Kirjoja

Kirjoja

keskiviikkona, huhtikuuta 13, 2016

TOUR OPS-2016 välivarastoon

Sipoonlahden sessio päättyi "Oppimisen ylistykseen". Opi perusasiat. Se ei  riitä,
mutta opi ne... Sinun täytyy astua johtoon.
https://www.youtube.com/watch?v=eBU5OwPCczc
HIENO alkuviikko. Näillä näkymin kevään viimeiset OPS-keikat heitetty. Eilen Päivänkehrän ja tänään Sipoonlahden opettajille.  Molemmissa paikoissa hieno tunnelma ja  älykkään vaarallisia kysymyksiä.

TURNEE  on ollut  erityisesti omaa ajattelua kehittävä. Kaikki alkoi Espoon Steinerkoulusta talvella 2014. Aluksi fokus oli opettajan ja oppilaan pedagoginen  roolissa, sitten menetelmien ja toimintakulttuurin kehityksessä sekä arvoinnin mutkissa. Nyt   viimeisillä keikoilla olen ollut kaikkein innostunein ehettämisen käsitteesta ja monialaisista oppimis- kokonaisuuksista nimenomaan 1900- luvun alun reformipedagogiikan näkökulmasta.

Matkan varrella olen pominut mukaan teemaan sopivaa musiikkia ja opetellut myös editoimaan iMoviella diohin pikku-clipseja.

PALAUTE on ollut ystävällistä. Noin kolmessa tunnissa ehtii saada kokonaiskuvan  yli 500-sivuisesta opsista. Tavallisesti aikaa ei ole ollut ihan näin paljon.

NYT on aika pakata diat välivarastoon. Kokosin varmuuden vuoksi talteen keskeiset väitteet, jolla olen väkeä provosoinut:
  • OPS 2016 on täynnä asioita, jotka ovat olleet upouusia. 1900-luvun alussa.
  • OPS- perusteet on kuin 99 % pirtua. Joka sana harkittu. Se pitää blandata koulun arkeen.
  • On lapsen tarpeet. Lapsen lapsena ja juuri hänenä. Ja on yhteiskunnan tarpeet.
  • Koulu on kuollut. Se ei vain itse tiedä sitä? Eikai?
  • Koulu ei saa kuolleen tiedon jakelukeskus
  • "Mitä on tärkeää oppia? Sellaista, mitä tarvitaan, on tulevaisuus millainen vaan. Luovuutta, halua tehdä jokin asia eri tavalla paremmin; taitoa ajatella, ohjata itseään ajattelemalla." (Saku Tuominen)
  • Ei pyritä opettamaan kaikkea kaikille. Opetetaan tärkeä. Ja se perinpohjin.
  • Opetetaan kaikille (vain) ne asiat, joille  heillä on käyttöä ja joista on hyötyä.
  • "Jokainen lapsi saa oppia ne eri asiat, joihin hän kulloinkin on valmis." (Frederick Burk)
  • "Työskentely on saatettava vastaamaan lapsen kehitysasteen luonnetta ja edellytyksiä; Oppiaines on sovitettava oppilaiden mukaan. Toisaalta  oppiaineksen valinnassa on  otettava huomioon ne vaatimukset, joita muut koulut ja yhteiskunta asettavat" (Matti Koskenniemi ja Antero Valtasaari)
  • Auta minua tekemään itse!
  • " Oppilas oppii, jos hän uskoo omiin kykyihinsä ja suostuu opiskelemaan". (Husu ja Jyrhämä)
  • Koulussa kaikki eivät opi eivätkä opiskele.  Opettajakin voi olla opettavinaan kaikkia.  Ketä Sinä opetat? Kuinka moni luokassasi on läsnäolevaa turhaa joukkoa?
  • Ei koulun tarkoitus ole, että kaikki asiat ”käydään läpi”. Ei  tarkoitus ole noudattaa opetussuunnitelmaa niinkuin bussikuski noudattaa aikataulua.  Tarkoitus on, että se mitä tehdään on opsin mukaista. Tunti kerrallaan.
  • Ei riitä, että asiat on opetettu. Ne pitäisi myös oppia.
  • "Kouluikäkin on elämää. Lapsella ja nuorella on oikeus saada tyydytystä tämän hetken toiminnasta." (Matti Koskenniemi)
  • "Jo kuukaudenkin kuluttua muististani on haihtunut kaikki, mitä olen yksinomaan kuullut tai lukenut, jota avastoin kaikki se, mitä olen opettanut muille, on minulle selvänä kuin viisi sormea, ja olen tullut siihen vakaumukseen, että vain kuolema kykenee minulta tämän tiedon riistämään." Joachim Fortius (1499-.1536),  
  •  ”Kaikesta opetukseen uhratusta vaivannäöstä huolimatta saa koulu varautua siihen, että suuri osa sen jakamaa tietoa pian haihtuu.” (Ottelin)
  • ”Oppilaalle voi opettaa vain sellaista, mitä hänellä on tarve oppia ja mitä hän kykenee oppimaan sekä vain sillä tavalla, kuin hän kykenee oppimaan.” (Toivo Viljonen)
  • " Koulun ensisijaisena tehtävänä on tarjota aineksia ja virikkeitä oppilaan omaleimaisen koko persoonallisuuden kehittymiselle"  (POPS 1970 )
  • " Eheyttäminen on enemmän kuin oppiaineksen eheyttämistä, oppiaineiden yhteistyötä. Se on enemmän kuin aineksen ja toiminnan eheyttämistä. Se on opetuksen ja oppilaiden elämän ja maailman eheyttämistä. "(vrt Carleton Washburne)
  • Pidetään huolta, että yksikään lapsi ei lähde ysiluokalta ajatelleen, että minusta ei ole mihinkään. Pidetään  huolta, että jokainen tuntee vahvuutensa ja on löytänyt oman intohmonsa.
  • Opetusministeri ei muuta opetusta. Opetushallitus ei muuta koulua. Rehtori ei sitä tee.  Mutta opettaja voi tehdä sen. Joka päivä. Joka tunti.
  • " Niin kauan kuin opettajat uskovat rooliinsa ja oppilaat suostuvat osaansa, tällainen yhdistelmä oppilaslähtöistä retoriikkaa ja opettajajohtoista käytäntöä on hyvin tehokas. "  (Hannu Simola)
  • Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat keidas, jota kautta 1900-luvun alun upean reformipedagogiikan helmet: vapaus, työ ja yhdessä tekeminen voivat nousta kuolleista.
  • "Koulutuspoliitikoilla on valta muotoilla tavoitteita, hallintohenkilökunnalla on valta muokata koulujärjestelmää, opettajilla on mahdollisuus organisoida ja eriyttää opetustaan, mutta vain oppilailla on mahdollisuus saada aikaan tuloksia, oppia." (Paavo Malinen)
  • "Rahalla on arvonsa, mutta raha ei ole arvo". (Husu ja Jyrhämä)
KIITOS tässä vaiheessa oppimiskumppaneille  Espoossa, Hauholla, Helsingissä (mm. OKL), Hämeenlinnassa, Iisalmessa, Janakkalassa, Jyväskylässä, Kokkolassa,  Kuopiossa, Lapualla, Nivalassa, Nurmijärvellä,  Oulussa, Pyhäjärvellä, Rovaniemellä, Sipoossa, Tammisaaressa ja  Vantaalla. Unohdinkohan jonkin kunnan?

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Martti jälleen hyvästä tiivistelmästä ja aiemmista katsauksista progressiivisen pedagogiikan unohdettuihin pioneereihin.
On aivan totta, että uudistuva OPS sisältää paljon sellaista, mikä on ollut tuttua monissa ns vaihtoehtopedagogiikan suuntauksissa jo kauan sitten. Olen miettinyt onnistuuko näiden periaatteiden siirto laitoskouluun. Toimivatko progressiivisen pedagogiikan ideat vain vaihtoehtoina, pienissä kouluissa, asiaan vihkiytyneiden ja sydämellään innostuneiden opettajien ohjaamina. En halua olla pessimisti, ehkä Simolan sanoin skeptinen optimisti ja realisti. Suunta on hyvä ja pakko koululle jotakin on tehdä, mutta mikä on oikeasti mahdollista. Edelleen H. Simolaa siteeraten: kiinnostavaa ei ole se miten uudistukset muuttavat koulua, vaan se miten koulut muuttavat uudistuksia.

Juha Wikström
vs. erityisluokanopettaja
Kirkkonummi