Pedagogiikan laatu. Osa 2. Rehtorin näkökulma

Nelikenttä, joka havainnollistaa
opetuksen laatua kahden ulottuvuuden
suhteen.

Päivittetty 18.2.2011

TÄMÄN otsakkeen osan  yksi  pohjalta tiivistän pedagogiikan laadun näin: " Laatu on siis sitä, että  opetus toimii:  lapset oppivat,  kasvavat ja voivat hyvin ja lisäksi opetus edistää hyvää maailmassa."

TÄSSÄ toisessa osassa tarkastelen pedagogiikan laatua rehtorin näkökulmasta. Miten rehtori voi vaikuttaa opetuksen laatuun? Tarkastelun tukena on 50:ltä espoolaisrehtorilta nettikyselyssä vuonna 2009 kokoamani aineisto. (Ks. tarkemmin http://rehtoritutkijanaverkosto.blogspot.com/

OECD:n mainiossa raportissa "Improving School Leadership" (2009) etsittiin väyliä, joita  pitkin rehtori voi vaikuttaa opetuksen laatuun. Niitä  löydettiin neljä (1) opettajien laatu, (2) opettajien motivaatio, (3) koulun ilmapiiri  ja (4) työolosuhteet ( koulun ulkoisten olosuhteet).

(1) Pedagogiikan laatu ja opettajien laatu

Suomessa opetuksen laatu ymmärretään mm. Pertti Kansasen mukaan  nimenomaan opettajien laaduksi Uskomme, että hyvä opettaja järjestää opetuksen hyvin.


"Hyvät, kyvykkäät, motivoituneet opettajat ovat järjestelmämme laadun tae. Suomi on aivan erityinen maa.  Muualla maailmassa opettajan ammatti on 2.-4. valinta. Opettajiksi saadaan siellä ne, jotka eivät pääse muualla. Ja he eivät pysy kouluissa", kertoo vararehtori Hannele Niemi.  Suomessa ala imee.  Lisäksi meillä on laadukas opettajankoulutus, joka luo valmiuksia professionaaliselle opettajuudelle.

Hyvä opettaja

Emeritus-professori Kari Uusikylä on koonnut  käsityksiä hyvästä opettajasta. Lista on pitkä. Kenenkään ei kuitenkaan tule ajatella, että Uusikylä vaatisi opettajaa olemaan kaiken aikaa yli-ihminen, jolla on nuo kaikki hyvät ominaisuudet.

Hyvä opettaja on ihmisenä  * aito* empaattinen* esteettinen * huumorintajuinen* hyvämuistinen * ilomielinen * kiltti*  kypsä * kärsivällinen* moraalisesti kehittynyt viisas* nöyrä* persoona* positiivinen* terve*  sosiaalisesti ja eettiisesti kehittynyt* tietoelämältään vireä* tunne-elämältään tasapainoinen* tunneälykäs* velvollisuudentuntoinen* ystävällinen kaikille*  äidillinen*

Työssään  hyvä opettaja on *innostunut* *itsensä kehittämiseen kykenevä  *kasvatusoptimisti* kiinnostunut oppilaiden ideoista ja oppilastöistä* kriittinen vaihtuvia muoteja kohtaan * luova* monipuolinen/vaihtelee opetustapojaan *  yhteistyöhön halukas ja pystyvä*

Hänellä on kutsumus työhönsä ja pedagoginen eetos. Hänessä on siveellistä ihanteellisuutta. Hänellä on herkkä silmä oppilaiden vaikeuksille. Hänen suhteensa oppilaisiin on kaikki hyväksyvä,  kaikista välittävä, läheinen, lämmin, Hän on tahdikas, toverillinen ja  ystävällinen.

Luokkansa johtajana  hyvä opettaja on * humaani* hyvä auktoriteetti* läheinen* oikeamielinen/oikeudenmukainen* toverillinen. Hänellä on kurinpitokykyä.

Laatua on tunnistettu myös opettajan tavassa tehdä töitä. Kari Uusikylän tutkimuksen mukaan  hyvä opettaja osaa pyytää anteeksi.  Hyvä opettaja antaa turvaa, poistaa pelkoja, tyydyttää lasten perustarpeita ja ymmärtää oppilaita. Hän kohtaa oppilaat erilaisina ihmisinä. Hän kuuntelee ja kunnioittaa vanhempia, mutta tekee silti ratkaisunsa itsenäisesti. Hän antaa oppilailleen arvostavaa palautetta ja kiitosta, kannustaa ja valaa uskoa. Hän järjestää oppilaille onnistumisen elämyksiä.  Hän hallitsee opetusmenetelmät. Hän joustaa tarvittaessa suunnitelmistaan. Hän tukee jokaisen itsetunnon kehittymistä. Hän käyttää aikaa yhteisten pelisääntöjen sisäistämiseen. Hän tietää, mitä opettaa/hallitsee oppisisällöt. Hän pitää opettamistaan aineista ja pitää oppilaistaan. Hän välittää ja auttaa.

Hyvän opettajan opetus on ilmapiiriltään turvallista ja  kiireetöntä.  Hyvä opettaja opettaa selkeästi pieninä annoksina välillä harjoitellen ja oppilaille palautetta antaen. Hyvä opettaja arvioi oppilaiden omaa edistymistä. Hyvä opettaja selittää oppilaiden epäonnistumisia  yrityksen puutteella. Hän hyväksyy senkin, ettei oppilas aina yritä parastaan.  Hän estää kiusaamista. Hän kohtelee oppilaita hyvin.  Hän osaa pitää opiskelurauhan yllä. Hän vaatii työrauhaa.

Hyvä opettaja rehtorien mielestä

Nettikyselyssä rehtoreita pyydettiin kuvailemaan  todella hyvää opettajaa. Piirrelista oli pitkä. Todella hyvä opettaja on (1) kovan luokan opetuksen ammattilainen,  (2) pehmeä, välittävä ihminen ja (3) persoona. Hän on (4) moniosaaja ja (5) joukkuepelaaja, joka (6) sopii juuri tähän kouluun.

Hyvin määritelty.

(2) Pedagogiikan laatu ja opettajien motivaatio

Ainakin teoriassa on mielekästä erottaa opettajan laadussa opettajan motivaatio, hinku käyttää osaamistaan. Motivoitunut antaa opetukseen enemmän. Vain sellainen voi sytyttää, joka palaa itse, on sanottu.  Kari Uusikylän hyvän opettajan listalta motivaatiota leikkavaavat seuraavat opettajan piirteet:

innostunut * kasvatusoptimisti* tietoelämältään vireä* Hän pitää opettamistaan aineista ja pitää oppilaistaan.

Oppilaat kokevat opettajan motivaation kykynä innostaa. 

Rehtorin keinovalikko  vaikuttaa opettajien laatuun ja motivaatioon

Rehtorin kannalta keskeinen keino taata hyvä opetus on siis hankkia  taloonsa hyvät opettajat, pitää heidät talossa ja pitää heidät hyvinä. Konkreetisti tämä tapahtuu
- (a) uudet opettajat rekrytoitaessa
- (b) organisoitaessa työjärjestys (opettajien keskinäinen työnjako)
- (c) pidettäessä huolta opettajien osaamisen päivittämisestä

(a) Rekrytoinnin keinoja

Opettajien laatuun (sekä osaamiseen että motivaatioon) rehtorit vaikuttavat viisaalla rekrytoinnilla. Rekrytointiprosessin kriittisin kohta on virkahaastattelu ja siihen valikoituminen. Miten espoolaisrehtorit opettajansa valitsevat?

Viralliset keinot ovat hakupaperit ja haastattelu. Tositietoa hakijoista hankitaan myös aikaisemmilta rehtoreilta ja  aidolla näytöllä määräaikaisena opettajana. Haastatteluun valikoinnissa käytettiin joissain kouluissa johtoryhmän apua. Itse haastattelussa on rehtorin lisäksi ainakin toinen haastattelija, tavallisimmin apulaisrehtori.

Rehtoreilta kysyttiin myös valinnan kriteereitä. Opettajilta toivotaan koulutusta, laaja-alaisuutta ja välittävää pedagogisuutta. Hyvä ammattitaito ei yksin riitä. Häneen kohdistuu myös odotuksia ihmisenä. Valittavan tulisi olla myös realisti ja osata huolehtia   jaksamisestaan.

Todella hyvä opettajan oli myös sovittava juuri tähän kouluun ja työyhteisöön. Toisaalta valintaan vaikuttaa sitoutuminen kehittämään koulun profiilia. Toisaalta opettajakunnasta ei saa tulla liian homogeenista. Vastausta vaille jää, kuinka paras hakijoista haastattelussa "oikeasti" löydetään. Kukaan vastaajista ei kirjoittanut, että hänellä olisi käytössään systemaattinen hakijoiden vertailumittari. Varsin usein näyttö laadusta annetaan toimimalla ensin määräaikaisena opettajana,

Rekrytointi näyttää olevan vahvasti rehtorin, apulaisrehtorin ja johtoryhmän jäsenten harteilla. Oppilaiden osallistaminen rekrytointiin on harvinaista. Huoltajat tai johtokunta eivät näytä osallistuvan prosessiin lainkaan.

(b) Opettajien keskinäinen työnjako


Erityisesti alakouluissa on mahdollista vaikuttaa opetuksen laatuun ns. vaihtotunneilla. Opettaja, jolla opn vahvaa osaamista jossain aineissa, voi opettaa ainetta myös muille kuin oman luokkansa oppilaille. Laatua siis saadaan sijoittamalla oikeat ihmiset tekemään oikeita asioita.




(c) Opettajien kapasiteetin vahvistaminen

Kolmas opettajien laatuun vaikuttava keinosto liittyy opettajien osaamisen ja työhalun siis kapasiteetin vahvistamiseen.

Kokoamassani aineistossa rehtorit  ohjasivat osaamista välittömästi ja välillisesti.  Edellisissä rehtori itse keskustelee, kannustaa, palkitsee jne. Jälkimmäisessa hän järjestää opettajille koulutusta tai keskustelutukea.

Osaamisen keskeinen vahvistaja on kouluttautuminen. Moni rehtori pyrkii vaikuttamaan opettajiensa osaamiseen myös saattamalla opettajansa yhteistyöhön keskenään, laajemminkin verkoistoihin tai projekteihin.

Osaamisen johtaminen muistuttaa "ystävällismielisen artistin managerin" toimintaa. Kyse on pitkälti yksilöiden osaamisen vaalimisesta. Osaamisen uskotaan kasvavan opetajan omista kiinnostuksen kohteista käsin. Rehtorin tehtävänä on mahdollistaa koulutus, ja jossain määrin yrittää avartaa opettajan harrastuksen piiriä.

Vähemmän huomiota vastaajat kiinnittivät koko koulun kollektiiviseen osaamiseen. Siihen rehtori vaikuttaa ratkomalla yhdessä opettajien kanssa esiin nousevia ongelmia sekä luomalla uusia tapoja järjestää opetusta.

Osaamisen vahvistamista voisi tukea systemaattinen tapa tunnistaa osaamisen puutteita. Vastauksista ei näy, kuinka rehtorit sen huomaavat. Vain harva rehtori kertoo esim. seuraavansa aitoja opetustilanteita. Monessa muussa maassa osaamisen tukena käytettään kerättyä tieto oppilaiden tuloksista.

Rehtorien keinoja vahvistaa opettajiensa motivaatiota

Opettajien motivaatio ja innostuneisuus ovat hyvin tärkeitä. Rehtorit näyttävät käyttävän varsin myönteisiä ja pehmeitä keinoja opettajien motivoimiseen. Keppiä ei kerro käyttävänsä kukaan.

Keinot ovat pitkälti samoja kuin mitä rehtorit käyttävät myös osaamista vahvistaessaan: vuorovaikutuksella, kiitoksella, kannustuksella, palkkioillakin. Osa rehtoreista muovailee itse työtä. Johtamisotetta näyttää kuvaavan välittäminen. Motivoiminen näyttää kasautuvan nimenomaan rehtoreille itselleen. Osaamista uhkaavaa väsymistä pyrittiin voittamaan mm. virkistystoiminnalla ja työnohjauksella.

Vastauksista ei näy, millaisin keinoin rehtorit opettajien motivaation puutteen tunnistavat. Niinikään avoimeksi jää, kuinka rehtorit tunnistavat opettajien onnistumisen. Motivointiin ei kerrota käytettävän kerättyä tieto oppilaiden osaamisesta tai muusta palautteesta.


(3) Pedagogiikan laatu ja koulun ilmapiiri

Koulun ilmapiiriin kuvaa koulun elämänpiirin keveyttä, iloisuutta, oppimislähtöisyyttä jne. Siihen kuuluu myös luokkahenki.

Professori Timo Saloviita on määritellyt minusta mielenkiintoisesti hyvää opetusta kirjoittaessaan  ohjeita työrauhan saavuttamiseksi. Siihen tarvitaan kolme asiaa:

1. toimivat säännöt ja rutiini

2. hyvä suhde oppilaisiin

3. hyvä opetus.

Saloviidan mukaan oppilaat noudattavat opettajan ohjeita, kunhan opettaja antaa heille hyvää opetusta ja kun suhde oppilaisiin on kunnossa.

Ilmapiiriin  kuuluvat lasten ja aikuisten keskinäiset suhteet. Minusta koulun ilmapiirin tulisi olla täynnä välittämistä, avuliaisuutta ja yhdessä työn tekemistä. Ilmapiiri on nimenomaan kokemuksellista laatua.

Koulun ilmapiiriin vaikuttaa ratkaisevasti koulun toimintakulttuuri: se mitä itse kukin saa tehdä.
Ilmapiiriä on huollettava ja valvottava. Rehtorin keskeinen johtamiskeino on puhututtaminen (dialogisessa hengessä). Yksi ikiaikaiseti tärkeä teema on koulun perustehtävä. Minulle se on tuottaa maksimaalisesti oppimisessa ja kasvussa onnistumisen kokemuksia. Onnistuminen tuntuu onnistumiselta, kun saa tuloksia- muttei hampaat irvessä. Avainkäsitteitä on pedagoginen hyvinvointi.

Rehtorien keinoja rakentaa hyvää ilmapiiriä

Koulun hyvä ilmapiiri ja viihtyvyys olivat kyselynkin perusteella rehtoreista ensiarvoisen tärkeää. Ilmapiiriä ja henkeä tankataan kouluissa mm. erilaisilla "hengenkohotustilaisuuksilla", joita rehtori järjestää tai joissa hän on mukana.  Monelle rehtorille tutumpaa on kuitenkin kohottaa ilmapiiriä säätelemällä omaa käyttäytymistään ja vuorovaikutustaan. Ilmapiiriä kehitetään myös muovaamalla työtä, johtamalla humaanisti ja fiksujen rakenteiden kautta.

(4) Pedagogiikan  laatu ja työn olosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan yleensä palkkausta, etuja, tiloja, välineitä jne. Tottakai tähän kuuluu myös koulurakennuksen turvallisuus ja terveellisyys. Didaktiikan näkökulmasta olosuhteita voidaan kutsua Ulf Lundgrenin käsitteellä opetuksen kehystekijät.

Opetuksen kehystekijöistä tärkein on opetussuunnitelma. Muita kehystekijöitä ovat mm. resurssit, koulun tilat, välineet, työjärjestys, materiaalit, luokkien muodostaminen jne. Monet kehystekijät tuovat opetukseen nimenomaan teknistoiminnallista laatua.

Opetussuunnitelma

Rehtorin tulisi kehittää ja johtaa kouluaan nimenomaan opetussuunnitelman kautta. Tavoitteena olisi aina maksimoida kolmen opetussuunnitelman leikkaus (tahdottu, kirjoitettu, toteutuva).

Minusta kaikkein tärkeintä on yhdessä ymmärretty opetus. Seison ns. laajennetun opetuksen käsitteen takana. Toinen tärkeä asia ovat sovitut didaktiset periaatteet - ennen muuta kannustaminen, onnistuminen, työn rauha jne. Näihin kuuluu  myös ymmärrys lapsen kolmen jokapäiväisestä tarpeesta: "Osasin. Minusta tykättiin. Sain osallistua päätöksentekoon."

Laatua ei ole se, että  " opetussuunnitelma on käyty läpi"- vaan että opetus on opetussuunnitelman mukaista, ei vain sisältöjen vaan myös ns. yleisen osan kannalta.

Rehtorin keinovalikkoa

Rehtorin tulisi jatkuvasti lukea opetussuunnitelmaa  opettajien kanssa - tai puhututtaa sen pohjalta. Kun arjesta nousee ongelmia, olisi viisasta katsoa,  mitä opsissamme sanotaan. Erityisesti kannattaa käydä vuosittain läpi koulun arvojulistus- jos opsissa sellainen on. Arvot tuovat opetukseen moraalista ja mystisesti oikealta tuntuvaa laatua.

Rehtorin tulisi myös seurata opettajien opetusta ja nostaa esiin ratkaisuja, joissa opetussuunnitelmaa sovelletaan hienosti.

Juuri nyt olemme ison haasteen edessä. Kuinka siirtää arkeen  uusitun opsin perusidea:  jokaisen oppilaan oikeus kasvaa  omista lähtökohdistaan täyteen mittaansa? Uudistetussa perusopetuksen lainsäädännössä  tartutaan käsistä karanneeseen erityisoppilaiden määrään.

Kuten muistetaan, peruskoulu luotiin, jotta jokainen voisi käydä samaa, yhteistä koulua. Aluksi pehmennykseksi tosin tarvittiin  yläkouluun tasokurssit. 1990-luvulle tultaessa  kaikki- myös kehitysvammaiset- pääsivät yhteiseen kouluun. Samaan aikaan kuitenkin- monesta eri syystä - niiden oppilaiden  osuus, jotka  siirrettiin erityisopetukseen, koko ajan kasvoi. Luku lienee   Espoossa jo 11,2 %. Peruskoulun sisään on ikäänkuin "salaa" rakentunut uudelleen kansakoulu. Erityisopetusta saavien oppilaitten osuus on Suomessa Euroopan ehkä jopa maailman korkein. Kehityksen ei haluta jatkuvan näin.

Kaikki eivät siis pysy nykyopetuksessa mukana. Poliittinen tahto on, että koulujen tulee tarkastella omia käytänteitään. Onko opetus viritetty väärin? Jos joka viides oppilas tarvitsee ainakin laaja-alaisen erityisopettajan apua pysyäkseen mukana, pitääkö opetukselle tehdä jotain? Säädöksissä vaaditaan nyt voimakkaasti eriyttämistä.

Hyvän opetuksen sisään tulisi rakentaa  oppimista (opiskelua) tukevia elementtejä.  Tämä edellyttää, että opettaja tuntee oppilaansa, heidän vahvuutensa ja haasteensa sekä yksilöinä että ryhmänä.  Luokkatyö, struktuurit, istumajärjestys ja muut rutiinit rakennetaan luokkaan juuri näiden oppilaiden oppimista tukemaan. Tietoisesti. Tavoitteellisesti. Tutkivasti.  Tuen kolme muotoa: yleinen, tehostettu ja erityinen, eivät niinkään eroa keinopaletiltaan kuin intensiteetiltään ja suunnitelmallisuudeltaan.

Erityisesti yleinen tuki on ajattelutapa, joka liittyy opetuksen laatuun. Kyse on siitä, että opettaja "ei hylkää" väärällä tavalla oppivaa. Siitä, että jokaiselle luodaan (vuorollaan) onnistumisen mahdollisuuksia ja autetaan miestä/naista mäessä. Yleisen tuen rakenteiden avulla pyritään varhaistamaan puuttumista.

Yleinen tuki on siis ennen muuta uudenlaista pedagogista ajattelua. Ajattelua, jossa opettaja säätelee opetusta  lähemmäksi oppilaiden osaamista. Ajattelua, jossa se, että oppilas ei opikaan sillä tavalla, joka on opettajalla tuttu, ei ole kiusallinen häiriö tai ongelma, vaan haaste kokeilla jotain muuta, opettaa toisin ja monella eri tavalla. Yleinen tuki haastaa opettajia etsimään uusia keinoja auttaa lapsia.  Miten voisimme kehittää tukiopetusta? Voisiko kotiryhmissä ottaa huomioon lapsen tyylin oppia?  Jne.

Rehtorien keinoja vahvistaa opettajien työolosuhteita ja  opetuksen kehystekijöitä

Tämä laatuun vaikuttava elementti lienee rehtoreille vierain. Espooslaisrehtoreille vuonna 2009 tehdyn kyselyn mukaan esim. hyvät keinot vaikuttaa kiinteistön kuntoon ovat vähissä. Espoossa koulut ovat vuokralla tiloissaan, ja rehtorilla on lähinnä vuokralaisen puhevaltaa.

Välineistöön rehtori voi vaikuttaa  määrärahojen puitteissa. Hankinnat tehdään  opettajien ehdotuksia kuunnellen, tasapuolisesti, ehkä kohde kerrallaan kuntoon pannen. Esityksiä tehdään yhdessä johtokunnan ja vanhempien kanssa. Muutama rehtori myös etsii itse muita rahoituslähteitä ja tekee itse vaikuttamistyötä.

Vuodesta 2010 alkaen Espoossa on  siirrytty kokonaisbudjettiin. Muutos lisää joustavuutta hankintojen osalta. Viime aikoina käyttöön on otettu myös henkilökohtaisia palkanlisiä, joiden avulla voidaan vaikuttaa opettajien palkkaukseen. 

Rehtori ja pedagogiikan laadun paha paradoksi 

  

Mika Kamensky on tiivistänyt opetuksessa laadun kolmiodraamaksi, jonka osapuolia ovat asiakkaiden (valtio, kunta, huoltajat, oppilaat) tarpeet, oma osaaminen ja resurssit. Hyvin sanottu.

Rehtorin vaikea tehtävä on myös sovitella opetukseen kohdistuvia odotuksia niin, että eri tahojen  erilaiset käsitykset  laadusta toteutuisivat kohtuullisesti.

Opetuksen laatua johtaessaan rehtori on pedagoginen johtaja.

Mm. espoolaisrehtorit pitivät rehtorin oikeutta määritellä koulun  suunta  hyvin tärkenä (Ka. 9,3).  Pääosalla vastaajista  oli myös keinoja suunnan määrittelyyn.  Mielenkiintoista vastauksissa oli, ettei valtakunnallinen koulutuspolitiikka ja sen muutokset, lait ja muut säädökset juuri näkyneet vastauksissa suunnan valinnan keinoista. Myöskään Espoon oma ohjaus, esim. kaupungin strategiat eivät nousseet esiin.

Onko niin, että espoolainen rehtori tekee suuntapäätöksen varsin itsenäisesti ja yhdessä nimenomaan koulunsa opetuksen ammattilaisten, opettajien kanssa? OECD-raportissa toivottiin rehtorien sitouttamista strategioihin. Mutta ovatko kuntamme strategiat sellaisia, että ne edistävät koulun varsinaisia tuloksia?

Kaikkiaan vastauksia lukiessa mieleen nousee, ovatko rehtorit liian yksin vastaamassa koulun tulosten kannalta tärkeistä tehtävistään. Ja lisäksi: ovatko he liian yksin vastaamassa omasta osaamisestaan, motivaatiostaan ja tuen etsimisestä? Rehtorit näyttävät todella näkevän vaivaa opettajiensa ja koulunsa eteen. Mutta nähdäänkö rehtorien eteen vastaavaa vaivaa?

Millaisin keinoin opetuksen järjestäjä pitää huolta rehtoriensa osaamisesta, motivaatiosta ja työssä jaksamista? 

Avainasemassa on rehtorien koulutus. Kohdistuuko se opetuksen laadun kannalta tärkeimpiin tehtäviin? OECD-raportissa toivottiin niin. Raportissa ehdotettiin koulutusta mm. opetuksen seurantaan ja arviointiin. Saavatko rehtorit meillä käyttöönsä riittävästi dataa vetääkseen johtopäätöksiä koulunsa opetuksen tasosta? Tärkeää olisi saada koulutusta inhimillisten ja taloudellisten resurssien suuntaamiseen mahdollisimman tehokkaasti. Onko rehtoreille tarjolla näihin tehtäviin hyviä toimintamalleja? Kannattaisiko mm. tässä tutkimuksessa löydettyjä malleja kehitellä eteenpäin?

Toinen tärkeä tekijä on rehtorin työn ja toimenkuvan muotoilu. Rehtorin roolia tulisi vahvistaa opettajien ammatillisen kehittymisen ohjaajana mm. yhteistoiminnallisuuden suuntaan. Onko  tärkeimpiin tehtäviin varattu riittävästi aikaa?

Rehtoreita tulisi johtaa yhteistyöhön ja keskinäiseen työnjakoon. Tavoitteena tulisi raportin mukaan olla jaettu johtajuus niin koulujen sisällä kuin välilläkin. Opetuksen järjestäjän tulisi suunnata tähän resursseja.

Kolmas tekijä on seuranta: Kuinka rehtorien osaamista ja motivaatiota seurataan? Neljäs tekijä on palkitseminen. Vastauksissa ei viitata palkitsemisen vaikutuksiin omaan motivaatioon? Ehkä palkitsemisia ei suunnata riittävästi rehtoreille?

OECD:n raportissa esitetään, että koulun johtajien keskeiset vastuualueet määritellään. Niiden valinnassa tulisi ottaa huomioon tehtävät, jotka selkeimmin vaikuttavat oppimiseen ja kansallisen koulutusjärjestelmän konkreetit tarpeet. Luotujen linjausten pohjalta tulisi määritellä tehokaan rehtorin kuvaukset, tehtävät ja vastuut. Niitä tulisi käyttää myös rekrytoinnin, koulutuksen ja palkitsemisen perusteina.

Kokonaan oma kysymyksensä on, kuinka opetuksen järjestäjä löytää rehtoreiksi parhaat mahdolliset. OECD toivoo hakijoille selkeitä ja läpinäkyviä kriteereitä ja esim. tulevaisuuden koulun näkökulmasta laaditun osaamisprofiilin kehittämistä. Pitäisikö rehtoriakin valitessa pitää yhtenä kriteerinä "sopivuutta juuri tähän koulutoimeen sen rinnalla, että pohditaan sopivuutta juuri tuohon kouluun?

OECD:n raportissa opetuksen järjestäjiä kehoitetaan tekemään rehtorin työ houkuttelevaksi.  Rehtorin tulosvastuu tulisi sitoa niihin tekijöihin, joihin hän voi vaikuttaa. Koulunjohtamisessa tulee raportin mukaan keskittyä (1 )opettajien motivaation, (2) kapasiteetin, ja (3) työolosuhteiden ja 4. Ilmapiirin kehittämiseen. Tällöin johtaminen vaikuttaa todennäköisimmin oppimiseen.

Opetuksen järjestäjän kannattaisi varmasti pohtia, millainen yhteys työn reunaehdoilla on rehtorin mahdollisuuksiin onnistua tehtävissään. OECD:n raportin mukaan rehtorien on voitava osallistua opettajien valintaan, jotta valitut opettajat sopivat koulujen tarpeisiin. Tulisiko rehtorien oikeutta valita omat opettajansa vahvistaa? Vastausten perusteella innostuneiden opettajien rekrytoinnilla on merkittävä yhteys koulun ilmapiiriin, ja rehtorit pitivät ilmapiirin rakentamista esitetyistä tehtävistä tärkeimpänä. Niinikään oikeus valita opettajat tukisi rehtoreita koulun suunnan määrittelijöinä.

Raportissa toivotaan koulun tason rekrytointiprosessien ammattimaistamista , jotta ei tehdä virhevalintoja eikä loukata opettajien oikeuksia. Espoon eRekry on hyvä askel tähän suuntaan. Rehtoreille on myös muutama vuosi sitten tuotettu mallihaastattelurunkoja. Lisäksi saattaisi olla hyödyksi laatia jonkinlainen pistesysteemi hakijoiden oikeusturvan takaamiseksi.

Pitäisikö jo koulun tulostenkin edistämiseksi keventää rehtoreiden työkuormaa ja varmista, että työssä on riittävästi palkitsevia elementtejä. Pitäisikö rehtorin mahdollisuuksia vaikuttaa työolosuhteisiin ja koulun ulkoisiin olosuhteisiin vahvistaa? Jos niin miten? OECD:n raportissa suosittiin jaettua johtajuutta. Espoossa kaikissa kouluissa on apulaisrehtori/vararehtori. Erityisesti apulaisrehtorin tehtävää on myös resurssoitu. Niinikään espoolaiskouluissa on johtoryhmät. Jaetun johtajuuden käytäntöjä voidaan meilläkin varmasti vielä selkeyttää ja ovat lisätä siihen suunnattua resurssia. Osallistumisen tällaiseen toimintaan tulisi olla palkitsevaa.

Haasteita voi heittää myös rehtoreiden omille kouluille. Saavatko rehtorit riittävästi suoraa, kannustavaa palautetta oppilailta, henkilökunnalta tai johtokunnalta? Niihin ei ole ainakaan vastauksissa liikaa viittauksia? Pitäisikö työyhteisön myös syvemmin ymmärtää velvollisuutensa tukea paitsi kollegoita myös esimiestään? Tarvittaisiinko tähän koulutusta? Voisiko lisämahdollisuuksia ilmapiirityöhön löytyä mm. opettajien ja oppilaiden sitouttamisesta mielekkäin rakentein ilmapiirityöhön?

Opetussuunnitelmaa kehittämässä Dipolissa. Osa 4

VIDEO: Opetuspäällikkö kuvaa clipsissa tiiviisti, mitä inklusiivisuus maksimissaan merkitsee.

TÄNÄÄN sitten ensimmäisen  ops-koulutusviikon viimeinen päivä. Ja Auroran - ja minun- osalta viimeinen veto. Viikolla 10  koulutuksesta vastaavat 5-6- muuta oppimiskeskusta. Palaute on ollut oikein ystävällistä, niin kokonaisuudesta kuin omasta osuudestammekin.

Raija-  ja Sirpa-opettajat vetivät keskiviikkona yhdessä
Learning Cafe-osuuden. Aurorasta oli lisäksi paikkalla
Sari-opettaja.

EILINEN oli ihan tiukka päivä. Aamulla Dipoliin. Onneksi oli autossa uusi akku. Sitten virkahaastattelu. Ja illalla vielä vanhempainilta.  Tänään ei taida olla  luvassa yhtään kevyempi tahti. Heti aamulla ensimmäinen virkahaastattelu, sitten Dipoliin. Sitten takaisin koululle. Sitten eduskuntaan käymään. Ja klo 17 vielä toinen haastattelu. 

Perjantaina on vielä viimeinen haastattelu, ja sitten on ratkaistava, ketä virkaan esitetään. 

Opetussuunnitelmaa kehittämässä Dipolissa. Osa 3

Learning Cafessa Luolamiehen kaikki nurkat on
otettu  kokootumispisteiksi. Pisteitä on yhteensä 7.

OPS-ajattelua ajetaan tänään Dipolissa kolmatta päivää sisään espoolaisopettajien päihin ja sydämiin. Vuorossa taitaa olla Leppävaaran alue. Koulutuspäivästä, ja yleisen tuen osuudestamme  on tullut oikein yställistä palautetta.  Silloin sitä lähtee hyvällä mielellä taas ajamaan pakkaseen. Iltapäivän Learning Cafen pitävät tänään opettajistamme Sirpa ja Raija. Tästä erityisopetuksen teemasta oli muuten mukava juttu eilisessä Hesarissa. Siinä esiteltiin Kantokasken koulun tapoja tukea oppilaitaan opintiellä.

TÄMÄN päivän ohjelmassa on lisäksi virkahaastatteluasioita ja rästihommia. Työpäivä jatkuu ehkä 20:een  erään luokan vanhempainillan merkeissä.

PS. Blogin oikeassa reunassa on mainos Huhtimessuista. Lauantai 9.4. on kaikille perusopetuksen espoolaisopettajille yhteinen Veso-päivä.  Tapahtumassa jokainen koulu esittelee jonkin oman opetusideansa, "helmensä" muidenkin käytettäväksi. Helmet sijoitellaan Ruusutorpan koululle laatunsa mukaan hyvän perusopetuksen, yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osastoihin. Osa helmistä esitellään postereina. Osasta järjestetään oikein Workshop. Koska Aurora on oppimiskeskus, me järjestämme  aamu- ja iltapäivällä työpajan teatteriteemasta.  Opetustoimenjohtaja on pitänyt tapahtumaa niin tärkeänä, että  kaikki opettajat on määrätty mukaan tapahtumaan.

Opetussuunnitelmaa kehittämässä Dipolissa. Osa 2

TÄNÄÄN oli ops-rundin toinen päivä. Vuorossa olivat Keski- ja Pohjois-Espoon opettajat.  Kia ja Johanna olivat meiltä opissa. Auroran Riina päivysti paikalla koko päivän, ja veti yksinään iltapäivän cafe learning-osuuden. Minä kävin syömässä croisantit ja heittämässä 10 minuutin tieto-iskun laina-autolla.

Oma osastomme toimi hyvin. Kysymyslistan pohjalta virisi kuulema hyvää keskustelua. Kouluttaja Riina kertoi oivaltaneensa tärkeitä  asioita: "...on tämän seminaarinkin myötä tullut siihen johtopäätökseen, että ryhmäyttäminen (kiusaamisen ehkäiseminen, turvallisen ja hyväksyvän ryhmän eteen tehtävä työ) on tärkeintä mitä yleisen tuen alla voidaan tehdä, että se on pohja kaikelle muulle tuelle."

Viisasta, kuten tämäkin: "Melkein kaikilta kouluilta löytyy lähes kaikkia tuen muotoja, mutta homman nimi on se, että niiden tukien toteuttaminen on opettajakohtaista. Koko homman ydin on siis se, että miten näistä keinoista ja menetelmistä saataisiin yleisiä, systemaattisia. Että miten opettajuudesta saataisiin jaettua. Daa, näin mä valaistuin! Innostuin kun tajusin miten loppujen lopuksi yksinkertaisesta asiasta on kyse. "

8 vierasta Brittein saarilta

PÄIVÄ alkoi varhain, koska Palmenia oli ohjannut koululle kahdeksan brittiopettajaa tutustumaan suomalaiseen kouluun. Vieraat saapuivat puoli tuntia myöhässä pakkasukkoina.

Rexin alustuksen jälkeen,  6ac-luokan Helena ja Emilia - upeat oppilasoppaat- veivät vieraat pedagogiselle radalle, jossa heille esiteltiin sekä suomalaista opetusta että kerhotoimintaa.

Ruokapalveluisäntämme Kaitsu oli tehnyt  suussa sulavaa härkähöystöä (kaikille oppilaillekin). Kelpasi meidän esitellä suomalaista kouluruokailua.

Kaikki sujui tosi hienosti. Pakkasta uhmaten monet luokat kävivät jäähallilla luistelemassa.

Päivä venyi

Iltapäivällä oli vielä tärkeä oppilashuollollinen palaveri. Sen jälleen purin täpötäyttä  postilaatikkoani. Lähetin virastoon anomuksemme kerhotuntiavustukseksi syksylle 2011 ja vuodelle 2012. Niinikään sain valmiiksi kirjeen virastoon avustajiemme työtilanteesta ensi lukuvuonna.

Hyvä päivä.

Opetussuunnitelmaa kehittämässä Dipolissa. Osa 1

TERVEISIÄ Otaniemestä. Pakkasta sen verran, että  auto hyytyi. No onneksi on taksi. Ja lämmin kahvi teki hyvää.

JUURI nyt  opetuspäällikkö Ilpo Salonen avaa perusteiden lukua nro 4. Mitä tarkoittavat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki?

Kunnan luento-osuus jatkuu klo 10:een.  Koulujen on päivitettävä tekstinsä uuden sisällysluettelon mukaisesti Wilmaan kevään aikana, niin, että johtokunta ehtii hyväksyä muutokset.

KLO 10 alkaa sitten pilottikoulujen pitämä tietoiskujen sarja. Aurora on vuorossa toisena. Meidän vastuullamme on yleisen  tue  idean avaaminen.

Mitä tarkoitamme pedagogiikan laadulla? Osa 1

Oma yritykseni tavoittaa opetuksen ilmiötä.

2 VIIKON kuluttua talvilomaperjantaina  minun pitäisi osata jotenkin avata keskustelua pedagogiikan laadusta. Kyseessä on oululaisrehtorien seminaari, jonka pääteemana ovat jokin aika sitten julkaistut perusopetuksen laatukriteerit. Olen käynyt niitä oman koulumme osalta läpi tämän blogin lastuissa kesällä 2009.

On kiinnostava tehtävä nostaa vielä erityisesti ja kokoavasti esiin itse pedagogiikan laatu. Näitä on silloin pohdittava:


(1) Mitä tarkoitamme pedagogiikalla?
(2) Mitä tarkoitamme laadulla,  kun tarkastelemme pedagogiikkaa? Mitä laadun käsite yleensä ja erityisesti pedagogiikan osalta voisi tarkoittaa?
(3) Mikä on pedagogiikan ja opetussuunnitelman laatujen suhde
(4) Millaisissa pedagogiikan elementeissä on nähty/tunnistettavissa laatua?
(5) Mitä siis voisi tiivistää laaduksi pedagogiikassa?

Mutta sitä ennen katsotaan, mitä itse kuuluisat laatukriteerit sanovat opetuksen laadusta.

Opetuksen  laatu Perusopetuksen laatukriteeriteksteissä

Laatukriteereissä on kaksi osioita, jotka vahvimmin leikkaavat pedagogiikan laatua:

- opetussuunnitelman toteutuminen ja

- opetus ja opetusjärjestelyt.

A. Opetussuunnitelman toteutuminen

Laatuktiteereistä löytyy seuraavia ajatuksia opetuksen laadusta:

- valtakunnallinen ops (kansalliset linjaukset)  on linjattu paikallisiin olosuhteisiin ja oppilaiden tarpeisiin sopivaksi. Tämä vaatii asianosaistahojen osallistamista ja sitä, että  eri koulujen ja luokka-asteiden opetushenkilöstö sopii kasvatus- ja opetustyön välittömistä yhteisistä toimintalinjoista.

- koulukohtaiseen opetussuunnitelmatyöhön kuuluu toiminnan parantamisen idea. Myös oppilaat omien edellytystensa mukaan.

- rehtorille opetussuunnitelma on pedagogisen johtamisen keskeisin työkalu, opettajille se on omien työtavoitteiden perusta. 

-  "Opetussuunnitelma on strateginen pedagoginen asiakirja, jonka kautta koulun toiminta liittyy opetuksen järjestäjän muuhun toimintaan ja kehittämiseen".
- Ops on kehittämisen keskeinen väline. 

B. Opetus ja opetusjärjestelyt

Laatukriteereistä voi poimia seuraavia opetukseen laatuun liittyviä ajatuksia:

-  hyvää on opetus sellaisena, kuin se hallinnollisissa teksteissä, 

-  opetukseen liittyy myös kasvatus ja hyvinvointi,

-  yksilöllisyys (mm. aikaisempi osaaminen ja tarpeet) otetaan huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa (eriyttäminen)

-  opetussuunnitelmallinen yhtenäisyys vallitsee oppimispolun eri vaiheissa (niveltäminen),

-  tavoitteisuus yleisesti ja erityisesti. Opetussuunnitelmalähtöisyys. Opetusjärjestelyt, sisällöt, menetelmä- ja materiaalivalinnat  on johdettu tavoitteista,
-  monipuolisten menetelmien periaate.
- asioita työstetään omakohtaisesti ja oppilaslähtöisesti.
- oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus on tärkeää. Opetusta rikastetaan mm. vierailuilla. Tietotekniikkaa käytetään,

-  ohjaus: opetusta tuetaan; oppilaan oppimishalua ja itseluottamusta vahvistetaan,

- yhteisöllisyyttä hyödynnetään. Jokainen saa osallistua ja antaa palautetta,

- jokainen saa onnistumisen kokemuksia, 

- ryhmäkokojen tulee olla järkeviä,

- oppilasarvioinnin tulee olla oikeudenmukaista, läpinäkyvää ja kannustavaa (toisenlaiset osaamisen näytöt?),

- asiallisessa kunnossa olevat oppimateriaalit ja 

- opetusta kehitetään.

Ja sitten omaan pohdintaan

(1) Mitä tarkoitamme pedagogiikalla? 

Tässä tarkastelussa pedagogiikka  määritellään kahdella tavalla: suppeasti ja laajasti.

Suppeassa tarkastelussa meitä kiinnostavat opetustapahtumat, opetuksen vuorovaikutustapahtumat ja koulun kasvatuksellinen elämänpiiri. Suppeasti pedagoginen laatu on vuorovaikutuksen laatua, sitä, missä määrin opettajan ja oppilaiden interaktio tukee oppilaan tiedonrakentelua (tietämistä) ja hänen motivaatiotaan (tunteitaan, uskoaan itseensä ja opiskelun mielekkyyteen)

Laajassa tarkastelussa meitä kiinnostaa paitsi opetus, myös sen kehystekijät (opetussuunnitelmat, koulun toimintakukttuuri, rakenteet, insitituutiot...), koulun koko toimintakulttuuri, tapa toimia  pedagogisten arvojen näkökulmasta. Pedagogisilla arvoilla tarkoitetaan sitä, missä määrin eri tekijät tukevat nimenomaan jokaisen oppilaan kasvua omista lähtökohdistaan täyteen mittaansa, kuten pääjohtaja Timo Lankinen asiaa on pohtinut.


(2) Mitä tarkoitamme laadulla,  kun tarkastelemme pedagogiikkaa? Mitä laadun käsite yleensä ja erityisesti pedagogiikan osalta tarkoittaa?

Laatu tarkoittaa montaa asiaa. Sitä, että asiat pelittävät, toimivat. Sitä, että niissä on hohtoa, haluttavuutta. Sitä, että jokin tuo lisäarvoa. Toisille laatu on tehokkuutta. Toisille vaikuttavuutta.

Paul Lillrank. Kuva lainassa Kauppalehden sivuilta.

Julkisella puolella nämä laadun ulottuvuudet eivät toteudu yhtä aikaa. "Julkisella puolella vaikuttavuus on sumea. Suoritemäärien lisääminen ei lisääkään vaikuttavuutta (esim. lääkärissäkäyntien määrä)." Professori Paul Lillrank

Kasvatuksen vaikuttavuuden arvioinnin tekee  erityisen haastavaksi se, että tulokset nähdään  vasta vuosien kuluttua ja se, että tavoiteltujen vaikutusten lisäksi kasvatus voi aiheuttaa muita seurauksia.

Yksi tapa jäsentää laatua. Eri asianosaistahoilla on
oma käsityksensä laadusta. Keskellä on laatukäsitysten
leikkaus. 

Yhtä oikeaa määritelmää laadulle ei siis ole löydetty. Laatu määrittyy aina substanssista, kontekstista, opetuksen kohdalta siitä, miten opetus ja sen päämäärät ymmärretään. Opetus on siksi kompleksinen kokonaisuus, että sen laatu koostuukin useasta osalaadusta?


Koulua koskeva laatuajattelu on vuosien varrella muuttunut; heiluri heiluu asioiden oikein tekemisen ja oikeiden asioiden tekemisen ääripäiden välillä.  1970-luvulla laatua oli  valtion vaatimusten mukainen julkinen palvelu (valtio asiakkaana). 1980-luvulla laatua oli koulujen omaleimaisuus ja   opettajien ammatillisen näkemyksen mukainen opetus.  1990-luvulla käsitys muuttui: Laatua olikin opetus, joka oli  asiakasvanhempien odotusten mukaista. 2000-luvulla on nähtävissä taas  paluu laatuajatteluun, jossa laatu on  valtion vaatimusten mukainen.

Hyvän neljä tasoa

Filosofi Eero Ojanen. Kuva lainattu
Helsingin Sanomien nettisivuilta.

Laatua voisi purkaa filosofi Eero Ojasen hyvän käsitteen pohjalta. Hän erottaa neljän  tason hyvää:

- teknistoiminnallista hyvää (oppitunnit sujuvat, oppilaat tekevät tehtäviä, tuntia ei häiritä, välineet toimivat, ongelmat ratkeavat, oppimistulokset ovat hyviä, opetussuunnitelma toteutuu,). Tähän laadun tasoon kuuluu mm. kustannustehokkuus, perustehtävänmukaisuus ja vaikuttavuus.

- kokemuksellisesti hyvää (opettajat ja oppilaat tekevät töitä hyvällä mielellä. Heitä kohdellaan reilusti. Pedagoginen hyvinvointi näkyy. Molemmat kokevat työnsä mielekkyyden. Opetus miellyttää vanhempia ). Tällaista laatua on  kutsuttu intuitiiviseksi, esteettiseksi ja subjektiiviseksi.

- tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kannalta hyvää (opetus tukee kaikkien erilaisten oppilaiden kasvua). Kyseessä on tiettyjen arvojen suuntainen laatu. Opetuksen tulisi olla tasalaatuista, tai yhtä laadukasta kaikille.

- mystisemmin hyvältä, oikealta tuntuvaa hyvää.  Kyseessä on systeeminen laatu, jossa laatu lisää yhteistä hyvää, eikä hyvän rinnalla saada muuta huonoa.

Paul Lillrank on pohtinut, kuinka
vaikeasti koko asiakas-termi sopii
julkisiin palveluihin,

TÄRKEÄÄ  on myös pohtia, kenen kannalta hyvää tarkastellaan? Yhteiskunnan, huoltajan, opettajan, lapsen...Liike-elämässä puhutaan esim. erikseen asiakaslaadusta (asiakastyytyväisyys, kykyä tyydyttää asiakkaan tarpeet tai täyttää odotukset)  ja sisäisestä laadusta (esim. tuotteiden virheettömyys). Asiantuntijaopettajalle laatu voi olla ihan muuta kuin isälle ja äidille.

Eräissä tutkimuksissa (mm. Linnakylä & Malin 1997)  kouluelämän laatuna on pidetty oppilaiden näkökulmasta heidän kokonaisvaltaista viihtymistään,  sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia. Samasta asiasta on puhuttu myös pedagogisen hyvinvoinnin käsitteellä.





(3) Mikä on pedagogiikan ja opetussuunnitelman laatujen suhde?

Kiehtova kysymys kuuluu, onko mahdollista määritellä opetuksen laatu ajattomasti, yliopetussuunnitelmallisesti. Opetussuunnitelma määrittää  suomalaisessa didaktiikassa ajattelussa opetuksen laadun, kun puhutaan julkisesta koulujärjestelmästä. Laatu on sen tavoitteiden toteutumista.  Julkisen koulun ulkopuolella kysymys on avoimempi. 

Tästä syystä on erittäin hankalaa verrata eri aikojen opetuksen laatua  tai eri aikojen opetussuunnitelmien laatua  toisiinsa.  Vaikka meissä kaikissa saattaa yhä elää valistuksen edistyksen henki ja sen mukainen usko edistykseen.

Jos kuitenkin yritetään, oletan, että laatua voitaisiin metsästää seuraavasti:

(1) Yliopetussuunnitelmallinen laatu voidaan palauttaa niiden kasvatuspäämäärän relevanttiuteen; onko niissä tunnistettu oman ajan ja tulevaisuuden osaamistarpeet?
(2) ja siihen: kuinka tehokkaasti valitut sisällöt ja keinot nimenomaan tuohon päämäärään vievät?
(3) Kuinka hyvin/oikein oppimisen salaisuus on ymmärretty? Kuinka kestävä on ollut kunkin opetussuunnitelman ns. olettamusperusta? 

(4) Millaisissa pedagogiikan elementeissä on nähty/tunnistettavissa laatua?

Jo edellä kirjoitetusta voidaan tunnistaa tiettyjä keskeisiä elementtejä, joiden laatu tuo laatua opetukseen. Näitä ovat opetuksen toimijat (opettaja, yksittäinen oppilas, oppilasjoukko ryhmänä, koulu), itse opetustapahtuma ja  opetuksen konteksti: koulun toimintakulttuuri, systeeminen kokonaisuus.

Opettajan laatu

Suomalaisessa didaktiikassa nimenomaan opettaja  on nähty opetuksen laadun takeeksi. Opetuksen laatu on opettajan laatua. "Hyvät, kyvykkäät, motivoituneet opettajat ovat järjestelmämme laadun tae. Suomi on aivan erityinen maa.  Muualla maailmassa opettajan ammatti on 2.-4. valinta. Opettajiksi saadaan siellä ne, jotka eivät pääse muualla. Ja he eivät pysy kouluissa", kertoo Hannele Niemi.  Suomessa ala imee.  Lisäksi meillä on laadukas opettajankoulutus, joka luo valmiuksia professionaaliselle opettajuudelle, opettajuudelle, joka on asiantuntijatyötä.

Emeritus-professori Kari Uusikylä on koonnut  käsityksiä hyvästä opettajasta. Lista on pitkä. Kenenkään ei kuitenkaan tule ajatella, että Uusikylä vaatisi opettajaa olemaan kaiken aikaa yli-ihminen, jolla on nuo kaikki hyvät ominaisuudet.

Hyvä opettaja on ihmisenä  * aito* empaattinen* esteettinen * huumorintajuinen* hyvämuistinen * ilomielinen * kiltti*  kypsä * kärsivällinen* moraalisesti kehittynyt viisas* nöyrä* persoona* positiivinen* terve*  sosiaalisesti ja eettiisesti kehittynyt* tietoelämältään vireä* tunne-elämältään tasapainoinen* tunneälykäs* velvollisuudentuntoinen* ystävällinen kaikille*  äidillinen*

Työssään  hyvä opettaja on *innostunut* *itsensä kehittämiseen kykenevä  *kasvatusoptimisti* kiinnostunut oppilaiden ideoista ja oppilastöistä* kriittinen vaihtuvia muoteja kohtaan * luova* monipuolinen/vaihtelee opetustapojaan *  yhteistyöhön halukas ja pystyvä*

Hänellä on kutsumus työhönsä ja pedagoginen eetos. Hänessä on siveellistä ihanteellisuutta. Hänellä on herkkä silmä oppilaiden vaikeuksille. Hänen suhteensa oppilaisiin on kaikki hyväksyvä,  kaikista välittävä, läheinen, lämmin, Hän on tahdikas, toverillinen ja  ystävällinen.

Luokkansa johtajana  hyvä opettaja on * humaani* hyvä auktoriteetti* läheinen* oikeamielinen/oikeudenmukainen* toverillinen. Hänellä on kurinpitokykyä.

Opettajan tapa tehdä työtä

Laatuna on tunnistettu myös opettajan tavassa tehdä töitä. Kari Uusikylän tutkimuksessa hyvää opettajaa määriteltiin myös sen perusteella, mitä hän tekee (ei vain millainen hän on).

Hyvä opettaja osaa  pyytää anteeksi.  Hyvä opettaja antaa turvaa, poistaa pelkoja, tyydyttää lasten perustarpeita ja ymmärtää oppilaita. Hän kohtaa oppilaat erilaisina ihmisinä. Hän kuuntelee ja kunnioittaa vanhempia, mutta tekee silti ratkaisunsa itsenäisesti.

Hän antaa oppilailleen arvostavaa palautetta ja kiitosta, kannustaa ja valaa uskoa. Hän järjestää oppilaille onnistumisen elämyksiä.  Hän hallitsee opetusmenetelmät. Hän joustaa tarvittaessa suunnitelmistaan. Hän tukee jokaisen itsetunnon kehittymistä. Hän käyttää aikaa yhteisten pelisääntöjen sisäistämiseen. Hän tietää, mitä opettaa/hallitsee oppisisällöt. Hän pitää opettamistaan aineista ja pitää oppilaistaan. Hän välittää ja auttaa.

Juuri nyt korostetaan, että opetuksen laatu paranee, kun työtä tehdään yhdessä toisten opettajien kanssa. Opettaja ei yritä selvitä yksin vaan jakaa osamistaan ja haasteitaan toisten kanssa.

Opetuksen laatu

Opettajalla on oppilaaseen sekä
pedagoginen että didaktinen suhde.

Hyvän opettajan opetus on ilmapiiriltään turvallista ja  kiireetöntä.  Hyvä opettaja opettaa selkeästi pieninä annoksina välillä harjoitellen ja oppilaille palautetta antaen. Hyvä opettaja arvioi oppilaiden omaa edistymistä. Hyvä opettaja selittää oppilaiden epäonnistumisia  yrityksen puutteella. Hän hyväksyy senkin, ettei oppilas aina yritä parastaan.  Hän estää kiusaamista. Hän kohtelee oppilaita hyvin.  Hän osaa pitää opiskelurauhan yllä. Hän vaatii työrauhaa.

Ja tietysti opetuksen laadun ulottuvuus on opetussuunnitelman toteutuminen. Kuinka hyvin kirjoitettu, tahdottu opetussuunnitelma suodattuu oppilaiden kokemaksi ja omaksumaksi opetussuunnitelmaksi. Opetuksen tavoitteilla on kriteerin funktio, kuten Wilhelm Sjöstrand asian ilmaiseen. Konkreetisti opetussuunnitelman toteutumista on erinomaisen vaikea arvioida.

Professori Timo Saloviita.

Kuva lainattu netistä.

Professori Timo Saloviita on määritellyt minusta mielenkiintioisesti hyvää opetusta kirjoittaessaan  ohjeita työrauhan saavuttamiseksi. Siihen tarvitaan kolme asiaa:

1. toimivat säännöt ja rutiini

2. hyvä suhde oppilaisiin

3. hyvä opetus.

Saloviidan mukaan oppilaat noudattavat opettajan ohjeita, kunhan opettaja antaa heille hyvää opetusta ja kun suhde oppilaisiin on kunnossa.

Opetussuunnitelman laatu

Opetuksen laadun  ulottuvuus on myös opetussuunnitelman (laajasti ja kerroksittain ymmärrettynä) kyky vastata oman ajan ja tulevaisuuden haasteisiin.

Oppilaan laatu

Emme voi ohittaa oppilaan osuutta opetuksen laadussa. Mitä on oppilaiden laatu? Kyvykkyyttä ja halua yrittää?

Opetusryhmän laatu

Opetus tapahtuu ryhmässä. Opetuksen laatua on ryhmän työkykyisyys, koulukuntoisuus.

Koulun toimintakulttuuri

Opetuksessa laatuna voidaan pitää myös  koulun toiminnan autenttisuutta, ts. sitä, missä määrin se, mitä opetukseksi kutsutaan kestää eettisen tarkastelun. Tällöin huonoa on opetus, jossa oppiminen ja kasvu on valjastettu vain testeissä pärjäämiseen. Jossa opetus on "teacher-proofia", kuten Hannele Niemi asian ilmaisee. Opetusta, josta on riisuttu opettaja persoona. Tällaisesta opetuksesta puuttuu luottamus. Tuo luottamus on vahva laadullinen ulottuvuus. Suomessa opettajilla on kykyä ottaa vastuuta -mutta sille vastuun ottamiselle on myös tilaa ja lupaa.

Koulun seinät, perinteet, resurssit luovat ne puitteet ja liikkumatilan, joissa opetus tapahtuu. 

Opetuksen laatu  kolmiportaisen tuen ajattelun pohjalta

Oma näkökulma laadun kysymykseen tulee uudistetusta perusopetuksen lainsäädännöstä, jossa tartutaan kaksi käsin käsistä karanneeseen erityisoppilaiden määrään. Kuten muistetaan, peruskoulu luotiin, jotta jokainen voisi käydä samaa, yhteistä koulua. Aluksi pehmennykseksi tosin tarvittiin  yläkouluun tasokurssit. 1990-luvulle tultaessa  kaikki- myös kehitysvammaiset- pääsivät yhteiseen kouluun. Samaan aikaan kuitenkin- monesta eri syystä - niiden oppilaiden  osuus, jotka  siirrettiin erityisopetukseen, koko ajan kasvoi. Luku lienee   Espoossa jo 12 %. Peruskoulun sisään on ikäänkuin "salaa" rakentunut uudelleen kansakoulu. Erityisopetusta saavien oppilaitten osuus on Suomessa Euroopan ehkä jopa maailman korkein. Kehityksen ei haluta jatkuvan näin.

Kaikki eivät siis pysy nykyopetuksessa mukana. Poliittinen tahto on, että koulujen tulee tarkastella omia käytänteitään. Onko opetus viritetty väärin? Jos joka viides oppilas tarvitsee ainakin laaja-alaisen erityisopettajan apua pysyäkseen mukana, pitääkö opetukselle tehdä jotain? Säädöksissä vaaditaan nyt voimakkaasti eriyttämistä.

Hyvään opetukseen rakennetaan  sisään  oppimista (opiskelua) tukevia elementtejä.  Tämä edellyttää, että opettaja tuntee oppilaansa, heidän vahvuutensa ja haasteensa sekä yksilöinä että ryhmänä.  Luokkatyö, struktuurit, istumajärjestys ja muut rutiinit rakennetaan luokkaan juuri näiden oppilaiden oppimista tukemaan. Tietoisesti. Tavoitteellisesti. Tutkivasti.  Tuen kolme muotoa: yleinen, tehostettu ja erityinen, eivät niinkään eroa keinopaletiltaan kuin intensiteetiltään ja suunnitelmallisuudeltaan.

Erityisesti yleinen tuki on ajattelutapa, joka liittyy opetuksen laatuun. Kyse on siitä, että opettaja "ei hylkää" väärällä tavalla oppivaa. Siitä, että jokaiselle luodaan (vuorollaan) onnistumisen mahdollisuuksia ja autetaan miestä/naista mäessä. Yleisen tuen rakenteiden avulla pyritään varhaistamaan puuttumista.

Yleinen tuki on siis ennen muuta uudenlaista pedagogista ajattelua. Ajattelua, jossa opettaja säätelee opetusta  lähemmäksi oppilaiden osaamista. Ajattelua, jossa se, että oppilas ei opikaan sillä tavalla, joka on opettajalla tuttu, ei ole kiusallinen häiriö tai ongelma, vaan haaste kokeilla jotain muuta, opettaa toisin ja monella eri tavalla. Yleinen tuki haastaa opettajia etsimään uusia keinoja auttaa lapsia.  Miten voisimme kehittää tukiopetusta? Voisiko kotiryhmissä ottaa huomioon lapsen tyylin oppia?  Jne.

 (5) Mitä siis voisi tiivistää laaduksi pedagogiikaksi?

Hyvin yleisellä tasolla laatu on siis sitä, että koulu ja opetus  toimivat ja edistävät hyvää maailmassa.  Tämän voisi tiivistää nelikentän ruudiksi, jossa toteutuu yhtä aikaa oppiminen ja kasvu sekä pedagoginen hyvinvointi.

Pedagogiikan osalta tiivistän laadun lopulta  seuraavasti:

(A).  Pedagoginen laatu on pedagogiikan autenttisuutta, autarkiaa ja autonomiaa. Sitä, missä määrin  se, mitä  opetukseksi kutsutaan on aitoa opetusta siten kuin se didaktiikassa ymmärretään.

Kolme A:ta ovat lainassa
professori Timo Airaksiselta.
Kuva on omani.

* Autenttinen opetus tähtää jokaisen oppilaan oppimiseen ja kasvuun. Se on eettistä. Opetuksen laatu syntyy  kohtaamisissa. Siihen kuuluu opettajan pedagoginen rakkaus (välittäminen) jokaista oppilasta kohtaan. Pedagoginen rakkaus on sitä, että opettaja ajattelee lapsen etua, on Kari Uusikylä sanonut.

Vastavuoroisesti hyvään suhteeseen kuuluu, että opettaja on oppilailleen esikuva,  auktoriteetti.

Autenttinen opetus edistää yhteistä hyvää maailmassa. Opetus on monipuolista. Se perustuu ajantasaisiin käsityksiin maailmasta, tiedosta ja oppimisesta. Autenttinen opetus kristallisoituu hyvän opettajan ihanteessa.  Sen vastakohtana on indoktrinaatio ja paha opettaja.

* Autarkinen opetus on opetusta, jossa opettajat ovat riippumattomia ulkoisista kohtuuttomista paineista. Tämä edellyttää opettajuudelta professionaalisuutta, luottamusta. Suomalaisessa didaktiikassa opettajaihanteeksi on asetettu didaktisesti ajatteleva opettaja. Koskenniemi (1968) tarkoitti sillä taitavaa, luovaa opettajaa, joka ei suhtaudu opetukseen rutiinimaisesti eikä byrokraattisesti. Didaktisesti ajatteleva opettaja harkitsee omat ratkaisunsa, toisaalta opetussuunnitelmaan toisaalta oppilaantuntemukseen ja tilannetajuun perustuen. Sen vastakohtana on teacher-proof-opetus, stradardisoitu ja paketoitu opetus.

* Autonominen opetus on opetusta, jossa opettaja on asiantuntija, ja hänellä on vapautta suunnitellessaan opetusta. "Parasta, mitä opettaja voi saavuttaa, on persoonallinen ote työhön", kirjoittivat Matti Koskenniemi ja Antero Valtasaari aikanaan. Kun oma tapa opettaa on reflektoitua, siis harkittua, pohdittua ja seurattua, opettaja on sovussa itsensä ja maailman (sekä opetussuunnitelman) kanssa.

(B.) Pedagogiikan laatu on pedagogisten tapahtumien linjanmukaisuutta, tavoitteellisuutta, osuvuutta, ratkaisujen reflektointia. Kaikkien osapuolien sitoutumista tosissaan ja intohimoisesti oppimisen tavoittelemiseen. Oppilaitten pedagogista osallisuutta. Onnistumisen kokemuksia. Työn rauhaa. Pedagogista hyvinvointia. Laatu tiivistyy tehokkaan, hyvän opettajan ihanteessa. Vastakohtana on hajanaisuus, epätasaisuus, laiskottelu, häirintä ja huonosti opettava opettaja.

(C.) Pedagogiikan laatu on koko koulujärjestelmän kykyä tukea opettajaa ja hänen opetusryhmäänsä pysymään opiskelun ja oppimisen mielentilassa. Päämääriä, jotka ovat relevantteja. Ihmisihannetta, joka on innostava ja uskottava. Rakenteita, jotka tukevat eivät tukehduta. Opettajakuntaa, joka on muodollisesti pätevä. Akateemista opettajankoulutusta. Reiluja työnehtoja ja houkuttelevia työolosuhteita. Vastakohtana on kulttuuri, jossa opettajien ja oppilaiden  aika ja voimavarat käytetään ja kuuluu muuhun, sellaiseen, jota jonkun muun olisi kuulunut tehdä.

Opetuksessa laadun voi tiivistää kolmiodraamaksi, jonka osapuolia ovat Mika Kamenskyä soveltaen:  asiakkaiden (valtio, kunta, huoltajat, oppilaat) tarpeet, oma osaaminen ja resurssit.

Viikko nro 7: Huikea huipennus

VUODEN 2011 seitsemäs kouluviikko on alkamassa. Takana on kuusi. Tämän viikon kuluttua espoolaiskouluilla onkin hiihtoloma (viikko 8). Monella tavalla tämä viikko on alkutalven huipennus.

Saldo viikosta 6

Viime viikko oli  "The viikko", kuten yksi opettajistamme naamakirjassa kirjoittaa. Suomeksi: ähkyviikko, jossa kaikkea oli ihan tarpeeksi. Hommat hoidettiin, vaikka välillä hampaita kiristikin. Rexilläkin. Virkahaastattelut venyttivät päiviä ja vaativat tarkkuutta. Opettelin muuten mm. käyttämään Skypeä (kiitos Jukka ja Lasse), jotta osaamme toteuttaa ensi viikolla yhden kaukohaastattelun.  Iloa ja hyvää mieltä tuottivat mm. kulttuurisiestat, joissa lapset esittivät omia juttujaan.

Alkavan viikon 7 ohjelma

Voi olla, että tähänkin viikkoon lyödään tuo "The"-leima. Auroran koulun väki avaa lähes koko viikon osaamistaan muille, ja hoitaa samalla omat työnsä. Tavanomaiset  ja extrat (mm. jäähallivuorot). Koko Espoon ops-työ valuu nyt kouluille, ja meillä on  vastuu siitä, että yleinen tuki ymmärrettäisiin fiksulla tavalla. Itse olen valmistellut  viikonlopun aikana 10 minuutin  tietoiskua tuossa mielessä.

Jatkamme  viikon ajan  apulaisrehtorin kanssa virkahaastatteluja. Tavoitteenamme on saada oma valintaesityksemme valmiiksi perjantaina.

MAANANTAINA 14.2.

YT-istunto aloittaa viikon.  Ulla vetää sen. Ohjelmassa on ennen muuta tämän viikon ohjelman ja vastuiden varmistaminen. Tapahtumia kun riittää. 3.-4.- tiimin luistelut jäähallilla klo n.9-12.30. Minä ja ela-opettajamme Riina olemme Dipolissa kouluttamassa Espoonlahden alueen opettajia ops-työhön. Iltapäivällä tiimeissä työstetään riskianalyysia. Keskusradiosta on luvassa Ystävänpäivän ohjelmaa.

Illalla on huoltajien kokous, jossa asetetaan ehdokas johtokunnan varajäseneksi.

TIISTAINA 15.2

Klo 7.15 Skypen avulla otetaan yhteys yhteen virkahakijaan Lähi-Itään.

Klo 8 koululle tulee englantilaisopettajia perehtymään suomalaisen koulun arkeen. Ohjelma on about seuraava:

* 8.15 Welcome/Tervetuloa  Rehtori Hellström

Suomalainen alakoulu, esimerkkinä Auroran koulu kummalluksineen

* 9.15  Oppilasoppaat esittäytyvät. Pedagoginen rata: (1)  6ac-luokka.  Taukotupa- opettajien tapaaminen.

*10.00. Oppaat vievät vieraat pedagogiselle radalle (2) 4c-luokka,  (3) starttiluokka, (4) SkidiMix.

* 11.00 Koululounas. Koulun edustajana joku opettajistamme.

* 11.30 Oppaat vievät vieraat tutustumaan koulun harrastustoimintaan (tiistain kerhorata: (5) Teatterikerho (6) Itä- Aasian kerho  (7) Bändikerho  (8) Kuoro   (9) Englannin kerho- Julia.)

* 12.30 Taukotupa.

* 12.45 Oppaat hakevat vieraat tutustumaan eräisin yleisopetuksen luokkiin (10) 3c- TN-tunti  (11) 3c- TS-tunti  (12) ATK-luokka ?

* 13.30  Yhteenveto taukotuvassa. Martti Hellström

* 14.00 Vierailu päättyy. 

Rehtori (klo 10-11)  ja kaksi opettajaamme (klo 9-15.30)  Dipolissa koulutustehtävissä. Lisäksi kaksi opettajaamme koulutettavina. 

Iltapäivällä kokoontuu oppilashuoltoryhmämme.  Ulla tuuraa Marttia aluksi. 

5-luokat jäähallilla ns. aineopettajien liikunnan tunneilla klo n.12-14. 

KESKIVIIKKONA 15.2.  

Rehtori (klo 10-11)  ja kaksi opettajaamme (klo 9-15.30)  Dipolissa koulutustehtävissä. 6-luokat    jäähallilla klo 12.45-15.Virkahaastatteluja.

TORSTAINA 17.2.

Koululla normipäivä.  Järvenperän oppilaat kertomassa kuudeluokkalaisille yläkouluopinnoista. Posti-info klo 9.50.  Rehtori (klo 10-11)  ja kaksi opettajaamme (klo 9-15.30)  Dipolissa koulutustehtävissä. Johtoryhmän kokous klo 11.45- (teemana riskianalyysi).  4.-luokat jäähallilla  klo 12-14. Virkahaastatteluja.Tänään on muuten penkkariajopäivä. 6b jää yökouluun. 

PERJANTAINA 18.2.

Jäähallilla koulumme oma jääkiekkoturnaus. Siksi ei ns. vaihtotunteja vaan luokanopetuspäivä. Koulu päättyy turvauksen jälkeen. Katsomusaineiden tunteja ei ole. 5.-6.-luokilla on kappeli (Tsekataan!). 

Kajaani -31°

HERÄTYS 4.30. Taksi klo 5.00. Kone klo 6.25. Perillä Kajaanissa klo 7.25. Nyt entisen Linnan lukion tiloissa. Ulkona kylmä mutta kaunis talvisää.

Koulutuspäivä alkaa klo 9.00. Pieni tovi valmistella päivää ja vähän seuraaviakin.

Jos kaikki menee hyvin, illaksi kotiin-

Torstai- työviikolle päätepiste

Auroran osasto marraskuun
Opi ja Kasva-messuilla.

TYÖVIIKKO alkaa olla tällä erää päässä. Olen huomenna vuosilomalla Kajaanissa. Odotettavissa on taas aikainen herätys ja mukava koulutuspäivä TIP-hankkeen kokemuksista.

Tänään torstaina

Pitkä päivä. Aamulla klo 8 ensimmäinen virkahaastattelu ja kello 16.30 toinen. Siinä välissä kolme kokousta.

VIIKON tärkein tehtävä oli valmistautua ensi viikon ops-koulutukseen, ja saimme Auroralle varatun osan; yleinen tuki, ihan hyvään vaiheeseen. Minun osuudekseni tuli pitää 10-minuttinen tietoisku. Raija, Sirpa ja Riina tuottivat pajavaiheeseen koulujen omaa ops-työtä tukevan kysymyspatterin.

Torstaita kohti  viikko näyttää (aina) kiihtyvän. Tietokoneella on iso joukko vuoroaan odottavia papereita, mutta ei auta. Palaan niihin alkuviikosta.

Syyttäjän päätös

TASAN kaksi vuotta sitten Auroran sope-luokan oppilas aiheutti kiinnipitotilanteessa opettajalleen vakavia ruumiillisia vammoja. Silloinen Uudenmaan työsuojelupiiri katsoi, että syyllinen on rehtori ja teki asiasta rikosilmoituksen. Tänään postissa tuli kirje, jossa oli syyttäjän päätös. Syyttäjä jättää syyttämättä rehtoria.

Oiva päätös. Näin ihan subjektiivisesti.

Opettaja on kuntoutunut ja palannut koulutoimen palvelukseen erittäin haastavaan ja palkitsevaan tehtävään. Opettajalle tapahtuma aiheutti kuitenkin huomattavaa kärsimystä ja taloudellisia menetyksiä.

Hyvä opetus ja sen yleinen, tehostettu ja erityinen tuki

ENSI viikolla käynnistyy espoolaiskoulujen kouluttaminen opetussuunnitelman päivitystyöhön. Auroran koulun ns. kelpo-tiimillä on tuossa savotassa vastuu siitä, että yleinen tuki avautuu porukalle. Se taas edellyttää, että ops-uudistuksen clue, iso juttu, ymmärretään. Mistä sitten on  kysymys?

1970-luvulle

Suomessa oli vielä 1970-luvun alussa rinnakkaiskoulujärjestelmä: oppikoulu ja kansakoulu. Oppikoulua käyvien osuus kasvoi koko ajan. Kun 1930-luvulla oppikoulua kävi 10 %, niin vuonna 1970 heitä oli jo 59%!  Kansakouluun jäi tuohon aikaan enää  40 % ikäluokasta.

Peruskoulu luotiin, että jokainen voisi käydä samaa koulua. Aluksi pehmennykseksi tarvittiin  yläkouluun tasokurssit. 90-luvulle mennessä kaikki- myös kehitysvammaiset- pääsivät yhteiseen kouluun. Samaan aikaan kuitenkin- monesta eri syystä - niiden oppilaiden  osuus, jotka  siirrettiin erityisopetukseen,  koko ajan kasvoi. Luku lienee jo Espoossa 12 %. Peruskoulun sisään on ikäänkuin "salaa" rakentunut uudelleen kansakoulu. Erityisopetusta saavien oppilaitten osuus on Suomessa Euroopan ehkä jopa maailman korkein. Kehityksen ei haluta jatkuvan näin.

Kaikki eivät siis pysy nykyopetuksessa mukana. Poliittinen tahto on, että koulujen tulee tarkastella omia käytänteitään. Onko opetus viritetty väärin? Jos joka viides oppilas tarvitsee ainakin laaja-alaisen erityisopettajan apua pysyäkseen mukana, pitääkö opetukselle tehdä jotain? Säädöksissä vaaditaan nyt voimakkaasti eriyttämistä.

Hyvään opetukseen rakennetaan  sisään  oppimista (opiskelua) tukevia elementtejä.  Tämä edellyttää, että opettaja tuntee oppilaansa, heidän vahvuutensa ja haasteensa sekä yksilöinä että ryhmänä.  Luokkatyö, struktuurit, istumajärjestys ja muut rutiinit rakennetaan luokkaan juuri näiden oppilaiden oppimista tukemaan. Tietoisesti. Tavoitteellisesti. Tutkivasti.

Tuen muodot

Tuen kolme muotoa: yleinen, tehostettu ja erityinen, eivät niinkään eroa keinopaletiltaan kuin intensiteetiltään ja suunnitelmallisuudeltaan. Oppimista voidaan tukea mm. aamu- ja iltapäivätoiminnalla* apuvälineillä* avustajan palveluilla* eriyttämisellä* istumajärjestyksellä* kerhotoiminnalla * kodin ja koulun yhtestyöllä * laaja-alaisen erityisopettajan osaamisella * lisämateriaaleilla * ohjauskeskusteluilla * oppilashuollon asiantuntemuksella* pedagogisella katseella* samanaikaisopetuksella*  tukiopetuksella * tulkkauspalveluilla* vertaistuella (oppilaat auttavat toisiaan)...

Yleinen tuki on ajattelutapa. Sitä, että opettaja "ei hylkää" väärällä tavalla oppivaa. Sitä, että jokaiselle luodaan (vuorollaan) onnistumisen mahdollisuuksia ja autetaan miestä/naista mäessä. Yleisen tuen rakenteiden avulla pyritään varhaistamaan puuttumista.

Kun yleinen tuki ei riitä

Jos oppilas tarvitsee toistuvasti ja jatkuvasti ja monenlaista apua, opettajan on käynnistettävä  pohdiskelut siitä, tulisiko lapsen tukea tehostaa. Tämän pohdiskelun pohjaksi luokanopettaja kokoaa yhteen lasta opettavien opettajien tekemät havainnot, jo kokeilut tuen muodot ja näkemykset tarvittavasta vahvemmasta tuesta  ns. pedagogiseksi  arvioksi. Arvion laadintaan otetaan mukaan myös lapsi ja hänen vanhempansa. Näin kaikki osapuolet tulevat paremmin tietoisiksi lapsen tilanteesta.

Rehtori päättää sitten oppilashuoltoryhmän kokouksen jälkeen siirtyykö lapsi tehostetun tuen piiriin. Jos näin on, hänelle laaditaan kirjallinen oppimissuunnitelma. Siinä määritellään, miten lasta tuetaan koulussa ja kotona.

Tehostettu tuki

TEHOSTETUN tuen keinovalikkoon kuuluvat mm. * avustuspalvelu * ela-opettajan antama ”kuntoutus”(yhdessä opettajien kanssa suunniteltu) * kotityöt * kuntoutus *  määrä-aikainen joustava ryhmä (esim. skidimix) * oppilashuoltotyö, * pedagogiset järjestelyt (esim. virikkeiden määrä)  * säännöllinen tukiopetus (yksilöllisesti suunniteltu, uusia tapoja) * terapia, tulkkaus-apu, ydinsisältöihin keskittyminen.

Erityinen tuki

JOLLEI oppilas tällä tuella opi, jäljelle jää oikeastaan vain muutama lisäkeino: siirtyminen erityisluokkaan ja oppimäärän yksilöllistäminen (tavoitetaso asetetaan oppilaan omalle tasolle). Nämä edellyttävät ns. erityisen tuen päätöstä. Ja se taas edellyttää huolellista valmistelutyötä, johon kuuluu tehostetun tuen keinojen tehosta tehty pedagoginen selvitys ja ehdotus tarvittavasta erityisestä tuesta. Kun hallintopäällikkö on päätöksen tehnyt, koululla laaditaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa HOJKS- suunitelma, johon kirjataan lapselle luvattu tuki.


Erityisen tuen osalta koulun yhteistyökumppaneita ovat tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhoidon toimijat,  mm. perheneuvola. Oppilaalla ja perheellä on mahdollisuus saada myös  erikoissairaanhoidon tai lastensuojelun palveluja.


Takaisin yleiseen tukeen

YLEINEN tuki on siis ennen muuta uudenlaista pedagogista ajattelua. Ajattelua, jossa opettaja säätelee opetusta  lähemmäksi oppilaiden osaamista. Ajattelua, jossa se, että oppilas ei opikaan sillä tavalla, joka on opettajalla tuttu, ei ole kiusallinen häiriö tai ongelma, vaan haaste kokeilla jotain muuta, opettaa toisin ja monella eri tavalla.

Yleinen tuki haastaa opettajia etsimään uusia keinoja auttaa lapsia.  Miten voisimme kehittää tukiopetusta? Voisiko kotiryhmissä ottaa huomioon lapsen tyylin oppia?  Jne.

Parhaimmillaan käynnistyvä uudistus voi syventää opettajan ammatin professionaalisuutta. Tämä edellyttää sitä, että opettajat aidosti toimivat pedagogisina tiimeinä, joissa jokainen auttaa jokaista ratkomaan tuen kysymyksiä. Tätä tukee yhdessä toteutettu oppimisen seuranta sovitulla tavalla.

Virkahaastattelut alkoivat

TÄTÄ ja ensi viikkoa leimaa haettavaksi julistetun luokanopettajan virantäyttöprosessi. Kaikkiaan meille haki 35 opettajaa. Muodollisesti päteville pidettiin virtuaalinen haastattelu. Vastaamiseen oli aikaa noin viikko.

Hakupaperien ja virtuaalihaastattelun vastausten perusteella kutsumme sitten "oikeaan" haastatteluun toistakymmentä hakijaa. Osa tähän asti kutsutuista on peruuttanut hakemuksensa. Erityisesti mieshakijoilla näyttää olevan kovaa kysyntää. Enempään kuin 10 haastatteluun meillä ei ole mahdollisuuksia.

Eilen pidimme ensimmäisen haastattelun. Oikeusturvan vuoksi sen on oltava kaikille kutsutuille samanlainen. Haastattelurunkona käytämme  Espoon rekrytointiyksikön laatimaa lomaketta. Haastatteluun liittyy opetustuokio hakijan itse valitsemasta aiheesta. Opetustuokiossa tarkkaillaan opetustaitoa, erityisesti hakijan ja lasten välistä vuorovaikutussuhdetta.

Eilinen hakija opetti kolmea  mehujääpalkalla vapaaehtoista   oppilasta  klo 16 tunnistamaan tunteita.  Ensimmäiseen haastatteluun kului aikaa noin 75 minuuttia.

Haastattelut jatkuvat tänään klo 16. Päivän aikana luen vielä läpi tuoreimmat virtuaalivastaukset ja katson, vieläkö sieltä löytyy lisää haastatteluun kutsuttavia "peruutuspaikoille".  Viimeiset haastattelut pidetään ensi viikon perjantaina.

Lo-liitto huolissaan; pienillä oppilailla liian suuret opetusryhmät

MEDIATIEDOTE
Pienillä oppilailla suurimmat ryhmät

Luokanopettajaliitto on erittäin huolestunut siitä, että perusopetuksen suurimmat ryhmät löytyvät edelleen alakoulun puolelta, missä oppilaat nimenomaan tarvitsisivat  eniten opettajan huomiota ja tukea. Juuri julkaistun perusopetuksen ryhmäkokoselvityksen 2010 mukaan suurimmat ryhmät on edelleen alakoulun luokilla.  Vaikka ryhmäkoot ovat kahdessa vuodessa hieman pienentyneet, maastamme löytyy vieläkin 200 alakoulun luokkaa, joissa on yli 30 oppilasta. Tämän lisäksi on yli 1800 luokkaa, joissa on 25-29 oppilasta.

OKM on jakanut opetuksen järjestäjille hankerahaa opetusryhmien pienentämiseksi. Lisämäärärahoilla ei ole kuitenkaan saatu suurimpia ryhmäkokoja lähellekään sitä tasoa, mitä Luokanopettajaliitto vaatii. Ryhmäkoot  voivat vaihdella paikkakunnittain sekä saman kunnan sisälläkin eri koulujen kesken suuresti. Tämä luo epätasa-arvoa oppilaiden koulunkäyntiin ja voi  johtaa lisääntyviin oppimisvaikeuksiin. Luokanopettajaliitto vaatiikin lakia ryhmäkokojen maksimikokojen määrittämiseksi.

Matti Sippola
puheenjohtaja
Luokanopettajaliitto ry
puh. 040 755 2615, k. 06-414 3491,
t.06-417 0643

Luokanopettajaliiton hallituksen kokouksessa

Puheenjohtajan nuijaa heilutti Matti Sippola.

LO-LIITON hallitus kokousti viikonloppuna Helsingissä  Hotelli Parkissa. Minä ehdin paikalla sunnuntai-aamupäiväksi. Eilen oli kerrottu mm. kuulumisia palkkaneuvotteluista. Ei ihan hyvältä näytä.

Tänään listalla oli tärkeitä asioita, mm. vuosikokousasiakirjoja kuten toimintasuunnitelma tälle vuodelle. Jäsenmaksua esitetään korotettavaksi 55 euroon.

Tärkeä oli myös päätös vuoden 2011 luokanopettajasta. Paras löytyi hyvien joukosta, ja nimi on tuttuun tapaan salainen vuosikokoukseen saakka.

Nettisivuja päätettiin hieman virkistää visuaalisesti. Kaikki hallituksen jäsenet velvoitettiin etsimään ehdokkaita  matematiikan saralla palkittaviksi luokanopettajiksi. Puheenjohtajisto alkaa työstää koulutuspoliittista visioita tähtäimessä vuosi 2015. Hallituksen mediatiedote tulee ulos lähipäivinä.

Luokanopettaja-lehden kakkosnumeron  kooksi sovittiin 36 sivua. Hallitus teki myös päätöksen, ettei uutta lehteä voi lukea netissä ennenkuin seuravaa  numero on ilmestynyt.

Kuudes kouluviikko; Kaksi viikkoa hiihtolomaan!

VUODEN kuudes  kouluviikko on pian  alkamassa. Viisi on jo takana. Tämän ja ensi viikon kuluttua  lapset kirmaavat hiihtolomalle (viikoksi 8).

Alkavan viikon ohjelma

Viikosta näyttää tulevan tiivis. Aloitan apulairehtorin kanssa virkahaastattelut. Siestoilla on lapsille erityisohjelmaa salissa: Tällä viikolla pidetään perinteiset KulttuuriSiestat, jotka ovat lasten omien juttujen katselmus.

MAANANTAINA 7.2.

YT-istunto aloittaa viikon. Ohjelmassa nippukaupalla asiaa. Keskustelemme  mm.  ehdotuksesta kypäräpakon ulottamisesta kaikille luistelijoille. Esittelen tiimeille vuoden 2011 riskianalyysiprosessin.  Pedagogisena keynotena on  temperamentin käsite. Iltapäivällä suuri  osa koulun aikusisista osallistuu hätäensiapukoulutukseen. Ullalla ja minulla on päivän päätteeksi  ensimmäinen virkahaastattelu.

TIISTAINA 8.2

Iltapäivällä kokoontuu oppilashuoltoryhmämme. Vuorossa 5b-luokka.

KESKIVIIKKONA 9.2  

Klo 9- 14 talossa Opin ja Kasvan- vierailijoita.  Pääkaupunkiseudun opettajille on järjestetty tänä keväänä mahdollisuus tutustua yli kuntarajojen ns.  kelpo-pilottikouluihin.  Auroran ovet ovat auki kolme kertaa; tämä keskiviikko on kolmas.

OPIN ja KASVAN -Vierailupäivän ohjelma Aurorassa

9.00 Vierailupäivän avaus. Auroran koulu pähkinänkuoressa. Laajennettu opetuksen käsite, ohjaus ja tuki. Rehtori Martti Hellström

9.45 - 10.00  Tauko

10.00 - 11.00 Kierros koulun erityistä ja tehostettua tukea antavissa luokissa: Ryhmäintegraatioluokat, startti, Skidimix-ryhmä.

11.00 - 11.30 Koululounas kouluravintolassa

11.30 -12.45 Siesta.  Koulun kerhotoiminta esittäytyy (mm. teatteri- ja bändikerhot) Keskustelua opettajien kanssa. Kahvia.

12.45 - 13.30 Kierros eräissä yleisopetuksen luokissa. 

13.30 - 14.00 Päätöskeskustelu. Ideoiden  vaihtoa.  Luokanopettaja Sirpa Wass ja rehtori Martti Hellström.

TORSTAINA 10.2.

Koululla normipäivä.  Posti-info klo 9.50. Minä olen käymässä Saarnilaaksossa klo 10-11. Johtoryhmän kokous klo 11.45- (teemana riskianalyysi). Klo 12 alkaen espoolaisrexeillä ensin aluekokous ja sitten rehtori-info.

PERJANTAINA 11.2.

Koululla normipäivä.  Minä olen vuosilomalla Kajaanissa.

Upeat, vanhat kirjat

SURULLISTA kyllä kasvatusalan klassikkokirjat katoavat luonnollisen poistuman myötä. Onneksi on Helmet  ja Helsingin kaupunginkirjaston varasto, jossa näitä hauraita kirjavanhuksia säilytetään

Onneksi on myös Huuto.net , netissä toimiva virtuaalinen osto- ja myyntiliike. Sen kasvatusalan kirjojen osastolla on  tarjolla upeita teoksia.

Olen nyt kuukauden aikana ostanut muutaman euron  kappalehintaan pian metrin pinollisen,  mm. harvinaisia Matti Koskenniemen teoksia. Ostoshelmenä pidän  myös vähän kalliimpaa J.-J.Rousseaun Emile-teosta. Pakko myöntää, että olen innostuksessani tilannut myös sellaisia teoksia, jotka jo ovat hyllyssäni:-) Mutta ne voi taas myydä ilmaiseksi samaisessa Huutonetissä. Näin harvinaiset herkut kiertävät. Täydet hyllyt tyhjenevät ja tyhjät täyttyvät. Posti kulkee. Ja haeskelun aikaa säästyy.

MIKSI sitten lukea vanhoja kirjoja? Ilmestyyhän meillä jatkuvasti uusia teoksia?  Suomalaisen kasvatusopin perinne on liian arvokas unohdettavaksi. Oma aikamme ei oikein usko käsitteiden analyysiin; tästä näkökulmasta elämme ehkä pinnallisempaa aikaa.

Omalta pieneltä osaltani pelastan näitä kirjoja talteen konkreetisti kirjahyllyyni. Lisäksi yritän kirjoittaa niiden parhaat ajatukset  tänne blogiin. Luvassa on siis uusia lastuja vanhoista kirjoista.

Ja lopulta, pelastan näiden klassikoiden ajatuksia  uusiin teoksiin uuden sukupolven rakennusaineiksi. Siksi syntyi sata sanaa didaktiikasta ja kasvatuksesta. Ja siksi trilogian kolmas osa on jo työn alla...

Työviikko sulkeutuu. Viikonloppu aukeaa.

Lumitraktorit ajoivat opettaja-asuntolan lumet isoiksi ka-

soiksi. Samalla katosivat jonnekin  koulun ja asuntolan raja-

pyykit: kukkapenkkeinä toimineet betonipalat.

LOSKAINEN työviikko nro 5 siis hoidettu kanta. Lastun kuva on muuten otettu Sonyn pienoisjärjestelmäkameralla. Just testing.

Viikko krämppääntyi loppua kohti. Oma tulostimeni kenkkuili, eikä lähetys koulun monistuskoneellekaan aina toiminut. Sitä on hermostuminen  lähellä, jos tällaiset pikkuasiat eivät toimi. Tai kun virkapostiin tulee monen megan mainoksia, jotka tukkivat postin. Tai kun kaikki tahot ajattelevat, että  opettajat hoitavat heille maailman tärkeimmän asian  sen viikottaisen yhden YT-tunnin  aikana :-) Tai kun yrittää omaa typeryyttään metsästää liian montaa jänistä yhtä aikaa.

TÖITÄ riitti viikonloppuun saakka. Pääosa haastatteluun kutsuttavista kymmenestä  upeasta hakijasta on nyt sinne  kutsuttu. Kaksi seuraavaa viikkoa onkin sitten paitsi työntäytteisiä myös jänniä.

NYT alkaa viikonloppu. Huilaillaan.

.. vähän puhti pois

Eilisen iltapäivä-Veson "toimitus-

kunnan kokous"

PÖPÖT jyllää. Opettajia on kipeänä, ja vatsatauti näyttää vievän puhtia kovastikin pois. Itsekin oli tänään aamusta alkaen väsynyt. Eilinen superpäivä taisi painaa jaloissa.

AAMUPÄIVÄN ehdin olla koululla. Johtoryhmä kävi budjettia läpi.  Klo 13 alkoi rexien turvallisuuskokous. Riskianalyysit tulee tehdä maaliskuun loppuun mennessä porukalla. Kuulimme muutamasta vakavasta uhkatilanteesta. Poliisi on antanut ohjeet, että aina, jos jollain oppilaalla on ase (esim. puukko) on kutsuttava poliisi paikalle. Kuulimme myös tuoreet tilastot väkivalta- ja uhkatilanteista sivistystoimessa, eivätkä luvut kauniilta näytä. 1760  vaaratilannetta vuonna 2010!  40 % koulujen väkivaltatilanteista  aiheuttaa samat kuusi oppilasta. Surullista. 

Superkeskiviikko!

VIDEO:  Kaikista ei taida olla opettajiksi?


TÄNÄÄN on siis Superkeskiviikko. Eilen illalla meni  aika myöhään, kun editoin neljä lyhytleffaa erilaisista opettajatyypeistä, jotka kuvasimme Jokirannan Jukan ja 6ac:n oppilaitten kanssa. Niitä tarvitaan tänään iltapäivällä.

Kello soi aamulla aikaisin. Kävin läpi kaikki virkahakemukset, ja lähetin vielä nipun kutsuja virtuaaliseen haastatteluun. Vien  hakemukset apulaisrexille klo 7.15:ksi tutustuttavaksi ja nappaan yhden opettajamme kyytiin.  Klo 7.30 meidän Kelpo-ryhmäläisten (Sirpa-, Raija-, Riina- opettajat ja minä) pitää olla Työväen Akatemiassa  ideoimassa viikon 7 ops-koulutusta.  Olen yrittänyt pari päivää tavoittaa opetuspäällikköä parin avoimen kysymyksen kanssa, mutta nythän se selviävät.

EHDIN olla naapurikaupungin puolella tunnin verran. Sitten on oltava koululla ottamassa vastaan  Opin ja Kasvan- vierailijoita. Pidän heille seuraa tunnin verran diojen kera. Sitten oppilasoppaamme ottavat heidät vastuulleen ja kierrättävät pedagogisella radallamme. Ja minä vaihdan kaupunkia :-)

PUOLEN päivän jälkeen Kelpo-joukkueemme palaa toivottavasti hyvällä mielellä Auroraan. Klo 13.30- 14 Vedämme vierailupäivän yhteen.

Oppimiskeskus Aurora

Klo 14 Aurora muuttuu juosten oppimiskeskukseksi, ja minä ja Jokirannan Jukka vedämme pienelle espoolaisopettajien ryhmälle  iltapäiväveson (johon niitä pikkuleffoja on tehty).

Pikaäänestys Pisa-tuloksista

ONKO suomalainen peruskoulu niin hyvä, kuin Pisa-tulokset näyttävät, kysyttiin tämän vuoden ensimmäisessä blogin pikaäänestyksessä. Yhteensä asiaan otti kantaa 44 ihmistä. Tulokset olivat seuraavat:

1. Suomalainen koulu on juuri niin hyvä 12 (27%)
2. Koulumme on hyvä, muttei ihan niin hyvä 15 (34%)
3. Pisasta saa aivan liian ruusuisen kuvan 17 (38%)
4. Enpä tiedä   0 (0%)

Äänet jakautuivat varsin tasaisesti. Enemmistö vastanneista (38 %) oli sitä mieltä, että Pisa antaa aivan liian ruusuisen kuvan. Toisaalta 61 % oli sitä mieltä, että koulumme on juuri niin hyvä tai melkein.

Pika-äänestykseen osallistuneissa näyttää olevan tervettä kriittisyyttä.

Tervetuloa helmikuu!

Olemme siis siiryneet helmikuuhun. Kolme kuukautta vappuun ja vespailukauteen! Kouluissa helmikuu on  viimeinen kuukausi, jolloin oikeasti eletään tätä nykyhetkeä. Maaliskuussa eletääkin  jo kolmea aikakautta yhtä aikaa: mennyttä (lukuvuotta  on arvioitava, jotta osaamme tehdä tärkeät korjausliikkeet, omaa aikaa ja tulevaisuutta (katse alkaa suuntautua seuraavaan lukuvuoteen, opettajien sijoittelu alkaa, tarvikkeita tilataan....). Nautitaan siis 28 päivää (15 koulupäivää) juuri näistä hetkistä.