Kirjoja

Kirjoja

lauantaina, maaliskuuta 02, 2019

Innovatiivisia kouluja. Osa 5: Hakalan koulu

HYVINKÄÄLÄINEN  Hakalan koulu  käynnistyi vuonna 1987 uudessa Hakalatalossa. Talossa toimi paitsi  koulu myös  päiväkoti, neuvola. nuorisotalo, terveyskeskus ja  hammashoitola.  Hallintokunnat tekivät yhteistyötä

Rehtori Timo Pässilän luotsaama koulu tarjosi opettajilleen mahdollisuuksia toimia kokeilijana ja uudistajana. Henkilökunta oli nuorta ja rakensi innolla
tulevaisuuden koulua. Oppilaita oli 440.

Timo Pässilä oli vahva muutosagentti. Hänen vahvana  tukihahmonaan oli luokanopettaja   Leena Niinikuru. Kaksikon kauhu on byrokratia, joka vie opetustyöstä motivaation ja hengen palon.
Lisäksi se nielee paljon rahaa.

Koulussa tehtiin asioita tehtin rohkeasti erilailla kuin muut.  Pässilällä riitt  ideoita. Kellot eivät soineet. Pässilä oli  numeroita vastaan ja muutaman vuoden ajan  käytettiinkin oppiaiden kanssa pelkästään itsearviointiin ja sanalliseen arviointiin pohjautuvaa meneelmää.  Pässilä näytti että koulun voi uudistaa puhumalla opettajainkokouksissa uudistuksista arkisesti ja vallankumouksellisesti.

1990-luvulla koulumaailmassa vaikutti kouluttajapari Pässilä- Niinikuru. Oltakoon monesta asiasta heidän oppiensa kohdalla mitä mieltä tahansa, he uskalsivat tarttua tabuun: opettajissa on eroa. Rehtorin pitää satsata erittyisesti niihin, joissa pala pedagogiikan liekki.
Pulpetit olivat ryhmissä ei riveissä, Koulussa oli oma  TV-asema. Yhdessä vanhempien kanssa pidettiin ns. Hakala-seminaari. Oppilaat totutettiin alimpia luokkia myöten käyttämään luontevasti tietotekniikkaa, sähköpostia ja muita viestinnän välineitä. Lapset pantiin  muutenkin tekemään itse mahdollisimman paljon, etsimään monipuolisesti tietoa ja muokkaamaan sitä omiksi kirjoiksi asti. Opetus Hakalan koulussa ol  kurssimuotoista ja jaksotettua. Eri-ikäisiä oli laitettu samoihin ryhmiin totuttelemaan sosiaalisuutta.

1990-luvun alussa  Hakalan koulu oli  pedagogiikan mekka, ja espoolaisreksitkin vietiin sinne oppia saamaan.  Kouluun virtasi jatkuvasti opettajia ympäri Suomea. Parhaimmillaan vierailijoita oli parituhatta  vuodessa.

Koulutyön ohessa Pässilä ja Niinikuru kouluttivat opettajia. Opettajakaksikko kiersi  kouluttajan ja konsultin sivutyössään t noin 400 Suomen koulua. Vain parikymmentä prosenttia niistä on ollut omaleimaisia, vireitä ja aikaansa seuraavia, tyly tuomio kuului. Valtaosassa junnattiin ikiaikaiseen tyyliin kunnan tiukoissa suitsissa.

Hakalan koulun  ympärille syntyi laaja koulujen verkko.Verkko organisoitui myös liikeyritykseksi Visionääri oy:ksi, joka levitti koulujen  kokemuksia ja toisaalta järjesti koulutusta. Näissä kouluissa kehitettiin mm. eheyttävää opetusta, yhteissuunnittelua, itsearviointia, sanallista arviointia, avointa oppimisympäristöä, toiminnallisia työtapoja jne.  Se julkaisia nimenomaan pedagogista ammattikirjallisuutta. Mm. tällaisia teoksia:

  • Rokka, Pekka- Timo Pässilä & Leena Niinikuru (toim.) (1992I. Suomalaisia pedagogeja. Järvenpää: Visionääri oy. 
  • Niinikuru, L. ja  Pässilä, T. (1993). Lapsen elämä : Hakalan koulun 2-6 K -luokan tutkimus lapsen elämästä vuoden 1993 Suomessa.  Kerava: Visionääri oy. 
  • Niinikuru, L., Pässilä, T., Rokka, P., Ojanen, T.  ja  Koskinen, M. (1995). Koulusta laatukouluksi. Järvenpää: Visiönääri.
  • Hellström, Martti- Pekka Rokka- Leena Niinikuru- Timo Pässilä- Inger Sundblad ja Mirja Holste. (1996). Luokanpettajan päiväkirja 96-97 . Helsinki: Luokanopettajaliitto ry. ja Visionääri Oy.
  • Rokka, P. ym. (1998): Ennen vanhaan - perinnekirja, Visionääri Oy 


Pääsilä, Niinikuru ja Hakala tänään 

Timo Pässilä  ja Leena Niinkuru lähtivät Hakalasta 1990-luvun puolivälissä. Heidän seuraava työmaansa oli kyläpalvelukeskus pienessä kunnassa ihan  itärajalla. Siellä he ideoivat ihannekoulua, joka olisi yksityiskoulu. Eliittikoulua huikeine oppilasmaksuineen Niinikuru ja Pässilä eivät Suomeen  haikailleet. "Roskakouluja on ja syntyy yksityiskouluista huolimatta."

Koko koulurakennuksenkin tarve olisi kyseenalainen, mutta kokoontumispaikkana se sentään olisi korvaamaton. Oma koulubussi veisi oppilaat tuon tuosta retkille myös koulun ulkopuolelle. Aapisen sijasta maailmankirjallisuus imaisisi lapset lukemisen kiehtovaan maailmaan. Kielivalikoima tarjoaisi ruotsin ja englannin vaihtoehtoina ilman muuta saksaa ja ranskaa, mutta myös kiinaa ja japania. Opettajien työtä leimaisivat riskinotto ja voimakas yhteishenki soolosuoritusten sijaan.

Hakalan koulu on aikaa sitten normalisoitu.

  

Ei kommentteja: