Kohti yhä paremmin toimivaa kodin ja koulun yhteistyötä

x

Koko koulun näytelmät ovat yksi Aurorassa vakiintunut
kodin ja koulun yhteisöllinen yhteistyömuoto. T'ämä kuva
on joululta 2009 " Kolmen iloisen rosvon" esityksestä.

TÄMÄN lukuvuoden ensimmäinen oikea koulu-uutinen oli OAJ:n ja Suomen Vanhempainliiton nokkapokka kodin ja koulun yhteistyön ongelmista. Järjestöt antoivat  11.8.2010 yhteisen kannanoton otsikolla: "Koti ja koulu yhdessä – koko kylä kasvattaa"

Siinä molemma järjestöt toivovat lukuvuoden 2010–2011 alkaessa kotien ja koulujen kehittävän yhteistyötä. Keskiviikkona 1.9. 2010 pidetään jälleen perinteinen Aurora-seminaari, johon osallistuu koulun henkilökuntaa, johtokunnan jäseniä ja Koti & Koulu ry:n hallitus ja luokkien aktiiviedustajia. Teemaksi sovittiin jo keväällä  kodin ja koulun yhteistyösuunnitelma, ,johon kirjattaisiin yhteistyön keskeiset sisällöt ja teemat
myös vuosiluokittain. Tuosta kanssanotosta poimin tilaisuuteen monta hyvää ajatusta.

"Errare humanum est"

MINUSTA kannanoton ensimmäinen tosi fiksu oivallus on myöntää niin kotien kuin koulujenkin  joskus mokaavan. Wikipediassa on kuvattu tätä latinankielistä lausumaa napakasti

Näin OAJ ja Suomen  Vanhempainliitto. "Suurin osa vanhemmista kasvattaa lapsiaan hyvin ja vastuullisesti. Vastaavasti suurin osa opettajista toimii oppilaidensa parasta ajatellen. Joskus me aikuiset kuitenkin toimimme ajattelemattomasti ja yhteinen päämäärä – lapsen terveen ja turvallisen kasvun ja oppimisen tukeminen jää taka-alalle. Aikuisina meillä on velvollisuus löytää oikeat keinot rakentavan yhteistyön toteuttamiseksi. Opettajilla, lapsilla ja vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus koulurauhaan...."

Seinätaulu kodeille

Näin järjestöt ehdottavat:

1. Kuunnelkaa lasta ja olkaa kiinnostuneita hänen koulupäivästään. Kysykää, miten koulussa on mennyt. Muistakaa silti, että lapsi kertoo tapahtumista omasta näkökulmastaan.
2. Opettakaa lasta ymmärtämään kouluun liittyvät vastuut.
3. Olkaa lähettämässä ekaluokkalaista kouluun ja vastaanottamassa kotiin. Jos töistä on mahdollista pitää taukoa tai tehdä lyhyempää päivää, sen aika on nyt.
4. Osallistukaa vanhempainiltoihin ja varatkaa aikaa vanhempainvartteihin.
5. Tutustukaa lapsen koulukavereiden vanhempiin ja osallistukaa vanhempaintoimintaan. Vanhempainyhdistyksessä oppii tuntemaan laajemmin koulun vanhempia ja koulun asioita.
6. Rauhoittakaa iltoja kiireettömään yhdessä oloon. Perheen yhteisistä ruoka-ajoista ei pitäisi tinkiä.
7. Olkaa yhteydessä kouluun, myös hyvissä asioissa. Muistetaan, että opettajalla on luokassa monta lasta.

Seinätaulu kouluille

Ja näitä ohjeita annetaan kouluille:

1. 

Olkaa valmiita yhteistyöhön vanhempien, muiden ammattiryhmien ja järjestöjen kanssa. Tällä tuetaan opettajien ja oppilaiden työrauhaa. Nähkää vanhempainyhdistykset voimavarana myös ongelmatilanteiden ratkaisemisessa.


2. 




Päivittäkää lukuvuoden alkaessa koulun järjestyssäännöt yhteistyössä opettajien, vanhempien ja lasten kesken. Näihin voidaan kirjata kodin ja koulun välisen yhteistyön lähtökohdat.

3. 




Kehittäkää yhteistyössä vanhempien kanssa selkeät toimintatavat kodin ja koulun väliseen yhteydenpitoon. Vanhemmat tarvitsevat riittävää, asiallista, ymmärrettävää ja säännönmukaista tietoa koulun arjesta ja lapsen edistymisestä.


4. 







Tukekaa vanhempaintoimintaa. Mikäli koulussa ei toimi vanhempainyhdistystä tai ei ole muutoin organisoitua vanhempaintoimintaa, on sellainen tarpeen saada syntymään vanhempien aktiivisuudella

Seinätaulu kylälle ja laajemminkin

Kannanotossa asetetaan vaatimuksia koko kylälle: Koko kylän on tuettava tämän (rakentavan yhteistyön) toteutumista. Vaatimus on aika  kova:

1. Puututaan lasten ongelmakäytökseen.
2. Tuetaan lasten virikkeellistä vapaa-aikaa ja harrastusmahdollisuuksia.
3. Keskustellaan lasten yhteisistä kotiintuloajoista ja pyritään löytämään sellaiset.
4. Tuetaan heikoimmassa asemassa olevia lapsia.
5. Annetaan työnantajina vanhemmille aikaa käydä vanhempainvarteissa ja vanhempainilloissa, mikäli ne osuvat työaikaan.
6.  Kuullaan lapsia heitä koskettavissa asioissa.
7. Kannetaan vastuumme aikuisina – lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia.

Ideoita, joita voisi kehitellä eteenpäin

ITSE ottaisin kannanotosta seuraavat kopit, joilla voisimme kehittää edelleen kodin ja koulun yhteistyötä. Olen pudottanut tekstiin myös  Helsingin Sanomien Mielipidepalstalla  20.8.2010 olleen "Vanhempien pitäisi osallistua enemmän koulun arkeen" (kirjoittajat Pentti Arajärvi ja  Tuomas Kurttila) juttuun,  kodin ja koulun yhteistyön  laatukuvaukseen (2007), laatukriteereihin (2009) sekä  vanhaan (2005) opsiimme sisältyneitä ajatuksia.

Koulun tason yhteistyössä

• (1) Ylipäätään tärkeää on ymmärtää kodin ja koulun yhteistyön mieli. Miksi sitä tehdään? Koululla on velvollisuus tehdä yhteistyötä: Valtioneuvoston asetuksessa (1 435/2001) perusopetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta määritellään kodin ja koulun yhteistyön merkitys: “Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea...”. 
• (2) Perusopetuslain (628/1998) mukaan "oppilaan huoltajien tulee huolehtia siitä, että lapsen op- pivelvollisuus tulee suoritetuksi."
• (3) Mutta tärkein syy  on yhteistyön suuri merkitys oppilaan pedagogiselle  hyvinvoinnille. Huoltajien toivotaan laatukriteereissä tukevan koulun hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Yhteistyötä tehdään myös siksi, että vähennettäisiin mahdollisia väärinkäsityksiä.
• (4)  Koulujen on aihetta avautua yhteisöksi, johon myös vanhemmat tuntevat kuuluvansa. Vanhempien osallisuutta tulisi voida lisätä koulussa: Vanhemmilla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa mm. koulun opetussuunnitelmaan ja esim. järjestyssääntöihin. Vanhempien tulee saada osallistua koulun kehittämiseen- ja tietää miten se tehdään.Vanhemmat otetaan mukaan keskusteluun kasvatustavoitteista (mm. opsia uusittaessa)
• (5) Koulun ja kodin kohtaamisen olisi oltava lähtökohdaltaan tasavertaista ja kasvatuksen aitoa kumppanutta.
• (6) Ideoidaan monipuolisia yhteistyön muotoja, jotka kiinnostaisivat mahdollisimman monia vanhempia. Kouluilla on velvollisuus kehittää erilaisia vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja ja  vanhempia kiinnostavia ja lapsen koulutyötä tukevia yhteistyön rakenteita. 
• (7)Yhteistyöllä on oltava  luottamusperusta. Yhteistyö edellyttää keskinäistä luottamusta. Sen tärkein perusta on oikeudenmukaisuus. Luottamus rakentuu vain yhteistoiminnassa. Luottamuksen syntymiseen ja säilyttämiseen on panostettava. Kaikkea vuorovaikutusta tulisi kuvata keskinäinen kunnioitus, myönteisyys ja pyrkimys lapsen parhaasen. Laatukriteerien mukaan: "Kodin ja koulun yhteistyö on lähtökohdiltaan positiivista ja keskustelevaa sekä tukee molempia osapuolia oppilaan kasvun ja oppimisen edistämisessä."
• (8)Yhteistyön kehittäminen on pitkä prosessi: kouluun ottamisesta siitä irtautumiseen.  Luodaan yhdessä yhteistyön muodot- ja arvoidaan niitä yhdessä. Yhteistyötä tulisi suunnitella sellaiseksi, että se vastaa myös vanhempien toiveita. Yksi mahdollisuus on  kirjallinen yhteistyösuunnitelma, josta vanhemmat näkisivät selvästi yhteistyön rakenteet ja toimintavat.  Toimintamuotojen tulisi palvella perheiden tarpeita. Aloite on koululla, mutta huoltajilla on tärkeä osavastuu yhteistyöstä: opettajaa arvostamalla ja yhteistyökutsuun vastaamalla. On myös tärkeää pohtia, minkälaiset asiat eri luokka-asteilla ovat ajankohtaisia.
• (9) Rehtori kannustakoon  oppilaita, vanhempia ja koulun henkilöstöä kodin ja koulun yhteistyöhön ja tukee sen käytänteiden toteuttamista koulussa .
• (10)  Koulun haasteena on tiedon jakamisen ohella luoda tilaa vanhempien lapsen koulunkäyntiin liittyvien omien ajatusten, toiveiden ja huolten kuulemiselle.
• (11) Meidän  opettajien tulee yhtenäistää kasvatuskäytänteitämme. Vuoden 2007 laatukuvauksen mukaan "Koulun kasvatusvastuun perusta on se, että kouluyhteisön aikuiset toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan ja ovat johdonmukaisia toiminnassaan."
• (12) Käydään keskustelua kasvatuskumppanuudesta: riittävän yhtenäisestä kasvatuspäämäärästä ja järkevästä kasvatuksen työnjaosta koulun ja kodin kesken. Vuoden 2007 laatukuvauksessa todetaan: "Ensisijainen, kokonaisvaltainen ja ylittämätönkasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta on aina vanhemmilla." Espoon opsissa (2004)  lukee: "Vanhempien tehtävänä on tukea, kannustaa ja ohjata lapsensa koulutyötä sekä valvoa, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulun tehtävänä on tukea koteja niiden kasvatustehtävässä rohkaisten huoltajia vastuulliseen vanhemmuuteen ja aktiiviseen lapsensa opiskelun tukemiseen."..." Rakentava yhteistyö kasvaa tasa-arvoisesta kasvatuskumppanuudesta, jonka ylläpitämisestä kaikilla osapuolilla on yhteinen vastuu. "...Koulussa kunnioitetaan vanhempien roolia lapsensa parhaana tuntijana ja hänen edusmiehenään sekä kohdellaan vanhempia tasaveroisina osallistujina. " 
• (13) Vanhemmat ovat aina tervetulleita käymään koululla.
• (14) Luodaan rakenteita, joilla vahvistetaan Auroran kouluyhteisöön kuulumista (mm. fanipaidat...).  Jatketaan Auroran päivän tempauksen järjestämistä. Jatketaan kerhotoiminnan järjestämistä. Koti & Koulu ry:n kesäkerho on hyvä esimerkki tästä. Järjestetään jatkossakin juhlia niin, että vanhemmilla on mahdollisuus osallistua niihin.
• (15) Varataan opettajille työaikaa kodin ja koulun yhteistyöhön, ja otetaan käytettävissä oleva resurssi huomioon. 
• (16) Laaditaan vuosikalenteri vanhemmille tarkoitetuista tilaisuuksista, joissa jaetaan tietoa eri asioista. Osa "infoista" voisi olla Koti & Koulu ry:n omien tilaisuuksien yhteydessä. Koulun tulisi antaa infoa mm. seuraavista asioista: aamu- ja iltapäivätoiminta *aineopettajien nimet ja sähköpostiosoitteet luokan lukkariin*  arvioinnin perusteet ja todistukset Aurorassa * erilaiset lomakkeet * erityisen ja tehostetun tuen myöntämisen prosessit * HOJKS- mikä se on ? * julkaisuluvat * järjestyssäännöt *  kielivalinnat * koulukiusaamisen ehkäiseminen (KiVa-koulu) * koulukuvaukset * koululaisen velvollisuudet  ja oikeudet (mm. avustus- ja tulkkauspalveluihin) * koulun arki  ja toimintakulttuuri* koulun kerhotoiminta* koulun kriisisuunnitelma * koulun yhteystiedot * kouluruokailu* kuinka kouluterveydenhuolto toimii? * kuinka opettaja tavoitetaan? * kuinka toimitaan, kun huoltajalla on huoli lapsen koulunkäyntiin liittyen? * kuinka koulu toimii, kun sillä on huoli lapsesta?* kunnan koulua koskevista päätöksistä toivotaan tietoa koteihin. Vanhemmat toivovat saavansa tietää, kuka virkamies vastaa päätöksistä, jotta he voisivat saada enemmän tietoa tai vaikuttaa asioihin* kuinka koulu toimii erilaisissa ongelmatilanteissa ( mm. 
•  luvattomat poissaolot, kiusaami
• nen, väkivalta ja häirintä, mielenterveyskysymykset; tupakointi ja päihteiden 
• käyttö sekä erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset)* 
Kuinka vanhemmat voivat osallistua kouluopetuksen suunnitteluun ja arviointiin (opsissa) * käyttäytymishäiriöihin puuttumisen tavat * lastensuojeluilmoitus * liikunnanopetuksen ohjelma * lukuvuoden työ- ja loma-ajat ja toimintasuunnitelma * matkaliput * nettietiketti* nykyinen oppimiskäsitys (
• vanhemmat tarvitsevat monenlaista tietoa koulusta. Heillä ei ole 
• luonnostaan sitä tietoa oppimisesta, opettamisesta ja koulusta, joka opettajil
• le on osa
• ammattitaitoa) * 
ohjaus koulussa * opettajien oikeudet ja velvollisuudet* opetussuunnitelma * oppilashuollon palvelut  (vanhemmilla on oikeus saada tarvittaessa yhteys koulun oppilashuoltoryhmään.)* oppimissuunnitelma- mitä se on?* perusopetuksen maksuttomuus * rangaistukset * salassapitosäädökset * suomalaisen koulun erityispiirteet (maahanmuuttajataustaisille) * tavat, jolla vanhemmat voivat antaa koululle palautetta (mm. huoltajakyselyt määrävuosi)*  tiedot ajoissa välineistä, retkistä ja tapatumista* tuen eri muodot (mm. tukiopetus, ela-opetus, erityisopetus, skidi- ja sinimix-ryhmät)* turvallisuussuunnitelmat (tulisi laatia yhdessä huoltajien kanssa- laatukriteerit) * uskonnolliset tilaisuudet  ja uskonnon opetus koulussa * vanhempien oikeudet (mm. asettaa ehdokkaat johtokuntaa, saada tietoa, saada valittaa tietyistä päätöksistä; vanhemmat kaipaavat tietoa siitä, kuinka he voivat tukea lastaan ja  kuinka koulu tukee vanhempia) * vapaaehtoistoiminta koulussa * Wilman käyttö* yläkouluvalinnoista * 

• (17) Kehitetään koulun nettisivuja niin, että vanhemmat löytäisivät sieltä  helposti tarvitsemaansa tietoa.
• (18) Olemme kirjanneet opsiimme: "Maahanmuuttajaoppilaiden vanhemmat  on  valtakunnallisten ohjeiden mukaan tutustutettava suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, menetelmiin ja oppimissuunntelmaan. Maahanmuuttajaperheiden tapaamisissa käytämme tarvittaessa tulkin palveluja. Myös Koti & Koulu ry  ja koulu voisivat vielä aktiivisemmin kehittää keinoja saada maahanmuuttajataustaiset huoltajat mukaan yhteistyöhön.
• (19) Ongelmat ja ristiriidat ovat osa elämisen arkea. Laatua ei ole ristiriidaton koulu, vaan se, miten ristiriidat ratkaistaan yhteistyössä. Ristiriitoja ei tule koskaan  ratkaista niin, että lasta koskevia ratkaisuja tehtäisiin perhettä kuulematta ja vanhempien kanssa neuvottelematta. 
• (20 uusi) Pidetään huolta, että vanhemmat tuntevat koulun mahdollisuudet ja mahdollisuuksien rajat tehdä erilaista yhteistyötä ja ottaa huomioon vanhempien toiveita,

• Luokan tason yhteistyössä

• (21) Luodaan kaikille luokille luokkatoimikunta. Koti & Koulu ry vinkkaisi toiminaideoita.Omaan opsiimme olemme kirjanneet: "Koti ja Koulu ry. laatii luokkatoimikunnille toimintaohjeet, joista näkyisi tmk:n tehtävät ja joissa olisi myös toimintaideoita. Tällaisia voivat olla esim. järjestää perheiden yhteisiä iltoja, koota vanhempien sähköpostiosoitteet, järjestää  vanhempien asiantuntijavierailuita ja isovanhempien vierailuita luokkiin sekä työpaikkavierailuita." 
• (22) Nähdään yhteistyö voimavarana. Luokan tasolla tutustutaan toisiin vanhempiin ja luokan oppilaisiin.
• (23) Laatukriteereissä koulun toivotaan tarjoavan mahdollisuuden huoltajien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja vertaistukeen. 
• (24) Kaikkien tulisi pyrkiä tukemaan hyviä ihmissuhteita ja hyvää ilmapiiriä.
• (25) Huoltajien toivotaan laatukriitereissä tukevan luokan hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
• (26) Ideoidaan  yhdessä fiksuja vanhempainiltoja. Espoon opsin mukaan: Vuosittain vanhemmille tulee järjestää tilaisuus, joissa heillä on mahdollisuus tutustua lapsensa opettajiin ja saada tietoa oman lapsensa lukuvuoden koulutyöstä sekä sen toteuttamiseen liittyvistä menetelmällisistä periaatteista. Vanhemmat ovat toivoneet syksyn  ensimmäiseen vanhempainiltaan  aineopettajia esittäytymään ja esittelemään oppiaineensa tavoitteita. Vanhemmat haluaisivat pitää yhteyttä aineopettajiin. Aineopettajilta kaivataan tietoa mm. aineen tavoitteista, läksyistä ja kokeista. Aina vanhemmat eivät edes tiedä aineopettajien nimiä. Tässä auttaisi lista lapsen aineopettajista ja heidän sähköpostiosoitteensa.
• (27) Me opettajat lisäämme lasten kuulemista mm. opetusmenetelmien suunnittelussa (uusi ops)
• (28) Pohditaan yhdessä vanhempien kanssa, kuinka ns. vanhempainvartit olisi fiksuita toteuttaa. 
• (29) Alkuopetuksen opettajat ovat mukana kunnallisessa kehittämishankkeessa, jossa varmistetaan oppilaitten hyvä koulun alku
• (30) Luodaan luokan vanhempien kanssa yhteiset pelisäännöt mm. kotiintuloajoista, makeisista, syntymäpäivistä, netinkäytöstä jne.
• (31)Järjestetään kaikille oppilaille yhteisiä iloisia tapahtumia. Koulun jumppasali on tähän tarkoitukseen vapaa keskiviikkoiltaisin. 
• (32) Käydään keskustelua perheiden omista lomista kouluaikana.
• (33) Ideoidaan positiivisen palautteen muotoja puolin ja toisin.
• (34) Otetaan huomioon se, että opettajilla on kodin ja koulun yhteistyöhön varattu 1 t viikossa työaikaa.
• (35) Omassa opsissamme vanhempien työryhmä ideoi mm. seuraavia uusia yhteistyömuotoja:  (luokkatoimikunnat  voisivat järjestää) * avoimien ovien päivät/viikot, jolloin voisi seurata normaaleja oppitunteja* isovanhempien kutsuminen pitämään oppitunteja* keskustelupalsta koulun nettisivuille (kokeilimmekin) * keväinen retki koko  perheelle (luokkatoimikunnat tai Koti & Koulu ry.) Studia Aurora-luennot (vanhempien toivotaan voivan vaikuttaa aihevalintoihin)* sähköpostilistojen aktiivisempi käyttö * vanhemmille mahdollisuus osallistua harrastekerhoihin* vierailut vanhempien työpaikoilla (tarvitaan toimintamalli (Aloite toivotaan koululta) * yhteistyön aloittaminen jo eskarissa (vanhempien tulisi tietää jo ennen tutustumispäivää, missä koulussa lapsi aloittaa opinnot)

Yhden oppilaan  tason yhteistyössä

• (36) Vanhemmilla on aina oikeus tulla kuulluksi omaa lastaan koskevissa kysymyksissä.
• (37) Oppilas on mukana ja hän tulee kuulluksi häneen liittyviä asioita käsiteltäessä 
• (38) Oppimisen vaikeuksiin puututaan varhain ja yhteistyössä vanhempien kanssa 
• (39) Hyvä tapa aloittaa yhteistyö on esimerkiksi vanhempien kanssa käytävät alkukeskustelut, joissa kuullaan vanhempien kouluun, koulunkäyntiin ja yhteistyöhön liittyviä toiveita, odotuksia ja pelkoja sekä opettajien toiveita ja odotuksia vanhemmille. Opettajan on tärkeää tietää, mitä vanhemmat ajattelevat omasta lapsestaan, miten näkevät lapsensa oppimisen ja koulunkäynnin, mitä odottavat ja toivovat siltä tai pelkäävät siinä. 
• (40 päivitetty) Vanhempien tulee voida luottaa siihen, että lapsi saa aina koulussa tarvitsemansa tuen- niissä reunaehdoissa, joita koululla on.
• (41) Keskustelut tulisi käydä sellaisella kielellä, jota kaikki ymmärtävät.
• (42) On tärkeää pohtia, kuinka perherakenteiden moninaistuminen on otettu huomioon kodin ja koulun välisessä yhteistyössä vai rakentuuko se edelleen esimerkiksi oletukselle ydinperheestä.
• (43) Laatukuvauksen mukaan vanhempien asenne lapsensa oppimiseen ja opiskeluun on merkittävä. On tärkeää, että vanhemmat osoittavat mielenkiintoa koulunkäyntiä kohtaan ja muun muassa seuraavat ja huolehtivat koulutehtävien tekemisestä lapsen ikätaso huomioiden. Vanhemmat huomaavat yleensä ensimmäisenä kotitehtävien tekemisen yhteydessä oppimiseen liittyviä vaikeuksia, joista on tärkeää kertoa opettajalle. 
• (44) Lapsen oppimista ja hyvinvointia tukee myös se, että vanhemmat kertovat koulussa perheeseen liittyvistä erityistilanteista, jotka saattavat vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin. Näin koulussa on mahdollista ymmärtää lasta ja tilanne huomioidaan lapsen parasta ajatellen myös koulunkäynnin arjessa. 
• (45) Yhteistyö alkaa kuulemisesta. Kuuleminen  ilmenee laatukuvauksen mukaan  aitona, rehellisenä kiinnostuksena toisen ihmisen ajatuksia, asiaa ja puhetta kohtaan. Kuuleminen edellyttää turvallista ja avointa keskusteluilmapiiriä ja kykyä ottaa toisen osapuolen viestejä vastaan  tavalla, joka vahvistaa yhteisymmärryksen rakentumista ja eri näkökulmien  yhteensovittamista.  
• (46 täydennetty) Koululla ja meillä opettajilla on velvollisuus auttaa huoltajia tukemaan lapsensa koulunkäyntiä niillä reunaehdoilla, joita työlle on annettu.
• (47) Oleellista on, että kohtaamisissa kaikki osapuolet kunnioittavat toisiaan. Omaan opsiimme olemme kirjanneet: "Yksittäisen lapsen osalta tehtävissä ratkaisuissa pyrimme aina kuulemaan vanhempien näkemyksiä, ja ensisijainen päämäärämme on yhteisymmärryspäätös ja aina kuitenkin oikeudenmukainen, “puolueeton” ratkaisu."
• (48) Jokaiselle perheelle tarjotaan mahdollisuus tavata lapsen opettajat
• (49) Ns. vanhempainvartti tarjotaan kaikille perheille.
• (50) Kuinka vanhemmille annetaan riittävää, asiallista, ymmärrettävää ja säännönmukaista tietoa oman lapsen edistymisestä?
• (51) Sovitaan periaatteet Wilman käytölle  yhteistyössä.
• (52) Kodin ja koulun yhteistyölla tulisi olla kaikissa luokissa ja kaikkien oppilaitten osalta riittävä, sama minimitaso.

Pedagoginen ohjaus

Ensi maanantain YT-istunnossa käynnistetään
oman koulumme oppilaanohjauksen kehittämishanke.

ILTAPÄIVÄÄ. Palasin kauppareissun jälkeen hiomaan hahmotelmaani oppilaanohjauksen kehittämishankkeesta, jollainen jokaisen espoolaiskoulun oletetaan laativan.

Idea, jota myyn maanantain YT-istunnossa, on tarttua tärkeään kansalliseen  haasteeseen syrjäytymisestä ja kouluviihtymättömyydestä. Yksi lääke voisi olla ns. pedagoginen ohjaus.

Pedagogisen ohjauksen idea pähkinänkuoressa


Jutun punainen lanka on seuraava:

• Ymmärretään oppimista  osaamisen näkökulmasta.
• Nähdään koulun tehtäväksi edistää osaamista ja samalla pedagogista hyvinvointia.
• Kirkastetaan ja laajennetaan näkemystämme opetuksesta niin, että se kattaa opettajan opettamisen,  oppilaan  opiskelun ja osallistumisen sekä opettajan ohjaustoiminnan, jolla opettaja tukee oppilasta opiskelussa ja osallistumisessa. 
• Pedagogoginen ohjaus ymmärretään oppilaan auttamiseksi suuntautumaan oppimistehtäviin (niiden välttämisen sijasta). Ohjaus on oppilaan saattamista rajatilasta opiskelu- tai  osallistymistilaan.
• Keskeisin ohjauksen keino on onnistumisen kokemuksen organisoiminen niin, että oppilaan minäkuva ja tahto oppia vahvistuvat.
• Ohjaus on onnistumisen kokemukseen vaikuttamista ennakolta, tilanteessa ja tilanteen jälkeen.
• Ohjaus on hyvän perusopetuksen,  yleisen tuen,  tehostetun tuen ja erityisen tuen onnistumista varmistavien keinojen käyttöä opetustapahtumassa.
• Tämän lukuvuoden haasteemme olisi koota pedagogisen ohjauksen keinomme, ja jakaa kullekin tehtävä kokeilla haluamiensa keinojen  vaikuttavuutta.
• Kirjaamme lukuvuosisuunnitelmaan tiimien/opettajien kehittämisideat, ja kokoamme keväällä kokemukset.

Ensimmäinen kouluviikko pian hoidettu kanta

Citius, Altius, Fortius.
Vitosluokan liikunnantunti.

VOIHAN se olla vain tapa puhua? Mutta varsin moni kollega on tuskaillut  koulun alun työkuorman raakuutta. Heille koulun alku on ollut kova. Rytminvaihdos koulutyön kesäkeskeytyksestä itse aksöniin, onkin melkoinen. Ja se on pakko todeta, että rehtorin työmäärä on äärirajoilla, ja jos siihen rakoon iskee vielä loman loppumisesta vihaisia pieniä tai isoja  ihmisiä, voi tulla raato-olo.

MEILLÄ tämä syksyn alku  on ollut  ihan upean pehmeä. Enkä tällä halua nostaa itseäni tai kouluamme mitenkään  vaan verrata tuntemuksia aikaisempiin syksyihin.  On niin, että eri oppilasikäluokat ovat hyvin erilaisia. Ensimmäisen viikon kokemuksella voi vain ihastella meille annettua lapsilaumaa, ihan pienistä isoihin saakka. Ja mikä on rexin ollessa, kun talossa on henkilöstönä oikein dreamteam: osaavia, kokeneita ja työhönsä panostavia ammattilaisia.

TÄNÄÄN perjantaina klo 12-12.45  meillä on Koti & Koulu ry:n kustantama konsertti: Tohtori Orff ja herra Dalcroze, jonka yhteydessä julistamme taas kerran koulurauhan. Sen jälkeen on vielä  katsomustunnit.  Minä saan aamupäivällä pitää kaksi draamatuntia. Ja välituntivalvontaan ilmestyy bassomies...

Klo 18.20 kotona

KOTONA. Kiva päivä, vaikka tänään olikin enemmän juoksua kuin aikaisemmin.  Katsomusaineiden opettajille löytyi luokat, ja oppilaatkin. Draamatunnilla 5b:ssä keksimme tarinaa kadonneesta Mira-tytöstä. Hurjaa mielikuvituksen leiskuntaa. Tarina jäi kesken, ja jatkamme seuraavalla kerralla. Meillä on vasta aavistus, kuka Miran on kaapannut. Mutta ei varmaa näyttöä....

VIIKONLOPPU alkakoon.

Kohta kolmas koulupäivä

Syksyn Luokanopettaja
kolahtaa postilaatikkoon
syyskuun puolivälissä.

EILEN ILLALLA ajelutin oikoluetut Luokanopettaja-lehden sivut taittajalle. Nyt hän tekee korjaukset, ja seuraavaksi lehti lähtee painoon. Minulle - päätoimittajalle- se tulee vielä kerran, ja silloin lehdelle annetaan painatuslupa. Lehden teko on  pitkä prosessi, suunnitteluineen ja juttujen hankintoineen  nelisen kuukautta. Ja hauska hobby. Kun kolmonen on  tässä vaiheessa, alkaa numeron 4 hahmottelu.

SOITTIVAT Opettaja-tv:stä eilen. Haluavat kuvata meillä omaan opetussuunnitelmaamme kirjattua tulevaisuuskasvatuksen opetusta. Sovimme, että kuvaukset 1.-3.9. tehdään Ismon luokassa- kuten pari vuotta sittenkin.

PIAN siis koululle. Kolmas koulupäivä alkaa. Muutama oppitunti. Opettajien lukkarimuutostoiveiden koontaa. Johtoryhmän ensimmäinen kokous. Ja välituntivalvontaan lähtee tänään kitaramies.

KIVA päivä taas! Aurinko paistoi. Lounaaksi ihanaa uunikalaa. Johtoryhmätyö saatiin käyntiin. Iltapäivätoiminta sujuu.  Mikä on ollessa. Hiukan toisin kiukutti, kun varmistui, että Espoon palveluksessa  olevien vakituisten koulunkäyntiavustajien sijaisille ei ole varattu koulujen budjetteihin  rahaa- vaan sijaisten palkat pitää puristaa oppitunteihin  tai materiaaleihin tarkoitetuista rahoista.

Toinen koulupäivä

Uusien eppujen vanhemmat saattamassa
lapsiaan ensimmäiseen koulupäivään. 

HUOMENTA, blogi. Tänään herätys klo 5.30. Luokanopettaja-lehden syksyn ekan numeron taitto oli oikoluettava. Hyvä lehti tulossa! Mukana on paljon auroraperäistä osaamista: juttuja mm. entisiltä ja nykyisilta  auroralaisilta:    Johannalta  ja Kialta, Hagströmin Lotalta ja Siposen Lauralta (nykyään Rantakokko). Ei kaikki osaaminen  tietenkään ole meillä, mutta meille kai on kasaantunut rohkeutta jakaa omia ajatuksia ja ideoita.

KOULU näyttää alkaneen oikein mukavasti myös tämän blogin oikeassa yläkulmassa olevan - yhä jatkuvan- pikaäänestyksen mukaan.  Toistaiseksi 58 osallistujasta  peräti 47:n perheen mielestä koulun alkaminen on ollut  tosi mukavaa.

TOINEN koulupäivä siis. Koulu alkaa  klo 9, ja päättyy pienemmillä klo 13.30 ja isoilla 14.15. Eilen herkuteltiin lihapullilla, tänään koululounaalla on juuressosekeitto. Rutiineita vahvistetaan ja opiskelu alkaa aine aineelta. Kotona kannattaa nyt luoda omat läksyrutiinit. Näin alkuun on tosi tärkeää tarkistaa lasten reput ja lukea reissuvihkosta terveisiä. Erilaisia lippusia ja lappusia tulee  koteihin luettavaksi ja täytettäväksi.

REXI joutuu kököttämään aika lailla kansliassa ja "laskemaan rahoja". Mutta siestalla pihalle ilmestyy banjomies:-)

KOTONA taas. Mukava, mukava päivä vaikka vähän sadetta ripottikin.  Banjosta puuttui ylä-g, mutta kyllä neljällä kielelläkin pärjäsi.  Pienet eka-tokaluokkalaiset olivat tosi hauskaa lauluseuraa.

Niin koulunpuolelle kuin iltapäiväkerhoonkin kuului vallan hyvää.  Rexi laski rahoja, ja hahmotteli opettajille mielekkäitä r-tunteja. Huomenna pääsenkin jo opettamaan. Opettajien kesken sovittiin, että me luokattomat opettajat tulemme luokkiin vetämään tunteja. Minä  tarjosin kahta "pakettia": pedagogisen draaman tuntia  ja Tuomon kanssa vedettävää pelimannisetien musaa. Hyvin tekivät kauppansa.

Hurjan moni oppilas muuten ajelee pyörällä kouluun ilman kypärää. Me kouluväki todella toivomme, että vanhemmat puuttuvat asiaan.

Sanokaa te, miltä tuntuu nyt (Say Mama)

Auroran Opebändi korkkaa tänään  uuden lukuvuoden!

NO NIIN. Nyt se alkaa. Sydämellisesti tervetuloa kaikki aurorolaiset taas kouluun.  Suomen lippu on siksi salossa. Lauletaan yhdessä lukuvuosi 2010-11 käyntiin. Kokoonnumme  perinteiseen tapaan koulun pihalle klo 9. Ohjelmassa on kaksi laulua. "Koulu alkaa, nosta jalkaa ... "on kaikille tuttu.

Toinen laulu on Hurriganesin "Say Mamasta" tehty uusversio nimeltään...

"Sanokaa te, miltä tuntuu nyt!"


Sävel: Johnny Meeks, Johnny Earl
Sanat: MH

1. Sanokaa te, miltä tuntuu nyt? Kesäloma kun on päättynyt?
Kivat kaverit  taas kasassa. Koululounas pian mahassa!
Woa, woah, woa-hoo-hoo-hoo, woa, woah, woa-hoo-hoo-hoo, woa Yeah Yeah Yeah!


2. Minä rexi se sanon vaan :Mars kaikki opiskelemaan!
Apunasi ope vanha tai uus,yhdessä tehdään tulevaisuus.
Woa, woah, woa-hoo-hoo-hoo, woa, woah, woa-hoo-hoo-hoo, woa Yeah Yeah Yeah!


(Ripan kitarasoolo)  


3. Sanokaa te, miltä tuntuu nyt?Kesäloma kun on päättynyt?
Kivat kaverit  taas kasassa. Koululounas pian mahassa!
Woa, woah, woa-hoo-hoo-hoo, woa, woah, woa-hoo-hoo-hoo, woa Yeah Yeah Yeah!


Hurjan coverin tästä Gene Vincentin hitista on esittänyt Stray Cats. Sen  löytää osoitteesta: http://www.youtube.com/watch?v=SfVYMqGHeuI&feature=related

Iltapäivällä lisättyä

KAUNIS, lämmin päivä.  Rock-avaus meni mukavasti, vaikka basso  ja laulu yhtäaikaan ylittikin luontaisen lahjakkuuteni rajat.  Oppilasmäärä on nyt 322.  Pari oppilasta oli vielä lomilla.  Täytyypä taas muistuttaa vanhempia, että koulusta poissaoloon tarvitaan  etukäteen pyydetty lupa.  Pidimme päivän päätteeksi opettajien palaverin, ja kaikkiin luokkiin kuului oikein hyvää.  Täsmensimme vähän aikuisten keskinäistä työnjakoa, ja kokosimme listaa asioista, joita täytyy selvitellä. Yksi niistä oli tieto, jonka mukaan syksyn aikana ei enää tehtäisi ns. integrointipäätöksiä (eikä koulu saisi erityistä tukea tarvitsevien uusien oppilaitten tukeen enää lisäresurssia)

Iltapäivällä pidimme vielä syyslukukauden ensimmäisen oppilashuoltoryhmän kokouksen, jossa kävimme läpi uutta lainsäädäntöä.

Nyt on suunniteltu

Opettajatyyppi nro 8: Aage Ressio.
Kansantaiteilija Jukka Jokiranta.

ON SE jännää. Vaikka kuinka kiertäisi maailmaa kouluttamassa, oman porukan  suunnittelupäivän vetäminen jännittää ihan hirveästi.

Töitä oli tehty, ja päivän rakenne näytti toimivan. Aamupäivällä arkisia asioita ja iltapäivällä isoja ajatuksia. Ja välissä pizzat/salaatit.

Ihmiset olivat hyvällä tuulella, ja keskustelu oli vilkasta. Miten kaikki tämä lahjakkuus onkin saatu Auroraan!

Tästä suunnittelu jatkuu kaksi seuraavaa viikkoa, ja sitten  lyödään lukkarit lukkoon. Jokaisen toimenkuvaa yritetään hioa niin hyväksi kuin mahdollista.

HUOMENNA koulu sitten alkaa. Aloitamme koulun pihalla pienellä musiikkisessiolla.  Opebändissa tullevat soittamaan Risto (lead quitar), Martti (bass), Tuomo (drums), Kaija (violin) ja Katri (keyboards). Ohjelmassa on klo 9 reikä reikä kaksi kappaletta "Syksy alkaa" ja " Sanokaa te nyt" (Say Mama). Ja välissä on lyhyt rexin puheenvuoro. Sitten mennään luokittain jonoon, ja sitten se on menox.

Koulu alkaa klo 9 ja päättyy 12.45.  Mukaan huoltajien allekirjoittamat todistukset, reppu ja hyvää mieltä. Hilperon iltapäiväkerho starttaa heti ekana päivänä- ja lapset on haettava klo 17 mennessä

Terveisiä Tallinnasta

Sunnuntaiaamu hurahti eilistä matkaleffaa iMoviella leikatessa.

ILOISET terveiset 22:lta lopulta matkaan päässeeltä Auroran koulun henkilökunnan ryhmäytymis- risteilijältä!

Lauantaisen aamun pilvet ja ukkosen jymy jäivät Helsinkiin, ja Tallinna  otti meidät sopivan lämpöisesti vastaan. Paluumatkalla ilma oli kannella ihanan leppoisa.


Pakko kehua: M/S Nordlandian aamiainen ja päivällinen olivat mainioita ja pitivät nälän koko päivän.

UUDET opettajat oppivat meidän vanhojen nimet, ja me kaikki opimme uutta toisistamme. Tunnelma oli positiivinen iloinen, ja matka naurua täynnä.  Päivästä tuli toki pitkä aamukuudesta iltakymmeneen, mutta kyllä kannatti. Ja niin kuulin muittenkin mukana olleiden sanovan.

TÄNÄÄN  sunnuntaina  painun vielä iltapäivällä konttorille varmistamaan, että kaikki olisi  huomista suunnittelupäivää ajatellen mahdollisimman valmista.

Krääk: Monistuskone oli jumissa. Se ei tunnista A3-paperia, vaan väittää itsepäisesti, että paperi on loppu. Olkoon. Onneksi Riitta ja Johanna panevat huomenna mokoman kuriin.

Tuunasin lukkarit sellaiseen kuntoon, että ekan version kehtaa esittää opettajille. Kokosin Tuire-opettajamme upeista kuvista Tallinnasta kuvaesityksen. Vielä  täytyy hioa päivän keynote-esitykset kuntoon. Tästä se alkaa.

Koulutyön kesäkeskeytys on nyt hoidettu kanta

Lihava Martti.
Tiistaina, kun koulu
alkaa,  paikalle saa-
puu noin 95 % entisestä.

PÄIVÄT on nyt sitten luettu. Viimeinen kesäkeskeytyspäivä on käytetty. Muutama lisäpäivä ei olisi haitannut.

Huomenna melkoinen osa henkilökunta viettää lauantaipäivänsä yhteisessä ryhmäytymisseminaarissa Itämerellä. Tankkaamme hyvää henkeä seuraavaan lukuvuoteen.

AAMULLA minä, apulaisrehtori Ulla ja ruokapalveluisäntä Kai tapasimme iltapäivätoimintaa järjestävän Hilperon edustajat. Kävimme käytännön asioita läpi, jotta kaikki sujuu hyvin ekasta päivästä alkaen.

KLO 11.30 olin sitten Ylen parkkipaikalla, ja klo 13 takaisin autossa.  Iltapäivän ohjelmaan kuului vielä koulun esittely uudelle oppilaalle ja tämän äidille.

Vähän jäi asiat vaiheeseen. Sunnuntaina käyn vielä tuunassa lukkareita ja teen illalla diaesitykset valmiiksi. Koulusihteeri on jo monistanut opettajille ja avustajille kansiot. Ulla lupasi hoitaa pullat aamukahville.

TÄLLÄ, mitä on saatu aikaan mennään.

Huomenna puhumaan Yleen opettajien kadonneesta kunniasta...

ILTAPUHTEENA valmistauduin huomiseen Ylen radio1:n haastatteluun. Toimittaja Joel Helenius jututtaa  pe 13.8 klo 12.15-13 minua teemasta: "Opettajien ankarat oppivuodet. Mihin romahti ihanneammatin auktoriteetti ja arvostus?"

HYVÄ kysymys! Joel  ja minä kävimme samaa oppikoulua Tossussa 1960-1970-luvuilla. Hän oli pikkuveljeni Jonten luokkatovereita,  joten meillä on yhteistä  kokemustaustaa vanhasta autoritäärisestä opettajuudesta. Mutta siirtymää uuteen se jo oli verrattuna esim. oman äitini ikäluokan kokemuksiin oppikoulusta 1930-40-luvuilla. "Opettaja oli korkealla. Ei sille menty juttelemaan omia asioita."


HAASTATTELUA voi kuunnella joidenkin viikkojen ajan osoitteessa: http://areena.yle.fi/audio/1202456

Heleniuksen viikkottaisessa ohjelmassa pohditaan uutisten, tapahtumien, ihmisten ja ilmiöiden taustalla olevaa historiaa eettisestä näkökulmasta. Suora lähetys. Juttusarjan kotisivut löytyvät linkistä http://www.yle.fi/radio1/asia/joel_helenius/

Espoon rehtorit seminaarissa Meripuistossa

Hotelli Meripuisto sijaitsee
Espoonlahdessa. Tämä kuva
on lainassa hotellin sivuilta.

LUKUVUODEN avausseminaari pidetään tänä syksynä puitteiltaan modernissa Meripuistossa.  Paikalla ovat espoolaisrehtorit ja merkittävä osa suomenkielisen opetuksen tulosyksikön hallinnosta.

Seminaari alkaa klo 9 aamiaisella. Itse asiaan siirrytään klo 10. Päivä päättyy klo 15. Ja sitten itse kukin taitaa rientää vielä konttorilleen. Minä viiletän edestakas Vespalla.

Muistiossa alla  tärkeimmät asiat realiaikaisesti.


MUISTIO

Lukuvuoden aloitusseminaari 12.8.

Opetustoimenjohtajan puheenvuoro

Kävimme  hyväntuulisesti läpi meneillään olevia uudistuksia: Ops, Kelpo.... Henkilöstöä esiteltiin. Pakankylä on saanut vielä uuden va. rehtorin: Matti Jokelan. Talousasioita sivuttiin. Edessä on ehkä jonkin verran säästöjä. Investointiohjelmaan saattaa myös tulla muutoksia. Tuloksellisuuerä (0,7%) tulee jakoon. Rehtorit tekevät esitykset palkittavista.

Opetuspäällikkö Ilpo Salosen puheenvuoro

Kävimme läpi muuttunutta lainsäädäntöä, erityisesti kuinka oppilashuoltotyö ja salassapitosäädökset ovat muuttuneet. Uutta on vankka kirjaamisvelvoite. Välttämättömän siirrettävä tietoa on sitä, mikä autaa uutta koulua järjestämään riittävän tuen (Tapio Erma). "Minulla on tietoa, jota en voi kertoa".

Opetuspäällikkö avasi uutta opetusajattelua. Muutama sattuma:

• "Koulun tehtävä: Koulu tekee tiedosta ymmärrettävää. Koulu opettaa seulomaan, mikä on arvokasta." 
• Palautteen tehtävä: " ... auttaa   lasta ymmärtämään  omaa kehitystä ja ottamaan vastuuta sitä".

LOUNAAN jälkeen ohjelma jatkui.

Työsuojelupäällikkö Ovaskainen

Napakassa esityksessä todettiin, että vaara-uhkatilanmelomake uusitty. Keväällä ilmoitettuja uhkatilanteita koulun henkilökuntaa kohtaan oli 285! Rexien täytyy tehdä (vielä) työsuojelun toimintasuunnitelma. Hyvä uutinen oli, että räjähdysaineasiakirja ei ole enää rexien vastuulla.

Hallintopäällikkö Tapio Erma  jatkoi turvallisuusasioista. Monenlaisia papereita on tehtävä.


Kehittämisosaston puheenvuoro


Jonna Suometsä esitteli lyhyesti kriisitiedotuksen periaatteita. Juha Nurmi antoi lukuvuoden alkuun liittyviä ohjeita. Hän kertoi, että seuraavat kolme vuotta yläkoululaisten määrä laskee. Kuudesluokkalaisten ikäluokka on nyt kaikkein pienin. Alakouluissa oppilasmäärät kasvavat seuraavina vuosina. Hän kiinnitti huomiota seuraavaan: Espoossa on erityisoppilaista 2760. Se on uusi ennätys, 11.7 %. Kuinka monta oppilasta siirrettiin erityisopetuksesta yleisopetukseen:  23.

Elina Rönkkö: Opetussuunnitelmamuutoksen prosessi

Apulaisopetuspäällikkö kertoi aikataulusta, jolla opsit uusitaan. Kaksi alueseminaaria pidetään  keväällä 2011.   Kelpo-pilotit ja oppimiskeskukset järjestävät ohjelman viraston kanssa. Nämä koulut mallintavat opsia toiminnallisesti, ideoivat jne.

Suunnitteilla on Espoon Huhtimessut la 9.4.2011 Ruusutorpan koulula  teemalla  ”Espoossa me osaamme kasvattaa, oppia ja tukea.” Jokainen koulu toisi  sinne oman helmensä, jota haluaa esitellä. Muoto voi olla posteri,  workshop,  ständi. Ruusutorpan koululla. Lisäksi  tarjolla on alustuksia. Koska kouluja on paljon, paikalla ollaan kahdessa vuorossa: aamuvuoro 9-12  ja iltapäivä 12-15.

Marja-Liisa Heikkilä: Tuloksellisuuserä

Espoo tullee jakamaan sovitut 0,7 % palkkasummasta henkilkohtaisina lisinä. Kriteerien pitäisi valmistua viikolla 33. Rehtorit tekevät sitten pika-aikataululla esityksen. Tasaisen vauhdin taulukolla  0.7 % tarkoittaisi esim.  Aurorassa noin 8000 €! Koska sitä ei jaeta tasan kaikille, jotkut saavat ihan mukavan joulurahan.

Salanäytelmä opettajatyypeistä

TOSI kiva päivä. Työstimme Jokirannan Jukan kanssa henkilökunnan suunnittelupäivän kevennykseksi salanäytelmän meistä opettajista, nimellä "10 tyyppiä". Saimme tukevaa apua koululla piipahtaneilta maikoilta: Ismo, Osmo ja Tuire. Tanks.

Läpivetojen perusteella esitys kestää noin 20 minuuttia. Jos hyvin käy, siihen liittyy myös pieniä haitarijuttuja.

SALANÄYTELMÄN ensi-ilta on siis maanantaina, mutta tarkoitus on käyttää performancea myöhemminkin oppimiskeskus Auroran koulutustilaisuuksissa.

MUUTENKIN päivä oli  mainio. Lukkarinteko Kurrella alkoi, ja aika mukavasti. Budjettiepäselvyyksiin  tuli valoa. Rehtorijaosto kokoontui Omenassa ja kävi läpi edunvalvontatilannetta.

ILLALLA sain vielä auton katsastuksesta läpi. Yes. Taittaja lähetti  Luokanopettajan kolmos-numeron taiton tsekattavaksi. Kauniilta näyttää.

HYVÄLLÄ mielellä  kohta unten maille. Toivottavasti en näe painajaisunia Länsiväylässä ollessa viestistä. 

Hiat on kääritty ja töitä paiskottu

Isä ja poika? Ei vaan sama Martti
lomalla ja töissä. Työ tekee
ihmiselle hyvää :-)

TAKANA viimeisestä koulutyön keskeytysviikosta maanantai ja tiistai.  Töitä on riittänyt. Koulusihteeri on purkanut paketteja ja työstänyt laskuja. Minä olen niitä hyväksynyt. Opettajien kokouskansioihin on monistettu tärkeitä papereita.

Olin  yhteydessä uuteen iltapäivätoiminnan järjestäjään T:mi Hilperoon. Sovimme perjantaiksi tapaamisen. TIP:in korvaavaan kerhoon on ilmoittautunut lähes 80 lasta. Omistaja tuo mukanaan vastaavan ohjaajan: Samin  ja yhden ohjaajan. Meidän koulunkäyntiavustajistamme iltapäiväkerhossa jatkaa ymmärtääkseni seitsemän, joista kolme avustaa kehitysvammaisia lapsia.

SUURIMMAT väännöt olemme koulusihteerin kanssa käyneet budjetin kanssa. Kokonaisbudjetin juju on siinä, että jos lukuvuosien  vaihtuessa - keväältä- on jäänyt mm. palkkarahoja, niiden avulla voisi rahoittaa syksylle lisää oppitunteja. Palkalaskussa on kuitenkin  henkilöstövajetta, ja tiedot ennen muuta TIP-hankkeen osalta  eivät ole Auroran osalta lainkaan ajan tasalla.  Harmi. Harmi.  Mutta eiköhän tuo selviä.

LUKKARIEN pohjatyöt olivat tänä vuonna haastavat. Mutta kun käytettävissä oleviin tuntimääriin tuli integroitujen oppilaitten määrän kasvun varmistumisen vuoksi lisää liikkumatilaa, olo keveni kummasti. Tänään pääsen sitten illansuussa pudottelemaan tunteja Kurre-lukkariohjelmaan.

LIIKUNNAN ystäville iloisia  uutisia: koulun kentän pinta on uusittu ja lanattu. Hyvältä näyttää. Lisäksi: Luokanopettaja Raija Herralahan hankki koulullemme Sampo-pankin stipendin- ja sillä rahalla on ostettu  tosi kivoja liikuntavälineitä mm. minunkin lapsuudestani tuttuja puujalkoja.  Niistä  tulee  siestoille paljon iloa!

TÄNÄÄN JJ tulee koululle ja syöksymme tekemään salanäytelmää suunnittelupäiväksi.

KUTSUT suunnittelupäivään 16.8.2010  on  lähetetty. Ohjelma on seuraava:


Que Vadis- Aurora 2010-11
- Isoja ajatuksia ja Aivan arkisia asioita

Auroran koulun 53. "tuotantokauden" suunnittelupäivä

OHJELMA
8.30 Kahvia tarjolla
9.00 Suunnittelupäivän avaus. Tervetuloa. Uuden henkilökunnan esittäytyminen. Päivän rakenne ja tavoitteet.

9.20  SESSIO 1: "Aivan arkisia asioita"
mm.
- Opettajien ja luokkien työjärjestykset ja niiden jatkotyöstäminen
- Avustajien sijoittuminen luokkiin; Ohjeet avustajasta vastaavalle opettajalle Seuren suhteen.
- Vastuualueet- yhteisten töiden jakaminen fiksusti
- Tiimit ja johtoryhmän koostumus
- Tietoiskut uusista ohjeita ja määräyksistä
- Auroran omat "aakkoset": muistettava asiat, rutiinit, kummallisuude
- Lukuvuoden 2010-11 "must"-asiat ja edessä olevat konkreetit haasteet: Mm. turvallisuustehtävät* Tehostetun tuen tehtävät * Oppimiskeskuksen tehtävät * opetussuunnitelmatyö * EFQM-raportti*
- Toiminnan resurssit (tuntikehys, kerhotunnit, määrärahat)
- Ensimmäinen koulupäivä (avaus, oppilasmäärän tsekkaus, todistukset...)
- Kaksi ensimmäistä kouluviikkoa (aikataulut, taksivalvonnat)
- Kestävä työote, vastuullinen opettajuus
- jne.

Clipsejä, keskustelua ja ryhmätöitä

12.00- 12.45 Lounastauko.  Talo tarjoaa pizzaa /salaattia

12.45 "Suomalainen opettaja- elävä vahakabinetti 2010"

13.00  SESSIO II: "Isoja ajatuksia"
1. Perehdystystä ja yhteistä kertausta Auroran koulun taipalleelle Myllykylän kansakoulusta 1957 tähän päivään: Innovaatioita, rakennerakaisuja, vuosien kulutuksessa pysynyttä, kadonnutta ja  uutta.

Clipsejä, keskustelua ryhmissä

2. Virittäytymistä uusiutuvan opetussuunnitelman vaatimaan pedagogiseen ajatteluun, jonka avainkäsitteitä ovat:  pedagoginen hyvinvointi ja osaaminen, oppilaiden suuntautuminen tehtäviin tai niiden välttämiseen, opettajan vaikutus oppilaan  suuntautumiseen tehtäviin ja siihen vaikuttavaan motivaation ja  käsitykseen itsestään onnistujana. Opetuksen käsitteen laajentuminen ohjaukseen ja tuen organisointiin,  oppilaan oppimistila ja opiskelutila ja tuen erivahvuiset muodot

Clipsejä, keskustelua ja ryhmätöitä

15.00 Suunnittelupäivän päätös. Vedetään yhteen sovitut asiat.

Auroraan komea koulunkäyntiavustajakaarti

AURORAN koululle on myönnetty 186,5 avustuspalvelutuntia. Sen turvin olemme pystyneet palkkaamaan ensi lukuvuodeksi kahdeksan  koulunkäyntiavustajaa, joista Anne on palkattu juuri tänään.

• 4c (ryhmäintegraatioluokka): Maarit Hoffman ja Eeva Mikkonen
• 6a+6c (ryhmäintegraatioluokka): Leena Fyrqvist ja Margit Liipola
• Skidi- ja sinimix- joustava ryhmä: Pirjo Lilja
• Erityiseen tukeen oikeutettujen lasten avustajina: Anne Castren (uusi), Marjo Lehtinen ja Pekka Viinikka  

Tänään MTV3:n "Huomenta Suomessa" klo 7.50

OAJ:n uusi pj. Olli
Luukkainen. Ehkä yksi
parhaista kuvista Ollista on
tämä Iltalehden netti-
sivuilta lainattu.

LAURI KARHUVAARA (veikkaan) haastattelee OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaista  aamulla televisossa klo 7.50. Teemana ovat "Kodin ja koulun yhteiset pelisäännöt". Tärkeä teema.

OAJ avasi  pari päivää sitten lukukauden nostamalla esiin vakavia kodin  ja koulun yhteistyön ongelmia mm. opettajiin kohdistuvia kohtuuttomia odotuksia ja uhkauksia oikeudenkäynneillä.  (Osakiitos kärjistyksistä taitaa  kuulua toimittajille). Avausta seurasi melkomoinen keskustelu; kummat ovat mänttejä vanhemmat vai opettajat.

Mm. Suomen Vanhempainliitto oli hämmästynyt avauksesta, ja lähetti seuraavana päivänä  oman tiedotteensa. Siinä  opettajia oikeudella uhkaavia vanhempia yksittäistapauksina.

Eilen OAJ ja Suomen Vanhempainiliitto ovat pitäneet yhteistä palaveria, ja on jännä kuulla, millaisen muodon tärkeä yhteistyön kehittämisen teema on nyt saanut.



NAPAKKA haastattelu. Rakentavaa, positiivista puhetta kodin ja koulun yhteistyön tärkeydestä. Sekä siitä yhteistyötä joskus haavoittavasta tosiseikasta, että opettajan on kaikissa ratkaisuissaan ajateltava paitsi yhden oppilaan myös koko ryhmän etua. Ja ratkaisu on tehtävä heti. Erityisesti pidin Luukkaisen vastauksesta, että suhteessa lapsiin opettaja on liideri. Suhteessa vanhempiin yhteistyökumppani.  Ehkäpä tämä välillä rajulta tuntunut keskustelu "uusavuttomista" ja "opettajia oikeudella uhkaavista kohtuuttomista vanhemmista" tuottaa lopulta hyvää hedelmää?  Joka tapaksessa OAJ ja Suomen Vanhempainliitto ovat käynnistämässä yhteisten pelisääntöjen hiontaprosessin.

Olli Luukkaisen mukaan porukka aloittaa työn hyvässä hapessa.  Näin minäkin näen. 

Viimeinen koulutyön kesäkeskeytysviikko edessä

HUH! Mikä ukonilma alku-
illasta. Oikeasti jännitin,
 että Vespa-kaunottaren
 päälle kaatuu puita tms.

ALKAMASSA on viimeinen koulutyön kesäkeskeytysviikko. Kuten viime kesänäkin moni asia mm. lukkarit  on vielä " turvallisesti vaiheessa". Miltä viikon kalenteri näyttää?

Maanantai  9.8.


Koulusihteeri Riitta palaa töihin. Upeaa! Pääsemme tsekkaamaan palkkaraha-tilanteen, josko sieltä löytyisi hieman väljyyttä alkavaan syksyyn. Viikon kuluttua henkilökunnalla on lukuvuoden suunnittelupäivä, ja kutsut lähtevät  tänään emailissa. Uuden Tuire-opettajan pitäisi piipahtaa koululla. Illansuussa Luokanopettajan päiväkirjan tekijäryhmän työkokous Vantaalla.

Tiistai 10.8.


Aamupäivällä on  koulunkäyntiavustajan tehtävää hakeneiden haastatteluja. Mahdollisesti uusi iltapäivätoiminnan järjestäjä käy koululla sopimassa käytännön järjestelyistä. Iloinen uutinen oli, että hän on saanut ottaa  myös osa-aikaisia lapsia toimintaan. Ryhmässä on mukana yli 70 lasta!

Keskiviikko 11.8.


Valmistelemme JJ.n kanssa pientä esitystä suunnittelupäivää varten. Talonmies Kari tsekkaa, että kaikissa luokissa on riittävästi pulpetteja. Siihen hän tarvitsee minulta kartan.

Torstai 12.8.


Espoolaisrehtoreilla on lukuvuoden aloitusseminaari klo 8-16. Mukavaa nähdä kollegat ja esimiehiä. Tärkeää kuulla tuoreimmat ohjeet.

 Perjantai 13.8 . 


Taikauskoisille hankala päivä :-). Klo 11.30- 13 Ylessä radiohaastattelussa. Uusi oppilas tulee tutustumaan kouluunsa. Viimeinen työpäivä saada kaikki asiat valmiiksi henkilökunnan suunnittelupäivää varten. Onhan  smartboardien asennusaikatauluasia selvinnyt? Onhan Luokanopettaja-lehden taitto tsekattu ekan kerran?

Lauantai 14.8.

Auroran koulun henkilökunnan ryhmäytymisseminaari Tallinnaan. Jos kaikki menee hyvin, meitä on peräti 23 saanut seminaarin mahtumaan kesän viimeisen lomaviikonlopun ohjelmaansa.

Sunnuntai  15.8.

Happea :-)

Isä Salmela - ihminen ja koulunuudistaja

Salmela, Olli (2009). Isä Salmela.
Ihminen ja koulunuudistaja.
Helsinki: Okka

PROFESSORI Alfred Salmelan (1897-1979) pojanpoika Olli on kirjoittanut hänestä poikkeuksellisen elämäntarinan. Poikkeuksellisia ovat sekä Salmelan elämä että kirjan missio.


Vain harva saa niin elämässään yhtä  paljon aikaan.  Salmela johti suomalaista kansanopetusta vuosina 1937-1964, jolloin luotiin kaikki tärkeimmät koulujärjestelmämme peruspilarit. Hänen johdollaan toteutettiin monia merkittäviä uudistuksia, joilla tähdättiin sosiaaliseen (tasa-arvoiseen) kouluun: kouluruokailu, ilmaiset koulumatkat, koulukirjastot ja kouluterveydenhuolto. Salmelan luomuksina voidaan pitää kunnallista keskikoulua (1946) ja kansalaiskoulua (1957). Lisäksi Salmela kirjoitti oppikirjoja koululaisille, käsikirjoituksia kouluradioon, lakitekstejä kansanedustajille, käytännön laintulkintateoksia kansalle jne. Viimeiset  Salmelan ajamista uudistuksista mm. ammattikorkeakoulu-järjestelmä käynnistettiin 30 vuotta alkuperäisen idean esittämisen jälkeen.

Myös  Salmelan urapolku  oli poikkeuksellinen. Rutiköyhän perheen huippulahjakas poika. Kävi kiertokoulun 12 kertaa. Suoritti keskikoulun ja opettajaseminaarin vuodessa. Sai niin hyvät paperit, ettei kukaan uskaltanut palkata häntä vakituiseksi kansakoulunopettajaksi. Nimitettiin nuorimpana koskaan kouluneuvoksen virkaan. Vaikutti suomalaisessa kouluhallinnossa pidempään kuin kukaan muu. Lukuisa joukko komiteajäsenyyksiä. Eläkkeelle jäätäessä professorin arvonimi.

Salmelan koulupedagogiikka 

Alfred Salmela. Kuva
 lainassa
Wikipediasta.

KIRJAN ehdottomia  ansioita on Salmelan kansanopetusta koskevan koulupedagogiikan avaaminen. Kaikilla lapsilla tuli Salmelan mielestä olla samanlainen mahdollisuus koulunkäyntiin riippumatta vanhempien varallisuudesta, yhteiskunnallisesta asemasta tai asuinpaikasta. Opetuksen lähtökohtana tuli olla mielenkiinnon herääminen, pakottomuus ja mieluisuus. Koulun tehtävä oli herättää lapsen harrastus oppiaineeseen.

Salmelalla itsellään oli kokemuksia huonosta opetuksesta.  Opetuksen tuli olla elämänläheistä. Hänestä hyvien oppimistulosten edellytys on, että koulussa viihdytään, mikä puolestaan vaatii, sitä, että kaikille oppilaille taataan onnistumisen kokemuksia. 

Liian teoreettinen peruskoulu ei ottanut Salmelan  mielestä riittävästi huomioon oppilaiden  erilaisuutta. Hän pelkäsi, että peruskoulusta muodostuisi osalle lapsista uusi lukkarinkoulu. Jos lapsi ei saa onnistumisen kokemuksia, koulunkäynnistä tulee pakkopullaa.

Peruskouluun jäi hänestä liian vähän valinnaisuutta.  Salmela vastusti ajatusta ”kaikki oppivat kaiken”;  jossa opetus on loogisesti mukautettava hitampien tahtiin. Hänestä  opetuksen tuli  olla tarkoituksenmukaista suhteessa lapsen kykyihin ja taipumuksiin. Kun tuntee hänen taustaansa, ymmärtää hänen huolensa syrjäseuduilta kotoisin olevista lahjakkaista oppilaista. Hän kannatti tasa-arvoa, sosiaalista koulua, mutta käytännön realiteetit tuli ottaa huomioon. 

Salmela ei kannattanut rinnakkaiskoulujärjestelmää vaan linjajakoista yhtenäiskoulua, jossa 

linjajakoisuus alkaisi seitsemänneltä  luokalta.  Linjajakoinen koulu palvelisi sekä yksilön että yhteiskunnan tarpeita (kaikkien resurssien tehokas käyttö); se antaisi lapselle mahdollisuuden erikoistua kullekin parhaiten sopivaan alaan. Jatko-opintokelpoisuus lukioon  olisi siinä taattu  myös kansalaiskoululinjan valinneilla lukioon. 

Pojanpoika kirjoittajana

Olli Salmela ei ole kasvatustietelijä eikä historioitsija. Hän on tekniikan alan dosentti. Se ei ole ihan tavallinen  tausta elämänkertagenressä. Kirjoittaja on kuitenkin paneutunut perinpohjin tehtävään ja kirjoittanut teoksen "parhaan tietonsa mukaan".  Hänellä on ollut käytössään isoisänsä arkisto. Hän on lukenut kunnioitettavan määrän lähdeteoksia. Lisäksi hän on haastatellut merkittäviä isoisänsä tunteneita vaikuttajia.

Kirjoja voidaan kirjoittaa monesta syystä. Olli Salmelan missio: maineenpuhdistus tuntuu ihan hyvältä, varsinkin kun se sanotaan ääneen. Missä se maine sitten meni? Alfred  Salmela uskoi omiin ideohinsa ja ajoi niitä sinnikkäästi  tarvittaessa vaikka ohi esimiestensä mielipiteen. Hän kävi sissisotaa peruskoulua vastaan, joka tuhosi hänen elämäntyönsä: kunnallisen keskikoulun ja kansalaiskoulun ja tukki tiet  hänen oman unelmansa: linjajakoisen yhtenäiskoulun toteutumiselta. Hän nousi Kekkosta vastaan.

Sen osoittaminen, oliko isoisä oikeassa vai väärässä, ei ehkä ole helppoa eikä taida vallan kauheasti kiinnosta nykypolvea. Olli Salmela tekee parhaansa osoittaakseen, että linjajakoinen yhtenäiskoulu olisi ollut parempi. Näyttöä on tosi vaikea koota.  Mutta onko sillä lopultakaan merkitystä? Tänään peruskoulu on kansainvälisen palvonnan kohde - mutta samalla meillä on valtavasti työtä oppilaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Ehkä Alfred Salmela oli yhtä aikaa oikeassa ja väärässä? Monet Salmelan pedagogiset ajatukset ovat tänään ajankohtaisempia kuin koskaan.

Alfred Salmela oli menneiden aikojen hallintomies, jonka auktoriteetti perustui syvään asiantuntemukseen ja valtavaan ahkeruuteen. Teos osoittaa, kuinka taitava hän tehtävässä oli ja samalla - kuinka vaikea hänen oli hyväksyä sitä 1960-luvun suurta muutosta, että puolueet ottivat koulutuspolitiikan ohjakset käsiinsä. Salmela valitsi jo virassa toimiessaan, mutta myös sen jälkeen,  virallisen  koulutuspolitiikan ja  peruskoulun kriitikon roolin. On inhimillisesti koskettavaa, kuinka vaikeaa se valtaan tottuneelle on. Mutta eihän se reilua ole.

OKKA-SÄÄTIÖ ansaitsee onnittelut tämän teoksen kustantamisesta.

Raju mullistusehdotus kouluihin?

Professori Jouni Välijärvi johtaa
Jyväskylässä Koulutuksen tutkimuslaitosta.
Kuva on lainassa laitoksen nettisivuilta.

JOUNI VÄLIJÄRVI sen teki. Heitti  Jyväskylän kasvatuksen ja opetuksen  kongressin paneelissa "Kuinka saadaan vastedes kaikki oppilaat pysymään kärryillä?" viime torstaina oikein rajun muutosaloitteen lasten ja nuorten tulevaisuuden varmistamiseksi. Paneelipuheenvuoro ylitti mm. Hesarin uutiskynnyksen. Muiden paneelissa olleiden näkemyksista ei juuri kerrottu.

Mitä Välijärvi tuli sanoneeksi?

1. Vahvan, hyvän itsetunnon omaavan, ammattitaitoisen nuoren aikuisen tukena on oikein rakennettu yksilöllinen ja yhteisöllinen koulujärjestelmä. 
2. Tällä hetkellä tutkimustiedon käyttö hallinnon päätöksenteossa on vielä vähäistä. Päätöksentekoon mukaan tarvitaan tutkittua tietoa ja selkeää ja konkreettista yhteistyötä ja vuoropuhelua hallinnon ja tutkimuksen välillä.
3. Tulevaisuuden kasvatus ja opetus edellyttävät toimintakulttuurin muutoksia ja rakentuvat entistä enemmän yhdessä tekemiselle. 
4. Koulun   toimintamalleja ja yhteistyörakenteita on kehitettävä. Perinteiset toimintamallit ja pedagogiset käytänteet ovat uudelleen arvioinnin kohteena.  
5. Onko tuntirakenteeseen ja 45 minuuttiin sidottu oppitunti tulevaisuutta? 
6. Voisiko peruskoulu kestää  8-10 vuotta, joka antaisi mahdollisuuksia erilaisille oppilaille ja oppimistavoille?
7. Oppiladen syrjäytymisen estäminen ja hyvinvointi ovat tärkeitä. 
8. Onko koulun tavoitteissa onnistumista mm. hyvinvointia mahdollista mitata? Kouluissa tarvitaan monenlaisia mittareita.
9.  On nähtävä koulun tekemä ennaltaehkäisevän työn merkitys ja hinta tulevaisuudessa. Tämä näkökulma ei saa unohtua myöskään resursseja ohjattaessa.
10. Hallituksen tehtävä ei ole päättää oppiaineista. Ei ole nykyaikaa, että eduskunnassa, hallituksessa ja keskushallinnossa päätetään aina kymmeneksi vuodeksi eteenpäin pilkuntarkasti, mitä oppiaineita ja kuinka monta tuntia niitä pitää opettaa. Niiden tulisi tyytyä luomaan suuria koulutuksen linjauksia ja jättää tarkempi opetuksen sisältöjen määrittely koulujen tehtäväksi. "En minä kokonaan halua eroon oppiaineista, mutta valtakunnan tasolla pitäisi tyytyä määrittelemään vain isommat blokit tai tiedonalueet kuten kieliaineet, katsomusaineet ja luonnontieteet. Niiden sisällä kouluilla tulisi olla vapaammat kädet päättää sisällöistä", lukee Hesarissa.
11. Tiukka oppiainejako tarkasti määriteltyine sisältöineen synnyttää turhaa kilpailua oppiaineiden kesken ja vaatimuksia yhä uusista aineista, mikä lisää opetuksen pirstaleisuutta.
12. Tiukka oppiainejako on myös esteenä yksilölliselle opetukselle.
13. Muutenkin sisältöjen opettelu korostuu  liikaa koulussa.  Tärkeää olisi oppia myös osallistumista ja vaikuttamista päätöksentekoon, samoin sosiaalisia taitoja.

MITÄ näistä ajattelisi? Olen paljossa  samaa mieltä.  Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys tasapainoon.  Oppilailla tulee olla mahdollisuuksia yksilöllisiin ratkaisuihin. Espoossa Meriusvan koulussa  toimi vuosiluokkiin sitomaton alkuopetus hienosti. Eikö olisi järkevää kokeilla samaa esim.  7-9-luokilla, jossa murrosikä runtelee opetusta. Nopeammin älynsä takaisin saavien tyttöjen opiskelulle tulisi motivoivia mahdollisuuksia. Joihinkin poikiinkin sen ymmärtäminen, että omalla sitoutumisella opintoihin vaikuttaa faktisesti tulevaisuuteensa, voisi vaikuttaa hyvin positiivisesti.

Opetusmenetelmien on muututtava yhteistoiminnalliseen suuntaan. Meidän on laajennettava erilaisia tapoja oppia (ja antaa näyttö).

8-10-vuotinen peruskoulu tarkoittaa tietyssä mielessä paluuta 90-luvun koulutuspoliittiseen ajatteluun, johon kuului hidastus- ja nopeutuskaistoja.  Mutta kyllä sitä kannattaa maistella.

VÄLIJÄRVEN idea koulu- ja kuntakohtaisista oppiaineiden auvoisuudesta aukeaa ainakin näkökulmasta. jossa tunnistetaan sisältöjen (läpikäymisen) tyrannia ja nostetaan opetuksen keskiöön osaaminen. Opetustapahtumat tulisi pikemminkin suunnata niin että lähtökohtana ovat valitut osaamistavoitteet. Sen jälkeen valitaan menetelmät. Ja sitten katsotaan sisällöt. Tämähän on se kanadalainen malli. 45 minuutin opetusyksikkö on esim. Aurotassa ollut jo vuodesta 19 alkaen vain laskennallinen.

Lämpimästi kannatan ajatusta että koulussa on tilaa ja aikaa muullekin kuin sisältöjen opettelulle. Työstän juuri omaa päätäni siihen suuntaan, että opetuksella on kaksi tärkeää tulosaluetta; osaaminen ja  pedagoginen (opetuksesta johtuva) hyvinvointi.

Välijärvi näkee ihan oikein ongelmat, jotka johtuvat tuntijakokinoista. Mutta minä en näe valtakunnallisille oppiaineille realistista vaihtoehtoa moneen vuoteen. Meidän olisi kai käytännössä luovuttava kokonaan aineenopettajajärjestelmästä ja aineenopettajakoulutuksesta? Niinikään olisi kai mahdotonta organisoida oppikirjatuotantoa tilanteessa, jossa eri kunnissa olisi tykkänään erilaiset aineet.

Entä tarvitaanko valtakunnallista tuntijakoa? Nyt meillä on järjestelmä, jossa on valtakunnallinen minimi ja sen päälle kunnat voivat luodaa omaa leimaa. Ehkä kuntien liikkumavaraa kannattaisi lisätä.

HYVÄ puheenvuoto. Jos kiinnostaa tästä linkistä pääsee vantaalaisen luokanopettajan Kai-Ari Lundellin blogiin, jossa Välijärven ehdotus saa kovaa kyytiä.

87 % suomalaisista luottaa opettajiin

Valitut Palat on maailman myydyin aikakauslehti.
Kuva lainattu netistä.

JOSTAIN nostalgisesta syystä tilasin pari vuotta sitten Valitut Palat. Valitettavasti pääosa lehden numeroista on edelleen muovipussissaan.

Oma vika. Elokuun lehden avasin, ja siinä oli mielenkiintoinen tutkimus. Valitut Palat oli kysellyt yli 32 000:lta eurooppalaiselta, mihin ammatteihin he luottavat.

Suomalaisen aineiston (yli 1300 vastaajaa) kärjessä oli jännä ammattien kimppu:

• lentäjät (95%)
• palomiehet (94%)
• apteekkarit  ja sairaanhoitajat (93%)
• poliisit (92%)
• lääkärit (91%)
• opettajat (87%)

Kuusi seitsemästä on ammatteja, joissa on kyse osaamisesta, jolla pelastetaan henkiä. On äärimmäisen upeaa, että opettajan ammatti on heti seuraavana. 

KEIHIN luotetaan vähiten?

• poliitikot (10%)
• autonmyyjät (19%)
• toimittajat ja sijoitusneuvojat (26%)
• ammattijalkapalloilijat (28%)
• ay-johtajat (34%)

Niinpä. Jos jonkun ammattiryhmän kannattaisi mennä peilin eteen, niin  toimittajien!

OPETTAJA kasvattaa toisten lapsia. Luottamus on työssä onnistumisen ehdoton edellytys. Upeaa, että sitä on.

Uusia rehtoreita ja vanhoja tuttuja uusilla paikoilla

KOULUN alkaessa, monissa paikossa  (Espoossa noin 10 %:ssa) onkin vaihtunut  joko tilapäisesti tai pysyvästi "laivan kippari".  Luulen, että lista on tällainen. Hienoa, että haastavaan tehtävään on Espoossa tulijoita.

•  Espoonlahden koulu, va. Jukka Penttinen
•  Hansakallion koulu, va. Jarmo Jääskeläinen
• Viherlaakson koulu, vs.  Aarne Krogerus
• Matinkylän koulu, vs. Elena Savolainen
• Jousenkaaren koulu, vs. Päivi Harjula
• Tapiolan koulu, Heikki Pihkala
•  Espoon yhteislyseon lukio, vs. Saila Posti-Lindström
• Tapiolan lukio, Antti Ylimäki ( palaa riviin, kiva)
•  Espoon aikuislukio, va. Matti Kauppila.

Voiko lapsen motivaatioon vaikuttaa?

Psykologian tohtori Kaisa
Aunola. Kuva lainattu
VihreänLangan sivuilta.

MUUTEN vallan upean bloggerin pieni kiusallinen ominaisuus on, että kun joku kommentoi kirjoitusta (jonka blogin pitäjä hyväksyy), ei näy mihin lastuun (kirjoitukseen) kommentti liittyy. Kun lastuja on satoja, ei  aina ehdi selata niitä kaikkia läpi.

Niinpä vastaan yhteen hyvään kommenttiin tässä. Kommentoija oli sitä mieltä, että lasten motivaatioon ei voi enää (juurikaan) vaikuttaa koulussa, koska se syntyy jo varhaislapsuudessa kotona.

MONI ajattelee ehkä  samalla tavalla. Jyväskylän  kongressissa seurasin Kaisa Aunolan luentoa, ja hänen huippuyksiköksi arvioiti oppimista tutkiva  laitoksensa on tuottanut empiiristä aineistoa juuri koulun mahdollisuuksista vaikuttaa. Ja tulokset ovat tosi kiinnostavat.

JUTUN juoni meni about näin. Opetuksessa lapsi joko suuntautuu tehtävään tai sen välttämiseen. Tehtävään suuntautunut opiskelee. Tehtävän välttämiseen suuntautunut häslää. Tällä suuntautumisella on tilastollinen yhteys tuloksiin. Suuntautumiseen taas vaikuttaa lapsen käsitys itsestä (kuinka kyvykäs olen? tahdonko tuota?).  Tuo käsitys syntyy kokemuksista: onnistunko vai  epäonnistunko. Juuri tähän kokemukseen opettaja voi vaikuttaa- ja sitä kautta motivaatioon.

Aunola käytti teoreettisena taustanaan Ed. Ryanin ja R. Decin klassista tarveteoriaa. Olen oppinut sen seuraavassa  muodossa. Ihmistä motivoi 1. pätevyys, hallinta 2. autonomia 3. itselle tärkeiden huomio. Aunola käytti vähän toisia termejä.

Miten opettaja voisi lisätä oppilaan motivaatiota käydä koulua ja tehdä koulutöitä? Tiivistin Aunolan antia omiin ajatusaihelmiini:

• optimoidaan tavoitetaso (ei liian vaikeita, ei liian helppoja). Tuotetaan kokemuksia pätevyydestä. "Minä osaan!"
• otetaan lapset mukaan suunnittelemaan arkea ja opetusta.  Annetaan lastenkin päättää. "Minä vaikutan".
• annetaan kannustavaa palautetta (toruminen lisää kielteisiä tunteita). Kiitetään - ei tuloksesta- vaan itseohjautuvuudesta. "Minä olen arvokas".

LUENNON jälkeen oli pakko naputella lisää viisautta omaan "oppilaan oppimistila.."-diapakettiin.

Lyhyt yöuni painaa

Kansainvälisen kouluverkoston  tunnuskuva heidän nettisivuiltaan.

AAMULLA sitä heräsi muka virkeänä. Viimeistelin päivän dioja. Klo 10 minulla oli tapaaminen koululla uuden oppilaan äidin kanssa. Lomakkeet täytettiin, ja toinenkin viides luokka sai uuden pojan.
Selvittelin uusien Smartboardien asennusaikatauluja - mutta kukaan ei tunnu tietävän. Nyt uhkaa käydä niin, että talomme virallinen kunnantason TVT-kouluttaja opettaisi luokassa, jossa Smarttia ei ole. Ei hyvä.

Interskola-conferens 5.8.2010

Minulla on ilo osallistua iltapäivän aluksi  kansainväliseen koulualan konferenssiin Tuusulassa, Aino-salissa. Pidin hieman yli 30 minuutin alustuksen  taidekasvatuksesta suomalaiskouluissa, oman koulumme 21 vuoden kokemusten  valossa. Täälläkin ihmiset olivat oikein ystävällisiä.

Piipahdin vielä koululla. Hiljaista ja tyhjää. Siirryin tekemään töitä himaan.

 

Jyväskylässä

TÄÄLLÄ ollaan, Jyväskylän asemalla. Bussikyyti Tampereelle lähtee ehkä klo 19.22. Myrsky on katkonut Tampereen ja Jyväskylän välisen yhteyden.

Aamuherätys aikaisin klo 5.05. Taksilla juna-asemalle, ja sitten Pendoliinon kyytiin. Matka päättyi Tampereelle. Parin tunnin odotus, sitten bussiin ja sitteen taas Jämsästä junaan. Perillä vasta klo 12. Espoon iTunes-kelpo-diaesitys siirrettiin toiseen koneeseen ja  huomiselle.

Lounaalle ehdittiin. OK. Melkoisesti tuttuja tällä, ja paljon iloisia ihmisiä. Espoosta mm. matkatoverini Toivosen Kaisu, Aarnivalkean ja Meriusvan porukkaa. Porvoosta, Lappeenrannasta ja Tampereelta niinikään.

Klo 13 alkaen luentoja. Kaikilla sama viesti: erityisoppilaan erityisyys ei ole muuta kuin erityinen tarve saada  olla toisten kanssa. Hoito ja tuki pitää saada lapsen  arkeen. Moniammatillisuus. Leimojen välttäminen. Ylisukupolvinen syrjäytyminen on katkaistava.

Oppimisen ongelmat eivät niinkään ole neurologisia. Ne ovat motivaation ongelmia. Lasta on tuettava yrittämään ja ponnistelemaan. Oppilaan itsetunto ja käsitys itsestä oppijana vaikuttaa hänen  ponnisteluunsa ja sitä kautta  suoraan tuloksiin. Opettaja voi vaikuttaa kumpaakin. Evidence based results.

Klo 16.15–17.30  Olis sitten oma vuoroni. Vedin keskusteluluennon teemasta "Oppilaan oppimistilan idea ja  opetuksen käsitteen laajentaminen".  Vaikka kello oli paljon, jaksoimme sekä minä että porukka. Alku oli hankala. Olin ottanut mukaan väärän Macin adapterin. Mrrr. 

TULLEE pitkä päivä.

TÄYDENNYS. Kello on nyt 23.30. Juna on nyt Riihimäellä. Hesassa puolen yön aikaan, ja sitten taksilla kotiin.

Rexi lähtee lomalle!

Koulun kenttää tuunataan. Talonmies-Kari oli lähettänyt puisto-
puolelle  viestin, että  verkkoaidat ovat rikki. Kuntoon tulivat.

JOHAN tässä töissä onkin oltu viikko ja kaksi päivää. Eikun taas lomalle!

Vietän huomenna keski- viikkona vuosilomapäivää Jyväskylässä kasvatusalan kesäkongressissa. Herätys puoli kuuden aikaan jne. Kotiin junalla ennen puoltayötä. Töihin taas torstaina.

VIIKKO on alkanut oikein mukavasti. Kivaa, kun ihmiset soittelevat mm. Ulla H., Jukka S., Sari K... Ylestäkin soitti peräti kaksi toimittajaa. Toinen oli tuttu ja sitkeä, ja sai minut lupautumaan perjantaina 13.8. studiovieraaksi pohtimaan opettajamuistoja.

Avustaja-asiat ovat vieneet aikaa. Löysin resurssikaavasta virheen, ja saimme 20 tuntia lisää. Hyvä. Pääosa avustajistamme on vakituisia, mutta saamme palkata vielä kaksi avustajaa Seuren kautta. Kiinnostuneet, ottamaan  yhteyttä Seuren  keikkanetin kautta.

Koulunkäyntiavustajan tehtävä 1

Koulunkäyntiavustusta 26 tuntia viikossa ryhmäintegraatioluokassa (6a-c) 16.8.2010- 3.6.2011. Työajat määräytyvät luokan työjärjestyksen mukaan. Koululounas. Seuren työsuhde-etuina 10 €:n matkaseteli/kk ja laajennettu työterveyshuolto. Avustajilla ei ole töitä koulun lomien aikana.

Koulunkäyntiavustajan tehtävä 2   

Koulunkäyntiavustusta 20 tuntia viikossa 16.8.2010- 3.6.2011. Pääosa tunneista 1-luokalla. Työajat määräytyvät luokan työjärjestyksen mukaan. Koululounas. Seuren työsuhde-etuina 10 €:n matkaseteli/kk ja laajennettu työterveyshuolto. Avustajilla ei ole töitä koulun lomien aikana.

TÄNÄÄN koululla kävi kaksikin äitiä poikineen etsimässä koulupaikkaa. Toinen tulee meille ainakin,  viidennelle luokalle. Mukavaa.

ILTAPÄIVÄKAHVILLA istuin kollegan kanssa Bembölen kahvituvalla. Vanha mentori sai ihailla nuoren rehtorin työotetta.

Lukkarien pohjatyöt jäävät nyt vähän vaiheeseen, mutta kyllä kesää vielä riittää, eikö? Nyt hiomaan huomista luentoa.

LÄHETIN tänään "Sata sanaa kasvatuksesta"-teoksen oikeakielisyyden osalta tarkastetun tekstin kommentit kustantajalle. Huikea tunne. Kirja tulee vielä kerran kuitattavaksi, kun taittaja on tehnyt työnsä. Ja syyskuussa on  sitten Big Bang.

Tietokirjojen elinkaari on tosi lyhyt. Hain tänään postista laatikollisen vuonna 2008 ilmestynyttä "Sata sanaa opetuksesta"- kirjaa. En edes kehtaa sanoa, millä hinnalla tekijä sai 20 kappaletta :-)

Ähkyyn asti faktoja perheestä

Utrio, K. (1998). Perhekirja.
Eurooppalaisen perheen historia.
Helsinki: Tammi.

HIENO, häkellyttävä teos. Miten naivi oma käsitys perheestä onkaan  ollut! Se, että modernin perhe, johon kuuluu isä ja äiti ja heidän lapsensa olisi jotenkin ollut ikuinen ja "normaali". Höpsis. Ihmiset ovat  eläneet hyvin monella lailla toisiinsa liittyen. Eri lailla eri säädyissä, eri aikoina, eri puolilla maailmaa.

Voiko perhettä määritellä?

Yritin kirjan pohjalta: Perhe = Yhdessä elävä ja toisistaan turvaa saava,  paikallaan (kodissa) asuva tai liikkuva yhteisö, jonka ytimeen kuuluvat voivat vaihtua  joko kuoleman tai yhteisöstä irtautumisen vuoksi. Perheen ytimen muodostaa pariskunta, jolla on keskinäinen sukupuolielämä, josta syntyi (tai on tarkoitus syntyä) lapsia.

Perheen piirteet 

Yritin koota teoksesta piirteitä, joilla (toki monenlaiset) perheet  voitaisiin tunnistaa muista tavoista elää.  Ensin kysyin kirjalta: mikä on perheen vastakohta. Kuulin, että kirja vastasi: yksin  eläminen. Yksineläminen ei suinkaan ole ollut mitenkään harvinaista. Itseasiassa  se oli suuren osa kohtalo: munkkien, nunnien, muiden kuin esikoisten, oppipoikien, kisällien....

Yritin myös koota kirjasta perheelle tyypillisiä piirteitä. Tein seuraavan listan. Eri säädyissä, eri aikoina ja eri puolilla maailmaa, niistä toteutui yksi tai useampia.

• pariskunta: mies ja nainen, jotka sitoutuvat (lupaus) toisiina (ja tekemään lasta)
• yhteiselämä  (silti miehet ja naiset viettivät paljon aikaa erikseen mm. työt; miehellä ulkopuolinen maailma, naisella sisäpuolinen, kodin piiri)
• tunteellinen tyydytys (varsin nuori ilmiö); rakkauden tarve (alemmissa säädyissä toki; ylemmissä rakastajat, intohimo oli  syntiä); kiintymyssuhde (hitaasti kasvava ystävyys ja kiintymys vs. intohimoinen rakkaus)
• sukupuolisuhde  miehen ja naisen välillä
• miehellä velvollisuus elättää,  valta ja omaisuus; miehellä keskiajalla ja uuden ajan alussa kotikurioikeus
• muillla (vaimolla, lapsilla, palvelijoilla) velvollisuus totella; lasten kuuliaisuus oli osa maailmanjärjestystä. 
• miehen ja naisen kumppanuus
• yhteiset lapset ja vastuu heistä ja heidän kasvatuksestaa.
• yhdessä elämiseen kuuluu yhteinen vastuu omaisuudesta, toimeentulosta ja elossa pysymisestä,
• yhteinen nimi
• yhteinen asumus/asunto, koti, yhdessä asuminen: turvallisuus, suoja.

Tunnusmerkit ovat hyvin  ongelmallisia, koska ne eivät toteutuneet yhtä aikaa. Esim.

• Yhdessä asuminen/eläminen. Esim keskiajalla oli hyvin tavallista  antaa lapset toisten kasvatettavaksi muualle; Aatelispojat aseenkantajiksi,  kaupunkilaiset oppipojiksi.
• Omat lapset: keskiajalla oli tavallista ottaa vieraita lapsia kasvatettaviksi.
• Perheessä asui muitakin kuin sukulaisia, mm. palvelusväkeä.
• Kirkko suhtautui hyvin kielteisesti ja rajoittavasti sukupuolielämään
  

Voisiko erilaisissa perhemuodoisssa  nähdä jonkinlaisen kehityskaareen? Kirjaa lukemalla itse jäsensin seuraavat perheen kehitysen vaiheet:

1. Vanhin perhemalli. Heimo-klaani-sukuvaihe. Yhteiselämää (ei yksityiselämää).  Perhe tiivis osa sukua. Suku valitsi puolison.  Lapset omaisuutta, työvoimaa ja kauppatavaraa.   
2. Traditionaalinen perhe. Pariskunta ja lapset. Lapsia paljon, monenikäisiä. Monimutkaiset sukulaisuussuhteet (sinun, minun, meidän  ja heidän (kuolleiden puolisojen). Perheen olemassaolon aikana kaikki sen jäsenet saattoivat vaihtua. Lapsia kuoli, annettiin ja lähetettiiin ja lähti pois. Perhettä yhdisti yhteinen työ. Lapset olivat työvoimaa.  Miehellä oli kuritusoikeus. Vanka uskonnollinen tehtävä.
3. Moderni ydinperhe: Modernin perheen (isä, äiti ja yhteiset lapset) alkuaihiona voidaan pitää mm.  Rooman veteraanilegionaalisten perheitä, 1500-luvulla protestanttista  pappiusperhettä (esim Martti Lurher), talonpoikaisperheitä, 1700-luvun hollantilainen porvarisperhe (kodin kotoisuus mm.).  Modernin perheen tunnuspiirteitä ovat pieni koko, tunnesuhteet ja  puolisoitten välinen romanttinen ja seksuaalinen rakkaus, jopa intohimo (paitsi ns. viktoriaanisessa perheessä). Lapset eivät ole enää omaisuutta tai työvoimaa. Mies ja nainen olivat kumppaneita. Perhe eli yksityistä elämää. Mutta samalla perhe oli kansakunnan keskeinen tukipilari.
4. Perhe nyt. Monimuotoinen: yksinhuoltaja, adoptioperhe, lapseton perhe, kaksikeskusperhe. Perheen jäseniä yhdistää huolenpito, kiintymys, läheisyys. Talous yhteinen. Ei enää tuotantotehtävää. Ei enää koulutustehtävää. Ei enää uskonnollista tehtävää. Ei vastuuta terveydenhoidosta. Aikuisten kesken sukupuolielämä. Lapset voivat kuulua kahteenkin perheeseen. 

Entä mitä koti on?

NAUTIN myös kovasti kirjan kohdista, joissa pohdittiin kotia. Utrion mukaan koti tarkoittaa asuntoa ja ihmisiä, jotka asuvat siellä. Kotiin kuuluivat mm. alivuokralaiset-  jopa työläisasunnoissa. Asuntona koti oli suoja säitä, petoja ja vihollisia vastaan. Se oli myös tila, jossa voi elää yksityiselämää ja viihtyä.
Näin ymmärretty koti syntyi Hollannissa 1600-luvulla.

SUOSITTELEN.

Mökillä. Yes!

TERVEISIÄ Padasjoelta. Kyllä mökkireissut voivat sujua helposti. Hyvät tiet. Sopivat nopeusrajoitukset.
Alle kahdessa tunnissa pääsee ihanaan suomalaiseen kesämaisemaan.

Viileähkö keli, mutta lämmin vastaanotto. Kuumat löylyt ja jääkylmä vesi. Hyvää ruokaa. Ei ihminen onneensa tarvitse montaa ystävää. Mutta niistä kannattaa pitää huolta.