Kirjoja

Kirjoja

tiistaina, lokakuuta 08, 2019

Noin 50 vinkkiä työrauhaan

Minulla on ilo osallistua torstaina yliopistolla vasta opinnot aloittaneille luokanopettajille järjestettävään paneeliin. Teemana on työrauha.

Käännyin FB:n parviälyn puoleen, koska minusta olisi  upeaa saada viedä opiskelijoille  terveisinä muitakin kuin omia ajatuksia. Niinpä kysyin:  "Mitä te haluaisitte näille nuorille sanoa?"

Ja he halusivat. Sekä määritellä työrauhaa, että antaa sen rakentamiselle ja ylläpitämiselle hienoja  vinkkejä

Työrauhakäsitteen määrittelyä

Työrauhakäsitteen määrittely ei ole ihan helppoa. Ainakaan se ei tarkoita vain hiljaisuutta.
  • "Työrauha on ihan eri asia kuin hiljaisuus."                                                      
  • "Työrauhan" käsitettä kannattaa purkaa. Mitä sillä tarkoitetaan? Hiljaisuutta kenties? Vai rikkooko hiljaisuuden vaatimus rauhan työskennellä yhdessä? Työelämässä me aikuiset törmäämme jatkuvasti tilanteisiin, joissa organisaation muutokset, rajoitukset ja sääntelyt häiritsevät työrauhaa."                                                                                           
  • " Tuleeko open hallinnan tunne (työrauha) siitä, että oppilaat ovat hiljaa vai siitä, että ääntäkin päästäen oppilaat puuhaavat yhdessä annetun tehtävän parissa Innoissaan. Voiko työrauha olla välillä äänekästä. Työrauha on eri asia kuin pelko.               
  • "Kieltenopettajana totean, että työn äänet ovat meillä usein aika äänekkäitä. Myös keskenään eri hommia tekevät joukko näyttää usein kaoottiselta...Mutta työn äänet sallittu."      
  • "Maria Montessorin väitetään sanoneen, että luokkahuoneen pitää kuulostaa mehiläispesältä, ei pubilta. Tällä vertauksella hän teki eron työn äänien ja yleisen mölinän välille.
 
Kun lähempi tarkastelu paljastaa, että kukaan ei hömppää vaan jokainen osallistuu johonkin selvästi tavoitteelliseen toimintaan, ollaan työn touhussa vaikka "rauhaa" olisi vaikea määritellä.
"     
  • " 
Jokaiselle oppilaalle tulee taata oikeus työrauhaan. Oppilaiden käsitys siitä on usein aika erilainen kuin vanhalla opettajalla. Pääasia, että äänet syntyvät innostuksesta ja tehtävän imusta, eikä asiaankuulumattomasta häirinnästä.


"
Lisäksi työrauha tarkoittaa eri toimijoille ja eri tilanteissa eri asiaa.
  • " Edelleen olisi hyvä miettiä kenen työrauhasta puhutaan, kun siitä puhutaan."" Koulun kokonaisuus rakentuu hyvin erilaisista osista. Koulu on yhteisö joka muodostuu erivaltaisista osista, joista rakentuu kokonaisuus. Luulenpa että opettajilla, muulla henkilökunnalla ja oppilailla (ehkä vanhemmillakin) on erilainen sisältö työrauhalle, yksilöllisistä eroista puhumattakaan."; " Varmasti on paitsi yksilöittäin niin myös koulun toimijoiden ryhmissä aika erilaisia määritelmiä/tarpeita."                                                                                                        
  • " Mitä on työrauha, kun oppilaat työskentelevät yksin – ja mitä työrauha on, kun työskennellään toiminnallisesti ryhmissä?"
                                                                                                     
  • "  Oppilaiden ensisijainen tarve koulussa on olla vuorovaikutuksessa omaan viiteryhmään, tästä seuraa usein ristiriita opettajan työrauhan käsitteen kanssa. Mutta ei sovittamaton."
Koko käsite saatettiin kokea ongelmalliseksi
  • "  Hiljaisuuden pedagogiassa opettaja määrittelee esiintymiselleen rauhan. Yhteisöllisessä pedagogiassa on monta määritelmää työrauhalle joka on minusta innostusta rajoittava käsite sinänsä. Hyvä työvire tai joku muu olisi parempi."
Mutta olisiko kaikille hyvä määritelmä mahdollisuis keskittyä työskentelyyn/opiskeluun?
  • " Työrauha terminä on ollut ainakin joillekin kansainvälisille kollegoilleni hyvin innostava. Meidän tutkimuksessa määrittelimme, että työrauha ei välttämättä tarkoita hiljaisuutta, vaan mahdollisuutta keskittyä työskentelyyn. Englanniksi lähimmät termit ovat classroom management, discipline tai classroom climate. Mikään näistä ei oikein tavoita työrauhan ydintä.
" ; "  Muistelen, että Koskenniemi määritteli työrauhan ”tavoitteen mukaiseksi toiminnaksi”. Joskus siis nauretaan ja ’riehutaan’, joskus sitten keskitytään ja mennään sisäänpäin. "  
  • "Työrauha-käsite voisi olla sellaisen tuokion kuvaus jossa kaikilla on mahdollisuus olla opiskelun mielentilassa."                                                                                                   
  • " Minä olen alkanut käyttää oppilaille sanaa "opiskelurauha". Jotenkin se kuvaa mun mielestä paremmin sitä, että pitää antaa kaikkien keskittyä juurikin siihen opiskeluun - tehtiin sitä sitten omalla paikalla yksin tai ryhmässä aiheesta keskustellen.
"       
  • " Kysyin alussa että kenen työrauhasta puhutaan, koska yleensä opettaja sen määrittelee, koska voi.
 Kun homma toimii ja kaikilla on hyvä olla, silloin syntyy työrauha, joka joskus on hiljaisuutta ja joskus yhdessä toimimisesta lähtevää ääntä." 
  •  "Työrauha vallitsee silloin, kun työnteon fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset edellytykset ovat kunnossa eli missään ei ole korjattavaa."
Kovin moni asia voi myös rikkoa työrauhaa. Myös opettaja :-) Ja tilat. Ja järjestelyt
  • "Omia lapsiani on norssissa ja he sanovat toistuvasti, että harjoittelijoissa ärsyttävintä on se, että he koko ajan tulevat häiritsemään, kommentoimaan ja tyrkyttämään omia ajatuksiaan. Erityisen ärsyttävää tämä tuntuu olevan taideaineissa. Joskus opettajankin voi olla vaikea antaa oppilaille "työrauhaa", jos aiheesta olisi paljon juteltavaa. Ja sekin on ihan ok." / " Jäin miettimään, mikä on opettajan ohjauksen ja oman näkemyksen tyrkyttämisen välinen ero. " / "Opettajan pitkät monologit voivat siis myös olla työrauhaa rikkovia. "     
  •   "Työrauhassa tai työrauhattomuudessa on asioita, joihin voi opettajana vaikuttaa. Sitten on asioita, johon ei voi vaikuttaa. Tämä olisi tärkeää tiedostaa. Opettaja, yhdessä muiden kanssa, voi olla synnyttämässä molempia, rauhaa tai rauhattomuutta. "                  
  • "Nyt kun rakennetaan monenlaisia kouluja, niin huomataan selkeämmin miten paljon koulun arkkitehtuuri ohjaa työrauhan käsitteen sisältöä. Se voi olla huono tai hyvä asia."/ " Työrauhan haasteista avoimissa ympäristöissä
."      
  • " Inkluusion haaste kouluissa, miten siihen vaalmistautua?"  
  •  "Kaikkein pahin tähän asiaan liittyä, johon aikoinaan törmäsin, oli luokan pulpettien laittaminen ryhmiin ja sen jälkeen täyden hiljaisuuden vaatiminen.

"    
  • "Juteltiin juuri tästä aiheesta opekollegan kanssa tänään. Puhuttiin siitä, että pienessä koulussa tai pienellä paikkakunnalla usein kyetään ottamaan koppi jokaisesta, jolloin on myös parempi työrauha. Usein isossa ryhmässä ja isossa tilassa lapsi alkaa häiritä. 

About 50 vinkkiä työrauhaan

Toiveita opettajankoulukseen

1. Vaatikaa kouluttajiltanne elämänmakuinen määritelmä työrauhalle ei pelkkää teoriajargonia.

2. Vaatikaa koulutuksessa tosielämän tietoa keinoista, joilla työrauhaan on  pystytty vaikuttamaan positiivisesti. Vierailkaa kouluissa ja pyytäkää vierailijoita luennoille, jotka työskentelevät haastavien ryhmien kanssa ja kehittävät asiaan ratkaisuja.

3. Toivoisin ...  että kaikki valmistuvat opettajat perehtyisivät koulutusaikanaan vaativaan erityiseen tukeen. Edes vähäsen. Se saattaisi antaa perspektiiviä tulevaan työelämään. Myös työrauhan ja luokan tai ryhmän hallintaan. Tarkkisluokat ja kehitysvammaiset lapset ja nuoret opettivat enemmän kuin mikään muu. Ytimessä persoonalliset kohtaamiset ja vuorovaikutus,joka ei tietysti hetkessä synny...

4. Nauttikaa opiskeluvuosista. Eli lapsuus ja nuoruus täytyy osata elää elämää kokien ja tapahtumista nauttien. Ei sitä valmistumista tarvitse oman elämän hinnalla kiihdyttää.

Ohjeita oikeisiin töihin

5. Kun menette ensimmäiseen työpaikkaanne, hyvin todennäköisesti koulullanne ei ole yhteisesti sovittuja käytänteitä työrauhan ylläpitämiseksi. Älkää tyytykö siihen, koska hyvä työrauha rakentuu koko työyhteisön yhteistoimintana. Hyviä ja toimivia esimerkkejä löytyy.

6. Älkää tyytykö helppoihin ja yksinkertaisiin laastariratkaisuihin. Työrauhan rakentaminen on pitkä prosessi, jossa vahvistetaan kaikkien mukanaolioiden keskinäistä luottamusta. Työrauha ei tule koskaan valmiiksi...kuten ei opettajakaan.

Ohjeita opetukseen

7. Pidä oppilaat tietosina siitä,  mitä ollaan tekemässä ja miksi.  Kansanen ja Byman aikoinaan kirjoittivat ’oppilaiden suostuttelusta tai houkuttelusta’. En niin tykännyt. Mutta ehkä nykytutkimuksen termit toimijuus (agency) ja osallisuus (involvement) auttavat opettajia ja lapsia määrittelemään omaa toimintaansa. Kiva kun on kivaa!/ Opettaja välittää tavoitteen oppilaille- tietoisuus.

8. Tunnin kulku kirjoitettuna taululle ja tunnin tavoite. Kuvakortit auttavat hahmottamaan mikä työtapa on milloinkin.

9. Erilaisissa tilanteissa työskentely on erilaista ja siksi sen turvaaminen vaatii kulloinkin hyvin erilaista ohjausta.


10. Työyhteisö ON KOKONAISUUS, ei vain KURIA vaan JÄRJESTYSTÄ, tarkoituksenmaukaista yhteistoimintaa.

11. Ja kypsään ikään ehtineenä opena sitä aina vaan uudestaan hämmästyy, että kun antaa oppilaille aikaa ja mahdollisuuden keskittyä opiskelemaan ja tekemään projektitöitä, miten upeita töitä sieltä syntyykäään!


12. Mitä isomman osan tunneista opetat sitä vähemmän oppilaat oppivat. Mitä isomman osan tunneista oppilaat opiskelevat sitä enemmän he oppivat.

13. Olin vuosi sitten äänimaisematutkijoiden seminaarissa Kreikassa ja siellä Viveka Lyberg kertoi mielenkiintoisen tutkimustuloksen sopivan haasteellisten ja motivoivien tehtävien vaikutuksesta työrauhaan ja siis samalla äänimaisemaan. En ehtinyt silloin pyytää ko. tutkimusta. Keskittynyt oppija ei häiriinny eikä häiritse.

14. Suunnittele tunteja riittävästi, ennaltaehkäise selkeillä työskentelyohjeilla levottomuutta.

15. Selkeä, toistuva tuntirutiini voi auttaa, jos luokka on levoton. Ole ystävällinen, selkeä ja luja.

16. Selkeys, rutiinit ja oppimista tukeva ilmapiiri ylläpitävät hyvää työrauhaa.
Kaiken a ja o on kokemukseni mukaan ennakointi.


Kasvatus työntekoon

17.  Ihan pienten olisi hyvä opetella työntekoon, muun muassa tylsyyden sietämistä, sinnikkyyttä saattaa työ valmiiksi. Hiljaisuutta sopivina annoksina.


18. Luokanopettajat opettavat alakouluikäisiä, joten vastaan siitä näkökulmasta. Ihan pienten olisi hyvä opetella työntekoon, muun muassa tylsyyden sietämistä, sinnikkyyttä saattaa työ valmiiksi. Pitää opetella yhdessä toimimisen ja keskustelun taitoja, …

19. Ohjaa oppijan huomio työhön.

Ohjeita oppilaiden ymmärtämiseen/kohtaamiseen

20.  Maslowin tarvehierarkia. Kaikki muut tarpeet tulee olla kunnossa ennen kuin voi keskittyä oppimiseen, joka kolmion kärjessä.

21. Kaikki pienten lasten nykyiset tai entiset vanhemmat tuntevat työrauhasta myös määritelmän "Mä osaan ite!", lyhyemmin "Mä ite!" tai "Ite!"


22. Kaikki lähtee hyvästä vuorovaikutuksesta ja miten kohtaa lapset ja nuoret..

23. Ymmärrä, kannusta, katso rakkaudellisin silmin oppilasta, joka vasta ihmetellen katsoo maailmaa ja haluaa oppia siitä kaiken, vaikkei itsekään sitä vielä tiedä janoavansa. 
On tärkeää antaa myös aikaa oppimiselle. Pitää antaa rauha omaksua asia ja tilaa ajattelulle.


24. Pelolla saa oppilaat olemaan hiljaa mutta vuorovaikutus- ja itsesäätelytaitoja sekä empatiaa harjoittelemalla päästään oikeaan työrauhaan."   

Palautteella ohjaaminen

25. Avaintekijöitä ja ajatuksia liittyen työrauhaan: palautteen antaminen pääasiassa siitä, minkä toivoo jatkuvan, huumori, vastuutehtävät juuri niille joidenkin mielestä käytökseltään haastaville oppilaille

Tehdään laumasta yhteisö

26. Luokka ei ole sellainen tai tällainen itsestään, vaan sellainen ja tällainen yhdessä syntyneen ja synnytetyn yhteisen kulttuurin tuloksena, jota ilmapiiriksikin kutsutaan. Mikä synnyttää hyvää ilmapiiriä? Itse panostaisin ryhmäyttämiseen ja ryhmädynamiikan kannatteluun."

27. Hyvä työrauha linkittyy vahvasti oppimiseen. Mitä paremmin opettajalla on luokka hallinnassa, sitä monipuolisempia ja vaativampia työtapoja opetuksessa voidaan käyttää. Oppilaiden tavoitteiden mukainen itseohjautuvuus ei synny itsestään. Se on opettajan pitkäjänteisen työn tulos.

 Jos luokassanne ei ole "työrauhaa", niin tarkistakaa opetustanne.

28. Miten saatan lapset hyväksytyksi omassa lapsiryhmässään. Tätä taitoa lisää koulun aikuisille!


29. Itse koen että työrauha rakentuu oppilastuntemukseen ja ryhmäytymiseen. Ryhmät hakevat luontaisesti johtajaa, opettajan on saatava itselleen se paikka. Ei mielistelmällä tai olemalla "rento" eikä myöskään turhalla tiukkuudella. Empaattinen ja johdonmuk…Näytä lisää


30. Pitää opetella yhdessä toimimisen ja keskustelun taitoja, oman mielipiteen perustelemista ja toisen ihmisen kuuntelemista. Toisen puheenvuoron kunnioittamista.

31. Koulun tarkoitus on varmaankin oppilaan oppiminen. Asiat, jotka tätä tukevat, ovat työrauhaa lisääviä. 

Lapseni ovat käyneet Montessorieskarin ja alakoulua. On kyllä upea pedagogiikka! Toisen kunnioittaminen ja arvostaminen sekä auttaminen ovat keskiössä. Myös opettajan suunnalta.

32. Luokan säännöt:
1. Rakkaus 2. Tilannetaju 3. Itsesäätelykyky 4. Sinnikkyys Näillä neljällä pärjää - toistoa, rutiineja, ja palkitsemista. Käsitteet pitää tietysti avata. Jos joku rikkoo sääntöjä, kysytään:
Oliko teko rakkaudellinen, osasitko säädellä itseäsi, osoittiko teko itsesäätelykykyä. Toimii jopa ekaluokalla.

33. Meillä OLI koulun säännöt, oikein seinällä, yhdessä koulun johdon kanssa tehtyinä, painettuina. ME, työyhteisömme: "meidän Lapsemme", Kouluhenkilökunta /Opet ja lastemme Vanhemmat sovimme YHDEN säännön noudatettavaksemme "OTA TOISET…

34. Ryhmäytys, ryhmäytys, ryhmäytys!!!!

35. oppimisen ja opetuksen vastuusäännöstöä,

Muistetaan erilaisuus

36. Millaisessa tilanteessa kaikilla samassa tilassa olevilla on työrauha? Esim. toinen rauhoittuu tutun taustamusiikin avulla, toisen työskentelyä se häiritsee. Toinen rauhoittuu liikkeen kautta, toinen paikallaan olemalla.

37. Minä annan nuorille (mediaharrastuksessa) usein työrauhan poistumalla itse tilasta. Näin he eivät odota minulta ohjausta ja pienryhmien johtajien on helpompi olla omassa roolissaan.Kun nuoret lähtevät kuvaamaan, esimerkiksi haastattelemaan poliitikkoa tai asiantuntijaa, en lähde mukaan, jotta nuorilla olisi työrauha.


Katse itseenpäin

38. Open vuorovaikutustaidot suureessa roolissa koulun alemmilla asteilla.

39. Ole salliva ja rento työkavereiden kesken. Huokaise jos on rankkaa, mutta älä vaahtoa opehuoneessa. Kannusta ja tue muita, kannustava ele riittää. Huolehdi osaltasi työpaikan hyvästä ilmapiiristä, se kannattelee opea. Pidä kynnys matalana hakea tukea mentoroinnista ja työnohjauksesta. Ja esimieheltäsi, se kuuluu hänen työhönsä, työsuojelun näkökulmasta

40. Lämmin vuorovaikutus ja hyvin suunniteltu ennakoitava koulutyö takaavat työrauhan.
 Opeta oppilaitasi, älä oppiainettasi.

41. Ymmärrä, kannusta, katso rakkaudellisin silmin oppilasta, joka vasta ihmetellen katsoo maailmaa ja haluaa oppia siitä kaiken, vaikkei itsekään sitä vielä tiedä janoavansa.

42.Valmista itsesi, älä opetusta!

 Huolehdi omasta kunnostasi, niin fyysisestä kuin henkisestikin. Käy salilla. Älä tee töitä myöhään, nuku kunnolla.

43. Ei provosoiduta, työrauhaa häiritsevä käytös hyvin harvoin henkilökohtaista vahvuudet esiin ja niiden kautta tekemistä

Työn kunnioitus arvona

44.  Kannattaa tutustua Montessorin kurin käsitteeseen. Montessoriryhmissä kuri liittyy toisen työn kunnioittamiseen. Niin opettajan kuin muiden oppilaiden.


Yhteistyö

45.Tukeudu vertaisiin eli kollegoihisi: tehkää työtä yhdessä eli yhteisopettajuus käyttöön!

Järjestelyt

46. Hiljainen tila

Osallistumisrakenteet

47. Oppilaiden kokemus työrauhasta tulee varmasti esille niiden käytäntöjen kautta, joilla oppilaat muutenkin osallistuvat oman yhteisön päätöksentekoon ja kehittämiseen. Jos sellaisia käytäntöjä on...
Varmaan voidaan tehostaa oppilaiden osallisuutta. Myös joustavat oprtusjärjestelyt ja ehkä etenkin tilat auttavat.

Ohjeita ongelmatilanteisiin 

48. Avaintekijöitä ja ajatuksia liittyen työrauhaan: ratkaisukeskeinen työote a ja o, positiivinen pedagogiikka, sen muistaminen, että käyttäytyminen on taito siinä missä lukeminenkin. Sitä opetetaan, ei olla vihaisia, jos sitä taitoa ei vielä hallitse.

49. Ja kun tunti lähtee lapasesta, käy läpi mitä siinä tapahtui ja korjaa toimintaasi. Opi. Ja sitten unohda koko juttu. Oppilaasikin unohtavat.
                           
KIITOS!

Kaija-Leena Alatalo  Elisa Annala  Pirkko Elfvengren  Rauno Haapaniemi  Markku Hannula  Antti Harjunmaa  Anu Heikkinen  Olli-Pekka Hiipakka  Anna-Kaisa Huotari  Katri Issakainen  Iiris Jero Jaana M. Jääskeläinen  Jouni Kaipainen Vuokko Kangas Jutta- Riina Karhunen Lauri Kemppinen Ismo Kiesiläinen Leena Krokfors  Kaija Kumpukallio Markku Lang Marja Laurila Marjo Lehto Pekka Leinonen Soile Partanen Jaana Perkkinen Marianne Ropponen Ilona Ruiz Timo Saavalainen Saara Salomaa Erja Sandberg Vesa-Matti Sarenius Minna Suorsa Mari Thure Marika Toivola Tero Toivanen Anne Tuukkanen Pauliina Veräjänkorva Os Simula Jesse Vierelä Liisa Vilppola Sanna Wedman

Ei kommentteja: