syntymässä jopa liikkumavaraa rahojen käyttöön. Henkilökunnalle on tiistaina lähetetty kysely ideoista käyttää vapautunut raha.

Hyvää pyhäinpäivää kaikille! Slurps!

HALLOWEEN-perinne näyttää rantautuneen myös Suomeen ja Auroraan. Monessa luokassa pukeuduttiin tänään tosi hurjasti. Kouluravintola oli koristeltu teeman mukaisesti. 6b-luokan oppilaat tekivat vimpan päälle meikattuina Halloween-leffaa.

Pyhäinpäivän historia on tosi jännä. Piipahtakaapa vaikka Wikipediassa.

Viikon 45 ohjelma

PÄÄTTYVÄ  VIIKKO nro 44

Päättyvän viikon aikana siirryttiin marraskuulle. Nyt on aika kaivaa esiin talvivaatteet.  Kuntavaalit pidettiin. Oman johtokuntamme ehdokasasettelu on nyt tehty. Varjoja :  Melkoisella joukolla oppilaita viikkoon mahtuu hölmöilyjä sekä koulussa että vapaa-ajalla. Niiden selvittelyyn käytettiin useita työpäiviä. Seuraamuksista päätetään ensi viikolla. Koulutilojen siivouksessa on ollut vakavia puutteita.  Valoa : Monenlaista mukavaakin ehdittiin tehdä. Lumikin roolit on pian jaettu. Pikkuoppilaat valmisteleva omatoimisesti hienoja, omia esityksiä, josta pääsemme pian nauttimaan.

ALKAVA  VIIKKO nro 45

7 viikkoa joululomaan! Kouluterveydenhoitaja Jenni on meillä tällä kouluviikolla  tiistaista keskiviikkoon.  Koulupsykologimme Heidi ja koulukuraattorimme Eija eivät ole paikalla maanantaina. Tällä viikolla viimeissäkin luokissa tehdään kiusauskysely. Oppilaat saavat myös vastata netissä "asiakastyytyväisyyskyselyyn".

Maanantai 5.11

Opettajilla  viikkopalaveri klo 8-9. (Kuulemme budjettitilanteen.  Lumikki-projektin suunnittelukokous. Sovitaan Auroran alueen kasvattajaverkon tapaaminen. Marraskuun must-tehtävät. Infoa asiakirjoista) . Klo 10  Kuukauden avaus: Ihmisenä kasvaminen salissa.  Iltapäivällä tehdään ohjatusti tuen dokumentteja. TS-Nina paikalla.   

Tiistai 6.11

Kouluterveydenhoitaja  paikalla. Rehtorilla vieraita Metropoliasta klo 13. 3-4-luokkien opettajat PLC-seminaarissa Kaisankodissa klo 12.30-14.

Keskiviikko 7.11.

Avustajien palaveria ei ole. Rehtori Espoon rehtorikoulutuksessa. Apulaisrehtori ja tarvittaessa vararehtorit vastaavat talosta. Kouluterveydenhoitaja paikalla. TS-Katri meillä.

Torstai 8.11.

Rehtori OAJ:ssa torstain ja perjantain.  Apulaisrehtori ja tarvittaessa vararehtorit vastaavat talosta. Postipalaveri klo 9.50 -10. TS-Nina meillä. Johtoryhmän kokous klo 12-12.30 (ilman Marttia: pelisääntöjä).  

Perjantai 26.10

Rehtori OAJ:ssa. Apulaisrehtori ja tarvittaessa vararehtorit vastaavat talosta Koulukuraattori Aurorassa?

Tulevaisuuden oppimisympäristöt

Soukan koulussa on  mielenkiintoisella tavalla otettu huomioon idea
siitä, että stressiin ja vireyteen voidaan vaikuttaa tiloilla, niiden väreillä
ja äänimaisemalla. Seminaarilaiset kiersivät puolisen tuntia talon tiloissa.

EILEN iltapäivällä puolen sataa espoolaista opetuksen ja koulurakentamisen asiantuntijaa oli koolla Soukan koulussa kuulemassa ajatuksia tilojen merkitykselle sille, että opetusta voidaan toteuttaa niin, että se vastaa paremmin uudenlaista tapaa ajatella oppiminen (Tulipa pitkä virke!).

Meitä oli Aurorasta iso joukko oman rakennushankkeemme opettajien suunnitteluryhmästä: minä, Raija, Sirja, Sirpa ja Uma.

SEMINAARIN perusviesti oli: Jos halutaan, että koulujen tietokäytänteet (tavat, joilla tietoa syntyy: joko opettaja jakaa, tai tieto  luodaan yhdessä) muuttuvat, myös tilaratkaisujen tulisi muuttua dialogisemmiksi. Tästä hyvänä esimerkkinä näytettiin Helsingin yliopiston Siltavuorenpenkereen uudentyyppistä luentotilaa.

Opetustoimenjohtaja Kaisu Toivasen sanoin: Tulevaisuuden oppimisympäristöjen tulisi olla turvallisia, terveellisiä ja oppimaan innostavia. Harmi, että useimmiten koulurakentamisessa kuitenkin edetään perinteisten ratkaisujen  ehdoilla.

SOUKASSA oli kuitenkin tehty joitain uusia, tosi fiksuja ratkaisuja. Kouluun  on rakennettu erityisiä stress-free-tiloja (kirjasto, opettajainhuone, opettajien lepohuone ja yksi luokkatila). Kokemukset niistä olivat kuulema tosi hyviä. Sen verran dinosaurus olen, että monet näiden tilojen rakentamisen taustafilosofian uskomukseet jäivät minulle valitettavasti  ufoiksi. Esim. ajatukset "vireystilavyöhykkeistä" ja  siitä, että koulun tilojen vaikutusta oppilaiden vireystilaan voitaisin/kannataisi vaihdella päivän mittaan.

Kuulimme  myös kahden opiskelijan opinnäytetöiden tuloksia. He olivat tutkineet innovatiiviseksi tunnettujen  koulujen opettajien näkemyksiä koulutiloista ja eräistä käytenteistä. Mukavaa, että tällaisia teemoja tutkitaan. Päivän viimeistä alustusta tilakokemuksen mittaamisesta en ehtinyt kuunnella. Muut kiireet veivät toisaalle.

SE näissä uuden oppimisen seminaareissa jaksaa ihmetyttää, että ne  toteutetaan lähes aina  vanhan oppimisen mallin mukaan: Muutama  puhuu edestä ja muut ottavat vastaan :-)

Tulevaisuuden opetusmenetelmät

Kirsi Lonka. Kuva aihio on lainatti Helsingin yliopiston
sivuilta ja sitä on muokattu Camera+-appsilla.

SEMINAARIN jykevin anti tuli heti seminaarin aluksi  psykologian professori Kirsti Longalta. Miniluennon otsikkona oli kiehtovasti "Kuinka luodaan mielekästä oppimista, motivaatiota ja hyvinvointia".  Otsikko oli huima. Ehkä monista teknisistä vastoinkäymisistöä johtuen esityksen punainen lanka jäi paikoin haastavasti oman oivaltamisen varaan. Luennoitsijan esitystapa oli kuitenkin tosi iloinen ja raikas.

Puolen tunnin diailotulituksesta poimin seuraavia helmiä:
- Tavallisesti luennolla opettaja on aktiivinen, ja opiskelijalle jää vain passiivinen rooli. Tilannetta hallitsee "oikeassa olemisen kultuuri"
- Lonka on  pohtinut, millaista oppimista tuossa asetelmassa (tietokäytänteessä)  voi tapahtua
- Periaatteessa opiskelijan kokemukset voi jakaa kahdelle ulottuvuudelle: (1) Kuinka haastava sisältö on ja (2) Kokeeko opiskelija oppivansa.

Tästä syntyy mielenkiintoinen nelikenttä. Sen opetus on: oppimistilanteen tulisi olla yhtä aikaa  haastava ja samalla opiskelijoiden tulisi saada kokemuksia oppivansa. Samalla oikeassa olemisen kulttuurista tulisi siirtyä yhdessä kysymisen ja vastaamiseen kulttuuriin, jossa opettaja kirjaa ja jäsentää opiskelijoden ajatuksia.

Longan johdolla oli myös selvitetty opiskelijoiden kokemuksia neljässä eri tilassa: luento, kahvila, kirjasto ja pienryhmä. Parhaiten he olivat "flowssa" kahdessa jälkimmäisessä.

Miten kiinnostus syntyy?

LONKA esitteli myös arvokkaita ajatuksia  jokaista opettajaa kiinnostavasta kysymyksestä: motivoinnista.  Kuinka kiinnostus syntyy? Miten motivaatio sytytetään? Miten sitä pidetään yllä? Hän esitteli kaksi eri näkökulmaa asiaan: Ymmärretäänkö motivaatio tilannesidonnaiseksi vai henkilökohtaiseksi. Tilannesidonnaisessa ajattelussa jokin sytyttää motivaation ja pitää sitä yllä. Henkilökohtaisessa taas ajatellaan, että motivaatio kehkeytyy ja kehittyy. Kummankin taustalla ovat aina myös vietit. Esim. seksi, väkivalta ja kuolema kiinnostavat kaikkia.

Innostavassa oppimismallissa opettaja järjestää opetusta niin, että
- esiin nostetaan kiinnostavia, outoja, jänniä asioita.
- aktivoidaan oppilaitten aikaisempia tietoja (vrt. Herbart)
- kootaan yhteistä tietoa (opettajan osuus vähäisempi);
- tuokion päätteeksi todetaan parempi ymmärtäminen ja opittu asia mielekkääksi. Juuri mielekkääksi kokeminen luo syvää suhdettä tietoon.
- oppilaat kokevat tulleensa kuulluiksi.
- koetaan iloa.