Alakansakoulun kotiseutuopin käsikirja. Ensimmäinen vuosikurssi.

 

Jatketaan vielä Vällän kotiseutuopin käsikirjojen esittelyä.Tämä toinen on oikeasti ensimmäinen. Siinä kuvataan, mitä ala-alkeiskoulun ensimmäosen luokan oppilaille kotiseutuoissa opetetaan.

Vällä, Bertta ( 1951) Alakansakoulun kotiseutuopin  käsikirja. Ensimmäinen vuosikurssi.  Liittyy professori Aukisti Salon teokseen ensimmäisen ja toisen kouluvuoden opetussuunnitelma (kokonaisopetusMH) . Helsinki: Porvoo.

Kirja ilmestyi vuonna 1943. Tämä on toinen painos. Kirjan synnystä kerrotaan:

" Jo useita vuosia on Hämeenlinnan alakansa-kouluseminaarissa seurattu Salon kokonaisopetus periaatteen mukaista alakansakoulun opetussuunnitelmaa. Nyt ilmestynyt alakansakoulun kotiseutua käsikirja liittyy mainittuun suunnitelmaan. Kirja ei sisällä valmiita tunti ohjelmia vaan on kotiseutuopin opetus aiheiden käsittelyjärjestyksen opas ja lähdeaineisto."

Vuonna 1950 uuteen painokseen tehtiin joitain pieniä ajankohtaisia muutoksia. 

Käsikirjassa on 228 sivua.

Tavoitteet

Tiedolliset tavoitteet näyttävät olevan varsin korkeat. Taitojen harjoittelua ei  ole paljoa. Asennetavoitteet ovat vahvat: isänmaallisuus, uskonnollisuus, kaunis käytös. Koulupäivä aloitettaan ja lopetetaan rukoillen.Juhlapyhät avataan. Joulupukkiin uskotaan.

" Kunnioita lippua, kunnioita kansaa missä ikinä oletkin ja mitä teetkin.Olet Suomen lipun kantaja. Mitä oikein ja hyvin teet, se on maallesi ja sen lipulle kunniaksi. Mitä väärin ja huonosti teet, se on sille häpeäksi. Siniristilipun merkeissä sitä kantaen ja kunnioittaen Suomen kansa käy luojaansa luottaen tulevaisuutta kohden."

" Koulumatkalla olet nähnyt humalaisia. Älä kulje niiden jäljissä. Älä puhu niille... Olut viini ja viina ovat väkijuomia. Niissä on alkoholi-nimistä myrkkyä. Tämä myrkky tekee ihmisen järjettömäksi. Se tekee koko ruumiin sairaaksi. se kasvattaa himon tähän myrkkyyn. Ihmisestä tulee väkijuomien orja. Hän tuo riitaa ja köyhyyttä kotiinsa."

Sisällöt

Kirjassa on 36 lukua. Kussakin luvussa on useita alaosia (1-6 kpl) . Ne eivät ole varsinaisia tuntiohjelmoa. Asiat seuravat vuotuista kalenteria kouluvuoden alista sen loppuun.  Poimin lukujen otsikot talteen:

1. Kotoa kouluun. 2. Koulutieni kesämuistoja. 3.Kasvitarhassa. 4.Syksyn iloja ja suruja. 5. Syksy maalarina. 6. Menemme maalaistaloon. 7. Pajassa ja navetassa.. 8. Puuroksia ja perunoita. 9-. Hyviä ruokia. 10. Metsän ja  veden riistaa. 11. Rysällä ja verkolla kalastaminen.12. Ystäviämme ja naapureitamme. 13. Valmistaudumme talveen 14. Ruumistamme ja sen terveydestä. 15. Keräämme voimia ja terveyttä,. 16. Monenlaista hauskaa ja hyvää jouluksi. 17. Jouluna,. 18. Uusi  vuosi ja kello. 19. Lasten ja aikuisten talvitoimia, 20. Pakkasella metsässä. 21. Metsän hyviä hyppääjiä. 22.Suojaa pakkasta vastaan. 23. Saamme uusia vvaatteita ja kenkiä. 24. Kotona 25- Entisiä ja nykyisiä asuntojamme. 26Asuntoa sisustetaan. 27.Pääsiäisaika. 28. Nopeita kulikuneuvoja. 29. Kuinka lähetämme ja saamme tietoja 30. Kevät saapuu. 31. Keväisiä ystäviämme. 32. Luonto herää.  33. Kevään pörriäinen ja kukkia. 34. Rantakoivikossa. 35. Kaksi kesätoveriamme (lintuja) 36. Kesä on tullut 

Kuluvuosi alkaa ns. yleisopetuksella. Opettaja opettelee oppilaitten nimet. Luodaan Istumajärjestys. Oppilaat  kertovat  omasta kodistaan. Heille kerrotaan,  Kuinka koulusa ollaan..Päivä alkaa ja loppuu rukoillen. Kujetaan jonossa. (Viittamisohjeita ei huomannut)

"  Alussa ensi kertaa kaikki on vierasta ja paikat outoja. Opettajan ensimmäinen tehtävä on tutustua lapsiin ja tutustuttaa lapset kouluun koulutapihin ja järjestykseen. Opettaja asettaa lapset istumaan pituus järjestykseen ottaen huomioon vähä kuulet ja likinäköiset. Osa aiheista käsitellään paikkakunnan tapojen mukaan."

Mukana on sisältöjä useita ainesta: ympäristöopista (luonto), historiasta (miten. ennen oli), tekniikasta (liikennevälineet), uskonnosta, terveystiedosta jne

Työtapoja

" Opetusopillisia ohjeita ja viitteitä tässä kirjassa on harvoja koska alakansakoulun opetusoppi II käsittelee laajasti kotiseutua opin opetusta koskevat asiat." 

Keskeinen tiedonlähde on havainnot ja opettajan puhe. (Oppikirjoja ei ala-alkeiskoulussa käytetty sisäluku-oppikirjaa lukuunottamatta).

Oppilaiden kanssa tehdään tosi usein retkiä

Asioita opitaan kuunnellen ja katsellen( mm. kaupan näyteikkuna)

Tärkeitä työtapoja ovat opettajan taulukuvat, sarjapiirtely, ja alustapiirtely, ("ikenet ja liitu"MH) Lisäksi oppilaat saavat leikellä (syksyn lehtiä) ja muovailla.   Pahvista tehdään leikkipuhelimia ja leikitään puhelinlinjojen yhdistelyä.

Opetusta havainnollistetaan oikeilla esineille ja aineissa Tärkeä työkalu on hiekkalaatikko, johon kootaan pienoismaleja. Käytässä oli myös kouluradio.

Apuvälineina on mm. ns.  luonnolliset havaintovälineet, aineet (jauhot terva, tärpätti, pellava leivät, esineet (kalaverkko, kelloja,rysä, vihta, silitysrauha, kangaspuut, teltta, polkupyörä...),  kasvit, täytetyt eläimet tai kuvat niistä. Luokkaan tuodaan myös koululaisen syyspuku,talvipukemia.

Todella tärkeä metodi on retket. Niitä tehdään luontoon (keväinen ja syksnen metsä, järvenranta, lampi, ) ihmisten arkeen ( maalaistalo, hirsirakennus, kellari, talli, paja, perunamaa, puutarha,  juna-asema) ja koulualueelle (Koulun käsityösali, koulun puutarha). juna-asemalle.

Eräissä luvuissa annetaan vinkkejä myös askarteluun (mm. Suomen lippu, pahvipakettu, herneiden idättämiseen) ja leikkeihin ( leikitään polkupyörällä ajoa). Mummolaan tehdään mielikuvitus matka Turkuun junalla.

Sadut vilahtavat kerran osana raittiusopetusta. Raittiita ihmiset - luvussa havaintopohjaksi esitetään jokin raittiuskertomus esim. Topeliuksen raittiussatu.

Arviointi

Arviointiin ei anneta ohjeita.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Kirjan kirjoittajaa Bertta Vällää esittelin hänen toisen kirjansa kohdalla. Tässä linkki:

 Laitan tähän tiiviisti, mikä se ala-alkseis koulu oikein oli. Vuonna 1866 annettiin kansakouluasetus. Sen pohjalta syntyi alakansakoulu - käytännössä aluksi vain kaupunkeihin.

Vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuulaissa Suomeen 6-vuotinen kansakoulu, jossa kaksi alinta vuosikurssia muodosti ala-kansakoulun, jossa opettajina oli alakansakoulun seminaatiin käyneet naisopettajat. Alakansakoulu sai ollakiinteä tai kiertävä. 

Aukusti Salo

Pedagogisesti alakansakouluista tuli toiseen maailmansotaan mennessä kansakoulut paras osa. Tästä suuri ansio kuuluu Aukusti Salolle, joka kirjoitti vuonna 1935 alakansakoulun opetussuunnitelman. Se perustui kokonaisopetukseen ja  viikkotaisiin aihekokonaisuuksiin. 

Erillisten ala-kansakoulujen tarina päättyi uuteen  vuoden 1958 kansakouluasetulseen, jossa alakoulu yhdistettiin yläkoulun kanssa 6-vuotiseksi varsinaiseksi kansakouluksi  Samalla Alakansakoulunopettajien erilliskoulutus lopetettiin, mikä oli takaisku alkuopetuksen opetusopille.