Apua! Lapseni ei tottele opettajia. Lastuja kasvatuksesta 1

Tottelemiseen kasvattaminen ei ole oikein 

muodissa.

JUTTELIN viime viikolla erään nuoren äidin kanssa. Hänellä oli ongelma: Lapsi menestyy muuten koulussa, mutta ei kerta kaikkiaan tottele opettajia. Lapsi pitää päänsä, saa raivokohtauksia, tekee mitä haluaa.  Mikään ei tunnu auttavan. Ei rangaistukset. Ei palkinnot.

Tärkeä keskustelu. Syöksyin kasvatuksen historiaan ja ryhdyin pohtimaan tottelemista. Tähän päädyin.

Totteleminen- vaativa käsite

Totteleminen ei ole muodikas käsite. 2000-luvulla on paljon seksikkäämpää puhua kriittisyydestä ja oman tien kulkemisesta. Natsien julmuudet ovat sitä paitsi lyöneet tottelevaisuuteen pysyvän negatiivisen stigman. Mutta eikö koko yhteiskunta perustu siihen, että voimme luottaa kaikkien noudattavan/tottelevan pelisääntöjä?

Mistä tottelemisessa oikein  on kysymys?  Loppupäätelmäni on, että tottelemista ei ole vielä  se,  että joku noudattaa ohjeita. Totteleminen on omasta tahdosta tinkimistä ja toisen tahtoon taipumista, siksi että tuo toinen käskee. Tottelemisen ytimessä on siis tahdon käsite. Aloitetaan siitä.

TAHTO eli VOLITIO

Vanhassa psykologiassa erotettiin tavallisesti kolme sielun eli ihmismielen kykyä: järki, tunne ja tahto. Sanottiin,  että tahto liikuttaa ihmistä.  Uskottiin, että oikea (moraalinen) tieto saa ihmisen tahtomaan hyvää.

Kyky tahtoa on ihmisen syntyperäinen ominaisuus. Eri aikoina siihen on suhtauduttu eri tavoin. Kristillisessa ajattelussa lapsen oma tahto, luonto, tulkittiin pitkään perisynnin pilaamaksi, ja siksi kasvattajan piti  murskata se. Jo alle vuoden ikäisestä lapsesta tuli kitkeä itsepäisyys ja ilkeys vakavilla nuhteilla ja vitsalla. Toisella ja kolmannella ikävuodella lapsi tuli saada täydellisen tottelevaiseksi vanhempia ja ylempiä kohtaan. Vanhempien kaikki teot tuli lapsenomaisesti hyväksyä. Kun lapsi oli kasvatettu tottelemaan vanhempiaan, hän oli tottunut olemaan toimimatta oman tahtonsa mukaan ja alistui myös lakeihin ja sääntöihin. Kriitikot kutsuvat tällaista kasvatusta mustaksi (mm. Alice Miller).

"Pahana" luonnollista tahtoa on pidetty myös filosofiassa. 1800-luvulla hegeliläinen valtiomies J.V. Snellmanin mielestä ihmisen oli taisteltava itsensä vapaaksi  eläimellisestä luonnostaan ja vapautettava itsensä tahtomaan sivistystä, sitä, mikä on valtiolle hyvää. 1900-luvun alussa  herbartilaisessa pedagogiikassa uskottiin vahvasti siihen, että opettaja voi synnyttää oppilaissa tahtoa. Tahtoa luotiin siirtämällä oppilaan päähän  tunnepitoisesti viritettyä  tietoa. Tällainen opetus oli kasvattavaa opetusta.

Pehmeän lapsikeskeisen ajattelun  suurmies J.-J. Rousseau käänsi  1700-luvun lopulla kopernikaanisesti ihmisessä olevan luonnon arvon päälaelleen: olemukseltaan hyväksi. Tahtoa ei pitänytkään  murskata, se pitää herättää.  Lapsi ei itse tahtonut: tahtomisen käynnistivät eri aikoihin heräävät tarpeet. 1900-luvun alussa syntyi ns. uusi koulu, jossa haluttiin edetä lapsen tahdon (tarpeiden) mukaan luonnollisesti.

Pian tahtoon alettiin  suhtautua  vähemmän mustavalkoisesti.  Ymmärrettiin, että ihmisessa on kasvun aiheet moneen. Hän voi tahtoa hyviä mutta myös huonoja asioita. Kasvattajan kannatti  liittoutua lapsen arvokkaisiin asioihin pyrkivään tahtoon (harrastus), pyrkiä suojaamaan häntä arvottomilta asioilta, ettei hän alkaisi tahtoa niitä ja taivuttamaan hänen tahtoaan arvottomista arvokkaisiin asioihin. 1900-luvun loppupuolella behavioristit ohittivat koko tahdon käsitteen. Ihminen saatiin heidän mukaansa toimimaan halutulla tavalla, kun vain johdonmukaisesti säädellään ympäristön antamaa vahvistusta, positiivista ja negatiivista palautetta: palkkioilla ja rangaistuksilla.

Tänään tahdosta ei juurikaan puhuta. Tilalle on tuotu käsite motivaatio. Motivaation arkisia synonyymejä ovat halu, halukkuus, tarmo, into, innostus, pyrkimys ja kiinnostus.  Jos tahtoa katselee  motivaatiokäsitteen kautta, näyttää kuin  ihmiselle olisi palautettu  tahdon hallinta. Ihmisen vapauteen (vapaa tahto) kuuluu kyky ainakin jossain määrin hallita, mitä haluaa ja tahtoo. Ihminen ei ole mekaaninen kone, tai biologiansa tahdoton vanki. Hän valitsee itse mitä tekee, usein harkintansa pohjalta. Hän pystyy  hallitsemaan ja suuntaamaan tahtoaan- jos niin tahtoo.

Käytän tässä lastussa yhdellä tavalla määriteltyä tahdon käsitettä.  Määrittelen sen seuraavasti: Tahto on voimaa, energiaa. Tahdolla on konkreetti suunta.  Ei voi tahtoa yleensä. Pitää tahtoa jotakin. (Tosin toisia kuvataan vahvatahtoisiksi, toisia heikkotahtoisiksi).  Suunta edellyttää valintaa, päätöstä. Päätös  voi olla välitön tai harkittu (valitseva tahto).  Edellisessä päätös tehdään ilman riittävää harkintaa.  Tahto näkyy ihmisen toiminnassa: sisuna, sinnikkäänä ja jääräpäisenä pyrkimisenä, yrittämisenä, vaatimisena tai kieltäytymisenä.

On muitakin, syvällisempiä määritelmiä. Esim. Aristotelen mukaan tahto on  järjen jalostama  halu. Halu perustuu vietteihin.  Tahto ikäänkuin  kontrolloi viettejä.  Tahto on harkittua. Halu muuttuu toiminnaksi, kun se saa tahdon suostumuksen. Himo herää itsestään, mutta tahto päättää tyydytetäänkö himo.  Ihmisen tahto on kuitenkin heikko.

Jokaisella ihmisellä on siis minun määritelmässäni  tahto, tai tarkemmin tahto kehittyy meissä kaikissa. Tahto alkaa kehittyä noin  2-vuotiaana. Pieni lapsi harjoittelee tahtomista. Hän kokeilee oman  tahtomisen voimaa. Sillä on kuitenkin rajansa, ja niihin törmääminen turhauttaa pienen lapsen. Se näkyy kiukutteluna.  Kiihkeä tahtomisen  harjoittelu päättyy tavallisesti  4-5-vuotiaana.

Tahtominen on myönteistä. Ilman tahtomista ei ole itsenäisyyttä. Tahtominen on irtaantumista riippuvuudesta muista.  Itsenäistyminen alkaa uhmaiässä.  Toinen vaihe alkaa murrosiässä. Nuoren tahto on voimakas, ja sen suunta epävakaa. Nuori rakentaa minäänsä kokeillen, tahtoen erilaisia asioita. Tahtomalla eri asioita kuin vanhempansa, hän purkaa siteitään vanhempiinsa.  Riitely on keino irtaantua, tulla itsenäiseksi.

Tiivistäen: tahtominen on myönteistä, luonnollista ja välttämätöntä. Ihminen voi tahtoa arvokkaaksi tai arvottomaksi arvotettuja asioita. Omasta näkökulmastaan kaikki tahtovat jotain myönteistä, itselle arvokasta.

Tahto tai pikemmin tahdonohjaaminen tai tahdon hallinta on kyky. Sokrates puhui sisäisestä äänestä, eräänlaisesta omastatunnosta, joka puhuu, kun ihminen tahtoo vääriksi tietämiään  asioita. Tahdonhallinta on kyky taivuttaa oma spontaani tahto ”tottelemaan” sitä mitä pitää oikeana. Paljon myöhemmin Sigmund Freud kuvasi samaa ilmiötä  käsitteillään id, ego ja superego.

TOTTELEMINEN

Palataan nyt tottelemiseen. Mitä teen, kun tottelen? Tottelen, kun teen muuta kuin mitä oikeasti tahdon. Totteleminen edellyttää oman tahdon lisäksi aina  jonkin toisen tahtoa.  Tottelen, kun teen sen, mitä toinen tahtoo, vaikka en itse sitä tahdo.  Tai: Tottelen, kun en tee sitä, mitä tahdon, koska toinen tahtoo niin. Totteleminen edellyttää, että kykenen pitämään oman tahtoni kurissa. Totteleminen ei edellytä, että opetan itseni tahtomaan toisin. Lopetan vain hetkeksi pitämästä kiinni omasta tahdostani. Totteleminen ei ole oman mielenmuuttamista. Vaikka tottelen, tahdon edelleen toisin. Totteleminen edellyttää, että tiedän, mitä itse tahdon, mitä toinen tahtoo ja että  pystyn toimimaan niinkuin toinen tahtoo ja toisin kuin itse tahdon. Jos alan tahtoa samaa kuin toinen, kyse ei ole enää tottelemisesta.

Tottelemisen käsite on lähellä taipumista, suostumista, kompromissin tekemistä, periksiantamista ja  mukautumista. Nämä kaikki ovat luonnollisia ihmiselle. Meillä on taipumus sopeuttaa omaa käyttäytymistämme ja ajattelutapaamme toisten vastaaviin. Totteleminen on tällaisen taipumisen erityismuoto.  Tottelemisessa ei ole kyse vain sen tekemisestä, mitä joku pyytää tai käskee tekemään. Kyse on sen tekemisestä, mitä hän käskee tehdä, koska hän käskee tekemään sen ( Robert Paul Wolff). Tottelemisessa on kysymys toisen vallan hyväksymisestä.  Totteleminen on auktoriteetin tahtoon taipumista. Vapaaehtoisesti. Jos aktoriteetti pakottaa minut omaan tahtoonsa, kyse ei ole tottelemisestä vaan pakotettuna tekemisestä. Auktoriteetin tahtoon taipuminen on kurinalaisuutta. Totteleminen on kurinalaisuutta.

Tarkastellaan asiaa  vielä toisin päin. Mitä teen, kun en tottele? Ei-tottelemisellä on luonnollinen tavoite: turvata oma autonomia ja riippumattomuus. Ei-tottelemiselle on kolme perustetta:
1. tunteet (”en pidä siitä”),
2. tiedot  (”en usko siihen”) ja
3. tahto  (”en halua tehdä sitä”).

Kun en tottele, toimin  niinkuin tahdon, vaikka joku, jolla on oikeus vaatia minua tottelemaan, tahtoisi toisin. Kenen tahansa toive tai käsky ei synnytä oletusta sen toteuttamisesta. Jos kadunmies käskee minun siirtyä tieltään, se etten tee niin, ei ole tottelemattomuutta.  Minulla ei ole mitään velvoitetta totella häntä. Näin tottelemisen edellytyksenä on valtasuhde.

Olen siis määritellyt tottelemisen yllä erityiseksi kyvyksi toimia vastoin omaa tahtoa, siksi että toinen käskee. Kriittinen ajattelija kysyy: millaisiin olettamuksiin sitoudun, jos ajattelen, että toisen käskyn totteleminen silloin, kun itse tahtoo muuta, on  yleisesti arvokas kyky? Etsin vastausta  filosofi Eero Ojasen hyvän tasomallin pohjalta. Totteleminen on hyvää, jos

• asiat sujuvat paremmin, kun tottelen kuin silloin, kun en tottele.
• totteleminen tuntuu mukavalta. Totteleminen tuo mielihyvää.
• totteleminen edistää oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.
• totteleminen edistää jotenkin mystisesti laajemmin hyvää ja oikeaa maailmassa.

Kiistatta asiat sujuvat monessa tilanteessa  jouhevammin, kun ihmiset tottelevat. Lähes yhtä kiistatta saan enemmän välitöntä mielihyvää, kivaa  kun toteutan oman tahtoni kuin tottelemalla. Mutta ei aina. Myös totteleminen voi tuottaa nautintoa. Asioiden toimivuuden tasolla totteleminen on hyvää. Tuntemusten tasolla aina ei.  Muiden tasojen osalta tulkinta on vielä vaikeampi. Ratkaiseva kriteeri onkin: mitä käsketään tottelemaan.  Totteleminen osoittautuu monitahoiseksi asiaksi. Ketään ei voida vaatia tottelemaan millaista käskyä vaan.  Kukaan ei saa totella, millaista käskyä vaan.

TOTTELEMINEN KOULUSSA

Koulu on yhteiskunnan julkista valtaa käyttävä insitituutio, jossa annetaan kaikille oppilaille eväitä, joilla he voivat kasvaa hyväksi ihmiseksi ja hyödylliseksi kansalaiseksi. Koulussa opittavilla taidoilla kasvaa todennäköisyys saavuttaa elämässä sen päämäärä: onnellisuus. Koululla on myös oikeus vaatia kasvua opetussuunnitelmassa kirjattuun suuntaan. Koululla on oikeus vaatia tottelemista ja myös sanktiovaltaa.

Jotta kouluaika voidaan käyttää tähän tarkoitukseen mahdollisimman hyvin, oppilaitten on toteltava. Tottelemiselle on siis sekä juristinen että pragaattinen peruste. Eri lasten  luonnollinen tahto ei suuntaudu yhtä aikaa samoihin asioihin. Opetusta ei kuitenkaan ryhmämuotoisessa koulussa voida järjestää niin, että jokainen voisi keskittyä vain omaan tahtiinsa itseä kiinnostaviin kysymyksiin. Siksi kyky hallita omaa tahtoa, ohjata itseä toimimaan toisen tahdon mukaan, on jo pienilläkin koululaisille koulunkäynnin avaintaitoja. Suurelle osalle oppilaita totteleminen ei ole ongelma. Käskevä opettaja ei yleensä vaadi kohtuuttomia, arveluttavia, kielteisia tai vaarallisia  asioita. Jos oppilas putoaa tilapäisesti opiskelun tilasta, opettaja onnistuu palauttamaan hänet kevyellä suostuttelulla koulutyön pariin.

Oppilaita voidaan jakaa  ryhmiin. Yhdessä jaottelussa on toiseksi ulottuvuudeksi otettu passiivisuus- aloitteellisuus ja toiseksi koulumyönteisyys-ja kielteisyys. Syntyy neljä ryhmää:
(1) sopeutujat (passiivisesti mukautuvat, riitoja välttelevät, tottelevat)
(2) menestyjät (aktiivisesti oppia haluavat. He eivät tottele. He tahtovat samaa kuin koulu)
(3) vetäytyvät (passiivisesti ei-tottelevat, jättävät tekemättä.)
(4) vastustajat (aktiviivisesti ei-tottelevat, tekevät toisin- oman tahtonsa mukaan).

On mahdollista, että oppilas, joka ei tottele, ei  osaa totella. Tottelemattomuudesta on voinut tullut jo johdonmukaisesti noudatettava tapa, josta saa mm. katu-uskottavuutta.  Hänellä ei ole halua luopua siitä, eikä ehkä edes halua käsitellä asiaa.  Hänellä ei ole kykyä saada itseään opiskelun (mielen)tilaan itselle   mielenkiintoisten asioiden parista. Hän ei pysty pitämään itseään opiskelutilassa, vaan hän putoaa ei-opiskelun tilaan. Joko passiivisesti olemalla  muissa maailmoissa tai aktiivisesti korviketoiminnan parissa, mikä häiritsee muitten opiskelua ja loukkaa heidän oikeuksiaan.

TOTTELEMISEN OPETTELU

2000-luvulla tottelemista ei tehosteta enää ruumiillisella

kurituksella. Se on kielletty kouluissa jo vuonna 1914. Koti-

kasvatuksessa se kiellettiin 1980-luvulla

Kyky totella on - näin väitän- koulunkäynnissä onnistumisen edellytyksiä, mutta samalla myös opittavissa oleva taito. Opettajan tehtävä on tukea oppilasta ottamaan tuo taito haltuun. Millaisia keinoja opettajalla on opettaa toista tottelemaan, toimimaan siis toisin kuin itse tahtoo, siksi että opettaja käskee?  Osa seuraavista  keinoista on epäsuoria, osa suoria. Otan mielelläni niihin kommentteja.

Epäsuoria keinoja

1. Opettaja päivittää omaa opetusnäkemystään. Edelleen käyttökelpoinen on Herbartin näkemys, jonka mukaan kasvatuksella on kolme keinoa:  hallinta/johto - opetus - ohjaus.  Hallinta on  lapsen pitämistä kuuliaisuudessa. Se on suojelua ja totuttamista. Opetus on  tiedon kartuttamista. Ohjaus on  väline lujittaa hyvät harrastukset periaatteiksi, kunnes kasvava irtautuisi kasvattajan johdosta. Opettajan taitoa on  liikkua joustavasti näiden keinojen välillä.  Ohjaustuokio/kasvatustuokio on tärkeä osa opetusta.

2. Opettajan kannattaa  reflektoida käskynsä järkeviksi ja pitää niistä johdonmukaisesti kiinni- se on kurin pitoa. Rutiinien on oltava selkeät. Niistä pidetään kiinni seuraamalla seuraamalla (silmät selässä) ja valvomalla tapaa,  puuttumalla (pedagoginen katse), antamalla käsky-kielto, katkaisemalla uhma esim.  siirtämällä uhmaaja toiseen tilaan. Tapa ei kestä sitä, että sen rikkomisesta ei seuraisi rangaistusta. Siksi keinovalikkoon kuuluvat seuraamukset, jotka muut näkevät (Bandura sosiaalinen oppiminen)

Käskyjä ei tule olla liikaa. Hyvä esimerkki on Juuso Juurikkalan järjestyssääntö, jossa on vain kaksi kohtaa: (1) Koulu on työtä. Kaikesta muusta voidaan neuvotella paisti siitä, että töitä tehdään. (2) Ketään ei kiusata.

3. Opettaja rakentaa itselleen auktoriteetin pedagogisen suhteen keinoin.

4. Järjestetään koulutyö fiksusti. Kaikilla on oltava  mielekästä tekemistä.

5.  Kaikki lapset tarvitsevat onnistumisen kokemuksia.

6.  Opetuksen  on oltava elävää, mielenkiintoista, monipuolista. Parhaimmillaan kaikki saavat opetella asioita, jotka ovat heille uusia eikä kukaan opiskele asioita, jotka jo osaa.

7. Ilmapiirin olisi oltava kevyt, välittävä, kannustava.

Suoria keinoja

1. Keskeinen välinen on puhuminen ja perusteleminen. Opettaja voi toimia oppilaan etuotsalohkona. (Kaikilla lapsilla ei toimi syy-seurausrakenne).  Selostetaan lapselle,  mitä tahtominen ja totteleminen ovat.  Opettaja tietää, että  lapsuus on (Mika Ojakankaan mukaan) ennen kaikkea vastarintaa kaikkea kasvatusta vastaan. Samalla kun lapsuus vastustaa kaikkea kasvatusta, lapsi kuitenkin vaatii kasvatusta. Lapsi ei ole vielä valmis pärjäämään, vaikka hänestä siltä tuntuu. Opettajien tehtävä on valmentaa häntä toteuttamaan oma unelmansa.  Käydään läpi oppivelvollisuus sekä oikeutena että velvollisuutena. Selvitetään, että opettajaa on toteltava, koska hänelle on annettu opettajan valta ja vastuu ihan  riippumatta siitä, tykkääkö oppilas opettajasta. Käydään läpi seuraamukset siitä, että lapsi ei tottele ja ne vaihtoehdot, joita koulunkäynnille on.

2. Lapsen on saatava kokemuksia siitä, että tottelemisesta on hyötyä.  Tässä taustalla on ajatus, että lapsen  olisi opittava ns. realistisuusperiaate, ts. lykkäämään tunnetyydystä.

3. Ohjauskeskustelut konfliktitilanteessa. Konflikti pitää purkaa, kun tunteet ovat tasaantuneet. Sanelu ei ole tehokas keino. Se aiheuttaa raivokohtauksia. Aikuinen osoittaa empatiaa lasta kohtaan sillä, että toistaa lapsen huolenaiheen juuri samoilla sanoilla, joilla lapsi sen ilmaisi.  Empatia pitää sekä lapsen että aikuisen rauhallisena. Sitten aikuinen tuo esille  oman huolenaiheensa (Esim. emme ehdi käydä kurssia läpi).  Lopuksi aikuinen ja lapsi keksivät yhdessä mahdollisia ratkaisuja ongelmaan. Lapsi voi keksiä nerokkaita ratkaisuja, jotka ovat molempien osapuolten toteutettavissa, realistisia  ja molempia osapuolia tyydyttäviä (Ross W. Greene). Keskustelussa pyritään sopimukseen. Joskus on viisasta ottaa aikalisä: luovutaan toistaiseksi vaatimuksesta.

4. Opettajan oman mielen psyykkaus. Kuten Mika Ojakangas on sanonut: Tämä kasvatukseen liittyvä tahtojen taistelu, olkoon se kuinka ystävällistä tahansa, vaatii opettajala tahtoa ja luonnetta, jotta se olisi eettistä ja toisaalta vapaata miellyttämishalusta tai -vaatimuksesta.

Totteleminen ja suostuttelu

LOPUKSI: On ehkä syytä pitää erillään tottelemisen opettelu ja  suostuttelu. Suostuttelu on opettajan pyrkimystä muuttaa oppilaan tahto, oppilaan saamista tahtomaan itse samaa kuin opettaja.  Suostuttelu on itse opiskeltavien asioiden tai koulunkäynnin hyödyn (merkittävyyden kokemuksen venyttämistä) korostamista. Käymme  aikuisina  lapsen kanssa läpi kolme kysymystä :
1. tunteet (”miksi et  pidä siitä”),
2. tiedot  (”miksi et usko sitä”) ja
3. tahto  (”miksi et  halua tehdä sitä”).

Tottelemista opeteltaessa oppilaan tahtoa ei  murskata, eikä yritetä muuttaa- vaikka   opettajan  tehtävä onkin venyttää oppilaan tietoja, taitoja ja tahtoa. Niinkauan kuin on kysymys tahdon suunnan muokkauksesta, kyse on suostuttelusta. Vasta kun puhumme oman tahdon hallinnasta, toiminnasta toisen tahdon mukaan, kyse on tottelemisesta.  Totteleminen edellyttää, että lapsen  tahtosinänsä tunnistetaan, mutta sen mukaan en anneta toimia nyt. Tottelemista opeteltaessa oppilas tehdään tietoiseksi tahtomisesta yleensä ja omasta tahtomisestaan erikseen.

Tottelemiskasvatus onnistuu, kun opettajan tahtoo kasvattaa ja opettaa lasta (kasvatustahto), ja oppilas antaa opettaa ja kasvattaa itseään, vaikkei sitä itse lähtökohtaisesti ja  nimenomaisesti tässä asiassa tahdo.

Syvä osanotto norjalaisille!

Ei tule sanoja.

Voi ihmistä!

Viimeinen lomapäivä

TIETOKONEET ovat ihmeellisiä. Ohjelmat päivittyvät itsekseen tai  muutamalla klikkauksella  langattomasti.

Minullakin on nyt Leijona (Mac OSX Lion) omassa Macissäni. Ruudun ilme on toinen, ja samalla sai monta metkaa ominaisuutta, joita en kyllä vielä osaa käyttää.

Mutta sitten  meinaisi tulla itku. Uusi järjestelmä ei enää tukenutkaan kaikkia vanhoja ohjelmia, ei appleworksia, eikä edes 2004 kaupungilta saamaani officea. Ei auennut wordit, ei excellit ei ppt:t.  Onneksi naamakirjakaverit auttoivat.  Ensiapuna vinkattiin Openoffice, jonka saa ladattua ilmaiseksi netistä. Löysin sitten  itse kikan, jolla sain  vanhat appleworksit auki; aktivoin dokumentin ikonin, ja avasin sen pages-ohjelmalla. Doc-liitteet saa auki samaan tapaan teksturilla. Kun Espoo taas aukeaa, tilaan uuden office-version. Sitten asiat ovat taas mallillaan.

Huh! Olisi muuten mennyt mm. kesän referaattien syväluku harakoille.

NYT korkkaamaan viimeistä  lomapäivää. Luvassa ihana aurinkoinen ja lämmin kesäpäivä sekä  illanvietto hyvien ystävien seurassa Herttoniemen puutarhamökkialueella. Sitä ennen vilvoittava sukellus kasvatuksen historiaan.

Pehmeästi takaisin töihin

Havainnekuva koulun vuosikellosta

KAKSI lomapäivää jäljellä. Mieleni on  näköjään aloittanut pehmeän laskun töihin. Huomasin kokoavani eilen ja tänään pohjia pian alkavan lukuvuoden isoiksi linjoiksi. Hahmottelin mm. vuosikelloa, johon kirjattaisiin kaikki joka vuosi toistuvat koulun asiat.

Mitään konkreettia ja järkevää lupaan kuitenkin olla tekemättä. Joku tolkku työnteolla.

Kasvatuksesta

Se osa aivoistani, joka on vielä lomalla, virkistää itseään palauttamalla mieleen mielenkiintoisia  kasvatuksen historiaan liittviä yksityiskohtia.

Olen nyt käynyt vanhat muistiinpanoni kahta dokumenttia lukuunottamatta läpi, ja kasassa on n.130 sivua niistä poimittuja energisoivia sattumia.

Tämän kesän erityishobbyni on ollut etsiä kasvatuksen historiasta trendejä, johdonmukaisia linjoja. Näyttää kuitenkin siltä, että kukin aikakausi rakentaa omaa pedagogiikkaansa samoista tietyistä ideaulottuvuuksista (esim. kumpi autoa ajaa opettaja vai oppilas). Kehitys onkin cruisailua. Lähes kaikki ideat, mitä pidämme uutena opetuksessa, on kinattu jo antiikin Kreikassa ja Roomassa.

Ajattelin vielä ajatuskokeilla lineaarisen kehityksen sijasta omatekoista dialektista lähestymistä.  Olisiko pedagogiikan historia kuvattavissa fiksusti jatkuvana liikeenä yksittäisten  idea-akselien ääripäiden (teesi ja antiteesi) ja niiden jännitteestä syntyneiden synteesien  välillä?

Alkavan lukuvuoden haasteet

PIAN  alkaa siis Auroran koulun os. Myllykylän kansakoulun 54. tuotantokausi.  Se on mahdollisesti  viimeinen kokonainen lukuvuosi, jonka koko koulu  viettää vanhassa koulurakennuksessa (jos saneeraus alkaa keväällä 2013). Nautitaan.

Jäsennän alkavan lukuvuoden tehtäviä/haasteita, joita  rexillä porukoineen on edessä, seuraavassa koulun arvokenttämallin pohjalta. On kuitenkin hyvä muistaa, että monet asiat voivat vielä muuttua mm. taloustilanne saattaa kiristyä ja se voi vaikuttaa jo kevään 2012 resursseihin, tuskin kuitenkaan  vielä syksyllä.

PEDAGOGIIKKA
(1) Opsin päivitysten haltuunotto (tuen muodot, avun jaksotus, tuen keinot luokanopettajalla...). Työkalupakki-lomake. Elat tiimeihin ohjaamaan uusia tuen muotoja
(2) Iloa ja  kannustusta lisää  vuorovaikutukseen kaikissa luokissa. (Tiimi suunnittelee do- dont-työkalulla
(3) Vielä enemmän huomiota lasten kauniiseen käyttäytymiseen. Mahdollisesti kuukausiteemat.
(4) Jämäköitämme Kiva-ohjelman toteutumista. (Ohjelma läpi kaikilla luokilla, minim 2. ja 4. lk)
(5) TVT-opetusta vahvistetaan (TVT-suunnitelma on aihetta päivittää)
(6) Opetuksen laatu on  myös muun kuin oppitunnin laatua, se on koko koulupäivän ja erilaisten yhteisten tapahtumien laatua. Teemme esim. yhteisestä talviliikuntapäivästä perinteen.
(7) Uusien ops-linjausten tiedottaminen vanhemmille (Vanhempainiltateemat eri asteilla, vuosikello, ks. ops)
(8) Tuemme opetuksen laadun kehittämistä pedagogisoimalla tiimitoimintaa  oppivan professionaalin yhteisön (PLC) suuntaan.  Tällainen tiimi   suunnittelee  ja arvioi  opetusta ja tukea  yhdessä sekä oppii toisiltaan.
(9) Käymme pedagogista keskustelua.  Yhtenä teemana "Mitä on hyvä opetus meille".
(10) Opetuksen laatuun kuuluu myös opiskelun laatu. Selkiytämme ja kehitämme tiimeissä koulumme läksypedagogiikkaa. Käsittelemme läksyjen merkitystä myös vanhempainilloissa. (Tiimit)

* Saamme keväällä PILS-TIMS-tulokset
* Kerhotoiminta jatkuu erillisen määrärahan vahvistamana, saamme tukea myös Koti ja Koulu ry:ltä sekä rexin blogin tuotosta.
* Kelporetket (mahdollisuus käydä muissa kouluissa)
* KULPS-retket
* Välinelainaamo jatkuu
* Aihekokonaisuuksien opettaminen
* Ryhmäintegraatio jatkuu
* Pariopettajuus jatkuu (startti+ 1a; 3a+3b, tiedonsiirtoa kokeneilta)

ORGANISAATIO


(11) Monelle (mm. koulunkäyntiavustajille) tulee  toimenkuvaan muutoksia. KK-avustajat tekevät tehtävkortin.
(12) Uuden johtoryhmän perehdyttäminen ja mahdollinen koulutus.
(13) Uuden EFQM-jakson osatehtävät
(14) Erityistä huomioita uinnin järjestelyihin.
(15) Koulun virallisten ja omien nettisivujen ja mahdollisesti opit-järjestelmän muutokset
(16) Lisäämme keskustelua tuntiresurssin suuntaamisesta. Pyrimme löytämään ratkaisuja, joilla myös ylemmillä luokilla olisi  akateemisissa aineissa ns. jakotunteja. (Kevät 2012)
(17) Laaditaan pitkäntähtäimen hankintasuunnitelma. Tarvikemäärärahoja varataan tehostetun tuen ja erityisen tuen tarpeisiin.
(18) Tuemme opetuksen laatua asettamalla lukuvuosisuunnitelmassa  yhteisiä kehittämistavoitteita eri osa-alueille. Tiimien tehtävänä on kääntää ne toiminnaksi.
(19) Ekaluokkien tehostettu kodin ja koulun yhteistyö.
(20) Kirjastotoiminnan turvaaminen (kirjastokerhon idea tukemaan)

* Kokonaisbudjetin tarkka seuranta, nyt kun olemme virittäneet käyttöasteen maksimiin.

YHTEISÖ
(21) Uusiin työntekijöiden tutustuminen/perehdyttäminen (mm. Tyhy-risteily)
(22) Kuulluksi tulemisen tunteen vahvistaminen
(23) Sisäisen tiedonkulun vahvistaminen kaikille ryhmille (mm. YT-istunnon päätökset)
(24) Positiivisen ammatillisen puheen lisääminen/vuorovaikutustaidot (mm. Tuntematon opettaja-sessio)

* YT-istunnot edelleen avoimia koko henkilökunnalle (työpaikkakokous)

(KOULUTUS)POLITIIKKA-VIRANOMAISTOIMINTA
(25) Kolmiportaisen tuen vaatima asiakirjatyö
(26) Päivitetään retkien turvaohjeet ja käytännöt
(27) Espoon turvallisuuohjeiden mukainen jokavuotinen päivitystyö (mm. poistumisharjoitus, riskanalyysin päivitys)
(28) Oppilashuoltotyötä koskevat säädösmuutokset haastavat meitä kehittämään toimintatapojamme. Etsimme dokumenttimallin, johon kirjataan yksittäisen oppilaan eri tahoilta saamaa tukea voidaan seurata systemaattisesti, yksinkertaisesti ja kuitenkin salassapitosäädöksiä noudattaen.
(29) Oppilashuoltoon liittyvien lapsen tietoja koskevien pelisääntöjen kirkastaminen yhdessä kotien kanssa.
(30) Alueen kasvattajaverkoston kaksi tapaamista. Yhteisen blogin käyttöönotto.
(31) Rehtorien PLC-verkostotoiminta
(32) Kahden luokanopettajan  viran täyttäminen keväällä 2012,
(33) Johtokunnan toisen henkilökunnan varajäsenen esittäminen kauden loppuun.

* Rehtorin ja eräiden muiden vastuut väestönsuojeluorganisaatiossa.

TYÖ
(35) Palkkausjärjestelmän muutokset: tiedotus ja käyttöönotto (haasteellinen luokka. lukuvuosi kerrallaan, ops-työ-palkkio)
(36) Ilmanvaihdon turvallisuuden varmistaminen
(37) Ammatillisuus ja pelisäännöt: palautuspäivä-perjantai, vuorovaikutus
(38) Ajankäytön hallinta/tiimeille aikaa pedagogiikkaan. Koko koulun toiminnan laadun kehittämiseksi laadimme vuosikellon, johon kootaan kaikki keskeisesti opetustyöhön vaikuttavat vuosittain samaan aikaan toistuvat  asiat. Näitä ovat esim. oppilashuollon ruuhkahuiput, nivellyys, toistuvat. testit,  tuen hakemisen ja antamisen jaksot, valinnat ja vanhempainillat.
(39) Uusien työntekijöiden perehdytys (Työnjako rehtori, apulaisrehtori, vararehtorit)
(40) Oppimiskeskus- ja Kelpopilottikoulutehtävien hoitaminen (mm. Messut 7.12)
(41) Tyhy-toiminta (mm. tyhy-risteily)
(42) Työnohjaus syksyn ajan.
(43) Uudenlainen liikuntatuntien järjestämistapa
(44) Kehittämiskeskustelut
(45) Vastuualueiden päivitys
(46) Työryhmät (Jory, KiVa, Liikuntaryhmä, Tyhy, TVT, OPS, Oppimiskeskus, Kelpo, Kirjasto)
(47) ELA-tiimin työnjako

* Henkilökuntaedut (liikunta, uimahalli, matkalippu, alennukset)
* Henkilökortit

SIVIILIELÄMÄ(T)

* Otamme edelleen huomioon elämäntilanteet, merkkipäivät jne.

KOKONAISUUS

(48) Peruskorjauksen ja lisärakennuksen suunnittelu/Hankesuunnitelma
(49) Kestävien käytänteiden vahvistaminen (mm. roskien lajittelu)

*  Parkkipaikan saneeraus

Idea matalan profiilin PLC- yhteistyöksi

Auroran johtoryhmä muutama vuosi sitten.

KUN lomalla aivot eivät joudu koko ajan tuottamaan vastauksia vaativan maailman tuhansiin kysymyksiin, ne näyttävät alkavan tuottaa itsekseen mielenkiintoisia kysymyksiä ja vastauksia.

Aurorassa on ensi lukuvuonna järkevää kehittää koulun johtamisjärjestelmää. Siksi, että kaikissa kouluissa johtaminen on ylikuormittunut, niin meilläkin. Mutta myös siksi, että meillä on mielenkiintoinen tilanne. Johtoryhmässä ovat tällä kertaa rehtorin lisäksi apulaisrehtori (Ulla)  ja kaksi vararehtoria (Uma ja Kaija).  Nyt voisi pohtia  mallia, jossa  johtoryhmän opettajajäsenet ovat lukuvuoden ajan myös vararehtoreita.  Ensi lukuvuonna se tarkoittaisi myös alkuopetustimin pomolle uutta titteliä ja vastuita. Tähän asti vararehtorius ei ole liittynyt johtoryhmän jäsenyyteen ja se on perustunut virkaikään.

Jos malli on järkevä, johtoryhmää olisi perusteltua perehdyttää  systeemaattisesti koulun johtamiseen, vastuisiin jne. Espoo on ainakin aikaisemmin järjestänyt johtotiimikoulutusta- ja se oli mielekästä. Nyt kuitenkin ajattelin, että koulutuksen voisi järjestää simppelimminkin juuri Espooseen lanseeratun PLC-ideologian hengessä (Professional Learning Community). Idea olisi seuraava:

• Etsin 3-4-5 koulua, joilla olisi  halua yhdessä kehittää jaettua johtajuutta koulussaan. 
• Jokaisen koulun johtoryhmä laatisi listan asioista, joissa se haluaisi kehittyä. Jollei kehittymisideoita ole aikaisemmin esim. EFQM:ssä tai Kunta10:ssa tullut esiin.
• Jokainen koulu isännöisi yhden koulupäivän muiden koulujen johtoryhmien vierailua (esim. klo 12- 16) ja vastaisi sille sovitun teeman työstämisestä.  Aloittasimme koululounalla, sen jälkeen olisi lämmittely: lyhyt koulun esittely.  Sitten pääasiaan: päivän teemaan. Joku voisi hoitaa homman hankkimalla paikalle luennoitsijan, joka vetää parituntisen session. Teemaa voitaisiin myös työstää yhdessä esim. Cafe-Learning-tekniikalla. Oleellista olisi, että vuoden aikana kaikki PLC-ryhmään kuuluvat johtoryhmät saisivat tukea toisiltaan ja toisiaan juuri niissä asioissa, jotka nyt tökkivät johtamisessa.
• Jokainen koulu vetäisi siis yhden päivän, ja saisi vastalahjaksi 3-4 toisten suunnittelemaa osuutta. Kaikki saisivat monipuolisia virikkeitä. Rahaa kuluisi vain vähän, lähinnä iltapäivätuntien sijaisuuksiin.

Kiinnostaisiko tällainen?

Opetusnäkemyksestä- kyselykoneen tuloksia

Jesuiittaopettaja.

LOMA-ASKARTELUNA tein simppelin kyselyn  "Suomalaisten opetusnäkemyksestä". Sen teoreettisena taustana oli  englantiiaisten Berlakkien tutkimus opettajien kasvatusperiaatteista ja kasvatustoimenpiteistä englantilaisissa ala-asteen kouluissa 30 vuoden takaa. Lupasin laittaa tuloksia, kun olen saanut 20 vastausta. Nyt niitä on 21-33. Joten tässä. %-luvut vaihtelevat, koska eri kysymyksiin saatiin eri määrä vastauksia.

Berlakkien mukaan ensimmäinen uutta ja vanhaa opetusnäkemystä jäsentävä ulottuvuus on kysymys kontrollista. Erotan tässä siitä omaksi osaksi kysymyksen opetuksen kokonaisvaltaisuudesta vs. pelkästä tietojen tankkauksesta.

• 18 vastaajalla (86 %) oli laaja näkemys opetuksesta. Opettajan tehtävänä on  vastata sekä tietojen oppimisesta myös oppilaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.  

"Oikea" ensimmäinen ulottuvuus on siis kysymys kontrollista. Kuka määrää koulutyöhön käytettävää aikaa, työtavan ja kuka arvioi?  Ulottuvuuden toisessa päässä on oppilas, toisessa opettaja. (Lisäsin lomakkeelle hieman vaihtoehtoja.  

• Kodin tulee päättää, kuinka paljon  aikaa oppilas käyttää koulutöihin (15 ääntä, 45 %). 9 mielestä asian päättää opettaja, 8:n mielestä oppilas.
• Opiskelussa käytettävän työtavan päättää opettaja (17 ääntä, 68 %). 5:n mielestä oppilas, 2:n mielestä muu taho ja 1:n mielestä koti.
• Opettajan tehtävä on arvioida kuinka hyvin oppilas on oppinut (19 ääntä, 58 %), 11:n mielestä oppilaan, 3:n mielestä kodin.

Toinen ulottuvuus koskee opetussuunnitelmaan liittyviä jännitteitä. Kysymyksiä oli kahdeksan.

• Yhteiskunnalla (eduskunta, hallinto)  tulisi olla valta päättää, mitä asioita koulussa opiskellaan (17 ääntä, 74 %). 2:n mielestä jonkin muun tahon ja oppilaan,  1:n mielestä kodin ja 1 ei osannut sanoa.
• Koulussa pitäisi opiskella tasapuolisesti sekä informaatiota että sen hankkimisen taitoja (12 ääntä, 46 %). 9:n mielestä taitoja hankkia ja käyttää informaatiota sekä suhtautua siihen kriittisesti, 4:n mielestä  oppiaineittain jäsennettyä informaatiota. 1 ei osannut sanoa.
• 12 vastaajaa (48 %) uskoi, ettei objektiivista tietoa ole. Kaikki näkemykset ovat yhtä oikeita. Siksi oleellista on opettaa kriittisyyttä. 10 uskoi siihen, että on olemassa objektiivista tietoa ja koulussa tulee siirtää sitä oppilaille sellaisenaan. 1 ei osannut sanoa.
• 17 vastaajaa (81 %) oli sitä mieltä, että koulunkäynnissä tarvittava innostus, motivaatio, syntyy sekä ulkoa palkkioista, numeroista jne. että sisäisestä motivaatiosta. Kukaan ei uskonut pelkkään ulkoiseen motivaatioon. 4 uskoi  sisäiseen motivaatioon. 
• 19 vastaajaa (90 %) ymmärsi  oppimisen laajasti niin, että se on enemmän kuin vain tietojen ja taitojen oppimista. Se on myös ihmisenä kasvamista. 2 oli sitä mieltä, että se on ennen muuta eri oppiaineiden tietojen ja taitojen haltuunottoa
• Tasan puolet (12) oli sitä mieltä, että opettajan tulee etsiä sellainen tapa opettaa, joka sopii enemmistölle oppilaista. Tasan puolet oli sitä mieltä, että opettajan tulee opettaa asiat jokaiselle oppilaalle hänelle sopivalla tavalla. Kukaan ei ollut sitä mieltä, että opettajan tulee opettaa kaikille samat asiat samoilla menetelmillä.
• 19 vastaajaa (83 %) oli sitä mieltä, että oppilaiden tulee saada opiskella asioita ryhmissä, yhdessä. 3:n mielestä jokainen oppilas saisi opetella asiat itsekseen. 1 ei osannut sanoa.
• 18 vastajaa (86 %) oli sitä mieltä, että opettajan tulee suhtautua jokaiseen oppilaaseen yksilönä ja välittämällä. 2 oli sitä mieltä, että opettajan tulee suhtautua kaikkiin oppilaisiin samalla tavalla etäisyys säilyttäen. 1 ei osannut sanoa.

Kolmas  ulottuvuus koskee  yhteiskunnallisia ristiriitoja Kysymyksiä oli neljä. Poimin niistä osan. Jätin kysymättä kysymyksen, keihin pitäisi panostaa. 

• 19 vastajan mielestä (86 %)  lapsuus on ihan oma ainutlaatuinen elämänvaiheensa, joka pitää elää siitä nauttien. 3:n mielestä lapsuus on  elämänvaihe, joka tulee käyttää aikuisuuteen valmistautumiseen.
• 14 vastaajan mielestä (64 %)  opettajan tulee vaatia samojen sääntöjen noudattamista kaikilta. 6:n mielestä opettajan tulee  joustaa säännöissä ja vaatimuksissa eri oppilaiden kohdalla.  2 ei osannut sanoa.
• 14 vastaajan mielestä (56 %) opettajan tehtävä on vahvistaa vähemmistöön kuuluvien  omaa
  identiteettiä. 8:n kasvattaisi vähemmistöjen lapset valtakulttuuriin. 3 ei osannut sanoa.

VASTAAJISTA 12 oli opettajia, 5 isiä ja äitejä, oppilaita ei ollut yhtään. Muussa roolissa vastasi 5. (Kaikki eivät vastanneet tähän kysymykseen)

Ideakoneen softalla on mahdollista hieman vertailla eri ryhmien vastauksia. 

• Kotien vastaukset olivat linjassa koko porukan kanssa. Pieniä eroja oli. Kaikki vanhemmat vaativat, että samat säännöt koskevat jokaista oppilasta. Puolet vanhemmista kannatti sitä, että opetustapa valitaan luokan enemmistön mukaan. 
• Muussa roolissa vastanneet poikkesivat yleislinjasta siinä, että heistä peräti  puolet halusi oppilaiden itse arvioivan, kuinka hyvin ovat oppineet. 4 viidestä halusi, että opettaja opettaa jokaista lasta hänelle sopivalla tavalla. 2 viidesta halusi joustoa sääntöjen noudattamisessa.
• Opettajien vastaukset olivat tietysti linjassa, koska heitä oli enemmistö vastaajista. Pieniä sävyerija kuitenkin löytyi. Opettajista suurempi osa kuin muista halusi päättää oppilaiden koulutyön käytettävän ajan. Peräti enemmistö opettajista usko objektiiviseen tietoon. 5 opettajaa 13:sta halusi joustaa säännöissä eri oppilaiden kohdalla. 5 opettajaa 15:sta halusi kasvattaa vähemmistön lapset valtakulttuuriin.

BERLAKKIEN jäsennyksen ideana oli siis  avata vanhan ja uuden kasvatusajattelun eroja.  Tämän pienen kyselyn pohjalta näyttää siltä, että  vastaajajoukko oli hyvin omaksunut uutta  kasvatusajattelua, jossa koulun tehtävä on kasvattaa laajasti, jossa opetetaan kriittisyyttä tietoa kohtaan, jossa lapsuus on tärkeä elämänvaihe, jossa oppilaat opiskelevat ryhmissä, vähemmistöjen identiteettiä vahvistetaan  ja jossa opettaja välittää oppilaistaan yksilöinä. 

Vastaajat eivät kuitenkaan ole hurahtaneet romanttiseen lapsikeskeisyyteen. Opettajan rooli on edelleen keskeinen. Hän päättää työtavat. Hän arvioi oppilaiden edistymisen. Ulkoista motivaatioakin tarvitaan. Lapsen yksilöllisyys ja luokan enemmistön tarpeet olivat aika tasapainossa. Yhteiskunta päättää edelleen, mitä opiskellaan (ei esim. lapsi).

Kyelyn pohjalta mielenkiintoiseksi nousee kaksi kysymystä, joita jään fundeeraamaan.

(1)  Tiedon luonne:   Kaikista vastaajista puolet ei enää uskonut objektiiviseen tietoon. Opettajista kuitenkin suurin osa.

(2)  Lapsen yksilöllisyys. Jokaista lasta tulisi kohdella yksilönä, mutta kaikilta pitää vaatia samojen sääntöjen noudattamista. Puolet vanhemmista haluaa, että opetus järjestetään luokan enemmistön tarpeiden mukaan. Enemmistö muista (hallinto) korostaa sitä, että jokaista on opetettava yksilöllisesti.

Pikakysely ekaluokkalaisten tuntimääristä

Auroran ekaluokkalaisia.

OPETUSMINISTERI Jukka Gustafsson (sdp) haluaa kuulema  peruskouluun lisää opetustunteja.  Koulupäiviä olisi varaa pidentää erityisesti peruskoulun ensimmäisillä luokilla. Suomi on kansainvälisissä vertailuissa koulupäivän pituudesta paljon alle keskiarvon.

Kuinka on? Kuinka monta oppituntia viikossa olisi hyvä ekaluokalla olla? Äänestä! Toivotaan, että oikeassa sarakkeessa olevan kyselykone toimii :-)

PS. Koulu ei saa tätä asiaa päättää.

Bloggerin kyselykone ei näytä toimivan. Let´s forget!

Takaisin töihin?

VAIMON loma oli siinä. Minulla on vielä seitsemän päivää. Loman perälauta näkyy kuitenkin  jo.  Ensi viikon  olen  sitten päivät kesäleskenä.  Surullista ja kivaa. Koko päivän saa tehdä juuri sitä mitä haluaa.

Neljän viikon loman aikana saa etiäisen siitä, mitä elämä on, kun jää eläkkeelle. Suurta riemua vapaudesta. Ja samalla ehkä kaipuuta arjen rutiineihin ja tunteeseen, että saa jotain järkevää ehkä joskus arvokastakin aikaan. Työurankin perälauta näkyy jo.  Saavutan ammatillisen eläkeikän kesällä 2014.

Kun tämän kesän  lomakakku on istuttu, kesälomia on kohdallani jäljellä mitä ilmeisimmin enää kaksi. Kannattaa siis nauttia.

Tuntematon Sotilas ja johtamisen taito

 

Lundberg, T. (2005).   Tuntematon Sotilas ja johtamisen taito. Helsinki: Motto Universal Oy
Täydennetty 18.7.

VOI, kuinka nopeasti aika kuluu. Valittujen Palojen entisen päätoimittajan Tom Lundbergin johtamista pohtuva kirja ilmestyi kun uusi mersuni oli oikeasti uusi.  Teoksen clue on jakaa ihmiset kuuteentoista erilaiseen ihmistyyppiin. Jako perustuu 1800-luvulla syntyneen sveitsiläisen lääkärin Carl Jungin teorioihin (Freudin  oppilas).

Se idea ei ole uusi. Tyyppijaosta on olemassa oikein kaupallinen testiversio, joka tottelee nimeä MBTI. Lundberg käyttää kirjassaan toista sovellusta Jungin analyyseistä, mutta ei niissä mitään eroa ole.

Jungin mukaan ihmisen persoonassa on neljä oleellista ulottuvutta:

1. Energian suunta: EKSTROVERTTI vs. INTROVERTTI

Ekstriovertti (E) on   seurallinen * puhuu (ei kuuntele) * ajattelee ääneen* ideoi keskustelemalla* kaipaa toimintaa* avoin* 

Introvertti (I)  pohtii* kuuntelee* haluaa olla yksin.

2. Tiedon kerääminen TOSIASIALLINEN- INTUITIIVINEN

Tosiasiallista  (S) kuvaavat  faktat, * käytäntö* täysillä tässä ja nyt

Intuitiivista (N) kuvaa  kokonaiskuva * luovuus * ymmärrys.

3. Päätöksenteko AJATTELEVA- TUNTEVA

Ajatteleva (T)  analysoi* ottaa  asiat asioina* puhuu suoraan *  on oikeudenmukainen

Tunteva (F) tuntee tunteita* on empaattinen ja avulias  * ihmiskeskeinen * eettinen* arvot ovat tärkeitä.

4. Suhde ulkomaailmaan JÄRJESTELMÄLLINEN- SPONTAANI

Järjestelmällistä (J) kuvaa järjetsys* systemaattisuus* nopea päätös* aikataulut*  velvollisuudentunne

Spontaania (P) kuvaa  joustavuus * asioiden tekeminen viime tingassa *  spontaanius.

NELJÄSTÄ ulottuuvudesta syntyy 16 eri yhdistelmää. Jokaiselle kuudelletoista ihmistyypille on kirassa haettu esimerkki  Väinö Linnan Tuntemattoman Sotilaan henkilögalleriasta.  

Kirjassa on mainio, yksinkertainen testi, jolla voi manuaalisesti määritellä oman kirjainyhdistelmänsä.  Netistä löytyy myös ilmainen, englannin kielinen  MBTI-versio osoitteesta

http://digitalcitizen.ca/2011/02/20/free-myers-briggs-test/

16 hahmoa (kaikki eivät ole esimiesasemassa)

Asumaniemi   ESFB (13 %)
”Avustaja”, huimapää, kilpailee, kaipaa jännitystä ja vaihtelua. Toimii. Tekee.
Elokuvassa: Vili Auvinen

"Kyllä tästä selvitään. Katotaan vuorotellen toistemme luokkia."

Mm. Elvis, Picasso


Hietanen  ENFB (5%)
”Kannustaja”, optimistinen, ääneen ajatteleva,  innostunut. näkemyksellinen,  lojaali, tuskastuu suunnitelmiin, demokraattinen,  avulias, ei halua vastuita.
Elokuvassa: Heikki Savolainen

"Jos mää olisin Jumala, mä en olisi luonut tähtiä."

Kuvassa: Honkajoki ja Hietanen.

Mm. Ronald Reagan


Honkajoki INTP (1 %)
”Arkkitehti”, teoreettinen, suuria linjoja, omaperäinen, vain valmiiksi mietittyjä ajatuksia , elää faktojen (ei tunteiden maailmassa), säännöt kaventavat, suunnannyttäjä, delegoija, ei tunnusta komentosuhteita. Ohittaa virkatien,
Elokuvassa: Tarmo Manni

"Minulla on idea, joka ratkaisee kaikki opetuksen ongelmat"

Mm. Darwin, Einstein

Jalovaara ISFJ (6 %)
”Huolehtija”, velvollisuus,  ei avaudu,  vakiintuneet mallit, kunnioittaa perinteiä, ihmisläheinen, sopu,  aikataulut arvossa, ohjeita on noudatettava, muutosta vierastaa. Ei saa päättää.
Elokuvassa: Saulo Haarla

"Haluan, että jokainen on tässä mukana. Haluan pitää teistä huolen."
"Ajattele nyt, miltä ihmisistä tuntuu!"

Mm. äiti Teresa

Kaarna   ENTP (5%)
”Kehittäjä”, kinastelee, nauttii ihmisten seurasta,  tulevaisuus, kokonaisuudet,  järki ennen kaikkea,  muutokset ok,  voimakas johtaja, tasapuolinen,  energinen, innostava,   ei pidä rutiineista. Katsoo sormien läpi.

Elokuvassa: Pentti  Irjala

Mm. Lax,  Disney, Kolumbus

Kariluoto  ENFJ (5%)
”Vaikuttaja”. hyvä ihmisten johtaja, innostunut, kannustava,  avulias, saa voimaa ihmisistä,  selvä päämäärä,  työt tehdään niin kuin on sovittu.  Vastuu on tehty kannettavaksi. Pelastaa.
Elokuvassa Matti Ranin

"Teidän tehtävänne on toteuttaa kansallinen koulutuspolitiikka!"

Mm. Heidi Hautala, Limcoln, Gorbatshov


Koskela INFB (1%)
paras johtaja, toiseksi yleisin pomo
”idealisti”, ”auttaja”, pohdiskelee, aliohjaa  tarvitsee rauhaa, suurpiirteinen,idealisti,  ensin ihmiset sitten asiat,  tilanteiden ehdoilla joustavasti, kunnioitettu, hallitsee kriisit.
Elokuvassa Kosti Klemelä

"Asialliset hommat me kyllä hoidetaan!"

Mm. Albert Schweizer, Shakespeare, Mia Farrow

Lahtinen INFJ (1 %)
”neuvonantaja”, itsenäinen pohdiskelija. vastuu. Kokonaisuus ensin. eettin en. suunnitelmallisuus. Tulevaisuus. Pää pilvissä jalat maassa. Keskustelee, sovittelee

"Ei kai YT-tuntia aloiteta mokia etsimällä!"
"Herrojen ongelma on, ettei ne ymmärrä kenttää!"




Elokuvassa Veikko Sinisalo

Kuvassa Lahtinen ja Lehto.

Mm.Gandhi, Martin Luther King





Lammio  ESTJ (13%)
”Organisoija”. looginen, vastuu, vakuuttaa puhumalla muut. Kaikkien tehtävä sovitulla tavalla. Asiat ensin sitten ihmiset. Ensin suunnitelma sitten toteutus. Käskyttää Pysyy aikataluissa. Pienin askelin muutokset.  Kontrolloi. Määrtietoine, Rohkea.  Tarvitsee selvät toimintaohjeet. Johtaa kriiseissä sähköpostilla.
Huonoin johtaja, yleisin pomo
Elokuvassa: Jussi Jurkka

"Meillä ei ole tapana sinutekka  esimiehiä. Eikö organisaatiokuri kiinnosta teitä lainkaan?"
"Ilmoitan, että kaikki tukitunnit on peruttu huomisesta alkaen"

Mm. G.W. Bush ja Tarja Halonen

Lehto INTJ  (1 %)
”Uudistaja”, kunnianhimoinen,omaehtojnen, sisäänpäin kääntynyt tahdonvoima,kriittinen, prijektit hoidetaan loppuun. Löysät pois ja toimeksi. Vaativa asiajohtaja. Erinomaisuus on standardi. Itsestään selvyyksistä ei kiitellä. Vaativa alainen. Hikeentyy. Teräväkielinen.
Elokuvassa: Åke Lindman

"Älä valehtele, tyhmä!"
" Herrat ei pysty potkuja pahempaa tarjoamaan. Ja sen kanssa kyllä pärjää."

Mm. Richard Nixon, Judie Foster

Kuvassa: Rahikainen, Lehto ja  Määttä.

Mäkilä   ISTJ (6%)
”Varnistaja”, vastuu, ahkeruus, yksinäinen ajattelija, Konkretia. Systemaattinen. Periaatteen ihminen.  MIttaa kahdesti,sahaa kerran. Itsepäinen ja tarkka.  Mieluummin ei riskejä. Uskollisuus. Tasapuolisuus.  Sotkeutuu solmuihin. Näkee vain riskejä. Tarkat suunnitelmat.
Elokuvassa: Vilho Siivola

"Oletteko te kaikki seonneet?"

Mm. Bush, vanhempi



Määttä ISTP (7%)
”Teknikko”, kyky ottaa riskejä johdonmukaisuus,  Tuuli ei huulia heiluta.  syrjässä viihtyy. Tarkat havainnot.  Omat päätökset faktojen perusteella.  Ei huolta huomisesta.  Pragmaattinen. Taitava kriiseissä. Ei kaipaa kiitosta.  Itsenäinen perfektionisti.  Simputtaa. Törmää arvoihin.
Elokuvassa: Pentti Siimes

"En kertonut, kun et kysynyt!"

Mm. Clint Eastwood

Rahikainen   ESTP (13%)
”yrittäjä”, energinen, itsenäinen, looginen, seurallinen innostaja, taktikko, asiakeskeinen, spontaani, reagoi herkästi, joustaa, ei pidä aikatuluista. Ei menetä hermojaan, Kilpailu.  Vain harva pääsee lähelle.
Elokuvassa: Kaarlo Halttunen

Kuvassa keskellä: Rahikainen.

"Minä en näistä lomakkeista ymmärrä. Eihöhän hoideta tää menemällä kaljalle!

Mm. Timo Soini, Madonna, J.F. Kennedy

Rokka  ENTJ (6 %)
Toiseksi paras johtaja.
”Muutosjohtaja”, analyyttinen, looginen, näkee kokonaisuuksia velvollisuus, tehokkuuss, hyvin organisoitunut ja suunnitelmallinen, avoin , seurallinen, puhuu mielellään ideoistaan, nopea, haastaa. suorapuheinen, taitava puhuja visionääri,. asiat ensin sitten ihmiset, hihat heilumaan, hyvä kriiseissä, ei kumartele, itsenäinen, asiat kerralla kuntoon, tarvitsee valtaa ja vastuuta
Elokuvassa: Reino Tolvanen

" Sä missä hyvää  miestä  tarvitset, tässä sulla on sellainen."
"T'ämä koulu pelastuu, kun pannaan laidan yli muutama tyyppi!"

Mm. Sauli Niinistö, Thatcher,  Napoleon


Sarastie ESFJ (13 %)
”Harmonisoija”. voimaksa vastuuntunto, lojaali, harmonia, saa voimaa ihmisistä. käytännöllinen. tunteet ohjaavat päätöksiä, systeemit kunnossa.,  rohkaisija, kannustaja,  arvot ensin ,sitten asiat. HYvinvointi. Tarmokas. empaattinen. Loukkaantuu.
Elokuvassa: Tauno Palo

" Miksi et kertonut ajoissa, että homma ei toimi luokassasi?"
"Minusta on kohtuutonta vaatia näillä resurseilla noita tuloksia!"

Bill Clinton, Björk

Vanhala ISFB 5 %
”Taiteilija”, ”Hyväntahtoinen kannustaja”. hyvä ihmisten johtaa, tehokas kriiseissä, luova, vaatimaton., viihtyy yksin. utelias. Kaipaa sopusointua. spontaani. joustava. Asiat otetaan sellaisina kuin ne ovat. Hetkessä kiinni. Armahtaa. Uskoo vasta kun näkee.

Elokuvassa: Leo Riuttu

"Hihii. Siellä lautakunnan perskarvat paloivat!"

Mm. Mozart, Jacqualine  Kennedy

Suomalaisten näkemys opetuksesta

IHANAA, kun on loma. Saa kastella omia ajatuksiaan. Erityisesti tänä kesänä minua kiinnostaa suomalainen opetus. Miksi se on sellaista, kuin se on?

Yksi  keskeisesti opetuksen käytöntöjä ohjaava tekijä on  näkemys opetuksesta ja sen tehtävästä.  Berlak &  Berlak (1981) tutkivat 20 vuotta sitten   opettajien kasvatusperiaatteita ja kasvatustoimenpiteitä englantilaisissa ala-asteen kouluissa. He  löysivät    mielenkiintoisia, ristiriitaa aiheuttavia koulunkäyntiin liittyviä  kysymyksiä.

Olen laatinut lyhyen kyselyn, jonka avulla voimme - jos haluamme - kartoittaa, mitä me suomalaiset nyt 2010-luvulla ajattelemme näistä asioista. Siinä on 16 kysymystä.

Kysely löytyy osoitteesta http://www.aurorankoulu.kyselykone.fi/lomake.html?id=31

Vastaa kyselyyn. Lupaan analysoida tulokset, kun vastauksia on 20.

Kasvatuksen arvot kovenemassa?

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen käynnisti Porissa SuomiAreenassa  kasvatuskeskustelua. Hänen viestinään oli: Aikuisten on  otettava vastuu lasten kasvattamisesta.

Luukkaisen puheessa näyttää olleen kaksi kärkeä. Toinen koskee lasten vanhempia. Toinen yleisemmin koulun tavoitteita.

(1) Aikuisten on siis otettava vastuu kasvatuksesta. Luukkainen esitti, että Opetushallitus, Suomen Vanhempainliitto ja OAJ yhdessä käynnistävät prosessin, jonka seurauksena aikuisten kasvatusvastuu nousee sille kuuluvaan asemaan suomalaisessa arvomaailmassa.

Niille lapsille, joille koti ei pysty riittävästi tarjoamaan edellytyksiä tasapainoiseen kehittymiseen, tarvitaan erityistukea:  Erityisopetusta,  opinto-ohjausta sekä oppilashuoltopalveluja. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen riittävä resursointi on perusta koko koulutukselle. Siksi ylisuuria ryhmäkokoja on pienennettävä ja lisättävä opettajien määrää.

Jokaisesta lapsesta ja nuoresta on kuitenkin kaikissa olosuhteissa pidettävä kykyjensä pohjalta huolta. Kasvatusvastuun kirkastaminen ei saa johtaa erityistukea tarvitsevien hylkäämiseen, Luukkainen korosti

Tärkeä asia. Viime päivien uutiset mm. lapsijengeistä , yhdeksän vuotiaitten humalakäyttäytymisestä ja murrosikäisten tihutöistä ovat hätähuuto.

(2) Luukkainen vaati, että lapset ja nuoret on kasvatettava vastuuseen itsestään ja yhteisöstään sekä tekemään työtä. Lähtökohtana ei voi olla, että yksilö voi tehdä mitä tahansa ratkaisuja ja yhteiskunta huolehtii aina laskusta. Oleellista on   koko kasvatusajattelun muuttaminen omavastuisuuden suuntaan.

Kasvatusarvoissa on Luukkaisen mukaan aika palata hieman taakse päin. Lapset ja nuoret on kasvatettava näkemään vaivaa, tekemään työtä ja olemaan itse ensisijaisesti vastuussa omista asioistaan ja hyvinvoinnistaan.

Luukkainen vaati, että perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta säädettäessä tulee vastuu ja vastuullisuus määrittää yhdeksi keskeisistä perusopetuksen tavoitteista. Sama tavoite sopii myös sekä ammatillisen että lukiokoulutuksen tavoitteeksi.
- Ei voi olla niin, että toisen asteen koulutuksessa tai työelämässä ensimmäisiä opiskeltavia asioita on esimerkiksi sovituista aikatauluista ja annettujen tehtävien tekemisestä kiinni pitäminen. Perusopetuksen jälkeen sen pitää olla itsestään selvyys, Luukkainen totesi.

Luukkaisen mielestä suomalaisen yhteiskunnan suunta edellyttää kaikilta kansalaisilta kykyjensä mukaista vastuunkantoa. Omiin opintoihin sitoutuminen ja niihin liittyvien tehtävien tekeminen parhaalla mahdollisella tavalla ja sovituissa aikatauluissa ovat kasvua vastuulliseen työelämään. Tuleva työelämä edellyttää yhä enemmän itseohjautuvuutta, itsenäistä työskentelyä ja vastuullisuutta. Kasvatuksen ja koulutuksen on siihen valmennettava. Liialla hyysäämisellä ja paapomisella lapsia ja nuoria ohjataan vääränlaiseen kansalaisuuteen ja aikuisuuteen.

Mielenkiintoinen avaus. Edesmennyt professori Erkki Lahdes kirjoitti heiluriliikkestä kovan ja pehmeän didaktiikan välillä. Pehmeässä didaktiikassa korostetaan lapsen oikeuksia. Kovassa hänen velvollisuuksiaan.  Peruskoulun aikana heiluri on heilahtanut moneen kertaan. 1960-luku oli pehmoa, 70-luvulla ote korostyi, 80-luvulta alkaen kasvatusote on tullut yhä hellemmäksi. Ehkä liiankin. Joka tapauksessa OAJ on nostanut kissan pöydälle.

(Kokonaan) karkiton koulu

ARVOSTETTU terveysmies  THL:n pääjohtaja Pekka Puska tahtoo koulut karkittomiksi. Makeisten ja limsojen kulutus altistaa lapsia ja nuoria lihomiselle.  Puskan mukaan karkkiongelma voi nousta suureksi, jos koulussa jokaisen lapsen syntymäpäivää juhlistetaan makeisilla.  Puskan mukaan koulu voisi julistautua karkittomaksi rehtorin ja opettajien päätöksellä ja keskustelemalla siitä vanhempien kanssa vanhempienilloissa.

Mitä  mieltä olette? Pitäisikö esim. Auroran koulussa kieltää karkkien tuonti retkille, Auroranpäivänä, lasten synttäripäivinä jne. Ota kantaa ja äänestä!

KYSELYOMINAISUUS ei näytä toimivan. Yritän myöhemmin uudestaan.

Oman loman puoliväli

NÄIN se on. Rexillä on neljä viikkoa lomaa, ja puolet on nyt mennyt tai jäljellä, ihan  siitä riippuen onko pessimisti vai positivisti.

Koululla en ole kuin piipahtunut. Hyvä, Martti! Aivojen on hyvä saada taukoa kouluarjesta. Mutta hyvä niitä on muuten viritellä. Syksyllä on sopiva määrä luentotehtäviä, ja jo siksi on hyvä taas työstää omia ajatuksia. Nautin myös sukeltamisesta menneiden aikojen kasvattajien ajattelutapoihin.

Viikon lomamatka teki hyvää. Samoin autonvaihto. Edessä on vielä kaksi viikkoa. Vaimon kanssa yksi, ja kesäorpona toinen.

Mitä se erityisyys erityispedagogiikassa on?

KUUKAUDEN KIRJA:  

Hautamäki, J., 

Lahtinen, U., Moberg, S. 

&  Tuunainen, K. (2001). 

Erityispedagogiikan 

perusteet. 

Helsinki: WSOY.

SAMALLA kun bemaria pestiin sisältä ja ulkoa myyntikuntoon, minä istuin Sellon kirjastossa pohtimassa erityispedagogiikkaa kuukauden kirjan avulla.

Asiantunteva teos. Tieteelliseltä kuulostavaa otetta, mutta ehkä vähän vähän villoja.  Joitain koppeja kuitenkin otin:

(1) Suomalainen erityispedagogiikka näyttää  raskaasti pohjautuvan Niilo Mäen työn päälle. Hän oli - vaikkei koskaan väitellyt- ensimmäinen suojelu- ja parantamiskasvatusopin professori. Titteli ehti modernisoitua ennen Mäen kuolemaa erityskasvatusopin ja erityispedagogiikan  professuuriksi.

(2) Mitä erityispedagogiikka sitten on?  Simppelisti: Sitä, että tuetaan pedagogiikan keinoin oppimisessa ja kasvussa  erityisesti (oma  ilmaisuni)  tukea tarvitsevia. Kuntoutetaan pedagogiikan keinoin ihmisiä, joilla on vaikeuksia.

Pysäyttävä oli kirjan kohta, jossa sanottiin, että erityiskasvatus on instituutiona syvimmältä olemukseltaan eettinen hanke; erityiskasvattaja jakaa oikeudenmukaisuutta.

(3) Niiden määrä, jotka näyttävät tarvitsevan tukea, on koko ajan kasvussa.

(4) Tärkein juoni erityispedagogiikan kehityksessä näyttää olevan raju muutos sen taustaideologiassa. Erityiskasvatus on syntynyt säälistä vammaisia kohtaan. Ensin kiinnostuttiin  auttamaan aistivammaisia : kuuroja ja sokeita - Euroopassa jo 1700- luvulla. Sitten henkisen toiminnan häiriöistä häiriöistä kärsiviä: kehitysvammisia ja fyysisesti vammaisia.  Viimeisenä tuen piiriin on otettu lapset, joilla on  vuorovaikutuksen häiriöitä.

Erityisopettajat ovat halunneet tehdä pyyteettömästi hyvää ja käyttää lahjansa näiden lasten hyväksi. 1900-luvun lopulla ilmaso kuitenkin kylmeni. Vammaisväki alkoi itse merkityksellistää erityisyyttään ihmisoikeus- ja vähemmistökysymykseksi. Erityisluokat ja   erityisesti erityiskoulut ja laitokset  alettiin nähdä syrjintänä. Syntyi inkluusioliike.

Erityisopetuksen on muututtava. Yksi syy on se, että useimmissa maissa erityisopetuksen piirissä on 10-20 % ikäluokasta. Toinen ongelma on opetuksen  vammakeskeisyys. Sen tilalle haluttaisiin

tarvelähtöisyyttä. 

Kirkas helmi!

Löysin kirjasta huikean helmen.  Tekijät pohtivat interventioiden vaikuttavuutta, ja esittivät graafisen kuvaajan, johon kannattaa pysähtyä. Piirsin sen tähän ulkomuistista.

ALUE A: vähäinen tuki hyödyttää
ALUE B:  lisäpanos ei anna lisähyötyä
ALUE C:  merkittävä panos alkaa vaikuttaa.

Luulen, että tässä on yksi avain uuden lainsäädännön opettajissa herättämään huoleen. Kouluissa on yhä enemmän oppilaita, joille ei riitä alueen A tuki, ja koululla ei ole resursseja lisätä tukea yhdelle oppilaalle niin, että voitaisiin siirtyä alueelle C. Näin ollaan tilanteessa, että muutama B-alueen lapsi "syö"  kaikilta muilta A-alueen tuen?

SUMMA SUMMARUM. Kiva teos, mutta lastun otsikkoon siitä en löytynyt vastausta. Muuhun kyllä.  Harmi.

Suvinen keskiviikko

KAUNIS suomalainen suvipäivä. Meillä kaikki on  niin kauniin vihreää.

Toisen oman lomaviikon sää näyttää oikein hellivän. Vaimon kanssa Oittaalla. Pari tuntia aurinkoa ja pulahdus järveen. Komeasti rannalle oli saatu kolme hengenpelastajaa, ja oranssinen aitaus estämässä toisen laiturin vieressä onnettomuuksia. Jäätelökioski on varmaan tarpeen, mutta rakennus on erikoinen.

Lomalla ei tehdä töitä, mutta oman pään rakentaminen ei ole kiellettyä. Tänään tankkasin 1800-luvun alun romantiikan pedagogien ajatuksia kasvatuksesta.  Mielenkiintoisia pohtivat jo silloin. Ryhdyin  taas joka vuotisen urakkaan lukaisemaan vanhat muistiinpanoni (noin 100 dokumenttia) läpi. Aina löytyy melkein unohtuneita aarteita.

HUOMISEEN arkeen kuuluu auton katsastus. Hienoa, että meillä pyritään varmistamaan näin liikenneturvallisuutta, vaikka tylsäähän se on, jos korjattavaa löytyy. Käyn myös koululla purkamassa virkapostilaatikkoa, ettei se vallan tukehdu. Samalla näen, onko ilmanvaihdon tsekkaus  aloitettu.

Pikakysely liitutauluista: tulokset

KESÄKUUN pikakyselyn teemana oli liitutaulu. Pitäisikö uusissakin koulussa  yhä  varata seinätilaa perinteiselle mustalle/vihreälle taululle?

Kyselyyn  vastasi 76  blogissa poikennutta.  Vastaukset jakautuivat seuraavasti:

1. Ehdottomasti tarvitaan   24 (31%)
2. Liitutaulusta on hyötyä  27 (35%)
3. Ihan sama   6 (7%)
4. Liitutauluille ei ole käyttöä  14 (18%)
5. Ehdottomasti haitallisia  1 (1%)
En osaa sanoa  4 (5%).

PERÄTI 51 vastaajaa (76%) piti liitutauluja ainakin hyödyllisinä. Vain 15 arveli, ettei niille ole enää käyttöä tai että ne ovat jo haitallisia.

Jännä tulos. Kouluhallinto haluaisi siirtää koulut tietotekniikan kärkeen. Joidenkin mielestä opettajat ottavat haasteen vakavasti vasta kun nämä 1800-luvun lopun pedagogiikan keskeiset työkalut  viedään pois luokista.

Kyselyn tulokset (ja kommentit)  on otettu huomioon  koulumme saneeraukseen liittyvässä Auroran rehtorin käyttäjän toivelistassa tilaselvityksen pohjaksi.

Kohti uutta Auroraa

TIIVISTÄN tähän Auroran koulun saneerauksen tilaselvitystä varten Sukoon lähettämäni rehtorin lausunnon pääkohdat. Kiitän kaikkia asiakirjan laadintaan osallistuneita. Suunnittelutyö jatkuu, joten kaikki  kommentiti otetaan edelleen lämpimästi vastaan.


Auroran koulu 2015
Käyttäjän toiveita remontin tilaselvityksen pohjaksi


Nyt suunnitellaan koulua, jossa opiskellaan vielä  vuonna 2075. Tiloissa tulisi etunojassa ottaa huomioon tulevaisuuden koulua koskeva kehitystyö. Kaikkien ratkaisujen  tulisi tukea opiskelua. Koulun tilojen  ja sen piha-alueen  tulisi olla alueen asukkaiden: lasten, nuorten ja aikuisten  käytössä monitoimintakeskuksena. Tiloilta tämä edellyttää  joustavuutta ja moneen käyttöön sopivuutta. Voisiko talossa olla saatavilla muitakin kunnan palveluita? Kirjastopalvelua? 


Yleistä tiloista ja rakennuksesta

• TILOISTA. Kotiluokkia tulee olla riittävästi alueen omille lapsille (16). Muu alueellinen ja kaupunkitason palvelu tulee sen jälkeen.  Esiopetusryhmät ja erityisluokat ovat näitä. Toivomme voivamme jatkaa starttia ja ryhmäintegraatiota.  Siivous ja kiinteistöhoito tarvitsevat omat tilansa. Samoin iltapäivätoiminta (opetus jatkuu koulussa klo 15:een) ja koulun ulkopuolinen henkilökunta. Nuorisotoimi on tervetullut. Jos tiloista on pulaa, on pyrittävä välttämää neliöiden hukkaamista pelkkiin käytäviin.
• Rakennuksen tulisi olla   turvallinen, ääniympäristöltään miellyttävä ja värimaailmaltaan myös psykologisesti harkittu. Kaikkiin tiloihin on myös vammaisten lasten päästävä (esteettömyys). Kaikista luokista ja muista tiloista on löydyttävä varapoistumistie. Valaistuksella on iso merkitys tunteisiin.  Sisäseinien tulisi olla sellaiset, että niihin voidaan helposti kiinnittää oppilasöitä, postereita jne.  Pintojen tulisi olla myös helposti siivottavia. Tilojen sijoittelussa tulee olla järkevää logistiikkaa (mm. tavaroiden vastaanotto).
• Rakennus tulisi sijoittaa tontille niin, että sinne ei synny ilkivallalle jne. suotuisia piilokoloja.

Pääaula

• PÄÄAULAN tulisi olla  kaunis,   avoin työskentelytila (myös tietokoneet). Jos talossa on  kerroksia, yläkertaan  vievät leveät rappuset toimisivat amphina,  jolloin aulassa voidaan pitää esityksiä ja päivänavauksia. Kirjahyllyt olisivat pyörillä, jolloin ne  saadaan esitysten tieltä pois. Oven läheisyydessä tulisi olla valvontatila vahtimestarille ja iltakäytönvalvojalle. Käytäville ja auloihin tarvitaan runsaasti  näyttely- ja vitriintilaa.  Pääaulaa ja liikuntasalia voisi yhdistää näyttämö, jota voitaisiin käyttää kumpaankin suuntaan.  Näyttämö voisi toimia samalla tanssisalina jumppatunnin aikana... Mustat pinnat kuten teatterissa, peilit sivuverhojen takana.
• RUOKALA voisi olla monitoimitila. Syömään on mahduttava kerrallaan ainakin 100 oppilasta. Pöytätilat muuttuvat kätevästi työtilaksi. Esimerkiksi Viikin koulun upea ruokalatila ei  kuitenkaan ole paljon muussa käytössä, koska ruokailun vuorottaminen vie parhaat opiskelutunnit ja  hygieeniasyyt estävät tilan käytön ennen ruokailuja.

Opetustilat

• AUDITORIO tarvittaisiin esityksiä varten.
• AINELUOKKIA tarvitaan liikuntaan (sali), tekniseen työhön ja tekstiilityöhön, musiikkiin,  kuvataiteeseen ja  fysiikka-kemiaan (laboratorio).  
• LIIKUNTASALIN tulisi olla riittävän suuri, jaettavissa ainakin kahteen osaan. Sen tulisi muuntua helposti konsertti-/teatteri-/elokuvasalilksi. Tarvitaan  riittävän kokoinen  välineiden säilytystila Liikuntasalin yhteydessä tulee iltakäytölle olla oma, erillinen varastonsa. Saliin korkeudeltaan säädettävät koripallotekoneet ja   lentopalloverkon kiinnikkeet. Teatterivalolaitteisto otettava huomioon  ja sen ohjaustila. Juhla- liikuntasalissa tulisi olla helposti käytettävä katsomorakennelma. Pukuhuoneet ja suihkut tarvitaan sekä opettajille että oppilaille. Liikuntatilojen yhteydessä oppilaiden ja henkilökunnan suihkutilojen lisäksi tulisi olla vähintään yksi erillinen suihkutila muslimioppilaita varten. 
• MUSIIKIN opetukseen tarvitaan  erillinen musiikkiluokka ja bändikämppä  ja näille omat varastotilansa. Bändikämpässä voisi olla kaksi erillistä tilaa ja välissä äänitarkkaamo, näin kaksi bändiä voi harjoitella yhtä aikaa valvottuna. Bändikämpässä tulisi olla tilaa myös  pienelle yleisölle. Luokkatilan tulisi yhdistää siirtoseinällä muuhun tilaan/varastoon, jolloin soittimet (rummut, vahvistimet ym. ) saavat olla esillä, mutta ne saa myös piiloon.
• TN-luokan olisi oltava riittävän suuri ja turvamääräysten mukainen.
• TS-luokan  tulee olla riittävän iso, jotta sinne mahtuvat isot työpöydät. Tilaan tarvitaan  myös  kunnon vesipisteet. Isot pöydät  mahdollistaisivat myös kuvis-tekstiili-integroinnin esim. valinnaiskurssit.  Tilaa tarvitaan oppilaiden töiden säilyttämiselle. Varastotilaa tarvitaan kangasrullille, kankaille, pikkutavaralaatikoille. Tilaan tarvitaan hyvät valot, sovituspeilejä ja silitystila eriksen. Altaita tarvitaan kankaisen värjäykseen ja kiinteitä tikkuja värjättyjen lankavyyhtien roikottamiseen. Värjäystilan lattia-ja seinämateraalit tulee harkita. 
• KUVATAIDETTA varten olisi hyvä olla oma tilansa (projektien, töiden kuivumisen ja luokkarajoja ylittävän yhteistoiminnallisuuden vuoksi) sekä riittävän suuri yhteisvarasto.
• FYSIIKKA-kemia-luokassa tulee olla mahdollisuus tehdä kokeita. Lisäksi tarvitaan lukittavaa tilaa laitteille.
• Kysymys ATK-luokasta on vaikea. Sitä tarvitaan niinkauan kunnes oppilailla on henkilölkohtainen tabletti tai vastaava. 
• KOTILUOKAT tulisi sijoittaa soluihin. Solu koostuisi siis aulasta, erikokoisista luokkatiloista ja niiden välissä olevista erikokoisista sopeista. Tarvitaan myös isoja tiloja, joissa voisi olla esim. 50 oppilasta (78 m2). Lasi-ikkunat luokkiin ovat turvallisuusriski. Aulaan voisi olla oma sisääntulo. Soluihin tarvittaisiin omat pienryhmätilat, joissa hoituvat luokan ulkopuolinen erityisopetus, tukiopetus ja ryhmätyöt. Soluissa pitäisi olla myös opettajien työskentelytilat lukittavine kiinteine kaappeineen ja yhteyksineen.  Kotiluokkien välissä voisi olla soppeja ja tiloja tavaroiden säilytykselle. Naulakkotiloja tarvitaan riittävästi. Pienten lasten tiloissa olisi hyvä voida kuivata kenkiä ja vaatteita. Lisäksi kukin solu tarvitsee vessoja ja tilaa siivousvälineille. 
• YKSITTÄISEN LUOKKATILAN osalta seuraavia toivomuksia: Taulupintaa tarvitaan. Mielellään yksi ehjä seinä. Vesipisteet ja märkien töiden laskutila. Kalusteiden, hyllyjen ja kaappien tulisi olla  helposti siirrettäviä.  Luokkien yhteyteen pienempiä (lasitettuja)tiloja esim. pienemmän ryhmän opetusta varten. Seiniä tulisi olla helppo siirtää. Sähköpisteiden suunnittelu on tehtävä huolellisesti. Esiopetustilojen tulisi olla muunneltavat, tasoja ja avohyllyjä on oltava riittävästi ja niiden on oltava matalia. Esiopetustilassa ei voi olla roikkuvia valoja. 
• ELA-opettajat tarvitsevat työtilat. Meillä on heitä ensi lukuvuonna 3-4. Jokainen heistä tarvitsee työpisteen.  Yhteen tiloista voisi tulla kiinteä peili puheopetusta varten.

Muita tiloja

• OPPILAT tulee ottaa huomioon. Vessat eivät saisi haista. Auloihin ja pihalle tarvitaan istumatiloja. Alusta asti olisi mietittävä, missä oppilaat viettävät taukonsa. Uudet säädökset korostavat oppilaskuntatoimintaa. Voisiko oppilaskunnalla olla oma tila, jonka lapset saisivat sisustaa? Tilaa voisi käyttää myös juhlien kahviona jne.
• OPPILASHUOLTO tarvitsee tiloja ; terveydenhoitaja, koululääkäri, koulupsykologi ja koulukuraattori. Kouluterveydenhuollon tiloina tulisi olla terveydenhoitajan- ja lääkärin vastaanottohuoneet, lepotila oppilaille, wc ja odotustila.  Oppilashuollon työntekijöiden tilojen tulisi olla lähekkäin. OHR tarvitsee kokoustilan, jola on mahdollisimman hyvin äänieristetty
• Opettajat tarvitsevat työtiloja. Oma luokka ei riitä, koska se ei suinkaan aina ole vapaana (esim. iltapäivätoiminta). Työtilojen pitäisi sijoittaa logistisesti viisaasti.
• Tarvitaan  yhteinen "opettajienhuone”, kahvihuone, johon todella mahtuu koko henkilökunta kokouksiin.  Sinne tarvitaan esitystekniikkaa. Lisäksi jokaiselle tarvitaan jokin henkilokohtainen paikka omien tavaroiden ja materiaalien säilytykselle sekä jonkinlainen hiljainen nurkka, jossa voi olla rauhassa. Opettajienhuoneen yhteydessä voisi olla myös erillisiä neuvottelutiloja, joissa erilaisia palavereja voisi taukojenkin aikana pitää. Osa palavereista käsittelee oppilasasioita eikä niitä voida käydä avoimessa tilassa. Ainakin yhden tilan tulisi olla äänieristetty
• SAILYTYSTILOJA tarvitaan soittimille, ulko- ja sisäliikuntavälineille, teatteripukuille. Jokaisella oppiaineella tulisi olla oma ainekohtainen varastonsa. Lisäksi tarvitaan suurempia varastotiloja ns. yhteisvarastokäyttöön. Aineopetuksen luokissa on tietysti lukolliset varastotilat oppiaineen tarpeisiin. Varastoissa tulisi olla kiinteä käytännöllinen hylly- ja kaappikalustus valmiina.
• HALLINTO tarvitsee tiloja. Rehtorin työhuone saisi olla niin suuri, että siinä voidaan järjestää tapaamisia ja neuvotteluja. Siihen tulisi saada  esitystekniikkaa.  Koulusihteerin tilan tulisi olla riittävän iso. Sen yhteyteen tarvitaan arkistotilaa. Ehkä kassakaappikin. Säädökset edellyttävät asiakirjojen arkistointia, ja monet asiakirjat ovat salassapidettäviä. Lukittavaa arkistotilaa tarvitaan myös ela-opettajien tiloihin.
• Tarvitaan riittävät  SOSIAALITILAT  koko henkilökunnalle:  pukuhuone, jossa omat kaapit ja suihku. Opettajille saisi olla omia suihkutiloja opettajanhuoneen läheisyydessä. Pyöräilevät opettajat kaipaavat näitä.  

Piha

• PIHATILA  tulisi suunnitella   monipuoliseksi, viihtyisäksi  ja kestäväksi. Piha-aluetta käytetään opetukseen. Tarvitaan kiinteitä pöytäryhmiä sekä lava tai syvennys luokan kokoontumista varten.  Tarvitaan  riittävät ja avarat liikuntatilat (esim. iso kenttä ja pieni kenttä/ 2 pientä kenttää). Ulos tarvittaisiin hiekkalaatikoita ja isojen lasten kiipeilytelineitä ja riittävästi keinuja.  Viereiseen metsikköön voisi laajentaa seikkailumaaston. Oppilaat joutuvat olemaan ulkona myös huonoilla ilmoilla, joten sadekatoksia tulisi vakavasti pohtia. Oppilaat tulevat usein kouluun pyörillä. Oppilaiden pyörien säilytykseen on varattava järkevät telineet ja niitä on oltava riittävästi. Koulupiha tulisi suunnitella pedagogisesti ja samalla niin, että tilan turvallinen valvonta on  mahdollista. 
• Ulkoliikuntavälineitä varten tarvitaan tila sekä koulun välineille että oppilaiden tuomille sesonkivälineille (sukset viikoksi kouluun jne.).  Henkilökunnan polkupyörille ja  skoottereille olisi oma katettu ja lukittu säilytystila.  
• Pitäisikö koululla olla myös  väestönsuoja? Sinne ei voida  sijoittaa mitään, jonka kanssa esim. pienet oviaukot ovat ongelma.

Tekniikka

• Uusin  tietotekniikka tulisi ottaa käyttöön.  Sisäinen  tiedostus hoidetaan tv-järjestelmän kautta.  Ohjelmaa tulisi voida lähettää kaikista tietokoneista kaikkiin tiloihin.  Osaan tiloista tulisi laittaa joko kiinteät tai liikkuvat hyvät webkamerat, jolloin saadaan tilaisuudet ja oppitunnit tallennettua ja käytettyä uudelleen omilta läppäreiltä. Aulojen infoTV-järjestelmään tulisi päästä  kaikilta koneilta  liittymään webpalveluun, jolla uploudataan kuvat, kalvot, pdf:t yms yhdelle tai kaikille telkkareille. Pian käyttöön tulevalla tekniikalla on mahdollistaa yhdistää luokat, opetus ja oppilaat muiden koulujen ja maiden kanssa. Asiantuntijoita maailmalta, oppilaiden matkakertomukset livenä...
• TEKNIIKAN  mm. ilmanvaihdon tulee riittää takuuvarmasti. Tulevaisuuden koulussa ei hypitä ulkona 45 minuutin välien.  
• Jos henkilökunnalle ei saada  virkäkännyköitä, pitäisi tilat varustaa sisäpuhelinjärjestelmällä. Tämä helpottaa ja rauhoittaa henkilöstön liikkumista talossa.

Auroran ts-lehtori vuodeksi kouluttamaan opettajia

KARAMZININ  ja Auroran koulujen yhteiselle tekstiilityön lehtorille Nina O. Mattilalle on myönnetty ensi lukuvuodeksi  virkavapaata. Hänet on pyydetty hoitamaan tekstiilityön didaktiikan lehtoraattia  Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselle lukuvuoden 2011-12 ajaksi. Onneksi olkoon.  Mahtava kokemus edessä!

Tekstiilityötä opettavat Aurorassa ensi lukuvuoden ajan omien luokanopettajiemme lisäksi Järvenperän koulun TS-lehtori Katri Ruokolainen ja Ninan sijainen  Katri Hulkkonen.

Tervetuloa Katri ja Katri!