Seuraavan lukuvuoden työ- ja loma-ajat

SUOMENKIELINEN varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on tehnyt tortaina 29.9. päätöksen  ensi lukuvuoden suomenkielinen perusopetuksen työ- ja loma-ajoista.

Syyslukukausi: ti 14.8. - pe 21.12.2012
Syysloma: to 18.10. - pe 19.10.2012 (siis kaksi päivää)
(itsenäisyyspäiväloma to 6.12)
Joululoma: la 22.12.2012 - su 6.1.2013

Kevätlukukausi: ma 7.1. - la 1.6.2013
Talviloma: ma 18.2. - su 24.2.2013
Pääsiäinen: pe 29.3. - ma 1.4.2013
(Vappuloma ke 1.5.)
(Helatorstailoma to 9.5.)

Lukuvuoden koulupäivien lukumäärä on 188; syyslukukaudella on 91 koulupäivää ja kevätlukukaudella 97 koulupäivää. Lautakunta päätti. että  lisäksi peruskouluilla on mahdollisuus vaihtaa vapaaksi enintään kaksi koulupäivää tekemällä 2 lauantaityöpäivää. Suomenkielisessä opetustoimessa hallintopäällikkö päättää rehtorin hakemuksesta (ei siis enää johtokunnan) peruskoulun yksittäisten koulupäivien vaihtamisesta vapaaksi ja vastaavan lauantaityöpäivän tekemisestä. Rehtorin hakemuksesta tulee käydä ilmi koulun opettajakunnan kanta.

Hyviä uutisia. Vai huonoja?

TÄNÄÄN apulaisrehtorin puhelin  soi klo 9.55. Virkamies kertoi: Auroran puisen lisäsiiven korjaustyöt käynnistyvät ensi viikolla. Sovin, että heti tiistaina. Korjaajat tutkivat lattian ja seinän raon, ja korjaavat viat. Yhdestä luokistamme vaihdetaan korkkimatto. Monen  vuoden huoli alkaa helpottaa.  Opettajakunnan, johtokunnan ja Koti ja koulu ry:n työ on kannattanut. Kiitos.

Korjaustyöt järjestetään niin, että  ne tuovat mahdollisimman vähän haittaa  lasten koulutyöhön. Luokkatila korjataan kerrallaan. Korjaus vie aikaa yhdessä tilassa noin viikon. Sen ajan luokka opiskelee  koulun muissa tiloissa, ennen muuta ATK-luokassa.

Jätämme kouluravintolan korjauksen viimeiseksi; ruokailun  järjestäminen ilman salia kun vaatii hiukka fundeerausta. Ensi maanantain YT:llä on siis suunniteltavana isoja asioita.

TÄNÄÄN on kokoontunut  Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen lautakunta pohtimaan ensi vuoden (2012) budjettia. Jos oikein huonosti käy, on odotettavissa prosenttien leikkauksia koulujen määrärahoihin tammikuusta alkaen. Huh! Viikon kuluttua on jälleen EKOAY:n päättäjäristeily, jossa on poliitikkoja mukana. Siellä on iso vaikuttamisen paikka. Olen luvannut vetää päättäjien "pikadeitit", joten vastuu painaa. Lopullisesti budjetti päätetään marraskuussa valtuustossa.

OMAN alueemme rehtorikokouksessa tänään puoliltapäivin Kirkkojärvellä käytiin läpi myös ennakkotietoja lukuvuoden 2012-13 uusista ekaluokkalaisista. Tiedot ovat salaisia, mutta sen kai saa sanoa, että pohdittavaa riittää.  Kuinka kaikille  espoolaisepuille saadaan määrättyä fiksuimmin lähikoulupaikka?  Käymme asian kimppuun koulun porukalla maanantain YT:llä.

ILLALLA olin vielä EKOAY:n hallituksen kokouksessa OAJ-valtuutetun mandaatilla.  Mukava, ilomielinen kokous, vaikka listalla oli toki vakavia asioita.

Kelpo keskiviikko

KESKIVIIKKO hoidettu kanta. 100 sivua papereita saatiin käytyä läpi johtokunnassa.  Yes! Kokous sujui tuttuun tapaan mukavasti. Jaoin johtokunnalla myös uunituoreen raportin koululla tehdyistä sisäilmamittauksista. Huolestumiseen ei sen mukaan ole  aihetta. Eräitä pienehköjä korjaustöitä raportissa esitetään tehtäväksi. Johtokunnan puheenjohtaja Susanna Lehti kirjoittaa  yhteenvedon kokousasioista ensi viikolla koulun nettisivuille. 

KOULUPÄIVÄ suorastaan sujahti Opi- ja kasva-vierailijoita opastaessa. Vieraat Espoosta, Helsingistä ja Kauniaisista olivat kovin ystävällisiä,ja joistain asioista ihan vaikuttuneita. Näin sanoivat.  Lastun  ylänurkassa on elokuvamuodossa "päivän epistola", idea kokonaisvaltaisesta tukiajattelusta. Yritin  äänittää siihen selostuksen, mutta leffamuodossa selostus katosi. Puheeni oli kai liian painavaa:-) Diat näkyvät suurempina, jos klikkaa esityksen alettua neljän nuolen ruutua oikeassa alareunassa.

PS. Lastun otsikko viittaa tehostetun tuen hankkeen espoolaiseen nimeen. Olen olevinani nokkela.

Poistumisharjoitus torstaina

Poistumisharjoitus 2010.

AURORAN koulun turvasuunnitelman mukaisesti koululla toteutetaan poistumisharjoitus  koulurakennuksesta  vuosittain. Edellinen   harjoitus toteutetiin syyskuussa 2010. Harjoitusten pitäminen on osa koulun turvallisuustoimintaa. Seuraava harjoitus on tämän viikon torstaina klo 10.

Henkilökunta saa ohjeet tänään klo 12.30 taukotuvassa pidettävässä infossa. Sen jälkeen jokainen käy itse  ohjeet äpi niin, että kaikki tietävät kuinka toimitaan.

Poistuminen toteutetaan näin:
1. Kuulutus

2. Opettajan johdolla luokka poistuu lähintä, lyhyintä  poistumistietä (joillain luokilla varapoistumistie) pitkin ulos. Harjoituksen vuoksi oppilailla voi olla kengät  luokan lähellä. Opettaja laskee oppilaat.

Oppilaat poistuvat opettajien johdolla poistumisteitä käyttäen. Oppilaat jonoon. Ei paniikkia.  Opettaja rahoittelee. Varmistaa, ettei luokan  ovi ole kuuma (tulipalo olisi käytävässä). Varapoistumistiet on kirjoittettu näkyviin kaikki tiloihin.  Osassa tiloja jouduttaisiin käyttämään joissain tilanteissa ikkunoita. Jollei ohjetta ole, ilmoitus tänään rehtorille.

•  yläkerta: paloportaat  uudelle parkkipaikalle
•  pikkukirjasto: portaikko  uudelle parkkipaikalle
• mix-luokka: portaan kauttaa ulos uudelle parkkipaikalle
• alakerta: pääovi  kentälle
• välisiipi: tuulikaapista parkkipaikalle
• päätysiipi: ovesta kentälle
• parakki: lähin ovi (3ab- huom. oma ovi) kentälle

3. Koulu on jaettu palo-osastoihin, kullakin osastolla on oma nimetty osastonjohtajansa (virkaiässä vanhin). Osastonjohtajien tehtävä on  lähettää omat oppilaat ensin ulos ja varmistaa sitten, että kaikki ovat poistuneet  palo-osastolta.

Palo-osastojen johtajat:

• YLÄKERTA: Sirpa (varalta Ismo, sitten Osmo). Alue loppuu ma-ke välioveen.
•  PIKKU-KIRJASTO: Anu (ei ole to-pe; tällöin  yläkerran oj.  tsekkaa jumppasalin, pukuhuoneet, näyttämön, ja poistuu jumppasalin portaikon kautta.
• KELLARI : Kari (bändikämppä, sähköt katkaistaan)
• MIX: Uma. 
• TN-tila: Hannu (vessat, ja tulovarasto, ulos konehuoneen  kautta)
• ALAKÄYTÄVÄ Kaija (varalla Seija). Opettajainhuone, Anna-Liisan kammari, aula.
• KEITTIÖ: Kai (sähköt katkaistaan)
• VÄLISIIPI: Risto (opettajainhuone, TS-luokka, vessat)
• SIIVEN PÄÄTY: Raija (nyt pois, varalla Jukka, vessat, yhteisvarasto)
• PARAKIN koulun pääty: Liisa (varalla Hanna, vessat, startin luokka...)
• ATK-osa: Ulla, (varalla Julia, tarkistetaan ATK-luokka)
• PARAKIN metsäpääty: Marja (varalla Katri, vessat)

4. Oppilaat ohjataan  kokoontumispaikoille koulun kentälle ja asuntolan parkkipaikalle (päärakennukse yläkerta ja 6a-luokka).

5. Suojelujohtaja (rehtori) on portin luona. Kaikki opettajat ilmoittavat omalle osastonjohtajalle, kuinka monta oppilasta puuttuu/on kateissa.

7. Osastonjohtajat  ilmoittautuvat suojelujohtajana toimivalle rehtorille, kun osasto on turvassa, kuina monta oppilasta on mahdollisesti jäänyt jumiin rakennukseen.

8. Suojelujohtaja mittaa kellolla poistumiseen tarvitun ajan.

9. Harjoituksen jälkeen ensi viikon YT:llä kootaan kokemukset  ja etsitää  ratkaisut mahdollisiin puutteisiin yhdessä palotarkastajan kanssa.

Poistumiseen on  tavallisesti kulunut harjoituksissa 5-7 minuuttia. Syksyllä 2010 kului vain  4 minuuttia.

Tiistai on taas illassa

Alkaa olla  ehkä viimeiset illat,

kun voi Vespalla ajella. Illalla

ajelutin vekotinta pitkästä aikaa.

TERVEISIÄ Espoon perinneyhdistys Aurora ry:n hallituksen kokouksesta.  Kokoonnumme kerran kuussa, ja aina on porukalla uusia ideoita. Nyt nytkähti komeasti eteenpäin aineistonkeruu Espoon Tuomiokirkon haudoista.

Tästä viikosta taitaa muuten  tulla kokousiltojen ennätysviikko. Huomenna johtokunta ja torstaina EKOAY:n hallitus.  Ennen moinen oli ihan tavallista tahtia.

KOULUPÄIVÄ sujui  ihan ok, vaikka huomaan työtahdin kasvattavan niskaan nutturaa. Tulee reagoitua liian nopeasti:-). Pakko mennä autolla töihin, kun sitä kantaa 25 kg:n paperikasaa Ikean kassissa edestakaisin kodin ja konttorin väliä. No, tänään kassi vähän keveni. Iltapäivän päässä oli oppilashuoltoryhmän kokous, tänään vähän pienemmällä porukalla. Joudumme nyt seuraavat viikot selviämään ilman psykologin palveluita; omamme kun jäi virkavapaalle.

SOITTIVAT OAJ:sta ja Ylestä ja kysyivät, kuinka paljon tukea tarvitsevien integrointi meillä sujuu, ja sujuisiko se ilman lisärahaa. Sujuu, kun ja vain kun  on lisärahaa ja rohkeutta etsiä uusia ratkaisuja. Espoo on tähän saakkaa tukenut hyvin, ja meillä on innovoivaa porukkaa. Joku oli ilmiantanut meidän skidi- ja sinimix-ryhmät, ja ne tuntuivat kovasti toimittajaa kiinnostavan.

Nyt on se kiire 2

VIIKONLOPPU meni rästitöiden  merkeissä. Johtokunnan kokoukseen on tuotettava tietyt dokumentit alkoi lauantai tai ei.

Tänään maanantaina sain suurimman osa papereista tehtyä, ja niin pääsemme koulusihteerin kanssa monistamaan ja niputtamaan pakettia huomenna.

Kerhoilmoittautumisia satelee yhä, joten yhteenveto siirtyy. Kerhot alkavat viimeistään syysloman jälkeen- siihenhän on enää kaksi viikkoa.

TÄNÄÄN maanantain isännöin Takon Timon kanssa kansainvälistä opettajaryhmää, jota kiinnosti paitsi suomalainen koulu yleensä eritysesti sosiaalisen median käyttö opetuksessa. Ja siinähän meidän Timo on oppilaittensa kanssa haka. Vieraita oli neljä: kaksi Australiasta, yksi Englannista ja yksi Norjasta.  Ihmeteltävää riitti maukkaasta ja terveellisestä koululounaasta alkaen.

Brittirehtori oli musiikkimiehiä. Hän heitti setin 6a-luokan tyttöbändin ja Ripan kanssa. Ideoimme myös yhteistä rock-konserttia, jossa käytettäisiin joko skypeä tai perinteista dvd:tä apuna. Saamme siis brittikoululaisbändin skriinille lokakuussa. Yes.

HUOMENNA pitäisi olla väljä päivä. Olisi hyvä olla :-)

Peppi Pitkätossu

NÄYTTÄÄ vahvasti siltä, että Auroran joulunäytelmänä on tänä syksynä iki-ihana Astrid Lindgrenin "Peppi Pitkätossu".

Yksi perinteitämme on tehdä jouluksi koko koulun näytelmä. Peppi on klassikko, johon palaamme ainakin kuuden vuoden välein. Se on ihanan moniulotteinen tarina lapsista ja aikuisista, normeista ja luovuudesta. Sopii siis meille erinomaisesti.

Tavoitteenamme on  muodostaa  neljä eri miehitystä koulumme aikuisista ja lapsista. Mukana esityksessä on tottakai koulun kuoro ja orkesteri. Edellisen kerran Peppi vieraili Aurorassa jouluna 2004, siis 7 vuotta sitten. Go go go.

Rehtorin vuosikello

Energiaa tämä rehtori saa mm. 5a- ja 5c-luokkien  yhtei-

sestä Raamatun kertomukset-projektista. Kuvassa syntyy

lasten kolmiulotteisia töitä paratiisista. 

REHTORIN  - varmaan monen muunkin - työn määrä on huikeasti kasvanut näiden 22 vuoden aikana, joina olen  leipäni tällä tavalla tienannut. Työhön kuuluu toki upeita, innostavia tehtäviä mutta myös kuormaa, joka syö voimavaroja.

Paljon auttaisi, jos työkuorma jakautuisi mahdollisimman tasaisesti koko lukuvuodelle. Juuri touko- ja syyskuu ovat kuitenkin ne  kuukaudet, joihin kasaantuu suorastaan jättiläisvuori työtehtäviä. Voisiko asialle tehdä jotain? Minusta voisi.

On tehtäviä, joiden luonteva deadline on  juuri elo- syyskuu. Näitä ovat mm. koulun opetustuntien järjestelyyn (mm. lukujärjestykset),  uuden henkilökunnan perehdytykseen, tukitoimien suuntaamiseen  ja  opettajien palkanmaksuun liittyvät tehtävät. Niitä ei oikein voi lykätä.  Jotta niille ja työn ilolle jäisi tilaa, syyskuun agendalta  pitäisi siirtää hieman myöhäisemmäksi sellaiset työt, jotka voidaan yhtä hyvin tehdä myöhemmin. Minusta esim. koulujen turvallisuuspaketti: riskianalyysit, kriisisuunnitelmien päivitykset ja mm. poistumisharjoitukset olisi pääosin mahdollista ja järkevää tehdä esim. lokakuussa. Ne tulisi tuolloin myös tehtyä paremmin, veikkaan. Kun nämä dokumentit pitää käydä perinpohjin läpi opettajakunnan kanssa, myös opettajien yhteiseen suunnitteluun käytössä oleva aika tukkeutuu, ja tärkein opetuksen yhteinen  suunnittelu jää liian vähälle huomiolle. Koulun alku on niin tärkeä  juttu, että sitä ei pitäisi tukehduttaa paperitöillä. Opettajien pitäisi saada keskittyä lasten kohtaamiseen.

Kunpa puolivuosikymmentä sitten ideoitu ja luvattukin rehtorin tehtävien ajantasaistettu sähköinen vuosikello toteutettaisiin. Työryhmä on kuulema asetettu. Hyvä. Varsinkin uusille rehtoreille on  luvattoman paljon vaivaa  etsiä voimassaolevia ohjeita. Vuosikellossa tulisi olla linkin takana aina tuorein dokumentti. Vuosikello  tulisi mielestäni virittää niin, että samalla työkuormaa tasattaisiin eri kuukausien kesken. Ja erityisesti suojeltaisiin lukuvuoden alkua ja loppua.

NO. Asioilla on puolensa. Kun ensi viikko, syyskuun viimeinen viikko, on saatu vedettyä läpi, alkaa tällä järjestelmällä  lokoisempi lokakuu.

Olympia-projekti. Osa 5

Opettajamme Pia ja Julia ovat juuri nyt Ateenassa.  Maa kuohuu. Torstaina  oli päivän yleislakko  talouskriisin vuoksi. Julkinen liikenne oli poikki, ja mm. koulut kiinni.  Kaduilla oli mellakkapoliiseja. Ateenassa ei ole ihan turvallista olla näinä aikoina suomalainen. Yleislakko alkaa uudelleen sunnuntaina ja jatkuu 16.10. saakka. Huh!

Kaikki tietysti toivomme, että  Pia ja Julia pääsevät Suomeen viikonlopun aikana, ja pääsevät palaamaan vahvistamaan TeamAuroraa.

TÄSSÄ 1.10 Saapunut viimeinen raportti.


5. päivä

Hyvästeltyämme Akatemian, lähdimme kohti Ateenaa. Matkalla pysähdyimme Delfoihin, jossa aika tuntui pysähtyvän. Jylhän Parnassos-vuoren rinteille rakennettu kaupunki oli vaikuttava. Muinoin Delfoin ajateltiin olevan maailman keskus. Kerrotaan, että Zeus laski lentoon kaksi kotkaa, yhden kummaltakin maailman laidalta. Paikkaan, jossa kotkat kohtasivat, heitti Zeus pyhän kivipaaden osoittamaan maailman napaa. Delfoin oraakkelit antoivat ihmisille ennustuksia, joita papit tulkitsivat.
Ateenaan tultuamme jouduimme mielenosoituksen keskelle Sindagman aukiolla. Opiskelijat ja julkisten alojen työntekijät olivat vihaisia tuleviin palkkojen alennuksiin. Haastattelimme sekä mielenosoittajia, että paikalla olleita mellakkapoliiseja asian tiimoilta. Opiskelijoiden mielestä akateemisen tutkinnon suorittaneiden minimipalkan laskeminen 501 euroon on kohtuutonta. Poliisien 1200 euron palkka laskee 250 euroa. Keskipalkka kreikkalaisilla on 900 euroa. Torstaina on suurempi mielenosoitus, jolla pyritään kaatamaan hallitus ja järjestämään uudet vaalit.

6. päivä

Yrityksemme käydä kouluvierailulla kaatui lakkoon, joka piti koulut kiinni ja sulki julkisen liikenteen. Selvittelimme sen sijaan hiukan kreikkalaista koulujärjestelmää. Kouluissa on isot luokkakoot. Tänä syksynä oppilaille ei ole ollut varaa hankkia kirjoja. Koska opetus täällä perustuu ulkoa oppimiseen, on koulunkäynti haasteellista. Koulussa pyritään oppimaan perusasiat, mutta se ei riitä jatko-opintoihin. Lisäksi lapset käyvät iltakoulussa, jossa he opiskelevat vähintään englantia ja jos vanhempien rahat riittävät, myös muinaista kreikkaa. Iltaopetus maksaa 50-150 e/kk.

Opiskelu on mahdollista, mikäli vanhemmat pystyvät sen maksamaan. Opiskelijat eivät saa opintolainaa eivätkä –tukia. Ainoastaan pappiskoulu ja armeijakoulutus ovat ilmaisia.

Opettajat saavat palkkaa noin 1000 e/kk, pienissä kylissä hiukan enemmän.
Täällä työskentely haastaa opettajuuden, sillä käytössä on vain liitutaulu. Työolot ovat surkeat, sillä talvikuukaudet ovat kylmiä ja kouluja lämmitetään vain, jos vanhemmat sen maksavat.

2000 lastua ja lähes 100 000 käyntiä per vuosi

TÄNÄÄN tässä blogissa ohitettiin 2000 julkaistun kirjoituksen- lastun -raja. Se on melkoinen määrä. Blogi avattiin 12.1. 2007, siis noin neljä ja puoli  vuotta sitten.

Bloggerin alusta on tässä ajassa monipuolistunut monin tavoin. Blogissa voi tehdä kyselyitä, tienata rahaa ja laskea kävijöitä.

Bloggerin oma tilastointi käynnistyi toukokuussa 2009. Kahden vuoden ja runsaan 4 kuukauden aikana sivustolla on käyty 141 655  kertaa. Yksi ennätyspäivistä oli eilinen, jolloin laskuri laski 559 kävijää.

Sivustolla on myös toinen laskuri. www.yourcunter-be aloitti kävijoiden laskemisen 14.10. 2009. Sen mukaan kävijöitä on ollut 192 200.  Keskimäärin kävijöitä on sen mukaan päivässä 271, viikossa 1898 ja kuussa 8133. Vuonna 2009 kävijöitä oli 20 416, vuonna 2010  99 156 ja tänä vuonna jo syyskuun puoliväliässä 72 644.

Blogin oikeassa reunasaa löytyy luetuimmat lastut. Ylivoimainen suosikki on ollut kirjaesittely Pauli Siljanderin teoksesta "Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen". Sivulla on käyty 917 kertaa.

DIALOGIA blogi ei oikein synnytä. Kaikkiaan kommentteja on saatu 798. Parhaimmillaan johonkin yksittäiseen lastuun on saatu alle 10 puheenvuoron  ketju.

BLOGISTA on tullut useimmiten oikein kannustavaa palautetta.  Kaunis kiitos siitä.

Viikon 39 ohjelma

HUOMENNA on perjantai. Viikonlopun jälkeen on kaksi viikkoa syyslomaan. Ensi viikolla suurin osan TeamAurorasta on taas töissä

Maanantai 26.9.

YT klo 8-9. Asialista lähetetään henkilökunnalle emailina. Pääteemana  edelleen turvallisuus ja lisäksi johtokunnan asiat. Koulussa kansainvälisiä vieraita tapaamassa mm. luokanopettaja Timo Takkoa klo 9-12. Teemana on sosiaalinen media. Oppituntien jälkeen kokoontuvat  työryhmät klo 13.30-14.30. (Viikolla 40  taas vuorossa tiimit).


Tiistai 27.9.

1. luokat ja startti teatteriretkellä. OHR kokoontuu klo 13.30-14.30. 4c-luokan tukeen liittyvät asiat.
Opettajistamme Sirpa ja Pia Vertaismentoror-koulutusessa ti+ke.

Keskiviikko 28.9

PKS-seudun Opi- ja kasva-vieraita Aurorassa klo 9 -14. Vierailun ohjelma:
Klo 9.00 Vierailupäivän avaus. Kuinka Kokonaisvaltaisen tuen rakenteet ja prosessit näkyvät Auroran koulun toimintakulttuurissa, arjessa ja vuosikellossa?  Rehtori Martti Hellström ja koulun Kelpo-tiimin jäseniä.
klo 9.45 - 10.00  Tauko
klo 10.00 - 11.00  Pedagoginen polku 1 oppilasoppaiden johdolla: Erityisen ja tehostetun tuen rakenteita: startti, sinimix-ryhmä, coaching..
klo 11.00 - 11.30 Koululounas
klo 11.30 -12.45  Siesta: Yleisen tuen muotoja koulun arjessa: Koulun kerhotoiminta. Kodin ja koulun yhteistyö. Oppilaiden osallistumisjärjestelmä. Tiimirakenteet. Johtoryhmä.
klo 12.45 - 13.30  Pedagoginen polku 2 oppilasoppaiden johdolla:Yleisen tuen rakenteita luokkaopetuksessa: pariopettajuus, avustuspalvelut...
klo 13.30 - 14.00  Reflektio. Ideoiden vaihtoa.
Martti Hellström ja koulun Kelpo-tiimin jäseniä

Illalla johtokunnan kokous klo 18.30 alkaen.
Sirpa ja Pia Verme-koulutusessa ti+ke

Torstai 29.9

Johtoryhmän kokous klo 12 (mm. työryhmien muistiot)
Martilla aluerexikokous ja sitten rexi-info

Perjantai 30.9.

Normipäivä. Martti vuosilomalla. Sijainen tarvitaan kahdeksi  tunniksi (Musiikki ja Uskonto)

Olympia-projekti Osa 4

Tässä  neljännen päivän raportti Pialta ja Julialta.

"Päivämme alkoi aamukuudelta reippaalla mäkitreenillä kiivetessämme Olympialaakson takana olevalle vuorelle ottamaan vastaan auringon ensimmäisiä säteitä.  Aamupäivän työskentelyosiossa vauhditimme jo ennestäänkin hedelmällistä yhteistyötä muiden espoolaisopettajien kanssa. Teimme suunnitelmia tulevaa Olympiavuotta varten. Tavoitteenamme on sytyttää olympiakipinä mahdollisimman monen oppilaan ja opettajan sydämeen. Toivomme voivamme tarjota espoolaisopettajille ”pedagogisen tavernan” koulujen Olympiatapahtumien järjestämisen tueksi.

Iltapäivällä meille jaettiin Olympia-Akatemian diplomit juhlallisten päättäjäisten yhteydessä. Itse Zeus osallistui juhlaan mahtavalla ukkoskuurolla, salamien sinkoillessa lehdon yllä. Ilta huipentui yhteiseen illalliseen toinen toistaan upeampien lauluesitysten raikuessa lähivuoriston tavernassa."

Olympia-projekti osa 3

KUVA:Pia Mäki-Kokkila.

TÄSSÄ tuore raportti Pialta ja Julialta Kreikasta.

"Kolmas opiskelupäivämme alkoi tiiviillä ryhmätyöjaksolla. Selvitimme toiminnallisin menetelmin roolejamme työyhteisössä ja tiimeissä, eri näkökulmista katsottuna. Pohdinnan myötä opimme paljon itsestämme ja toisistamme. Ryhmäytymisen myötä moni huomasi uudessa ryhmässä ottavansa itselleen hiukan toisenlaisen roolin kuin omassa, tutussa työyhteisössään. Työskentelyn myötä opimme hyvin nopeasti huomaamaan toistemme vahvuudet ja herkkyydet. Päivän varsinaisten ryhmätöiden tekeminen sujui vahvuustyöskentelyn jälkeen iisisti.

Iltapäivän vietimme oppaan seurassa Antiikin olympialaisten museossa ja alkuperäisillä kisapaikoilla. Kuulimme erittäin kattavan luennon antiikin jumalista, kulttuurista ja urheilusta. Olympialehto rakennettiin aikojen alussa uskonnolliseksi paikaksi, ja kisojen tarkoituksena oli viihdyttää Zeusta. Olympialaisiin saivat osallistua kaikki vapaat kreikkalaiset, katsojina saivat olla miehet ja naimattomat naiset. Kisojen ajaksi sodat lopetettiin, viideksi päiväksi neljän vuoden välein.

Saimme luvan juoksukilpailuun stadionilla, jolla on juostu tuhansia vuosia. Miesten juoksuradan pituus on 192 metriä, naisten 30 metriä lyhyempi. Kokemus oli huikea, tunsimme  menneiden elämien henkien puhaltavan vauhtia juoksuumme.

Kreikkalaisen uskomuksen mukaisesti ihmisen on käytävä Olympiassa ainakin kerran elämässä, muuten kuolee onnettomana. Me olemme onnellisia, saadessamme olla täällä Olympian syntysijoilla, kokemassa historiallisten tapahtumien yhteistä kipinää."

Professori Diane Ravitch Aurorassa

AURORASSA kävi tänään ehkä koko koulumme historian ajan kuuluisin vieras, professori Diane Ravitch Yhdysvalloista. Hän on erittäin merkittävä, Amerikkaa hallitsevan testauskulttuurin kriitikko.

Cimon johtaja Pasi Sahlberg toi vieraan koulumme klo 10:ksi. Heidän perässään koululle tuli myös kanadalainen tv-yhtiö, joka halusi tehdä vierailusta pienen ohjelman. Vieraita olivat ottamassa vastaan oman talon väen lisäksi myös johtokuntamme puheenjohtaja Susanna Lehti sekä Espoon suomenkielisen opetuksen opetuspäällikkö Ilpo Salonen.  

Esittelin rehtorina vieraille talomme tapaa pitää koulua ja myöskin oman näkemykseni Suomen Pisa-menestyksen salaisuudesta. Kiersimme  seuraamassa opetusta 1a+startti-, 2c- ja  4a -ja 5c-luokissa Piipahdimme myös katsomassa, kuinka teknistä työtä opiskellaan. Vieraille esittäytyivät myös Riston bändi- ja Jukan  sirkus- ja teatterikerholaiset. Maittavan koululounas kuului sekin ohjelmaan.

Taksikuski Hellström

SAIN sitten kyyditä mersulla vieraat Helsinkiin Cimoon, jossa Diane piti luennon teemasta: Amerikkalaisen upean koulujärjestelmän elämä ja kuolema. Tupa oli täynnä ihmisiä.

Professori Ravitchin viestin saattaa tiivistää seuraaviin ajatuksiin:

- Amerikka on ollut ylpeä omasta koulutusjärjestelmästään. 

- Presidentti George Bushin aikana käynnistyi vimmattu oppilaiden testaaminen. Aluksi ajateltiin, että testaamalla löytyvät oppilaat, jotka tarvitsevat tukea. Nopeasti ajattelutapa kuitenkin muuttui: testeillä etsittiinkin koulut, joissa oppilaat eivät saavuttaneet tavoitetasoa (huolimatta esim. heidän oppimisongelmistaan). Näiden koulujen rehtorit ja opettajat erotettiin ja koulut lakkautettiin. Tilalle perustettiin yksityisiä kouluja.

- Ratvitch oli itse apulaisopetusministerinä kehittämässä testausta, mutta hän muutti mielipiteensä, kun huomasi seuraukset.

- Nyt hän vastustaa opettajien syyllistämistä asioista, joihin he eivät voi vaikuttaa, kuten köyhyydestä. Mediassa opettajia nöyryytetään kaikesta.

- Suurimmat ongelmat on suurkaupungeissa. Vaurastunut keskiluokka muuttaa niistä lähiöihin. Koulut täyttyvät maahanmuuttajista.

- Peräti 50 % opettajista luopuu ammatistaan viiden ensimmäisen vuoden aikana.

- Uusin idea on siirtää opetus kokonaan virtuaaliseksi.

PROFESSORI Ravitch kertoi olevansa Suomessa oppimassa. Hän pyysi, etteivät suomalaiset kopioisi Yhdysvalloissa tehtyjä ratkaisuja. Tilanne maassa on juuri nyt  erittäin huono. Amerikassa vahvat voimat ajavat viittä asiaa: (1) Lisää testejä.  (2) Koulutukseen halutaan vapaat markkinat (ts. bisnesmaailma uskoo saavansa ns. charter-kouluista kunnon katteet). (3) Opettajien koulutuksen arvo  on kyseenalaistettu. Opettajankoulutus halutaan pois collegeista. Maassa on käynnistetty hanke "Teaching America", joka kouluttaa opettajia 1,5 viikossa! Rehtoreiksi ja tarkastajiksi halutaan ihmisiä, joilla ei ole lainkaan  kasvatusalan koulutusta. (4) Opettajien ammattijärjestö halutaan kieltää. (5) Opettajan palkka halutaan sitoa oppilaiden testituloksiin. 

Monet odottivat paljon uudelta presidentilta Obamalta. Valitettavasti hänet- vaikka onkin demokraatti on saatu jatkamaan aivan samaa republikaanista koulutuspolitiikkaa. 

RAVITCH ei vastusta näitä suuntauksia perusteitta. Hän on tutkinut, millaisia vaikutuksia uusilla ideoilla on ollut oppilaiden testisuorituksiin. Tulokset ovat surullisia.

- Peräti 80 % kouluista ei saavuta asetettuja tavoitteita.  Siinä ei auta, että rehtori ja henkilöstä erotetaan

- Tilalle syntyneissä yksityisissä Charter-kouluissa oppilaiden tulokset eivät ole parantuneet.

- Suuret rahavirrat ovat ohjautuneet testiteollisuuteen ja paljastuneiden petosten vuoksi testiturvallisuusteollisuuteen.

- Koulut ovat kaventaneet opetussuunnitelmaan  testeihien preppaamiseksi. Oppimisen tilalle on tullut  valmentautuminen testeihin.

- Ympäri Yhdysvaltoja koulut ovat jääneet kiinni testitulosten väärentämisestä.

- Opettajat eivät halua, että heidät ajetaan kilpailemaan keskenään bonuksista.

- Lisäksi on osoittautunut, etteivät bonuksen saaneen opettajan oppilaat jatkossa menesty testeissä yhtään sen paremmin kuin muiden opettajien.

RAVITCH päätti luentonsa kehoitukseen: "Suomalaiset jatkakaa ihanaa järjestelmäänne. Pitäkää mallinne elossa, niin me voimme vielä kiittää teitä." Professori kuvaili myös kauniisti kokemuksiaan Auroran koulussa.

ALUSTUKSEEN saatiin kaksi kommenttia, toinen Opetushallituksesta, toinen Opetus-ja kulttuuriministeriöstä. Molempien pääviesti oli  että "Olipa mukavaa kuultavaa!"

JOHTAJA Pasi Sahlberg päätti tilaisuuden komeasti; "Vaikka meillä suomalaisilla ei ole sellaista ääntä kuin Sinulla, Diane, joka puhut sadoille tuhansille ihmisille, muista täällä Sinulla on ystäviä!"

  

Olympia-projekti osa 2

TÄNÄÄN tuli toinen email kirjeenvaihtajiltamme Pialta ja Julialta Kreikasta. Näin se kuuluu

"Olympiakylä herää joka aamu seitsemältä rauhoittavaan ja virkistävään musiikkiin. Auringon noustessa syödään aamiaista kansainvälisessä seurassa eri puolilta maailmaa tulevien opiskelijoiden seurassa.

Ensimmäinen varsinainen opiskelupäivämme oli tiivis, monipuolinen ja mielenkiintoinen. Kuuntelimme loistavan luennon olympialaisten historiasta, suoritimme kreikan kielen lyhyen oppimäärän ja kuulimme hankkeessa aiemmin mukana olleiden koulujen projekteista. Saimme suunnattoman määrän hyviä ja hauskoja ideoita toteutettavaksi omassa koulussamme. Me puolestamme esittelimme Auroran kokemuksia päivärytmistä, siestasta, yhteistoiminnallisuudesta, draamaprojekteista, kerhotoiminnasta, TIP-hankkeesta ja erityisesti välituntilainaamosta. Liikuntarock-video sai raikuvat aplodit ja herätti suuren määrän kysymyksiä.

Koulutus jatkui stadionin nurmella ja pelikentillä lämpötilan laskettua. Ohjelmassa oli monipuolisia liikunnallisia ryhmäytymisharjoituksia, jotka saivat naurun raikumaan Olympialehdossa. Tiimityöskentelyä vahvistavat harjoitukset kehittivät yhteishenkeä, toisen huomioon ottamista, kannustamista, positiivista ja rohkeaa asennoitumista sekä kekseliäisyyttä.

Päivä oli pitkä, toimintaa luentojen, ryhmätöiden ja harjoitusten riitti 12 tunniksi. Siitä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, mieli kaikilla oli nukkumaan mennessä hyvä, energinen ja levollinen."

Millainen olisi hyvä koulu vuonna 2024

MILLAINEN olisi kaikille hyvä koulu 13 vuoden kuluttua vuonna 2024? Luokanopettajaliiton hallitus on  jo usean vuoden  ajan tehnyt koulutuspoliittisen ohjelmansa päivitystyötä. Jäljellä on yksi  sessio marraskuussa. Ohjelma julkaistaan Educassa Opettajainhuoneessa tammikuussa.

TÄSSÄ eräitä kiistakysymyksiä, joita hallitus pohtii. Mitä sinä niistä ajattelet? Laita kommenttejasi joko tähän blogiin tai minulle emailiin.

• Koulutuksen johtava arvo on jatkossakin luottamus. Tarvitaanko tarkastaja takaisin?
• Tarvitaanko vuonna 2024 yksityisiä kouluja?  
• Tarvitseeko peruskoulu radikaalia muutosta vai tasaista kehittämistä
• Kanta kuntien autonomiaan? Tarvitsevatko kuunnat lisää ohjausta?
• Valtakunnallinen- kunnallinen- koulukohtainen  ops?
• Kuinka koulutusta kehitetään? Valtiojohtoisesti? Projekteina? Opsien kautta?Tulisiko opseja yhtenäistää Euroopassa
• Tarvitaanko menetelmiin valtion ohjausta?
• Kanta oppiainejakoon/tuntijakoon/eheyttämiseen
• Oppivelvollisuus edelleen? Alennetaanko koulunaloitusikää?
• Kanta opettajien vastuuseen tuloksista  
• Kanta positiiviseen diskriminaatioon
• Kuinka myönteinen ilmiö inkluusio on ? Lähikouluperiaatteen vahvistaminen?
• Kanta oppilaan kuulemiseen ja osallisuuteen koulussa?
• Kanta kokopäiväkouluun, aamu- ja iltapäivään.
• Kerhotoiminnan merkitys?
• Kanta ryhmäkokoon?
• Kanta yhtenäiseen kouluun, vai  erilliset alakoulut
• Miten maahanmuuttajien opetus tulisi järjestää? Miten suhtaudumme monikulttuurisuuteen?
• Kanta oppikirjoihin
• Kanta monitoimikeskuskoulun ideaan?
• Kanta lahjakkaiden opetukseen  ja erikoisluokkiin
• Kanta oppilaiden mahdollisuuksiin tehdä valintoja vs. tasa-laatu
• Kanta huoltajien mahdollisuuksiin tehdä valintoja
• Kanta tyttö- ja poikapedagogiikkaan
• Kanta eri-ikäisten opettamiseen yhdessä (kouluihin myös aikuisoppijoita)
• Kanta arviointiin ja seurantaan; Kanta todistuksiin: sanalliset, numerot, suulliset...
• Kanta kuriin ja kurinpidon keinoihin.
• Kanta koulupäivän rytmiin (edelleenkö klo 8)
• Kanta korvaaviin osaamisnäytöihin
• Kanta koulupäivän pituuteen, oppituntien määrään
• Kanta kouluvuoden rytmiin (edelleenko 2,5 kk kesäloma)
• Kanta opettajan pedagogiseen vapauteen
• Kanta oppiainepohjaisuus vai ilmiölähtöisyys, eheyttäminen
• Kanta pariopettajuuteen tulevaisuuden suuntana
• Kanta huonon opettajan erottamiseen
• Kanta miesopettajien määrään
• Kanta siihen vaaditaanko kaikilta opettajilta opettajien kelpoisuus. Sijaisopettajille koulutus?
• Kanta suunnitteluun (esim 1 viikko kesällä)
• Kanta ostopalveluihin
• Kanta vapaaehtoistyöntekijöihin
• Kanta opettajan toimenkuvan joustavoittamiseen,
• Kanta kokonaistyöaikaan
• Kanta luokanopettajien ja aineenopettajien koulutuksen yhtenäistämiseen

Olympia-projekti osa 1

Kuvassa  vasemmalta meidän Pia ja Julia

sekä  Pasi Luhtasela Martinkalliosta ja 

Jukka Piiroinen Karakalliosta.

AURORAN koulusta on kaksi opettajaa mukana projektissa, jossa halutaan nostattaa ensi keväänä olympia-innostusta kouluihin. Tässä Julian ja Pian ensimmäinen matkakirje.

"Ensimmäinen päivä kului matkustaessa Ateenasta Olympian lehtoon. Kuuden tunnin matkan aikana kuulimme kattavan tiivistelmän Kreikan historiasta.

Kansainvälinen Olympia-Akatemia sijaitsee hengästyttävän kauniilla alueella lähellä Olympian kylää. Seminaari aloitettiin auringonlaskun aikaan kokoontumalla Pierre de Coubertinin haudalle. Coubertin oli pedagogi, kasvattaja ja nykyaikaisten Olympialaisten isä.  Coubertin toive sydämensä hautamisesta Olympian lehtoon toteutettiin.

Coubertinin haudalla kuunneltiin Olympia-hymni, kunnioitettiin lippua ja kuunneltiin Suomen Olympia-Akatemian kunniapuheenjohtajan lausuma, kultaa kulttuuriolympialaisissa voittanut Aale Tynnin runo "Hellaan laakeri".

Hieno ilta, huikea tunnelma hiljaisuuden keskellä."

Luokanopettajaliiton hallitus koolla

Lo-hallitus 

TERVEISIÄ Pasilasta. Lo-liiton hallitus käy listaa läpi. Agendalla on mukavia teemoja mm. Vuoden luokanopettaja, Luokanopettaja-lehti ja Luokanopettajan päiväkirja.  Lehteen sovittiin 40 sivua, jotta jouluteema nousee vahvasti esiin.  Päiväkirjan painosmäärää kasvatetaan yhä. Puhuimme myös Educa-messuista.

ILTAPÄIVÄLLÄ jatkamme liiton koulutuspoliittisen ohjelman (Koulu 2024)  hiontaa. Sytykkeenä käytän ppt-esitystä kaikille yhteisestä koulusta ja erityisesti jyväskyläläistutkijoiden rafkaavaa kannannottoa koulun menetelmien uusimiseksi.

"Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos tiedottaa 13.9.2011

TUTKIJAT HALUAVAT UUDISTAA KOULUN

Nykyinen oppikirjalähtöinen, koulurakennukseen ja pulpettiin kiinnittyvä oppiminen ei kuulu media-aikakaudelle eikä innosta oppilaita, väittää erikoistutkija Kirsi Pohjola Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Pohjola on toimittanut juuri ilmestyneen kirjan ”Uusi Koulu – oppiminen mediakulttuurin aikakaudella”, jossa koulutuksen asiantuntijat kyseenalaistavat nykyisen koulun ja visioivat sille uuden tulevaisuuden.

–        Suomalainen koulu on tullut risteykseen. Joko jatketaan samalla tapaa, jolloin yhä suurempi osa lapsista ja nuorista liukuu mielekkään oppimisen ulkopuolelle tai otetaan vakavasti oppimisympäristöjen ja yhteiskunnan muutokset, arvioi Pohjola koulun tilannetta.

KOULUN ULKOPUOLELLA OPPIMINEN KIINNOSTAVAMPAA

Pohjolan mukaan oppiminen on kaikkiallistunut. Tällä hän tarkoittaa sitä, että oppilaiden kannalta mielekkäin oppiminen tapahtuu koulun ulkopuolella, kuten netissä ja muissa medioissa, kaverien ja sosiaalisen median kautta sekä harrastuksissa.

–        Kun tietoa on nykyään saatavilla helposti ja paljon, mikä on koulun ja opettajien rooli, kysyy Kristiina Kumpulainen tutkijaryhmineen. Tutkimusryhmän vastaus on, että opettajan on yhä enemmän toimittava oppimisen siltojen rakentajana koulun ja muiden oppimisympäristöjen välillä, eri tavoin tapahtuvan oppimisen mahdollistajana ja ohjaajana.

–        Opettajien pitää vahvistaa oppilaiden tämän päivän luontaisia tapoja oppia uusissa oppimisympäristöissä ja myös tuottaa tietoa, painottavat Peppi Taalas ja Päivi Häkkinen kollegoineen. – Koulussa oppilaat joutuvat luopumaan muualla oppimistaan ajatus- ja toimintatavoistaan.

KOULUHYVINVOINTI EDELLYTTÄÄ OPPILAIDEN KUUNTELUA JA OSALLISUUTTA

Kun voidaan hyvin, opitaan. Kun opitaan voidaan hyvin. Oppiminen ja kouluhyvinvointi kulkevat käsi kädessä.
– Riittävä hyvinvointi on oppimisen edellytys, kertovat pedagogista hyvinvointia tutkineet Leena Holopainen ja Kristiina Lappalainen.  – Nykykoulussa painottuneet tiedolliset koulusaavutukset ja koulujärjestelmään levinneet tehokkuuden ja menestyksen paineet asettavat kouluhyvinvoinnin kyseenalaiseksi. Hyvinvointi edellyttäisi tiiviimpää yksittäisen oppilaan kuuntelua, vuorovaikutusta ja tukemista sekä oppilaan osallisuutta yhteisössä kuin koulussa on tällä hetkellä mahdollista, arvostelevat Holopainen ja Lappalainen. Samalla häviää pohja oppimiselta ja koulutyöstä tulee stressaavaa.

Tutkijat tuntuvat olevan yksimielisiä siitä, että osallisuus ja yhteisöllisyys pitkälti puuttuvat koulusta.
–        Koulun arkipäivää on yksilöllisyys niin arvioinnissa kuin ristiriitojen ratkaisemisessa. Ongelmalliset tilanteet nähdään yksilöiden ongelmana, ei ryhmälähtöisenä, huomauttaa Johanna Kuivakangas. Hänen mielestään koulu tarvitsee nuorisotyössä osattavaa ryhmädynamiikkaa.

Opettajan rooli on ratkaiseva, vaikka opettajan mahdollisuudet vaikuttaa nykyisessä tehokkuuteen tähtäävässä koulussa ovatkin rajalliset.
–       Opetustyö on pyhää, koska opettajina huolehdimme ja kunnioitamme opiskelijoiden koko persoonaa. Opettaminen ja oppimisen tukeminen on helpointa niille, jotka käsittävät, että opetustyössä ei ole kysymys ainoastaan tiedon jakamisesta, vaan ensisijassa siinä ollaan tukemassa oppilaiden persoonan kehittymistä arvostamisen ja kunnioittamisen keinoin, kuvaa Olli-Pekka Moisio.

Koululaisen taidot

OPETTAJAMME Uma Jutila on pitkään pohtinut koululaisen taitoja. Sain käyttööni hänen materiaalejaan, ja laadin Uman luvalla niiden pohjalta ppt-esityksen, jossa tiivistin koululaiselle kuusi perustaitoa. Jaotteluja voisi olla useit, tässä ensimmäisessä versiossa niitä ovat;
(1) Kaveritaidot (sosiaaliset taidot)
(2) Taito tehdä (koulu)työtä, yksin ja yhdessä muitten kanssa
(3) Taito keskittyä, havaita ja kuvailla kokemaansa.
(4) Taito kantaa vastuuta itsestä ja toisista.
(5) Taito ohjata itsea  järjellä (tottelemisen taito)
(6) Taito opiskella tavoitteellisesti.

Kävimme niistä antoisaa  keskustelua 2. luokkien yhteisen vanhempainillan aluksi. Uma on luvannut jatkaa  taitojen hiontaa.

Syyskuu on tätä

SYYSKUU on nyt puolivälissä.  Kesästä on jo pitkä aika.  Koulua on  käyty viikkoa! Syyslomaan on  kolme ja puoli viikkoa!

Syyskuu on rexin näkökulmasta  hallinnon vaatimien papertöiden vuoksi vähän puristava, mutta tärkeitähän ne paperit ovat. Tänään mm. kokosin opettajien työryhmien tekemiä riskianalyysihuomioita sekä OHR:n poimimia uusittavia kriisisuunnitelmasivuja. Vielä kaksi viikkoa aikaa saada kaikki turvallisuusasiat talossa kuntoon.

PS. Oikein hyvää kodin ja koulun yhteistyöpäivää kaikille! Sellaista vietetään tänään.

Viikon 38 ohjelma

Maanantai 19.9.

YT klo 8-9. Asialista lähetetään henkilökunnalle emailina. Pääteemama  edelleen turvallisuus, Oppituntien jälkeen kokoontuvat  tiimit klo 13.30-14.30. Viikolla  39 taas työryhmät.   6b-luokka leirikoulussa ma-ti-ke. Opettajamme Pia ja Julia viikon ajan virkamatkalla Kreikassa Olympialais-teemaan liittyen. Kerhoihin ilmoittautumislomakkeet jaetaan.

Tiistai 20.9.  SUPERPÄIVÄ.  OPPILASMÄÄRÄ RATKAISEE RESURSSIT
Koululla vieraina Cimon johtaja Pasi Sahlberg ja professori Diane Ravitch Yhdysvalloista.  Teemme taas pedagogisen radan. 6.luokan oppilaita oppaina.

Ohjelma klo 10 Avaus (Rehtori: suomalainen koulunpito; opettajuus)

klo 10.30 -11 Pedagoginen rata (3-4 pistettä) 

klo 11- 11.30 Koululounas. 

OHR kokoontuu klo 13.30-14.30. 4c-luokan tukeen liittyvät asiat.  

Keskiviikko 21.9

Koulunkäyntiavustajien info klo 10.10-10.30.  Johtokunnan kokouskutsut lähtevät. Martti vetää klo 14-17 oppimiskeskuksemme työrauha-veson.

Torstai 22.9
Johtoryhmän kokous klo 12. (Mm.  tiimien  muistiot).  

Perjantai 23.9.

Normipäivä. Kerhoihin ilmoittautuminen päättyy.     

Auroran kerhot käynnistyvät pian

Kuvataiteilijoita. KUVA: Raija Herrala

VIIKOLLA 38 koteihin lähtee lomake, jolla ilmoittaudutaan koulun kerhoihin. Satsaamme kerhotoimintaan tosi paljon, mutta oppilaille tehdyn ennakkokartoituksen pohjalta näyttää siltä, että kaikki halukkaat eivät mahdu kaikkiin haluamiinsa kerhoihin. Innokkaimmat haliisvat seitsemään kerhoon.

Pyrimme siihen, että mahdollisimman moni pääsee johonkin kerhoista. Etusija on niillä 1-2-luokkalaisilla, jotka eivät ole mukana iltapäivätoiminnassa. Koulun kerhot ovat oppilaille maksuttomia. Toimintaan saadaan avustusta Opetushallitukselta ja Auroran Koti ja Koulu ry:ltä.

KOULULLA käynnistyy seuraavat kerhot, jos niihin ilmoittautuu riittävästi oppilaita. Ilmoittautuminen päättyy viikon 38 perjantaina.

1. Pienten liikuntakerho
Ma klo 11.30-12  salissa

2. Teatterikerho

Ma ja ke klo 12-12.30 salissa

3. Pienten ATK-kerho1

Ma ja pe klo 12.-12.30  ATK-tilassa.

4. Bändikerho

5.-6.-luokkalaisille. Toteutuu kutsukerhona. Bändien harjoitusvuorot koko viikon ajan siestoilla Lisäksi ti ja to- iltapäivisin koulun jälkeen.

5. Sirkuskerho

Ma klo 14.15- 15.45 salissa

6. Pienten TN-nikkarikerho

Ti  ja ke klo 11.30-12. TN-luokassa

7. Kuorokerho

Ti klo 12 - 12.30 salissa

8. Isojen TVT-(tieto- ja viestintä)kerho

Ti  jklo 12-12.30  ja pe klo 11.30-12. ATK-tilassa

9. Pienten ATK-kerho2

Ke klo 14.15-15.15 ATK-tilassa

10. Pienten tanssikerho

Ke klo 11.30-12 salissa

11. Palloilukerho

Koko torstain siestan ajan salissa.

12. Pienten englannin kerho

To klo 12-12.30

13. Lautapelikerho

Pe klo 11.30-12 erityisopettajan tilassa

14. Sporttis-kerho

Olarin voimistelijoiden kutsukerho pe klo 12-12.45

15. Maalaa maailmasi- kerho

Pe klo 12.00-12.30 (periodina) 4a-luokassa.

8 brasilialaista kylässä

Rexin luennon jälkeen 6b:n oppilasoppaat kierrättivät

vieraita luokissa. Tässä ollaan seuraamassa 1a+ startti-

luokan opetusta.

TÄNÄÄN rexin (melkein) koko työpäivä meni brasialaisvieraiden isännöintiin. Mutta mukavaa ja tärkeää. Viehättävillä rouvilla oli pitkästä matkasta hurja jetlag, joten kahvin voimilla mentiin. Kahdeksan opettajan tulkkina oli fiksu brassinuorukainen, ja lisäksi heitä saattoi Palmenian suunnittelija.

Esittelimme heille Auroran tapaa pitää koulua.  Heitä kiinnosti myös uusi  kolmiportaisen tuen malli, jota kaikissa suomalaiskouluissa ajetaan parhaillaan sisään.

Vieraille tarjottiin myös tosimaukas nakkikeitto , johon Kaitsu ja Arja olivat lisäänneet maukkaita  juureksia, sadonkorjuuviikkoa kun vietämme.

Teatteri- ja sirkuskerhojen tuokio siestalla teki vieraisiin

syvän vaikutuksen. Puhumattakaan bändikämpän tyttö-

bändin  esityksestä.

ERITYISOPETTAJAMME Eeva-Liisa, Hanna ja Pia tutustuttivat brasseja suomalaisen erityisopetuksen työtapoihin ja mm. oppimista tukeviin välineisiin.

Lopuksi klo 13 kokoonnuimme vielä taukotupaan päättämään päivän.  Vieraat kiittivät kauniisti ja halusivat ehdottomasti nähdä myös "kaikkein pyhimmän" eli rehtorin kanslian.  Muutama kuva pihalla ja kättelyt.  Sitten Palmenian ryhmä siirtyi bussipysäkille suuntanaan Helsinki.

Eeva-Liisa, Hanna ja Pia

VIERAILUN jälkeen kokoontui oma oppilashuoltoryhmämme. Kävimme läpi vuonna 2005 laadittua kriisisuunnitelmaa, ja etsimme 102 sivun joukosta ne, jotka täytyy päivittää.

KLO 15.30:ksi olin sopinut vielä neuvottelun Kasavuoren koulun TVT-gurun Alanin kanssa. Olipa mielenkiintoinen sessio "Unelmakoulu"-konseptin äärellä.

Kun lähdin kotiin, törmäsin YU-joukkueemme toiseen valmentajaan: Osmoon. Henriikka toi meille pronssimitallin 800 metrin juoksussa. Hieno päätös hienolle työpäivälle.

Pieni koulualan juristiikkatesti: OIKEAT VASTAUKSET

TÄSSÄ testin oikeat vastaukset. Ne ovat näkyvissä 24 tuntia.  Muistetaan kuitenkin, että juridiikassa 2+2 ei ole aina neljä. Aina on poikkeuksia. Perustelut löytää Nina Lahtisen kirjasta.


ONKO seuraava väite totta (T) vai valetta (V)?  (Oikea vastaus väritetty)

Opettaja saa
(1) kertoa  oppilaan saaman  koenumeron  toisille oppilaille.  T  vai  V
(2) antaa oppilaan kokeen  kaverin vietäväksi poissaolevalle oppilaalle.   T  vai  V
(3) poistaa pyörösahan suojan, jos se haittaa laudan sahaamista. T vai  V
(4) antaa oppilaalle tukiopetusta ekaluokalla niin, että päivän pituudeksi tulee 6 tuntia. T vai  V
(5) sopia oppilaan kanssa, ettei tämän saamasta rangaistuksesta kerrota vanhemmille. T vai  V
(6) pistää insuliinia diabetes-oppilaaseen vanhempien luvalla. T vai  V
(7) keskeyttää väkivaltaisen oppilaan koulupäivän ja lähettää hänet kotiin. T vai  V
(8) jättää naapuriluokkaan oppilaan, joka kieltäytyy noudattamasta retken ohjeita  ja lähteä retkelle muun luokan kanssa. T vai  V
(9) estää fyysisesti oppilaan karkaaminen kesken koulupäivän. T vai  V
(10) erottaa kiinnitarttumalla tappelevat oppilaat toisistaan. T vai  V
(11) kertoa oppilaan saamasta jälki-istunnosta ulkopuolisille. T vai  V

Opettajan tulee
(12) ottaa jo ennen oppilashuoltoryhmän kokousta yhteys kotiin, jos hän  huolestuu lapsesta. T vai  V
(13) tiedottaa molemmille eri osoitteissa asuville huoltajille  tasapuolisesti lapsen kouluasioista. T vai  V
(14) Ilmoittaa huoltajille, jos oppilas on poistettu luokasta käytävään.T vai  V
(15) Ilmoittaa huoltajille, jos lapsi on laiminlyönyt läksyt ja jää tekemään niitä koulupäivän jälkeen? T vai V

Koulu on korvausvelvollinen (vastuussa)
(16) jos oppilaalta varastetaan takki. T vai  V
(17) vahingosta, joka tapahtuu koulun pihalla ennen koulunalkua. T vai  V

Oppilaalla on oikeus
(18) vaikuttaa siihen, miten luokkaa opetetaan. T vai  V
(19) saada tukiopetusta niinkauan, kuin hän sitä haluaa. T vai  V

Peruskoulun oppilaalla on velvollisuus
(20) osallistua tukiopetukseen, jos opettaja katsoo siihen olevan aihetta. T vai  V

Vanhemmilla on oikeus
(21) vaatia lapselle tukiopetusta, jos lomamatkan vuoksi tällä on tuen tarve. T vai  V
(22) tehdä virallinen valitus 5. Luokkalaisen oppilaan saamasta todistusarvosanasta. T vai  V 
- paitsi jos saa arvosanan 4
(23) saada tietää, onko lapsen opettaja muodollisesti pätevä. T vai  V
(24) kieltää antamasta lapselleen tukiopetusta. T vai  V
(25) vaatia lapselleen tukiopetusta, jos opettajan mielestä lapsi ei sitä tarvitse. T vai  V
(26) tulla oppilashuoltoryhmän kokoukseen, kun siellä käsitellään hänen lapsensa asiaa  T vai V
(27) tehdä kantelu lapsensa naapuriluokan opettajasta ? T vai  V

Vanhemmilla on velvollisuus
(28) opettaa lapsille kotiläksynä oleva asia.T vai  V

Koululla on oikeus
(29) siirtää kiusaava oppilas toiseen luokkaan. T vai  V
(30) järjestää englannin tukiopetus muun oppiaineen tunnilla. T vai  V
(31) järjestää äidinkielen tukiopetus samaan aikaan, kun luokalla on äidinkieltä. T vai  V
(32) velvoittaa huoltaja hakemaan lapsensa koulusta, jos tältä on evätty oikeus opetukseen esim. väkivallan vuoksi. T vai  V

Kunnalla on oikeus
(33) siirtää oppilas toiseen kouluun, jos siten pystytään paremmin turvaamaan oppilaalle hänen tarvitsemansa tuki. T vai  V