Viikon varrelta

MAANANTAI JA JUHLAKAUDEN ORGANISOINTIA


KUVA: Paitamylly suunnittelimeille konserttipaidan.

Viikko alkoi juhlakauden kuumeisella organisoinnilla. Kuumeisella siksikin, että opettajia tippui pitkin viikkoa rivistä. Ja kun apulaisrexikin jäi kuvioista pois, sitä sai harjoitella uudelleen mm. sijaisten rekrytointia opttajille.


TIISTAI JA PUHELUITA VETERAANEILLE

Tiistaina osallistuimme ideagenerattori Pekka Leinosen puhelinkampanjaan, jossa lapset soittivat sotaveteraaneille. Simixin upea kuoro ja bändi lähettivät heille myös musiikkiterveiset.

KUVA: Kopio Ilta-Lehdestä.

Sitten kaksi tavoitevarttia ja oppilashuoltoryhmän pikakokous. Illalla hain Santun lentokentältä. Nuori karpaasi oli seikkaillut kolme kuukautta Aasiassa.


SUOMI 90 VUOTTA

Kaikissa Suomen kouluissa julhittiin Suomea. Meillä juhlinta alkoi salissa tyylikkäällä musiikkihetkellä, jonka yhteydessä jaettiin Kulttuurisiestan kunniakirjat.


KUVA: Opettajien orkesteri säesti komeat juhlalaulut.

Kaikilla aikuisilla oli ykköset päällä kunniamerkkeineen. Sitten siiryttiin kouluravintolaan, johon oli loihdittu maittava itsenäisyyslounas, joka nautittiin kauniisti koristelussa tilassa etiketistä tyylillä kiinni pitäen.5-6-luokkalaiset olivat lumoavia tarjoilijoita, ja 5-6-tiimin opettajat hienoja isäntiä ja emäntiä. Juhlaan kuului luonnollisesti musiikkiesityksiä.


TORSTAI olikin oikea itsenäisyyspäivä ja vapaapäivä. Ilma oli ruma, ja aika kului macin kanssa. 100 sanaa opetuksesta- kirjan käsikirjoitus oli saatava valmiiksi. Ja saatiinkin. Illalla miljoonien suomalaisten tapaan kynttilät palamaan ja töllön äären.


PERJANTAINA: KOLME ELVISTÄ



Perjantai oli koulussa siivouspäivä. Opebändi piti kenraaliharjoitukset maanantaita varten. Minä hain konserttipaidat painosta. Ja Mr. Brownlowlle takin ja silinterin Sarin suhdeverkostosta.

Illaksi lähdimme lähes koko talon väki Jäähalliin kupu täynnä jouluruokia, joita Immu oli taidolla valmistanut. The Las Vegas Elvis Show tarjosi kolme Elvis-imitaattoria, upean Sweet Sensations-kuoron ja jämäkät bändit: The Royal Tribute Band ja The Memphis Horns. Shown juonsi Elviksen oikea kiertuemanageri.

1950-luvun Elvis Donny Edwards oli tosi aito, 1968 comebackin tekevä Elvis Johnny Thompson hieman outo ja Las Vegasin Elvis Kraig Parker oikein ok. Kaikilla heistä on tietysti omat sivut, joilta löytyy videoclipsejä. www.donnyedwards.net
www.johnnyelvis.com www.thekinglives.com

Vanhemmat tyytyväisiä Auroran kouluun

AURORAN huoltajilla oli tilaisuus antaa palautetta eräistä tänä syksynä ajankohtaisista asioista. Lähes 320:sta oppilaan vanhemmista 185 palautti lomakkeen, ja heistä 2/3 paperilla. Palautusprosentti jäi varsin alhaiseksi, 58 %:iin.
Vastausten perusteella vanhemmat ovat tosi tyytyväisiä lastensa kouluun. Kun asteikkokysymyksiä oli viisi, niin neljässä niistä tyyppiarvio oli viisi ja yhdessä neljä.

KOULUN TIEDOTUSTOIMINTA



1) Peräti 84% vastajista oli hyvin tai melko tyytyväisiä koulun tiedotustoimintaan. Kahdeksan huoltajaa oli melko tyytymättömiä (4 %).


+ Auroran koulun omat nettisivut on aivan mahtavat, sieltä saa tietoa ja mikä parasta siellä ajankohtaista osiosta näkee juttuja koulussa tapahtuneistä jutuista. Hienoa, Aurora on paras!

+ Koulun omat sivut ovat mielettömän hyvät niin tiedotuksen kuin keskustelumahdollisuuksien kautta. Rehtorin omat sivut antavat vanhemmalle oivan sisällön nähdä koulumaailmaa toisenlaisesta vinkkelistä. ..

+ Ottakaa mallia, opettajat, NN:n tiedotteista vanhemmille.

- siestakerhoista sain vähän ristikkäistä tietoa.

- tiedotus eräissä luokissa paremmaksi

- Tiedostustoiminta on jo niin runsasta, että se kärsii tavallaan "runsauden pulaa". ...Eli vähempikin riittäisi.

- Joissain asioissa tieto/aikataulut ovat tulleet turhan myöhään. Hieman aikaisempi tiedottaminen helpottaisi arjen järjestelyjä.

- Kursseista ja niiden ajankohdista voisi tiedottaa selkeämmin. Tänä syksynä kurssitoiminta ollut todella epäselvää.

-Joistakin asiosta voisi tiedottaa aiemminkin. esim. jos kuusijuhlaan on itse varustauduttava jotenkin/tarvitaanko lapsille erityisiä vaatteita.

-... minusta olisi hyvä että me vanhemmat tietäisimme minkälaisia vaikeuksia luokissa on ollut ja miten voisimme yhdessä auttaa lapsia kasvamaan fiksuiksi nuoriksi ja sen jälkeen aikuisiksi!

- Kaipaan ... suorempaa ja avoimempaa tiedottamista tilanteesta koulusta kotiin.

- Vanhempainiltojen info/kutsu olisi hyvä lähettää kotiin paperisessa muodossa sähköpostin lisäksi.

- (jotkut) opettajat liian laiskasti infoavat mitä projekteja tehdään, mitä ylipäätänsä opiskellaan. Lisäksi vanhempain vartteja, joita lupailtiin alkusyksyyn ei ole kuulunut.

- Tiedottamisen suhteen on edelleen parantamisen varaa. Nettisivut ovat loistavat, mutta Jokelan tapahtumien käsittelystä ja siitä aiheutuneista toimenpiteistä koulussa olisi pitänyt kertoa nopeammin. Tiedän että joistakin espoolaiskouluista lähti välittömästi vanhemmille tiedote siitä, miten asiaa oli koulussa purettu.

- Tulevista ns. juhlista enemmän käytännön tietoa kuka esim. vanhemmat mihin juhliin saa osallistua ja onko siellä tarjoilua. Tulevista juhlista miten lapset pukeutuu niihin ja mitä siellä tarjotaan/ei tarjoilua (syömistä). Tieto tulee yleensä viime tipassa. Olisi kiva tietää enemmin. On useampi lapsi ja jokaisella on pikkujoulut ja joulujuhlat ym. menot. Kiitos.

KOULUN KASVATUSTOIMINTA



2) Peräti 80 % vastajista oli hyvin tai melko tyytyväisiä koulun kasvatustoimintaan. Kuusi huoltajaa oli melko tyytymättömiä (4 %). Tyypillisin arvosana oli 5.

+ Auroran koulussa lapsista välitetään aidosti. Siitä kiitos !

+ Lapseni on todella iloinen koulunkäynnistään

+ Teillä on erinomaiset opettajat, jotka jaksavat välittää oppilaista "ohi koulunkin".

+ Kun lapsi menee joka aamu kouluun mielellään ja tulee takaisin hymyssä suin, tietää että koulussa on kaikki kohdallaan. ISO KIITOS koko koulun henkilökunnalle.





KOULUN KERHOTOIMINTA



(3) KERHOTOIMINNAN osalta tyytyväisyttään ei osannut arvioida 31 %. 62 % vastaajista oli tyytyväisiä. Tyytymättömiä vastaajia oli 6 (4 %). Tyypillisin arvosana oli 5 (asteikko 1-5).


+ Koulussa mukavasti harrastustoimintaa ja kaikille halukkaille annetaan mahdollisuus

- Kerhot liian kalliita.

- Olisi hyvä jos tulevasta kerhotoiminnasta saataisiin tieto aina hyvissä ajoin ennen lukukauden alkua.

- Koulujen urheilukerhoja saisi olla enemmän/useampia että kaikki halukkaat voisivat osallistua.


KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ



(4) 80 % vastaajista oli tyytyväisiä kodin ja koulun yhteistyöhön. Tyytymättömiä oli 8 (5 %). Tyypillisin arvosana oli 5 (asteikko 1-5).

+ Kodin ja koulun yhteistyö on vanhemmuutta tukevaa. Jatkakaa samaan malliin.

- Joulua ennen pyritään hyvin kriittisesti iltatilaisuuksiin- ei liian paljoa...

- vanhempien muistettavaa/tehtävää on vähän liikaa/liian usein. Ehkä tämä on nykyaikaa mutta n. 25 vuotta sitten vanhempia vaivattiin varmasti paljon vähemmän ja hyvin meni silti.

- Luokkatoimikunnan toiminta on meistö hiukan hämärän peitossa: mistä kysymys, milloin kokoukset, onko tarkoitus olla paikalla tm.

- Henkilökohtaiset keskustelut/palaute koulutyön sujumisesta on melko vähäistä. Tiedotukset ja info yleensä koko luokkaa koskevia. Olisi mukavaa saada henkilökohtaisempaa tiedotusta.


- ... yksittäisten luokkien kuulumiset, oppilaiden ryhmäilmöiden vaikutukset/merkitykset pohdituttavat minua vanhempana. Joskin ymmärrettävää on lapsen yksilöllisyys, perhetilanteet ja sen vaikutus luokan/ryhmän mahdollisuuteen toimia ja kehittyä... Mielenkiintoista olisi kuulla jossain kirjoituksessa / tai puheessa millä tavoin opettaja/ huomioimat ryhmäilmöitä ja niiden seurauksia niin hyvässä kuin rakentavassa mielessä. Miten myös ed. mainittu tulee yhteiseen keskusteluun vanhempien kanssa jolloin vanhemmat saisivat omalta osaltaan myös vertaistukea oman lapsen kokemuksille ja mahdollisuuden vanhempana uskaltaa puhua ehkä hankalistakin asioista. Poistaisiko se kokemuksia hankalista vanhemmista tai hankalasta opettajasta, en tiedä?!

- Toivoisin vastatavan opettajille lähetämiini sähköpossteihin.. en ole saanut vastausta.



AURORA VERRATTUNA MUIHIN KOULUIHIN



(5) KYSYMYSSARJAN viimeisenä tehtävänä oli vertailla Auroran koulua muihin espoolaiskouluihin. 19% vastaajista ei osannut tehdä vertailua. 65 %:n mielestä Aurota oli ainakin hieman parempi koulu kuin muut. 6 vastaajaa (3 %) piti oman lapsensa koulua ainakin hieman huonompana kuin muut espoolaiskoulut.Tyypillisin arvosana oli 4(asteikko 1-5).


MUU PALAUTE KOULULLE

VASTAAJILLA oli tilaisuus antaa myös vapaamuotoista palautetta, muustakin kuin kysytyistä asioista. Pääosin palaute oli ruusuja, tyyliin:

a) TALON HENKILÖKUNNASTA

+ Paras! Olette upeita, rohkeita, edelläkävijöitä. Tsemppiä ja voimaa.

+ Auroran henkilökunta tekee hienoa työtä kiitos kaikille!

+ NN on hyvä opettaja

+ Haluan kiittää koko Auroran henkilökuntaa kuluneesta vuodesta. Teette erinomaista työtä.

+ Kiitos koko henkilökunnalle- olette upeita!

+ Koulun rehtori, vararehtori sekä opettajakunta tekevät työtä sydämellä. Innovatiivisesti ja ennakkoluulottomasti avoinna uusille ratkaisuille.

b) KOULUN PEDAGOGISISTA RATKAISUISTA

+ Koko koulusta heijastuu innostus ja ulospäin suuntautuneisuus, luovuus, taiteellisuus ja erityisosaaminen

+ Joulunäytelmä on teiltä kaikilta mittava ja hieno suoritus, jota on ilo tulla katsomaan.

+ Näytelmät on tosi hienoja, niitä voisi olla enemmän.

+ Kiitokset innovatiivisesta otteesta koulunpitoon! Kokeilut ovat olleet mielenkiintoisia ja onnistuneita kodin näkökulmasta käsin. Kasvatatte lapsia lämmöllä ja asiantuntevasti.

+ Kiitos innostavasta kouluympäristöstä - lapset viihtyvät Aurorassa.

+ Kiitos rehtorille aktiivisesta otteesta ja hienoista teatteriprojekteista.

+ Koulun omaleimaisuus, ilmaisukasvatus, yhteiset näytelmät ym. luovat varmaan niin opettajille kuin lapsille yhteishenkeä. Vanhemman lapseni kohdalla oli hieno seurata draamakasvatuksen "hedelmiä". Siesta perinne on myös ilmeisen toimiva.
Koko koulun yleinen kuva on kiitettävä monipuolisine tavotteineen!!!!!!

c) MUUSTA

+ Jokelan tapahtumat, surullinen luku sinänsä, luettuani ed. mainitusta rehtorin ajatuksia ja toteutuneita toimenpiteitä yms. koin hämmentyneenä sen että se lisäsi omaa turvallisuuden tunnetta siitä että voin lähettää lapseni juuri teidän kouluun. Kiitos rehtorille ko. tekstistä. Työn iloa kaikille ja joulun odotusta!

+ Lapsi viihtyy koulussa tosi hyvin, ja me vanhemmat olemme olleet kaikkeen näkemäämme/kuulemaamme tyytyväisiä, monta iloista yllätystystä on syksyn aikana tullut. Kiitos hienosta työstänne.

+ Minulla on kolme lasta ja kaikki käyvät Auroran koulua. Esikoinen on jo siirtynyt yläasteelle ja 2 vielä jatkaa Aurorassa. Kaikki ovat viihtyneet ja viihtyvät Auroran koulussa. Lähtevät mielellään kouluun, on kivoja kavereita, opet kivoja.. Tiedotus opettajien ja vanhempien välillä on toiminut hyvin. Lapset ovat iloisia ja voivat hyvin Ei ole ilmaantunut ongelmia,toivottavasti ei tulekaan. Jos jokin asia askarruttaa, voi lähettää sähköpostia/soittaa tai kysyöä kun opettajan näkee. Aina asiat on selvinnyt, Reissuvihko hyvä asia. Tunnen, että lapseni ovat hyvässä ja turvallisessa koulussa.

+ Mukavan tuntuinen ja ihmisenkokoinen koulu, jossa on hyvä kasvaa ja oppia.

+ Olette kaikki upeaa sakkia. Kiitos jaksamisesta vaativassa työssänne.

+ On ihana ollut huomata kerta toisensa jälkeen, kuinka koululla aikuiset ovat lapsia varten eivätkä lapset opettajien ammatinharjoittamista varten olemassa.

+ Opettajan ja kodin välinen yhteistyö on sujunut loistavasti. Koulu on tarjonnut runsaasti ohjelmaa. Siesta on mainio keksintö.

+ ... Hienoa, että koulussa panostetaan muuhunkin toimintaan kuin pelkäsätään opiskeluun. Antaa elämään ja kouluun lisää väriä ja oppilaille ominaisuuksia, joilla voi pärjätä paremmin tulevaisuudessa.


VANHEMPIEN VASTAUKSISSA OLI MYÖS RISUJA

RISUJA saimme seuraavantyyppisistä asiosta

a) KOULUN TILOISTA

- huonot tilat

- ... tilat erittäin puutteelliset.

- Koulurakennus kaipaa korjausta pikaisesti, lapset valittavat jatkuvasti esim. huonosta ilmasta luokassa. Jos korjaus viivästyy, esim. ilmanvaihtoon pitäisi keksiä parannuksia ennen laajempaa remonttia.

b) LUOKKAKOOT

- liian isoja luokkia

- Ylisuuret mix-luokat kyseenalaisia, sillä tämän päivän lapsilla paljon keskittymisen ja käyttäytymisen ongelmia. Lapset eivät ole tyytyväisiä ylisuuriin luokkiin. Mihin Aurorassa pyritään tällä?? Suuntaus tulisi olla pienemmät opetusryhmät kaikkialla. Toivottavasti suurluokkakokeilut eivät jatku tulevina vuosina.

c) LASTEN KOHTAAMISESTA

- kaikilla opettajillla ei ole aikaa kuunnella

d) ERÄIDEN AIHEIDEN OPETUKSESTA
- uskontoa ei opeteta kunnolla

- Olisi hienoa, jos tapakasvatusviikon kaltaisesti pitäisitte seuraavaksi pidä ympäristö siistinä kampanjan. Viikon ajan kiinnitettäisiin huomiota laajalti saastuttamiseen ja roskaamiseen sekä siihen, miten omalta kohdaltaan pienet oman toiminnan päätökset muuttavat tienoota siistimmäksi. Roskat tiellä ja koulun ja kaupan pihassa varmasti saataisiin vähenemään.

e) KOULUKIUSAAMISESTA JA YKSIN JÄÄMISESTÄ

- Koulukiusaamiseen on puututtava tehokkaasti ja nopeasti.

- Toivoisin, että kiinnitettäisiin huomiota, jos joku lapsi on paljon yksin ja yritettäisiin hienovaraisesti saada häntä toisten joukkoon, ettei hän alkaisi jäädä ulkopuolelle toisten lasten leikeistä yms., ja näin syrjäytyisi. Koulumaailmassa sellainen on henkisesti raskasta. Rehtori tosi mukava ja mies paikallaan.

f) TODISTUKSISTA

- Mikä ihme juttu tämä oli, että todistukset annetaan tammikuussa? Haloo! Tässä on tädeille ja isovanhemmille selittämistä. Ennenkin on koulussa selvitty koesumista... Todella outoa!

g) NÄYTELMISTÄ

- Vuosittaisissa näytelmissä olisi kuitenkin hyvä, jos kiinnittäisitte huomiota siihen, että eri vuosina näytelmien puherooleissa olisi aina eri oppilaita. Tällä hetkellä näyttää olevan niin, että samat oppilaat toistuvasti saavat puheroolin koulun näytelmissä ja muut innokkaat näytelmään pyrkijät laitetaan toistuvasti sivurooleihin, joissa ei ole puherepliikkejä. Näytelmien tarkoitushan olisi tasapuolisesti jokaisille innokkaille oppilaille antaa tuntumaa teatterin kiehtovaan maailmaan. Siksi olisikin tärkeää, että puherooleihin valittaisiin hakijoiden joukosta ensisijaisesti sellaisia henkilöitä, jotka eivät aikaisemmin ole puherooleissa olleet, jotta teatteri-innostus säilyisi jatkossakin kaikilla.

h) RAHANKERÄÄMISESTÄ

- Onko loputon rahankeräys tarpeen? Koulun ensisijainen tavoite lienee opetus, ei hauskanpito (johon rahaa ilmeisetsi kerätään) Hauskanpidosta vastuu vanhemmille!!!!

i) KURISTA

- Tiukempi kuri levottomille oppilalla tunnilla ja lisää valvoja ulos välitunneille ja siestalle! (varsinkin poikien leikit turhan väkivaltaisia!).

- Opetus on tärkeintä. Turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri takaa työrauhan kaikille.

- ... Olisi turvattava, että luokassa kaikilla oppilailla on mahdollisuus rauhalliseen ja turvalliseen opiskeluun. Nyt tätä tilanetta ei ole pystytty turvaamaan kaikissa luokissa. Ongelmaatilanteita aiheuttavia oppilaita ei haluta syyllistää, mikä on hyvä, mutta onko heille tarjottu riittävästi tukea ja apua ongelmiin?

- Väkivaltaiset leikit pois välitunneilta ja siestalta- joukossa on pieniä, arempia lapsia, joiden mielestä potkiminen, lyöminen, töniminen ja toisten päälle hyökkäily ei välttämättä ole kivaa. Lisää valvontaa !?

k) KOULUN RATKAISUISTA

- Pitäisi keskittyä enemmän opetukseen ja opiskeluun kuin kaikkeen muuhun

- Toivomme että ... olisi vähemmän projekteja ja enemmän asioiden perusopetusta,


l) HYGIENIA-ASIOISTA

- Toivoisin paremmin puuttumista täi- ja kihomato-ongelmiin! Ts. hygienian muistuttamista lapsille ja huomioimista koulupäivässä.

m) KOULURUUASTA

- Lapsi valittaa koulussa tarjoiltavasta ruuasta usein. Onko valitus aiheellista?

Helena Notkonen- in Memoriam

KEVÄÄLLÄ 2005 Auroran koulu juhli lukuvuoden päätöstä Punahilkka-ratanäytelmällä. Yhdessä tärkeässä aikuisroolissa poliisina oli näyttelijä Helena Notkonen. Helena lähti mukaan kaikkeen hulluun, mitä keksimme. Hän luki satuja ja osallistui moniin teemoihimme. Mutta ennen muuta hän veti Aurorassa pedagogisen draaman ryhmiä 16 vuotta vuodesta 1989 alkaen, aluksi Espoon kulttuuritoimen palkkalistoilla, sittemmin sivutoimisena opettajana. Hän oli Suomen johtavia pedagogisen draaman ammattilaisia, ja sai monet ilmaisusta innostuneet mutta ujot oppilaat puhkeamaan kukkaan.

Sitten Helena sairastui vakavasti. Odotimme kovasti, että hän pääsisi palaamaan töihin kevääksi 2006. Toisin kävi. Helena Notkonen on siirtynyt ajasta ikuisuuteen ikinuorena 71 vuoden iässä.

Helena Notkonen oli syntynyt 21. kesäkuuta 1936. Hän oli varsinaiselta ammatiltaan näyttelijä. Monet suomalaiset muistavat hänet mm. tv-sarjasta "Salatut elämät", jossa hänen roolihahmonsa oli Eila Kiviranta. Notkonen oli mukana useassa suomalaisessa elokuvassa. Näistä merkittävin oli varmaankin Risto Jarvan vuonna 1976 ohjaama "Loma", jossa hän näytteli opettaja Seija Keskistä. Näyttelijäntyön ohella Helena Notkonen toimi draamaopettajana mm. Espoon Esittävän Taiteen Koulussa.

Suuret ihmiset eivät tee itsestään numeroa. Hyvästi pieni, suuri Helena.

Terveisiä Turusta - osa 113 :-)

LAUANTAI-iltaa, hyvä blogi. Hengitys alkaa tasaantua torstain ja perjantain yhden hengen koulutuskeikalta Turkusessa. Tällä kertaa muuten matkustin junalla. Varaamalla pc-paikan pystyy käyttämään matka-aikaa hyödylliseen.

Kaksipäiväinen koulutus sujui asiallisesti. Valittu Fullan-konsepti näytti antavan rehtoreille aikaa puhua omasta työstään vakavasti ja innostuneesti. Kouluttajalle tärkeä anti on tutustua aktiivirehtoreihin eri puolilta maata. Lisäksi mainiossa porukassa oli tuttujakin, joiden tapaaminen on aina hauskaa.

KOKOSTILAT olivat niin Merisatamassa kuin Viking Isabellalla toimivat ja palvelu tosi ystävällistä. Ruoka oli hyvää niin maissa kuin merelläkin. Reipas merielämä tuo vaihtelua sitä kaipaaville, eikä hauskan illan hintalappuja juurikaan näkynyt toisen päivän aamuna. Itse nukuin hyvin, ja käytin hyväkseni tilaisuutta tehdä kirjoitushommia hytissä.

Viimeisiä vuosilomapäiviä viedään

HUOMENTA. Tänään ja huomenna vietän lähes viimeisiä vuosilomapäiviä Suomen Turussa ja Itämerellä. Sure Pro-Rexi koulutuskiertueen toiseksi viimeinen alueseminaari alkaa puolenpäivän aikaan paikallisessa hotellissa. Toinen koulutuspäivä on Vikingin Isabellalla. Kiertueen viimeinen seminaari on tammikuussa Jyväskylässä, ja sitten Mr. Fullan saa saa tovin levätä. Ehkä minäkin:-)

JUNA Turkuun lähtee klo 10.08, joten tässä ehtii pakata rästipapereita mukaan iltahommiksi ja kaikessa rauhassa vielä tehdä naputteluhommia macilla. Ensi viikonvaihteen jälkeen alkaa iloinen nousu joulun juhlakauteen.

Oliver Twist goes music

KUVA: Oliverin musiikki syntyy. Maestrona säveltäjä Uma Jutila.

KOMEA lähes talvinen päivä. Klo 8-9 koko henkiökunnan työpaikkakokous. Klo 9 alkaen kannelpajat loppuluokille. Lapset innoissaan. Minulla kehittämiskeskustelu opettajan kanssa. Klo 10 SixMixiin ohjeitamaan ensi viikon puheliniskua sotaveteraaneille. Pikalounas koululla vierailleen opettajan kanssa. Siiten Oliver Twistin musiikkia treenaavaa ryhmää ihailemassa (ks. kuvat). Klo 12 Oliverin lapsinäyttelijöiden treenit JJn kanssa. Kaikille alkaa löytyä istuva rooli. Ripan kanssa 50-vuotiskonsertin bändien nmien koontaa ja konserttipaitojen tilausasioita. Piipahdus 5b-luokassa. Historian projekti. Kaikki hyvin.



Iltapäiväksi SOKLaan tapaamaan Kansasen Perttiä. Vein terveisiä Uusikylän Karille. Sitten takaisin koululle koodaamaan vanhempien tyytyvöisyyskyselyä. Omalle esimiehelle selvitys vihaisen huoltajan puhelusta todistusten siirrosta tammikuulle. Avustajien virkavapausanomuksia. Kyln poikien ajamista pois koulun katolta. Opettajille emai-ohjeita loppuviikkoa varten. Tiedeote oulun www-sivuille joulun ajan ohjelmasta.

Paluu arkeen

VIIME viikko oli juoksua maailmalla. Juoksuista tulee aina lasku. Sen on oppinut.

PÖYDÄLLÄ odotti iso nippu selvitettäviä asioita. Erään luokan pikkujouluissa yhden perheen auto oli peruutettu toisen päälle. Tapauksen silminnähneet vanhemmat pyytävät nyt opettajaa hoitamaan asiaa. Perjantaina erään harvinaisen katsomusryhmän tunnilla opettaja ja oppilaat olivat ajautuneet konfliktin. Yhdessä luokassa kattolamppu oli särkynyt. Joku opettaa oli unohtanut kertoa kokeesta. Vanhemmat olivat vihaisia. Erään toisesta koulusta tulevan oppilaan siirto erityisluokalle oli ohjeistettu sekavasti, ja huoltaja oli nyt valittanut kohtelusta kaikille mahdollisille tahoille aina opetushallitusta myöten. Oma esimieheni pyysi minulta selvitystä...Annoin ja saimme synninpäästön. Yksi oppilas ei ole saanut tarpeeksi koulunkäyntiavustuspalvelua Siihen on löydettävä "syyllinen". Edessä oleva juhlasuma huimaa opettajia. Ja kaiken päälle henkilökuntaa iskee kaikenlaiset flunssat. Yökoulun jälkeen joku ei ole muistanut panna kaikkia tavaroita paikalleen, ja joku toinen polttaa päreensä. Ja viikonlopun jäljiltä lapset ovat levottomia.

HIENO AIKA laittaa vanhemmille tyytyväisyyskysely :-)




VAKAVASTI. Arki on pieniä asioita, jotka on hoidettava. Suolaa ja sokeria. Samalla kun esittelee koulua hymysuin vieraille. Tänään rakensimme radan toisen kerran Valkealan koulun opettajille. Ryhmäintegraatio>sinikarhut>SixMix>Oliver Twist>TIP. He näyttivät tulevan ihan toisenlaisesta maailmasta, rauhallisemmasta ja tempoltaan hitaammasta.

Farssia, tragediaa vai ihan jotain muuta?

KUVA: Länsiväylän sunnuntainumeron 3-sivu

Päivitetty 29.11.

SUNNUNTAIN aamukahvipöytääni kuuluu ehdottomasti Länsiväylä-lehti. Niin tänäänkin. Kouluasioista sivuttiin useassakin jutussa, mutta ehkä tämän päivän lastuksi valitsen jutun " Kuitinmäen koulukiistasta farssi". Ingressin mukaan (1) vanhemmat uhkaavat koululakolla, (2) opetustoimi ja lautakunta tukkanuottasilla.

(1) Kyse on siis siitä, mihin remontiin joutuvan koulun oppilaat sijoitetaan remontin ajaksi. Vanhemmat eivät halua lapsiaan Keski-Espoon kouluun. Ja nyt sinne eivät yhdeksäsluokkalaiset rehtorin mukaan ehkä mahdukaan. Vanhempien mielestä heidän lapsillaan on oikeus hyviin tiloihin- heitä ei lohduta se, että tulevilla polvilla on Kuitinmäessä saneratut tilat. Siksi he vaativat parakkeja Olarin koulun pihalle. Sanon taas kerran: maksamme yhä siitä, että 90-luvun laman aikoihin koulurakentamista ajettiin alas. Espoon kokoisessa kaupungissa saneerataan koko ajan kouluja- meillä pitäisi olla yksi ylimääräinen koulurakennus, johon muuttaa diasporan ajaksi.

(2) Lehden mukaan viraston ja lautakunnan suhteet ovat riitaisat. Kuka tietää? Lautakunta vaihtoi viime kokouksessa kantaansa ja hyväksyi viraston valmisteleman esityksen toisella kerralla. Nyt kun tilapulasta on alettu puhua, lautakunnan puheenjohtaja toivoo jatkossa parempaa valmistelua, ja että jos aihetta on kaupunginhallitus korjaisi fiban käyttämällä päätöksen nosto-oikeuttaan. Opetustoimenjohtajan mukaan tilapulaa ei ole.

KUVA: Länsiväylän perjantainumeron 3-sivu

Kokonaan toinen asia, että suuri osa espoolaisoppilaista käy koulua vanhoissa ja puutteellisissa tiloissa, joihin verrattuna Keski-Espoon tilat ovat hyvät. Olisi todella upeaa löytää ratkaisu, jolla saneerausvuoroa odottavat koulut, kuten Rastaala (ja Aurora) saatettaisiin pikaisesti 2000-luvulla tarvittavaan kuntoon.

PS. TÄYDENNYS 29.11. Eilisen LänsiVäylän mukaan Kaupunginhallitus on käyttänyt nosto-oikeuttaan ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Syksyn viides VESO

KUVA: Vähän on ollut säpinää viime aikoina.


PERUSKOULUUN siirryttäessä opettajille haluttiin turvata oikeus- ja samalla velvollisuus- täydennyskoulutukseen. Niinpä VESsissä lukee yhä, että jokaisella opettajalla on velvolliuus osallistua joka lukuvuosi kolmeen täydennyskoulutuspäivään.

Aluksi VESOT olivat Espoossakin massatilaisuusia. Nyt valtaosa opettajista hoitaa velvollisuutensa osallistumalla koulun omiin vesopäiviin tai keskitetysti järjestettyihin pedagogisiin iltapäiviin Muaalla maassa koko kunnan tai jonkn alueen kaikkien opettajien yhteinen koulutupäivä elää yhä tai taas.

TÄNÄÄN "vedin" viidenen oman Veso-luentoni tänä syksynä. Turnee alkoi Mantsälästä, sitten Turku I, sitten Hämeenlinna, sitten Heinola ja tänään Turku II. Muutosteema kiinnostaa. Edellisestä kerrasta viisastuneena otin mukaani koulun dataprojektorin, suurensin diojen fonttikokoa ja luovuin äänitteistä. Isossa salissa vaikeinta koleerikolle oli puhua mikkiin hidastetusti.

LUENTO sujui leppoisasti, sain turkulaiset jossei nyt nauramaan, niin ainakn naurahtamaan. Ja pari tuttua kävi oikein kiittelemässäkin. Jäi turneestä hyvä mieli, mutta tältä syksyltä vesoilu saa olla tässä.

Terveisiä sieltä. Terveisiä täältä!

KUVA: Kari Karvonen (Pro Rexi)

HUH! Kaksi tuntia sitten kotiin koulun kautta. Kun on ollut kolme päivää peräkkäin pois koulusta, saa totisesti paikata hommia. Ja kun apulaisrexi oli samaan aikaan pois, erityisen totisesti. Vaikka olimme keskiviikon YT:llä rakentaneet hyvän varamiesjärjestelmän, aukot tulivat syliin. Hyvä niin. Sisäinen tiedotus ei sittenkään toimi riittävän hyvin.

OLIN siis keskiviikon ja torstain kouluttamassa tulevaisuuskasvatuksen kouluttajia Espoon vetämässä hankkeessa. Torstai-iltapäiväksi jouduin kuitenkin ajamaan johtotähti etukenossa Mäkelänrinteen lukioon, jossa vastasin iltapäivällä PRO REXI-koulutuksen ensimmäisestä päivästä. Innostava kokemus.

Tänään perjantaina olin vuosilomalla ja perinteiseen tapaan keikalla, nyt Porvoossa kouluttamassa erityisopettajia konsulteiksi Ahosen Jompan isännöimällä kurssilla.

KUVA: Kari Karvonen: Ja huomenna pitäisi vielä viilettää Turkuun! Olenkohan menettänyt kokonaan järkeni?

Kodin ja koulun romanttinen yhteistyöpuhe

OLEN VAHVASTI kodin ja koulun yhteistyön kannattaja. Juuri siksi olen sitä mieltä, että kodin ja koulun yhteistyöstä on uskallettava nostaa esiin myös kipukohtia. Näkemykseni senkun vahvistui, kun valmistelin omaa alustustani Opetushallituksen kodin ja koulun yhteistyöseminaariin. Aiheeni oli " 10 tapausta jotka järisyttivät" - joko myönteisesti tai kielteisesti. Videohaastattelin sekä opettajia että vanhempia. Vakuutuin, että romanttisen pintapuheen alla on usein katkeruutta, taisteluja jopa oikeustaisteluita. Pintaa pitää yllä usein kauhun tasapaino.

Opettaja-lehti halusi tehdä haastattelun teemasta, vaikka itse seminaari peruttiinkin- kuvaavasti siksi, että seminaariin ei ilmoittautunut tarpeeksi osallistujia.

Allaolevasta osoitteesta etsivä löytää perjantaina ilmestyvän Tiina Tikkasen Opettaja-lehteen kirjoittaman jutun.

http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2007_47/page48.htm

Takaisin tulevaisuuteen

AAMULLA klo 8 meillä oli YT. Saimme järjestykseen rehtorin ja apulaisrehtorin varamiesjärjestelyt, niin ettei talossa on yhtä aikaa 25 rexiä. Tällä viikolla on nimittäin tilanne päällä: sekä minä että Ulla olemme poissa.

KUVA: Huima porukka ja huima päivä


SITTEN riensinkin Koulumestarin koululle, jossa about 16 innokasta tulevaisuuskasvatuksen kouluttajakokelasta ympäri maata aloitti teeman opiskelun. Tarkoitus on nousta edellisen vuosina 2000-2006 toteutetun Futures-hankkeen olkapäille ja kehittää teemaa 1,5 seuraavan vuoden aikana entisestään.




KUVA: Koulumestarin koulun rehtori "Innokas" Vesa Äyräs esitteli innostavasti omaa kouluaan. Ja aihetta ylpeilyyn totisesti olikin. Tilat ja palvelu olivat erinomaisia.







KUVA: Oli jotenkin hulppeaa löytää uudelleen 2000-luvun alun Futures-innostus. Moni asia oli unohtunut, ja ideoiden uudelleen kohtaaminen oli riemukas kokemus.







KUVA: Päivän aikana käytettiin paljon yhteistoiminnallisia, keskustelevia ja kokemuksellisia työtapoja. Ensimmäisen päivän palaute oli oikein ystävällistä. Vaikka pieniä teknisiä ongemia dataprojektorin ja macin näytön yhteensovittamisessa olikin.

Lasten osallistamisesta

KUVA: Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula sivisti seminaarilaisia faktatiedoilla. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja hänen mielipiteensä tulee ottaa huomioon.

MANNERHEIMIN lastensuojeluliitto oli järjestänyt Kansallismuseon auditorioon "Lapsen oikeuksien päivän seminaarin", jonka paneliin minut oli pyydetty. Teemana on lasten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet koulussa, kotona ja harrastuksissa. Kuulijoille tehtiin selväksi, että nämä asiat eivät ole riippuvaisia aikuisten hyväntahtisuudesta, vaan niillä on vankka ja velvoittava säädöspohja. Se ulottuu kansainvälisistä sopimuksista Suomen omaan perustuslakiin. Nykytilannetta kuvattiin sellaiseksi, että säännökset ovat kunnossa: eniten tekemistä on käytännön toimintakulttuurissa. Kuinka muuttaa aikuisten asenteita niin että lapsille olisi aikaa ja heitä arvostettaisiin.

KONKREETTEJA ja monelle tuttuja osallisuutta edistäviä toimintamuotoja ovat oppilaskunnat ja mm tukioppilastoiminta "tukarit". Pieniä mukavia kikkoja olisivat myös aloitelaatikot, oleskelutilat, äänestykset, vertaissovittelu, koululehden tekeminen ja esim, keskustelupalsta koulun nettisivuilla. Kaikkiaan kouluissa tulisi kuulla vielä enemmän lasten ääntä.

MIELENKIINTOISTA oli kuulla, kuinka osallisuusoikeus arjessa toteutuu. Kansainvälisessä Civic-mittauksessa suomalaiskoululaiset tulevat kouluissa kuulluiksi keskiarvoa selvästi vähemmän- ja lisksi suomalaisnuorilla on hyvin kieltein suhtautuminen vaikuttamiseen. Jonkun tutkijan mukaan suomalaiskoululaisilla on syrjäytyvien nuoren asenteet.

Suomalaisten selvitysten mukaan puolet yläkoululaiset ja 40 % lukiolaisista kokee, etteivät he pysty vaikuttamaan koulussa. Alakoululaisten osalta osallisuus toteutuu vielä huonommin kuin vanhempien oppilaitten osalta. Kaikkiaan lapsi kuullaan paremmin harrastuksissa ja kotona kuin koulussa. Lasten mukaan koulussa voidaan vaikuttaa lähinnä koulu- ja luokkahenkeen ja kaveruussuhteisiin. Ja toisaalta juhliin ja teemapäiviin. Lapsia harmittaa, että jos heitä kuullaan, asiat eivät kuitenkaan parane. Yksi tärkeimmistä ongelmista, jonka myös Ressun tukkarit nosivat esiin oli koulukiusaaminen.

Hiukan minua yllätti kuulla, mihin lapset haluavat vaikuttaa. Meille kerrotiiin, että nuoret näkevät arjen erilailla kuin aikuiset. Silti oli ylltys, että nuorista tärkeimpiä asioita, olivat kouluruoka ja koulun viihtyvyys (esim viherkasvit). Paneelissa minun olikin ihan pakko avautua ja kertoa, kuinka väärin olen asiat ymmrtänyt. Minä kun olen tyhmyyksissäni luullut, että lasten pitäisi saada osallistua omaan opetukseensa.

TOINEN asia, josta minule tuli pakottava tarve avautua, oli keskustelua hallinnut tapa tarkastella osallisuutta vain yhteiskunnallisen aktiiisuuden tavoitteen kautta Nostin itse esiin yhteisöön kuulumisen tärkeyden, joka syntyy, kun opettajat ja oppilat tekevät yhdessä merkityksellisiä asioita. Vaikka nyt koko koulun näytelmää. Ja kuinka lasten osallisuutta lähestytään aikuisten osallistamistapojen kautta. Lapsen pitäisi saada olla lapsi ja suojassa aikuisten maalmalta. Lapsen osallisuus on osallisuutta omaan yhteisöön ja omaan elämään.

Joka tapauksessa yhdyin seminaarin pääjuoneen. Lapsia tulee osallistaa. Mutta lapsenkokoisesti. Osallstaminen voimaannutta rakentaa hyvivointia ja kiinnittää yhteisöön. Ja osallistamisen keinot saavat olla myös hauskoja. Osallisuuden vastakohta on osattomuus ja syrjytyminen.

Lapsiterroristit luulevat, että elämä on nettipeli?

KUVA: Juha Hyvärinen

OLIN ajattelut, että Jokelan traagiset koulusurmat olisivat teema, josta en kirjoita. Tuntuu kuitenkin, että on pakko. Abiturientti Auvinen käynnisti murhillaan ennen näkemättömän laajan julkisen keskustelun ja samalla yhä uusien koulusurmien suunnittelusuman. Oletan, että hän saavutti tavoitteensa, ehkä enemmänkin. Hän jää historiaan.

Uutiset Saksasta ja Norjasta kertovat, että nuoret teinit suunnittelevat siellä vakavissaan uusia iskuja kouluihin. Olemme aivan uudenlaisen terrorismin äärellä, jossa yhteiskunnan vihollisiksi julistautuvat lapset ja nuoret. (Toistaiseksi) pojat, joiden pään sotapelit ja internet ovat pahasti sotkeneet. Kuvittelvatko he oikeasti, että elämä on jokin nettipeli?

On syntymässä aivan uudenlainen terrorismin genre. Tähän asti yhteiskunta on käynyt sotaa polittista ja uskonnollista sotaa terrorismia vastaan. Terroriteoille on ainakin jostain näkökulmasta löytynyt "järki". Niillä on kuitenkin pyritty jostain näkökulmasta parempaan yhteiskuntaan. Lapsiterroriteilla ei ole tällaista päämäärää. Ehkä koulumurhat ovatkin kostoiskuja ja niitä ennakovat videoclipsit kaikkein väärinkohdeltuimpien ja rikkimenneimpien Kullervojen kirouksia.

Aikuisten häkellystä kuvaa, kuinka media etsii tällaisessa tilanteessa syyllisiä. Murhille täytyy löytyä syy ja syyllinen. Yleensä se on koulu. Ehkä typerimmillään tämä sokkohaku näkyi Hesarin viime viikon perjantain numerossa, jossa syyllistettiin Espoon rexit. Nämä kun oli komennettu seminaariin. Eikä seminaaria keskeytetty.

HUH! Pitäisikö median pikemminkin tehdä tutkivaa journalismia ja kaivaa vaikka esiin, kuinka tässä maassa 90-luvun alun laman jälkeen suuri osa köyhistä ja apua tarvitsevista on tietoisesti syrjytetty. Yhtenä kipeimpänä ryhmänä lapset ja nuoret, jotka on jätetty jonottamaan psykiatrisia palveluita.

SUOMENKIELISEN opetuslautakunnan puhenjohtaja ja varapuheenjohtaja lähettivät tänään espoolaisrekseille kyselyn siitä, millaisia ohjeita koulutuskeskus antoi ampumakohtauksen johdosta. Syyllisiä ei kuulema haeta. Luonnollisesti vastasin. Laitan vastaukseni myös tähän.

SELVITYS JOKELAN KOULUN AMPUMAVÄLIKOHTAUKSEN KÄSITTELYSTÄ AURORAN KOULUSSA JA SIIHEN SAADUISTA OHJEISTA
Kuinka toimimme

Keskiviikko 7.11.
Kesken rehtoriseminaarin media tiedotti Jokelan tragediasta. Soitin koululle, jossa apulaisrehtori kertoi väen kuulleen järkyttävän uutisen. Lapset olivat jo lähteneet pääosin kotiin. Seminaarissa sovittiin, että seuraavan päivän alkua myöhennetään niin, että rehtorit ehtivät käydä antamassa koululle ohjeet.

Illalla laadimme apulaisrehtorin kanssa suunnitelman torstaipäivää varten. Laitoin postituslistalla koko henkilökunnalle kirjeen, jossa väkeä pyydettiin pukeutumaan suruvaatteisiin. Niinikään yksi opettajista hankki kaikkiin luokkiin kynttilät ja kynttilän jalat.

Tragedian mittasuhteet paljastuivat vasta illan mittaan. Uutisista kuulimme, että Opetushallituksesta on tulossa rehtoreille ohjeita. Laitoimme koulumme nettisivuille kynttilän kuvan ja lyhyen tekstin: " Syvä osanottomme Tuusulan ampumavälikohtauksen uhreille Auroran koulun henkilökunta ja oppilaat sytyttävät torstaina 8.11. surukyntilät Tuusulan koulukeskuksen järkyttävän ampumavälikohtauksen uhrien, kuuden oppilaan, terveydenhoitajan ja koulun rehtorin muistoksi."

Torstai 8.11.
Olimme sopineet opettajille infon klo 8.50-9.00. Yhtä opettajaa lukuun ottamatta kaikki ehtivät paikalle. Rehtori oli koululla klo 8.10 alkaen ja jutteli henkilökunnan ja tapaamisensa oppilaitten kanssa. Infossa rehtori valmensi opettajia pikaisesti kohtamaan surutyötä tekeviä oppilaita. Talonmies oli laskenut lipun puolitankoon. Päivän ensimmäinen tunti sovittiin varattavaksi asiasta keskusteluun. Opettajia ohjattiin kertomaan lapsille, että on tapahtunut hyvin surullinen asia kaukana meistä. Niinikään kerrottiin, että ampuja ei uhkaa enää ketään. Turvallisuuden tunteen lisäämiseksi koulun ovet pidettiin lukossa.

Jokaisessa luokassa sytytettiin kynttilä ja muisteltiin uhreja ja heidän perheitään. Lapset saivat esittää kysymyksiä, ja opettajat ohjattiin vastaamaan rehellisesti mutta turvallisesti. Lisäksi monessa luokassa oli kehitelty mukavia pedagogisia ratkaisuja mm. surullisten ajatusten laatikko.

Torstaipäivänä meillä ei ollut käytettävissä psykologia, kuraattoria eikä terveydenhoitajaa. Opettajat lohduttivat erityisesti lapsia, joita oli suojeltu kotona tapahtumalta.

Perjantai 9.11.
Perjantai-aamuna koulupsykologi ja koulukuraattori tiedottivat opettajille, että ovat surutyötä tekevien oppilaitten käytettävissä. Oppilaat eivät juurikaan käyneet heidän luonaan. Tilanne oli rauhallinen. Rehtori oli paikalla koko päivän.


Kriisivalmiussuunnitelma

Auroran koululla on voimassa oleva ns. pelastussuunnitelma ja erillinen kriisisuunnitelma. Pelastussuunnitelma on käyty vuosittain läpi palotarkastajan kanssa. Kriisisuunnitelmamme on lähetetty vuonna 2005 Sukoon, josta suunnitelmista luvattiin palautetta. Odotamme sitä vielä. Pelastussuunnitelma on laadittu virallisten ohjeiden mukaan, mutta tällaiseen väkivallan uhkaan siinä ei ole osattu varautua. Sen sijaan kriisisuunnitelmassamme oli monia osia, joista oli tilanteessa hyötyä.

Koulujen saama ohjeistus

Kaikille kouluille on toimitettu vuonna 2005 koulun turvallisuuskansio. Tähän tapaukseen liittyy ehkä läheisimmin kohdat 12. (Valvonta ja vartiointi) ja kohdassa 14 "Henkilöstön turvallisuuskoulutus". Kummassakaan kohdassa ei ole valmiita sisältöjä.

Kouluille on jaettu "Ohjeita kouluille työturvallisuuslain soveltamisesta". Tässä monisteessa sivutaan luvussa 5 Väkivaltaa ja väkivallan uhkaa. Siinä asiaa tarkasteltiin lähinnä vuorovaikutuksen hallinnan kannalta.

Olemme YT-istunnoissa harjoitelleet väkivaltaisen asiakkaan kohtaamista mm. turvallisuusvideolta. Valitettavasti Jokelan kaltaiseen tapahtumaan niistä ei ole apua. Olemme kuitenkin ottaneet periaatteeksemme, että kukaan opettaja ei saa kohdata iltaisin vanhempia yksin. Olemme myös tehneet aloitteita turvarannekkeiden ja työpuhelimien saamiseksi opettajan turvaksi. Aloitteet eivät ole ainakaan vielä toteutuneet.


Millaisia erityisohjeita rehtoreille lähetettiin tapahtuman johdosta?

1. Ensimmäiset ohjeet annettiin suullisesti seminaarissa. Opetuspäällikkö Ilpo Salonen viestitti ruotsinkielisen opetustoimenjohtajan rauhoittavan ohjeen: " Kyseessä ei ole espoolaiskoulujen kriisi". Samalla annettiin ohje, että kaikki tiedotus on keskitetty opetustoimenjohtajalle.
2. Keskiviikkona klo 17.33 tuli kirje Surelta tapahtuman johdosta
3. Torstaina klo 0.40 tuli ammattiyhdistyksen puheenjohtajan kirje
4. Torstaina klo 8.47 tuli Jonna Suometsän kirje: " Jokelan koulukeskuksen ampumatapauksen jälkihoito Espoossa
Jokelan koulukeskuksen tapahtumat ovat järkyttäneet kaikkia suomalaisia. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö suosittaa, että koulut varaavat aikaa oppilaille ja henkilökunnalle käsitellä eilen tapahtunutta ampumatapausta. Koulukuraattorit ja koulupsykologit ovat apuna tarvittaessa. On tärkeää, että kouluun luodaan turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri. Kouluille suositellaan suruliputusta. Opetushallituksen ja SPR:n sivuilta löytyy lisätietoa ja ohjeita asian käsittelyyn. Tiedote löytyy myös opetustoimen verkkosivuilta
5. Klo 8.49 tuli tiedote iltapäivätoiminnan palvelujen tuottajille
6. Klo 9.47 tuli Opetushallituksen tiedote, jossa ohjattiin mm. SPR:n sivuille
7. Klo 12.32 Oph välitti opetusministerin sanat

Tämän jälkeen viestejä tuli vielä perjantaina, lauantaina jne. Tiistaina tuli sitten ohje pelastussuunnitelmien päivityksestä.



Miten koin rehtorina saamani ohjeistuksen?

Ymmärtääkseni toimimme fiksusti, kun ottaa huomioon tapahtuman ainutlaatuisuuden. Ohjeita tippui, mutta ensimmäiset viralliset tulivat ainakin meidän osaltamme myöhään. Jos toimintaa halutaan ohjeistaa, se pitäisi tehdä niin, että ohjeet olisivat olleet valmiit ennen koulupäivän alkua. Nyt tässä ei onnistunut Oph, ei ehkä Sukokaan.

Ehkä tällaisissa ohjeissa paras tapa ei ole ohjata ihmisiä esim. SPR:n sivuille. Tämä kertoo vain siitä, kuinka täydellisesti kriisi voi yllättää. Ehkä se kertoo myös siitä, että Sukon organisaatio on liian ohut. Varamiehiä ei ole.

Aurorassa rehtori ohjeisti opettajat ja tämä aamuinfo on saanut paljon positiivista palautetta. Yhteisömme on keskusteleva ja avoin, ja apulaisrehtori oli koko päivän opettajien ja muun henkilökunnan käytettävissä.

Mitä tästä voisi oppia`?

Jos haluamme varautua vastaaviin tapahtumiin, ehdotan seuraavia asioita:
1. vahvaa satsausta nuorten sairaalakoulupaikkoihin ja psykologipalveluihin
2. yhdessä pitkien periaatekeskustelujen jälkeen laadittuja ohjeita. Minua esim, kiinnostaa, olisiko rehtorilla ollut oikeus pelastaa oma henkensä. Hänhän palasi takaisin.
3. alakouluille tarvittaisiin vahtimestaripalveluita
4. vanhat koulut tulisi saneerata niin, että niissä on turvallisuutta lisäävät kulunvalvontajärjestelmät
5. koulujen henkilökunnalla tulee olla työpuhelimet, joilla voi hälyttää apua,
6. opettajien ja koulunkäyntiavustajien juridiset oikeudet käyttää voimakeinoja (esim. holding) tulisi selvittää perinpohjin
7. opettajien mahdollisuutta tukea oppilaittensa persoonallisuuden kasvua tulisi vahvistaa vaikuttamalla opettaja/oppilassuhdelukuun.
8. tuntijako tulisi muuttaa niin, että lasten ja nuorten ilmaisua (taito- ja taideaineet) ja eettistä pohdintaa lisäävien aineiden osuus lisääntyisi. Tämä onnistuisi parhaiten nostamalla koulun viikkotuntien määrää nykyisestä.
9. Suomeen pitäisi saada kaikille oppilaille yhteinen katsomusaine
10. Sukon henkilöstöresursseja tulisi vahvistaa.


Martti Hellström
rehtori

100 sanaa opetuksesta - coming soon

" Puhummeko toistemme ohi? Kun uusia käsitteitä muodostetaan vanhojen pohjalta, väärinymmärtämisen riski lisääntyy. Tässä kirjassa esitellään sata sanaa, joiden avulla voi puhua opetuksesta hedelmällisesti ja kriittisesti. Käsitteitä on lähestytty ennen muuta käytännön opetuksen näkökulmasta. Tätä kirjaa tarvitsevat kaikki, joiden täytyy puhua samaa kieltä keskustellessaan koulun asioista: esimerkiksi opettajat, opettajaksi haluavat, lasten ja nuorten vanhemmat, koulun sidosryhmien ja kouluhallinnon edustajat, poliittiset päättäjät sekä tutkijat. Kirja sopii erinomaisesti myös lahjaksi."

SUNNUNTAI ei ollut tällä kertaa ihan lepopäivä. Kustantaja on siis aloittanut " Sata sanaa opetuksesta"-kirjan markkinoinnin, ja joka sanan pitisi olla loppuun funtsittu itsenäisyyspäivään mennessä. Kansikin on jo paljastettu. Se tarkoittaa neljää käsitettä päivässä. HUH! Vaikka olemme käyneet Kansasen Pertin kanssa tekstejä läpi pian vuoden, yhä riittää työtä. Ja sitä ennen jo työstin omaa päätäni Didaktiikan aakkoset-blogissa kesäkuusta 2006 alkaen. Mutta aikataulu pitää. Siksi komea mahdollisuus tämä on ollut pohtia opetusta maan johtavan didaktiikan asiantuntijan kanssa. Kirja julkistetaan Educassa tammikuussa 2008. Voisiko upeampaa tilaisuutta olla.

Heinolassa

KUVA: Heinolan perinteinen seminaarirakennus on yhä yksi Heinolan tunnusmerkkejä. Tämän kuvan on ottanut Heikki Salminen 1940-luvulla.

TÄMÄN LAUANTAIN olin myynyt Heinolan koulutoimelle. Heinolan, Hartolan ja Sysmän opettajilla oli yhteinen VESO-päivä, joka pidettiin Heinolan lukiossa. Johdattelin aamupäivällä rehtoreita rehtoriuden käsitteeseen ja sen muutoksiin, ja iltapäivällä sitten noin 200 opettajaa vastaavasti opettajuuden haasteisiin.

Kunnissa on meneillään rajuja muutoksia, jotka nousivat keskusteluissa esiin. Kunnianhimoisesti Veso-porukka pani osallistujat myös pohtimaan ryhmissä oman professionsa taustalla olevaa ihmisnäkemystä.

KAKSI kahdentunnin luentoa about samasta teemasta peräkkäin olikin ihan uusi kokemus. Oli mukava saada taas esitellä koulun kenttäteoriaa. Ja ihmisiltä tuli ystävällistä palautetta.

Blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 16.11.07

OLEN pitänyt blogia yli 1,5 vuotta. Ensimmäinen blogini PEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA ehti toimia 11 kuukautta MSN spacessa. Lukukertoja oli blogin hylätessäni lähes 18 000, eli noin 1700 luettua sivua/kk. Tällä hetkellä tuolla "kuolleella" blogilla on ollut jo noin 21 000 lukukertaa, eli yhä noin 200 lukijaa/kuukausi.

Tammikuun 12.sta päivästä 2007 alkaen vaihdoin blogialustaksi bloggerin. Bloggeri on toiminut nyt 10 kuukautta. Valitettavasti sen ominaisuuksiin ei kuulu kävijämäärien seuranta joten siitä asiasta en osaa sanoa mitään.

Esitän blogiaiheiden koonnan kuukausittain alustan mukaan kahdessa ryhmässä:

PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II: Käsitellyt aiheet 12.1.-17.11.-2007

• Aamu- ja iltapäivätoiminta ( 8.7) • Afrotales ( 13.9) • Alkuopetuslisä (26.3) • Antti Heikkilä ( 15.4) • Antti Lappalainen (30.9 ) • Anttu Koistinen (11.10) • Aulis Pitkälä (7.11) • Aurora 50 v (26.1 9.8) • Aurora-lehti (21.9) • Auroran koulun saneeraus (8.10) • Auroran päivä (10.3) • Blogi (12.1 17.2 22.2 3.11) • Comenius-hakemus (26.3) • Duuniblues (23.1) • Educa (27.1) • Edunvalvomta 16.5. • Eduskuntavaalit (19.3. 20.3) • Efecaf (18.1) • Eheytetty koulupäivä (16.2 2.3 12.3 17.3. ) • Ekaluokan muodostaminen ( 16.4) • EKOAY (7.10 17.10)• Erityisopetus (18.2 29.6 8.7 9.8) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Espoon sivistystoimenjohtaja ( 12.8) • Flooran päivä (13.5) • Fullan (1.4 14.6 7.9 16.10 ) • Fundamentalisti (1.2) • Futures ( 1.7) •Hallitusohjelma (16.4) • Harrastus ( 18.4) • Heljä Misukka (24.4) • Hyvä opetus (15.4 18.5) • Hyvä, paha opettaja (19.5 23.5 ) • Hölmöläiset (13.9 10.10) • Iltapäiväkerho ( 14.8) • Iltapäivätoiminnan koordinaattori ( 7.7 16.8) • Ilkivalta ( 11.10) • Isäni ( 14.9) • Itsearviointi (13.1 11.4. 19.10)• JET (12.5) • Johtajien johtamisesta (6.4 9.4) • Johtokunta (22.3 6.9 21.9) • Jokelan koulu (8.11) • JORY ( 30.10) • Jorma Munne (2.4) • Järvenperän koulu (17.4) • JET (4.2) • Kantelu (22.1.) • Kasvatusfilosofiaa (1.8 5.8 25.8) • Kehittämiskeskustelut (15.5. 15.6 29.10 ) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2 7.10 14.10 1011) • Kerhotoiminta (8.7) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• KeSu (8.7) • Kesätunnelmia ( 30.6 2.7 6.7 11.7) • Kiusaaminen (23.5 4.9 6.9 ) • Kodin ja koulun yhteistyö (30.3 9.10 31.10) • Koskemattomuusuoja (22.7)• Koulujen lakkauttaminen ( 21.2. 27.3 25.6 8.7 9.8) • Koulun alku (14.8 16.8)• Koulukiusaaminen (20.9 23.9) • Koulukuvaus (21.9) • Koulunkäyntiavustajat ( 23.9) • Kouluttajan arkea ( 3.5. 8.5 7.9 29.8 10.9 27.10 2.11.) • Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Koulu-uutisia (25.6) • Kristina Wikberg (22.4) • Kunniamerkki ( 26.1) • Koulutuksen arviointi ( 22.9) • Käsitteet (1.8 4.8) • Kööpenhamina (1.5) • Lakko ( 10.7 1.9 6.9 9.9.) • Lapsen hinta ( 1.3) • Lapsuus ( 26.8 16.9.) • Liisa Huokuna (14.3) • Lo-liitto ( 11.2. 26.3. 16.5 1.9) • Lukuvuoden arviointi • Luokanopettaja-lehti (30.3 13.9 29.9 10.11 ) • Luokkahenkin (14.4) • Luunja (5.3 6.9 ) • Lähikoulut (4.2.) • Mamma Mia (31.5) • Media ( 21.7 11.8 23.9) • Meidän luokka (14.4) • Mentorina (15.1 6.6)• Miehet (24.9) • Motivaatio (13.6) • Mr. Bean (8.4) • Muutokset ja lapsi (31.3. 5.5) • Muutoskoulutus (17.1.) • Muutosvastustus (5.5 15.7) • Nahkiaiset (9.9) • Oliver Twist (30.7. 31.7 2.8 16.8 14.11) • Olli Poutiainen (19.8) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettajaksi valinta ( 21.4 6.5) • Opettajan persoona (17.1) • Opettajien koulutus (30.10) • Opettajien rekrytointi ( 26.6 ) • Opettajien täydennyskoulutus ( 8.7) •Opettajien vaihtuminen (2.4) • Opetuksen laatu ( 8.7) • Opetuksen määrä (9.9) • Opetusalan VES-tilanne ( 10.7) • Opetushallitus (8.4 13.8 9.9 2410) • Opetusoppi (17.1. 25.2) • Opetussuunnitelma ( 8.7) •Oppilasarviointi (14.1) • Oppimateriaalit ( 27.2) • Oppimiskeskus (2.3 12.5 8.8. 10.8 7.10 ) • Oppitakuu • Pakkomuutos (14.7 15.7) • Palkat ( 9.9.) • Palautevartit (15.5)• Pariopettajuus (4.4) • Parhaat työpaikat (7.2) • Pedagoginen johtaminen (4.11 9.11) • Pedagoginen suhde ( 15.4) • Pekka Himanen ( 26.10) • Perusopetus ( 12.7) • Peter Johnson (27.3) • Pil (14.6) • Pro Rexi 2015 (16.10) • Producers (1.10) • Promootio ( 23.4 26.5. 27.5.) • Päämäärä (13.10) • Rehtorin arkea (18.1 9.2 17.2 23.2. 27.2. 7.3 15.3 23.3. 26.3. 11.4. 12.4 9.5. 12.5 2.6 3.6 5.6 8.6 11.6 15.6 16.7 18.7 20.7 27.7 20.8 24.8 30.8 31.8 15.9 2.9 22.9 26.9 7.10 21.10 22.10 23.10)• Rehtorikiistat (21.8) • Rehtorikoulutus (7.8 16.10 28.10 2.11) • Rehtorin työ (4.11 9.11) • Resurssit ( 8.7) •Retoriikka (19.2) • Ronja (28.2 3.4 11.4. 9.5. 17.5 21.5 28.5 31.5) • Ryhmäilmiöt (13.11) • Ryhmäintegraatio ( 6.9 3.10) • Ryhmäkoko (4.4 8.7 9.8 ) • Saneeraus (2.5 4.1. 11.8 20.10 ) • Sari Sarkomaa (16.4) • Sata sanaa opetuksesta (31.11) • Sarpilan Jukka (8.6 17.10) • Seurakuntanuoret ( 3.3.) • Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Sivistystoimenjohtajan paikka (9.9) • SixMix (31.3 4.4 5.5. 9.5. 2.6 3.8 31.8 10.10 ) • Sukupuolten erot (18.2) • Suko (18.1)• Suomen Vanhemapainliitto ( 31.10) • Suunnittelupäivä ( 13.8) • Syrjäytyminen (25.9) • Säästöt ( 12.7) •Taikausko (13.4) • Tanskalaiset koulut (28.4) • Tapakasvatus (11.10) • Tavoitteet ( 8.7) •Timo Kettunen (24.3) • TriMIx (31.8) • Tulevaisuuden koulu ( 26.10) • Tulevaisuuden opettaja (26.10) • Tulevaisuuden rehtori (26.10) • Tulevaisuuskasvatus (1.7) • Tulospalkkio (18.10) • Tuntematon sotilas (18.8) • Tuntijako (9.8) • Tuntikehys (20.2) • (TIP) Turvallinen iltapäivä eli TIP (25.1. 8.3. 9.3. 17.3. 28.3. 21.4 15.6 25.7 23.8 27.8 6.9 27.9 26.9 29.9 11.10 23.10 6.11) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • TVA (16.2.) • Työhyvinvointi (24.1. 27.2 10.8) • TVA (26.3) • Työpahoinvointi (20.1)• Työssäviihtyminen (15.2) • Ulkomaanmatkat (2.9) • Vaalit (4.3 11.3 14.3) • Valintakokeet (6.5) • Valmiussuunnitelmakoultus (23.10) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • Via Dolorosa (4.4. 6.4) • Vieraita (7.10 12.11) • Viikin Normaalikoulu ( 11.5) • Vuoden luokanopettaja (24.3) • Vuosi sitten ( 18.3. 25.3. 1.4) • Väkivalta (9.9) • WSOY (28.1) • W.R. Bion (13.11) • Yhtenäinen peruskoulu (27.3. 19.4 ) •Yläasteen opetus (28.7 29.7) • Ympäristöteko ( 24.2)• YT (16.8).

...............................................................................................................................
PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ ) Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07 Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).

• Agressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit ( 8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) • Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) •Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 •Euroopan tulevaosuuden haasteet (27.10) • Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) • Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) • Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) •Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) • Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) •Johtokunta (7.3.) •Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) • Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) •Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) •Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) Käsitteet, sanat (21.7) • Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa 1.1.-07 • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) •Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) •”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9)• Länsiväylä ( 31.10 30.11) • Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) • OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali( 29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7- 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) •Oppimiskeskukset ( 9.12) •Oppimistulokset (7.12) •Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) •Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) •Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) •Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia ( 28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) • Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) •Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix ( 22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) •Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) • ”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) •Tuloksellisuus (10.6.) •Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus ( 28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä ( 8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) •Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.-07) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) •Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) • Uinnin opetus (4.12) •Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) • ”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) •Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus ( 8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) • Äidit ja isät (27.9) • Yhtenäinen perusopetus (27.10).

Oliver Twist GO GO GO

KESKIVIIKKONA koulun jälkeen kokoontui Oliver Twistin suunnitteluryhmä. Vedimme näytelmän läpi ja Uma joukkueineen pani musiikin oikeille paikoille. Hurjaa ideoiden säkenöintiä. Edellisestä läpikäynnistä JJ:n kanssa olikin jo vierähtänyt pitkä tovi. Treenin pohjalta editoin sitten käsikirjoitusta, niin että saatoin lähettää sen torstai-aamuna kaikkien opettajien postilaatikkoon.

TORSTAINA siestalla oli sitten lasten roolien jako. Kuhunkin rooliin valittiin kaksi esittäjää. Perinteiseen tapaan kaikki rooleja hakeneet joutuivat koe-esityksiin, joissa raati valitsi parhaiten rooleihin istuvat. Kaikki halukkaat pääsevät lavalle. Kaikille keksitään repliikkejä, Kaikkia tarvitaan. Silti roolijako on aina ikävin vaihe prosessia. Huomenna jaetaan vielä vihoviimeiset hahmot.

AIKUISIA esittävät pääasiassa aikuiset, opettajat. Heitäkin on kaksi miehitystä. Tällä kertaa myös minä nousen stagelle Herra Brownlown hahmossa.

Ryhmäilmiöitä

OSALLISTUIN vuosia sitten vuoden mittaiselle ryhmänohjaamisen kursille. Kouluttaja tutustutti meidät psykoanalyytikko W.R. Bionin (1897- 1979) teoriaan ryhmästä. Tuon teorian mukaan ryhmä voi olla työtilassa, jolloin energia kuluu työhön, ryhmä suuntautuu todellisuuteen ja yhteiseen tehtävään.  Ryhmä voi myös alkaa käyttäytyä oudosti. Se alkaa suuntautua sisäänpäin kohti fantasioita. Se putoaa työtilasta ja käyttää yhä enemmän aikaa muuhun kuin työhön.

BION erotti kolme ns. perusolettamustilaa, joihin ryhmä voi pudota. (1) Riippuvuus, (2)Parinmuodostus ja (3) Taistelu- pako- tila. Myöhemmin listaa on vielä lisätty (4) yhteisyys.

Kaikissa ryhmissä jokaisella ryhmän jäsenelle on kolme tärkeää suhdetta (1) suhde johtajaan, (2) suhde tehtävään ja (3) suhde muihin jäseniin.

Työtilasta putoava ryhmä keskittyy työnteon sijasta käyttämään energiaansa ylitsevuotavasti näihin suhteisiin. Ryhmässä käynnistyy ryhmäprosesseja, jotka ovat suureksi osaksi tiedostamattomia ryhmän jäsenille ja jotka näyttävät noudattavan tiettyä kaavaa ja jopa tapahtumajärjestystä.

(1) Riippuva ryhmä.
Ryhmä kaipaa vahvaa johtajaa, joka ratkaisisi ryhmän ongelmat, poistaisi ryhmässä esiintyvät jännitteet ja ahdistuksen ja vapauttaisi ryhmän jäsenet vastuusta.

Työhön tarvittavaa energiaa kuluu suhteen hoitoon johtajaan (liehittely, suojaaminen). Jäsenet käyvät kisaa kuka pääsee "hoviin" jne. Johtajaa palvotaan ja suojellaan. Häneltä haetaan hyväksyntää. Johtajan vaihtuessa toiveet ja odotukset ovat kaikkivoipaiset (jopa messiaaniset).

(2) Parinmuodostuksen ja juonittelun vaihe.
Ryhmän jäsenet etsivät turvaa toisista ryhmän jäsenistä. Energiaa kuluu keskinäisten suhteitten selvittelyyn työnteon sijasta. Ihmiset hakevat liittolaisia ja muodostavat klikkejä. Ryhmässä mustamaalataan ja puhutaan pahaa muista ryhmän jäsenistä. Ryhmän ilmapiiri muuttuu yhä ahdistuneemmaksi ja jopa vainoharhaiseksi. Keskustelun ja dialogin sijaan kehittyy kuiskausten, panettelun ja juoruilun kulttuuri. Ryhmä alkaa muistuttaa käärmeenpesää.

3) ”Fight-or flight"
3a) Taistelutilassa ryhmä pettyy kelvottomaan johtajaan, joka ei pystynytkään täyttämään ryhmän messiaanisia toiveita. Alkaa sisäinen valtataistelu johtajuudesta a) Vihollinen voi olla oma johtaja (kapina) b) Vihollinen voi olla jokin ulkopuolinen (taistelu tuulimyllyjä vastaan) c) tai jokin ryhmän jäsen (syntipukki).

Johtaja ärsyttää. Hänen ajankäyttöään seurataan. Johtajaa ivataan. Kokouksista myöhästellään. Hänestä tehdään "ilmaa". Häneltä odotetaan päätöksiä, joita ei kuitenkaan noudateta.

Energiaa kuluu johtaja-suhteeseen, mutta nyt johtajan vastustamiseen. Taistelutilassa johtaja lähtee ovet paukkuen tai hänelle annetaan potkut. Ryhmä saa voimaa taistelusta. Ryhmän johtajaksi kelpaa jokainen, joka pystyy nostattamaan aggressiivisia tunteita

3) ”Fight-or flight" 3b Pakotila.
Jos ryhmä ajautuu pakotilaan, se muuntuu passiiviseksi. Ryhmä välttelee tehtäviä, muistelee kaiholla menneitä. Energia kuluu nostalgiaan " Entinen rehtori oli niin ihana…"

(4) Yhteisyys.
Ryhmän jäsenet alkavat harhaisesti pitää omaa yhteisöään kaikkivoipana. Heillä on "totuus". Ryhmä pitää itseään niin hyvänä, että sen ei tarvitse muuttua. Muiden pitää muuttua (muutostarve ulkoistetaan). Yhteisöön kuulumisen odotetaan suojaavan jäseniään.

RYHMÄILMIÖT ovat tavattoman kiinnostavia, eikö?

Vieraita Valkealasta

 HYVÄNEN AIKA, ensimmäiset vieraat kävivät tutustumassa touhuihimme ihan 90-luvun alussa. Olemme siis harrastaneet ideoiden avointa jakoa pian 17 vuotta. Ensimmäiset observoijat olivat kiinnostuneita esteettisestä eheyttämisestä. Toisen aalto tarkkaili siestaamme. Sitten tuli lama, ja opettajat pysyivät kouluissaan. 2000-luvun taitteessa excursiot palasivat, ja meille eksyi ihmisiä nimenomaan seuraamaan startti-luokkaa, sini- ja skidikarhuja ja viime vuosina erityisesti ryhmäintegraatiota. VALKEALAN vieraille pysytytettin tuttu rata. Ensin koulun esittely, sitten kierros luokissa. Ennen lounasta vielä pätkä Oliver Twist- treeniä ja aina lumoava tuokio bändikämpässä. Tutustumispäivä päättyi koululounaaseen ja TIP-hankkeen esittelyyn.

Kuusipäiväinen työviikko...

OMA VALINTAHAN se on, jos käyttää lauantainsa koulutuskeikkoihin. En siis valittanut, vaikka sisäinen kello herätti 5.17. Ehdin pohtia rauhassa, kuinka ylipäätään tällaisen viikon jälkeen voi motivoida porukkaa VESOON. Minut oli nimittäin tilattu vetämään VESSin mukainen koulutuspäivä Hämeenlinnaan. Aamupäivällä juoksin läpi muutosteoriaa, ja iltapäivällä vedin prosessia, jossa opettajat kehittelivät ratkaisuja yläkouluikäisten nuorten esiinnostamiin ala- ja yläkoulun liian jyrkän kuilun aiheuttamiin ongelmiin. Teimme töitä ryhmissä ja porukka ideoi ison joukon toimivia ratkaisuja, ja valitsi niistä tehokkaimpia ja helpoimpia toteuttaa. Kiva päivä.



HIMAAN ajoin Helsingin kautta. Taittaja oli tsekannut vuoden viimeisen Luokanopettajan ns. sinikopiot, ja minä annan koneille painoluvan maanantaina. Laitoin vielä LO-liiton puheenjohtajalle muutamia kommentteja lausuntoon Opettajankoulutuksen kehittämisestä. Sitten sai viikonloppu alkaa.

Koulun johtaminen 2000-luvulla

ESPOON REHTORIT pohtivat torstaina 8.11. kokopäivän seminaarissaan, kuinka koulu parhaiten vastaisi 21. vuosisadan haasteisiin. Opetuspäällikömme Ilpo Salonen vietteli porukkaa pohtimaan, miten koulun pitäisi muuttua, jotta se vastaisi yhteiskunnassa ja erityisesti oppilaissa tapahtuneisiin muutoksiin. Katsoimme clipsejä, ja pohdimme niissä heitettyjä haasteita pienryhmissä. Ryhmäkeskustelut briefattiin sitten akvaarioissa. Päivän päätteeksi kukin sai lopuksi läksyn vetää päivän anti yhteen ja kirjoittaa lyhyt essee teemasta: "Miten koulun tulee muuttua?" Tässä minun aihioni, versio 1.1 ( täydennetty 11.11.2007)


ONKO MAAILMA MUUTTUNUT?

Oma ryhmäni totesi muutoksen rajuksi. Elämme tänään globaalissa maailmassa, jonka johtava arvo on valitettavasti raha. Media ja osakekurssit vievät, pienet ihmiset vikisevät. Teknologian kehitys auttaa toki pelastamaan ihmisiä kuolemalta ja parantaa sairauksllta, mutta kehityksen hyödyntämisen päävirtana on rahanteko. Perinteiset humanistiset arvot ja sivistys ohjaavat yhä vähemmän ratkaisuja.

Olimme yhtä mieltä, että koulun tehtävä ei saa olla vain sopeuttaa lapsia maailmaan, vaan aktiivisesti ja kriittisesti osallistua yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Koulusta tulkoon sivistyksen puolustuksen vaikka viimeinen bunkkeri.

OVATKO LAPSET MUUTTUNEET?

Tässä uudessa maailmassa lapsilla on paljon ns. tietoa, mutta vähemmän viisautta. He ovat avoimia, mutta usein jo pieninä aikuisia. He kasvavat keskenään, mutta eivät ole itsenäisiä. He eivät saa elää lapsuuttaan läpi, vaan heidät imetään nuorten markkinamaailmaan. Lapsuus on lyhentynyt ja ohentunut. Onko leikkien maailma kokonaan kuollut vai onko se kuolettunut teknisiksi videopeleiksi? Lapsen perustarpeet eivät kuitenkaan ole muuttuneet. Teho- ja viihdemaailma on muuttanut lasten kasvuympäristön niin, että merkittävä osa lasten kriittisistä tarpeista tyydyttyy vain ohuesti. Tietovyöry ja kaikki aikuisten salaisuudet paljastava mediamaailma kuumentaa - ei kypsytä- lasten päät.

Lasten ja nuorten maailma on muuttunut paradoksaalisesti. Toisaalta he eivät saa rakentavaa roolia yhteiskunnassa 15-vuotaina, kuten 100 vuotta sitten, vaan heitä pidetään yhä pitempään kotona ja koulussa. Kun heille ei ole tilaa oikeassa maailmassa, nuoret rakentavat itselleen oman. 2000-luvulla se on digitaalinen ja virtuaalinen maailma, johon aikuisilla ei ole pääsyä. Lapset täyttävät siellä ihmisen nälkäänsä virtuaalisilla suhteilla netissä pyrörivien tuntemattomien ihmisten kanssa.

Sähköistyvä maailma on muuttanut lasten aivoja ja oppimistapoja. He oppivat itselleen tärkeitä asioita toisiltaan, matkien ja kysellen vinkkejä, kokeillen. Heitä viehättää pelimäinen,viihdyttävä oppimisympäristö, jossa voi oppia mutkikkaita asioita kerralla kokemuksellisesti. New Millenium Learners- heimo osaa tehdä montaa asiaa yhtä aikaa. Mutta ei mitään kovin pitkän. Tämä polvi ei kestä syvän oppimisen vaatimaa epämukavuutta ja kipua.

Koulun tehtävä on ottaa opetuksessa huomioon se, millaisia lapset ovat. Se on lähtökohta, mutta lasten suppea oppimistapa ei saa jäädä ainoaksi tavaksi, jolla heitä ohjataan opiskelemaan.

MILLAINEN TULISI OLLA KOULUN KASVATUSPÄÄMÄÄRÄN?



(1) Lapsen tulee saada kasvaa ihmiseksi, omaksi itsekseen. Tältä osin koulun päämäärää voisi kuvata ehjän, omaleimaisen persooonan, minän kasvun tukemiseksi. Lapsen on vähitelleen opittava löytämään vastaus kysymyksiin, kuka minä olen, mitä minä osaa, mitä minä tahdon. MIten eletään hyvä elämä? Omale elämälle tulisi löytää mieli. Siihen tarvitaan satuja, tarinoita, aikaa, rauhaa, turvallista yhteisöä jne. Arvot muodostavat minän kasvun vahvan alustan. Kasvatuspäämäärä olisi näin ensimmäisen POPS-luonnoksen mukaan kulttuuri-ihminen.

(2) Lapsen tulisi oppia tunnistaaan, miten se maailma, jossa hän elää, toimii. Tähän tarvitaan orientoivien aineiden lapsia sytyttävää opetusta. Tältä osin koulun kasvatuspäämäärää voisi kuvata laajaksi yleistiedoksi, yleissivistykseksi. Maailmaa tulisi tutkia myös holististesti.

(3) Lapsen tulisi saada kapasiteetti, taidot, joilla hän löytää oman rakentavansa paikkansa tulevaisuuden a) yhteisössään ja b) yhteiskunnassa. Yhteisölliset taidot ovat lähimmäisen, perheenjäsenen taitoja. Niiden avulla rakennetaan ja säilytetään suhteet itselle tärkeisiin ihmisiin. Yhteiskunnalliset taidot voi jakaa työelämässä ja demokraattisessa päätöksenteossa tarvttaviin taitoihin. Työelämässä tarvitaan työosaamista. Yhteiskunnassa tartaan osallistumistaitoja. Tarvitsemme taitoa menestyä ja taitoa selvitä. Taitoa tuottaa toisille iloa ja hyötyä. Tällaisia taitojan ovat mm. kyky hankkia uutta osaamista, kyky tehdä työtä yhdessä, kyky liittyä toisiin, kyky johtaa itseään, yrittää, käyttää mediaa, hallita vaikuttamisen keinot, selvitä muutostilanteissa jne. Koulutusmateriaalissa tarjottiin kasvatuspäämääräksi adaptivista asiantuntijuutta, joustavan, ympäristön huomioivan luovuuden ja vahvan taitamisen yhdistelmää. Se kuvaa hyvin tätä kolmatta kasvun osa-aluetta.


MITEN KOULU JA OPETUS TULISI JÄRJESTÄÄ?

Lapset tarvitsevat myös tulevaisuudessa vahvat perustaidot ja vakiintuneiden oppiaineiden käsitemaailman perushahmon. He tarvitsevat myös mahdollisuuksia ilmaista itseään ja käydä keskustelua arvokkaista asioista
Tämä tarkoittaa
1. tarvitsemme oppiaineita ja niille tuntijaon. Taito- ja taideaineiden ja valinnaisuuden osuutta tulee lisätä. Aineopetuksta kokoamaan tarvitaa eheyttävää toimintaa. Nykyiset aihekokonaisuudet eivät ehkä ole riittävän houkuttelevia
2 arvokeskusteluulle tarvittaisii yhteinen katsomustunti nykisten monien katsomusaineiden sijaan ( mm Soinisen esittämän idean toisti jälleen Terho Pursiainen 10.11.

Myös opetukseen tarvitaan ravistelua. Opetusmenetelmien tulisi olla monipuolisia. Yhteistoiminnallinen oppiminen lisää mahdollisuuksia vuoovaikutukseen ja sitouttaa vastuuseen. Osaamista tulisi voida hankkia eri tavoin, formaalin opiskelun rinnalla mm. työharjoittelulla, itseopiskelulla jne. Osaaminen pääteltäisiin konkreeteista näytöistä. Oppitunteihin tulisi kuulua keskustelua, yhdessä tekemistä, informaation muokkamista tiedoksi. Jokainen tarvitsee pysyvän luokkayhteisön.

Yhteiskunnan elintärkeäksi määrittämän oppimäärän rinnalla koulussa tulisi olla tilaa itselle tärkeän osaamisen harjoitteluun.


MILLAISTA PEDAGOGISTA JOHTAMISTA NYT TARVITAAN?

Muutos vaatii panostamista rehtoreilta pedagogiseen johtamiseen. Johtajalla tulee olla oma näkynsälapsille ja aikuisille hyvästä koulusta. Se on suunta, johon hän porukkaa johtaa. Tämä näky voi olla kaikkien oppimisen edistäminen koulussa, niin oppilaitten kuin opettajienkin. Pedagoginen johtaminen ei ole tällöin yksittäisen opettajan opetuksen ohjausta vaan pelijoukkueen johtamista: pelaajien ostamista, pelipaikkojen määräämistä jne. Koulua johdetaan puhuttamalla opettajia ja luomalla yhteisiä merkityksiä (vrt. hengen luonti erätauolla) mutta myös säätelemällä kehystekijöitä: koulun painotusta, opetusuunnitelmaa, tuntikehystä, tilojen käyttöä, opetusryhmiä... Eettisimmillaam koulun pedagoginen johtaminen on vastuunottoa naapurikouluista, yhteistyötä , yhteisen osaamisen jakamisesta kaikkien alueen lasten hyväksi.

Pedagogisen johtamisen konkreettiset keinot sanan laajimmassa merkityksessä ovat puhuttamisen lisäksi uusien oppimismahdollisuuksien luomista: luodaan opettajille mahdollisuuksia seurata toistensa opetusta, varjostaa toisiaan, toimia pareina jne.

7.11 ja syvä syvä suru

KESKIVIIKKO taittui mustaksi. Paha löysi aukon. Vihalla se täytti särkyneen pojan mielen. Voi sitä tuskaa, voi sitä surua, kun pimeys koskettaa maailmaa. Sirpaleina niin monet kauniit unelmat. Ei muita sanoja. Sytytän kynttilän.

Vantaan sivistysjohtaja Espooseen?

KUVA: Aulis Pitkälä (kuva lainattu HS:n nettisivuilta)

ESPOON KORKEIN VIRKAJOHTO koostuu kaupunginjohtajasta ja kolmesta ns. toimialajohtajasta. Sivistystoimenjohtaja on näistä yksi. 2000-luvun alussa paikka annettiin RKP:n Kristina Wikbergille, ja SDP menetti oman johtajanpaikkansa. Nyt Kokoomus ja SDP ovat sopineet riitansa, ja vapautunut paikka palautetaan Espoon toiseksi suurimmalle puolueelle.

33 HAKIJAN joukosta suosikiksi on noussut Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Aulis Pitkälä. Espoon kaupunginhallitus on päättänyt esittää valtuustolle hänen valitsemistaan. Pitkälällä on demaritausta ja 10 vuoden kokemus vastaavasta virasta. Hän on koulutukseltaan FM, joka toimi uransa alussa luokanopettajana. Hän on selkeästi myös ammattijohtaja. Suomeksi: hän on antanut näyttöjä kyvystä tehdä myös ikäviä päätöksiä. Vantaalle Pitkälä valinta olisi kova isku. Hänen asiantuntemustaan arvostetaan, vaikka osa opettajista on yhä katkeria hänelle tavasta, jolla hän toteutti 90-luvulla rajut koulusäästöt.

SIVISTYSTOIMENJOHTAJAN virka on merkittävä posti, josta käsin ohjataan mm. sivistystoimen sisäistä rahavirtaa. Kaupunginvaltuusto päättänee nimityksestä ensi viikon kokouksessaan. Uusi toimialajohtaja aloittaisi näin virassa vuoden 2008 alusta. Jos Pitkälä valitaan tehtävään, kaupungin kakkosjohto on muuten tykkänään miehitetty miehillä.

TIP - kohti kustannusneutraalisuutta

KUVA: TIP.koordinaattorimme Sari Törrönen esittelee hanketta syksyn alussa Koti & Koulu ry:n kokoksessa.

EILEN maanantaina koululla piipahti Turvallisen iltapäivän idean äiti, kansanedustaja, valtuutettu ja suomenkielisen opetuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lauslahti. Hän teki kokeilusta juttua Uusi Espoo-lehteen. Tällä hetkellä hanke voi hyvin. Lasten osallistuminen hankkeen eri toimintoihin kasvaa edelleen, joten kysyntää tällaiselle toiminnalle on mitä ilmeisimmin ollut. Mukana eri aktiviteeteissa on jo yli 1/3 koulun oppilaista - ja kun mukaan lasketaan vanhempien järjestämään iltapäivätoimintan osallistuvat lapset, niin noin puolet oppilaistamme on iltapäivisin aikuisten ohjauksen piirissä. Se on turvallista.

HANKKEEN ensimmäisen vaiheen ajan aamukerho, leikkikenttätoiminta sekä koulun oman henkilökunnan vetämät kerhot ovat olleet perheille maksuttomia. Välipala- ja ulkopuolisten tahojen vetämä kerhotoiminta ovat olleet alusta saakka maksullisia.

ESPOON KAUPUNGINVALTUUSTO on jo hankkeen suunnitteluvaiheessa edellyttänyt, että Aurorassa kehitellään kahden lukuvuoden aikana malli turvalliselle iltapäivälle, joka olisi kustannusneutraali. Tällä hetkellä turvallinen iltapäivä "tuottaa tappiota" noin 46 000 euroa/vuosi. Se on perusteltua kokeilun alkuvaiheessa, mutta lopullisen mallin kohdalla näin ei voi olla.

Tavoitteenamme onkin jo kevätlukukaudeksi löytää keinoja, joilla hankkeesta saamamme tuotot kattaisivat yhä enemmän toiminnasta aiheutuneita kuluja. Toiminnasta on joko alettava periä maksuja tai sitten meidän on löydettävä muita keinoja saada sisään rahaa. Yksi vaihtoehto- joka on mahdollista syksystä 2008 alkaen- on liittää nyt vanhempien organisoima ja TIP-hankkeen iltapäivätoiminta toisiinsa. Yhdistämällä toiminnat saataisiin monia synergiaetuja. Jos käytössä olisi usea vetäjä, voitaisiin järjestää myös rinnakkaisohjelmaa.

TIP-TOIMINTAAN osallistuvien lasten vanhemmille lähetetään tänään linkki nettikyselyyn, jonka avulla keräämme kotien näkemyksiä eri toimintojen oikesta hintatasosta. Vastaukset otetaan huomioon, kun kehitämme kokeilua valtuuston asettamiin suuntiin.


KUVA: Kysely toteutetaan yhteistyökumppanimme Kotisivukoneen nettisivuilla käytössä olevalla "lomake"-ohjelmalla, joka laatii vastauksista suoraan yhteenvedot. www.kotisivukone.fi