HYVINKÄÄLÄINEN Hakalan koulu käynnistyi vuonna 1987 uudessa Hakalatalossa. Talossa toimi paitsi koulu myös päiväkoti, neuvola. nuorisotalo, terveyskeskus ja hammashoitola. Hallintokunnat tekivät yhteistyötä
Rehtori Timo Pässilän luotsaama koulu tarjosi opettajilleen mahdollisuuksia toimia kokeilijana ja uudistajana. Henkilökunta oli nuorta ja rakensi innolla
tulevaisuuden koulua. Oppilaita oli 440.
Timo Pässilä oli vahva muutosagentti. Hänen vahvana tukihahmonaan oli luokanopettaja Leena Niinikuru. Kaksikon kauhu on byrokratia, joka vie opetustyöstä motivaation ja hengen palon.
Lisäksi se nielee paljon rahaa.
Koulussa tehtiin asioita tehtin rohkeasti erilailla kuin muut. Pässilällä riitt ideoita. Kellot eivät soineet. Pässilä oli numeroita vastaan ja muutaman vuoden ajan käytettiinkin oppiaiden kanssa pelkästään itsearviointiin ja sanalliseen arviointiin pohjautuvaa meneelmää. Pässilä näytti että koulun voi uudistaa puhumalla opettajainkokouksissa uudistuksista arkisesti ja vallankumouksellisesti.
1990-luvulla koulumaailmassa vaikutti kouluttajapari Pässilä- Niinikuru. Oltakoon monesta asiasta heidän oppiensa kohdalla mitä mieltä tahansa, he uskalsivat tarttua tabuun: opettajissa on eroa. Rehtorin pitää satsata erittyisesti niihin, joissa pala pedagogiikan liekki.
Pulpetit olivat ryhmissä ei riveissä, Koulussa oli oma TV-asema. Yhdessä vanhempien kanssa pidettiin ns. Hakala-seminaari. Oppilaat totutettiin alimpia luokkia myöten käyttämään luontevasti tietotekniikkaa, sähköpostia ja muita viestinnän välineitä. Lapset pantiin muutenkin tekemään itse mahdollisimman paljon, etsimään monipuolisesti tietoa ja muokkaamaan sitä omiksi kirjoiksi asti. Opetus Hakalan koulussa ol kurssimuotoista ja jaksotettua. Eri-ikäisiä oli laitettu samoihin ryhmiin totuttelemaan sosiaalisuutta.
1990-luvun alussa Hakalan koulu oli pedagogiikan mekka, ja espoolaisreksitkin vietiin sinne oppia saamaan. Kouluun virtasi jatkuvasti opettajia ympäri Suomea. Parhaimmillaan vierailijoita oli parituhatta vuodessa.
Koulutyön ohessa Pässilä ja Niinikuru kouluttivat opettajia. Opettajakaksikko kiersi kouluttajan ja konsultin sivutyössään t noin 400 Suomen koulua. Vain parikymmentä prosenttia niistä on ollut omaleimaisia, vireitä ja aikaansa seuraavia, tyly tuomio kuului. Valtaosassa junnattiin ikiaikaiseen tyyliin kunnan tiukoissa suitsissa.
Hakalan koulun ympärille syntyi laaja koulujen verkko.Verkko organisoitui myös liikeyritykseksi Visionääri oy:ksi, joka levitti koulujen kokemuksia ja toisaalta järjesti koulutusta. Näissä kouluissa kehitettiin mm. eheyttävää opetusta, yhteissuunnittelua, itsearviointia, sanallista arviointia, avointa oppimisympäristöä, toiminnallisia työtapoja jne. Se julkaisia nimenomaan pedagogista ammattikirjallisuutta. Mm. tällaisia teoksia:
Pääsilä, Niinikuru ja Hakala tänään
Timo Pässilä ja Leena Niinkuru lähtivät Hakalasta 1990-luvun puolivälissä. Heidän seuraava työmaansa oli kyläpalvelukeskus pienessä kunnassa ihan itärajalla. Siellä he ideoivat ihannekoulua, joka olisi yksityiskoulu. Eliittikoulua huikeine oppilasmaksuineen Niinikuru ja Pässilä eivät Suomeen haikailleet. "Roskakouluja on ja syntyy yksityiskouluista huolimatta."
Koko koulurakennuksenkin tarve olisi kyseenalainen, mutta kokoontumispaikkana se sentään olisi korvaamaton. Oma koulubussi veisi oppilaat tuon tuosta retkille myös koulun ulkopuolelle. Aapisen sijasta maailmankirjallisuus imaisisi lapset lukemisen kiehtovaan maailmaan. Kielivalikoima tarjoaisi ruotsin ja englannin vaihtoehtoina ilman muuta saksaa ja ranskaa, mutta myös kiinaa ja japania. Opettajien työtä leimaisivat riskinotto ja voimakas yhteishenki soolosuoritusten sijaan.
Hakalan koulu on aikaa sitten normalisoitu.
Rehtori Timo Pässilän luotsaama koulu tarjosi opettajilleen mahdollisuuksia toimia kokeilijana ja uudistajana. Henkilökunta oli nuorta ja rakensi innolla
tulevaisuuden koulua. Oppilaita oli 440.
Timo Pässilä oli vahva muutosagentti. Hänen vahvana tukihahmonaan oli luokanopettaja Leena Niinikuru. Kaksikon kauhu on byrokratia, joka vie opetustyöstä motivaation ja hengen palon.
Lisäksi se nielee paljon rahaa.
Koulussa tehtiin asioita tehtin rohkeasti erilailla kuin muut. Pässilällä riitt ideoita. Kellot eivät soineet. Pässilä oli numeroita vastaan ja muutaman vuoden ajan käytettiinkin oppiaiden kanssa pelkästään itsearviointiin ja sanalliseen arviointiin pohjautuvaa meneelmää. Pässilä näytti että koulun voi uudistaa puhumalla opettajainkokouksissa uudistuksista arkisesti ja vallankumouksellisesti.
1990-luvulla koulumaailmassa vaikutti kouluttajapari Pässilä- Niinikuru. Oltakoon monesta asiasta heidän oppiensa kohdalla mitä mieltä tahansa, he uskalsivat tarttua tabuun: opettajissa on eroa. Rehtorin pitää satsata erittyisesti niihin, joissa pala pedagogiikan liekki.
Pulpetit olivat ryhmissä ei riveissä, Koulussa oli oma TV-asema. Yhdessä vanhempien kanssa pidettiin ns. Hakala-seminaari. Oppilaat totutettiin alimpia luokkia myöten käyttämään luontevasti tietotekniikkaa, sähköpostia ja muita viestinnän välineitä. Lapset pantiin muutenkin tekemään itse mahdollisimman paljon, etsimään monipuolisesti tietoa ja muokkaamaan sitä omiksi kirjoiksi asti. Opetus Hakalan koulussa ol kurssimuotoista ja jaksotettua. Eri-ikäisiä oli laitettu samoihin ryhmiin totuttelemaan sosiaalisuutta.
1990-luvun alussa Hakalan koulu oli pedagogiikan mekka, ja espoolaisreksitkin vietiin sinne oppia saamaan. Kouluun virtasi jatkuvasti opettajia ympäri Suomea. Parhaimmillaan vierailijoita oli parituhatta vuodessa.
Koulutyön ohessa Pässilä ja Niinikuru kouluttivat opettajia. Opettajakaksikko kiersi kouluttajan ja konsultin sivutyössään t noin 400 Suomen koulua. Vain parikymmentä prosenttia niistä on ollut omaleimaisia, vireitä ja aikaansa seuraavia, tyly tuomio kuului. Valtaosassa junnattiin ikiaikaiseen tyyliin kunnan tiukoissa suitsissa.
Hakalan koulun ympärille syntyi laaja koulujen verkko.Verkko organisoitui myös liikeyritykseksi Visionääri oy:ksi, joka levitti koulujen kokemuksia ja toisaalta järjesti koulutusta. Näissä kouluissa kehitettiin mm. eheyttävää opetusta, yhteissuunnittelua, itsearviointia, sanallista arviointia, avointa oppimisympäristöä, toiminnallisia työtapoja jne. Se julkaisia nimenomaan pedagogista ammattikirjallisuutta. Mm. tällaisia teoksia:
- Rokka, Pekka- Timo Pässilä & Leena Niinikuru (toim.) (1992I. Suomalaisia pedagogeja. Järvenpää: Visionääri oy.
- Niinikuru, L. ja Pässilä, T. (1993). Lapsen elämä : Hakalan koulun 2-6 K -luokan tutkimus lapsen elämästä vuoden 1993 Suomessa. Kerava: Visionääri oy.
- Niinikuru, L., Pässilä, T., Rokka, P., Ojanen, T. ja Koskinen, M. (1995). Koulusta laatukouluksi. Järvenpää: Visiönääri.
- Hellström, Martti- Pekka Rokka- Leena Niinikuru- Timo Pässilä- Inger Sundblad ja Mirja Holste. (1996). Luokanpettajan päiväkirja 96-97 . Helsinki: Luokanopettajaliitto ry. ja Visionääri Oy.
- Rokka, P. ym. (1998): Ennen vanhaan - perinnekirja, Visionääri Oy
Pääsilä, Niinikuru ja Hakala tänään
Timo Pässilä ja Leena Niinkuru lähtivät Hakalasta 1990-luvun puolivälissä. Heidän seuraava työmaansa oli kyläpalvelukeskus pienessä kunnassa ihan itärajalla. Siellä he ideoivat ihannekoulua, joka olisi yksityiskoulu. Eliittikoulua huikeine oppilasmaksuineen Niinikuru ja Pässilä eivät Suomeen haikailleet. "Roskakouluja on ja syntyy yksityiskouluista huolimatta."
Koko koulurakennuksenkin tarve olisi kyseenalainen, mutta kokoontumispaikkana se sentään olisi korvaamaton. Oma koulubussi veisi oppilaat tuon tuosta retkille myös koulun ulkopuolelle. Aapisen sijasta maailmankirjallisuus imaisisi lapset lukemisen kiehtovaan maailmaan. Kielivalikoima tarjoaisi ruotsin ja englannin vaihtoehtoina ilman muuta saksaa ja ranskaa, mutta myös kiinaa ja japania. Opettajien työtä leimaisivat riskinotto ja voimakas yhteishenki soolosuoritusten sijaan.
Hakalan koulu on aikaa sitten normalisoitu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti