TIP-raportti

SUNNUNTAI-ILLAN rattona oli TIP-raportin päivittäminen lautakuntaa varten. Tämä "vanha" lautakunta saa väliraportin 2, ja uusi lautakunta ratkaisee valiraportin 3 pohjalta sitten helmi-maaliskuussa, kuinka koulun järjestämän kaikkia 0-6-luokan oppilaita palvelevan iltapäivätoiminnan käy. Laajeneeko se, jatkuuko se Aurorassa vai ajetaanko se alas?

KOKOSIN raporttiin sekä TIP-henkilökunnan että huoltajien hankkeelle antaman palautteen. Palaute oli komeaa luettavaa.

TIP-hanke henkilökunnan arvioimana

Lokakuussa 2008 lähetettiin kaikille TIP-toimintaan kuuluville työntekijöille kysely. Kysely toteutettiin netissä Kyselykone.fi- ohjelmalla. Vastauksia saatiin 11 (henkilökuntaa yhteensä 13). TIP-kokeilu on arvion mukaan toteutettu hyvin sille yhdessä asetettujen laatutekijöiden suhteen. Kouluarvosanoilla mitattuna (tyyppiarvo) tulokset ovat seuraavat:

TIP- toiminnasta saa työniloa (9). Toiminta kuormitti erityisesti yhtä vastaajaa.
• Oma osuus toiminnassa koetaan arvokkaaksi ja mielekkääksi (9)
• Työt on jaettu ja järjestetty reilusti ja hyvin (9)
• Henkillökunta kokee voivansa toteuttaa itseään ja saavansa vaikuttaa asioihin (9)
• Lapset voidaan kohdata yksilöinä (8)
• TIPIN päivärakenne ja toimintamalli ovat tarkoituksenmukaisia (8)
• Palkka vastaa työtehtäviä (6)

Henkilökunnalla oli myös mahdollisuus esittää omia kehittämisideoitaan. Tässä listaa:

• pienemmissä ryhmissä toimimista
• enemmän tilaa
• kiipeilytila jossa pehmustettu alusta
• Mielestäni TIP toimintaa voisi kehittää uusimalla/vaihtamalla niitä kerhoja joissa ei kauheata tunkua ole, johonkin mielekkäämpään. Voisi ehkä kysellä lapsilta mielipidettä, että mikä olisi kiva uudistus.
• Toiminnan suunnitteluun käytettävä enemmän aikaa.

Huoltajapalaute syksyllä 2008

Lokakuussa 2008 lähetettiin kaikille TIP-toimintaan osallistuneiden lasten huoltajille, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa, toiminnan arviointilomake. Kysely toteutettiin netissä Kyselykone.fi- ohjelmalla. Vastauksia saatiin 88 (populaatio oli noin120).

Vastausten perusteella näyttää siltä, että TIP-hankkeen uusi konsepti toimi erittäin hyvin. Kokonaisarvosanaksi vanhemmat antoivat 8,97. Varsinaiseen ip-toimintaan on osallistunut 114 oppilasta. Lisäksi maksullisissa TIP-kerhoissa on 85 ja ilmaisissa 65 oppilastamme. Yhteensä peitto on 114 + 71 eli 185. Se on 58 % oppilaistamme.

Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet vanhempien arvion mukaan lähes kaikilla osa-alueilla hyvin. Erityisesti ovat lisääntyneet (asteikolla 1-5 arvosanat 4 ja 5) lasten hyvinvointi 86 % (edellisenä lukuvuonna 69 %), turvallisuus 91 % (edellisenä lukuvuonna 69 %) sekä perheen ja työelämän yhteensovittaminen 82 % (edellisenä lukuvuonna 58 %). Uuden harrastuksen oli löytänyt 64 % lapsista. Lapsien lahjakkuutta hanke oli vahvistanut 57 %:n mielestä. Perheen yhteistä aikaa TIP-hanke lisäsi syksyllä 2008 48 %:lla, kun ensimmäisenä lukuvuonna %-luku oli vain 18.

TIP-kokeilu on arvion mukaan toteutunut hyvin sille asetettujen laatutekijöiden suhteen. Toiminta on ollut mielekästä 91 % (edellisenä lukuvuonna 85 %), monipuolista 93 % (79%), motivoivaa 87 % (76%), ja lasten sosiaaliset taidot ovat vahvistuneet 83 % (60%). Toiminta on ollut sisällöllisesti korkeatasoista (nyt 84 %). Lapsi on saanut tutustua uusiin harrastuksiin (nyt 81%). Lapset ovat saaneet osallistua toiminnan suunnitteluun (nyt 58 %). Lähiympäristöön vaikuttamaan on päästy 42 % (27%).

Hintatason asetannassa on onnistuttu vanhempien näkökulmasta varsin hyvin. Lakisääteiden iltapäivätoiminnan 60 €:n kuukausihintaan oli tyytyväisiä 69 % vastaajista. 3.-6.luokkalaisten 20 €:n kuukausihintaan oli tyytyväisiä 70 %. 3.-6-luokkalaisten välipalan hintaan (erillinen ruokakortti, 30 tai 60 €) oli tyytyväisiä 36 %. Maksullisten kerhojen kerhomaksuihin oli tyytyväisiä 59%.

Huoltajat arvioivat TIP-kokeilun toteutumista kouluarvosanoilla 4-10. Keskiarvoksi tuli nyt lähes 9 (edellisenä lukuvuonna 8,3). Kiitettävän/erinomaisen arvosanan (9 tai 10) antoi 81 % vastaajista (viime lukuvuonna 44 % ). Alhaisimman arvosanan (7) antoi kaksi vastaaja.

Vanhemmilta pyydettiin lopuksi myös kantaa siihen, miten hanketta tulisi jatkaa. 49 % toivoi hankkeen leviävän muihin kouluihin. 44 % toivoi hankkeen jatkuvan Auroran koulussa. Yksi vastaaja ei osannut vastata kysymykseen. Kukaan ei esittänyt hankkeen lopettamista.

Vanhemmilla oli mahdollisuus antaa myös vapaamuotoista palautetta. Se oli pääosin hyvin kannustavaa:

• Toiminta on ollut loistavaa, tätä ei saa lopettaa! Maksu saa olla vaikka korkeampikin, jos on siihen tarvetta.
• Toiminta on erittäin hyvää ja pelastaa työssäkäyvän yksinhuoltajan arjen sujumisen, kun lapsen ei tarvitse olla yksin kotona.
• Aivan huipputoimintaa, ehdottomasti kannattaa jatkaa ja laajentaa muihinkin kouluihin! Oikeasti koko perheen elämänlaatua ja hyvinvointia kohottava vaikutus!
• Henkilökohtaisesti meidän perheelle TIP - toiminta on lottovoitto! NN on saanut harrastaa monipuolista toimintaa ja illat on rauhoitetu kotona olemiseen perheen kanssa. On ollut myös aikaa tavata kavereitakin, kun ei illalla "tarvitse" lähteä harrastamaan mitään ylimääräistä. Päivä ollut jo tarpeeksi vauhdikas. NN ainakin on nauttinut jokaisesta hetkestä, kun on saanut puuhastella kaikkea sellaista, mitä ei välttämättä kotona tule tehtyä (mm. puutyöt). TIP - hanketta ei saa missään nimessä lopettaa. Se antaa lapsille mahdollisuuden tavata kavereita koulun jälkeen eikä kenenkään tarvi olla yksin kotona. Eikö ympärillä ole tarpeeksi huonoja esimerkkejä siitä, kun lapst on jätetty yksin.
• Vrt. muita maita; Englannissa alle 12 v ei saa olla yksin kotona, se on rikos joillain alueilla. Ja meillä ollaan sitä mieltä, että 8-vuotias voi jo olla yksin kotona. Pahasti on pielessä tämä yhteiskunta. ONNEKSI Auroran koululla on TIP!!!
• Lähinnä suuret kiitokset ip-toiminnan ennakkoluulottamasta kehittämisestä kaikille mukana olleille. Toivottavasti toiminta jatkuu samoilla linjoilla.
• Rauhala on ollut meidän lapsellemme erittäin tärkeä ja mieluisa paikka, toivottavasti se jatkuu edelleen. Jirin vetämä luontokerho oli myöskin todella mieluisa. TIPissä on toteutunut todella hyvin lapsien mahdollisuus itse valita mitä he haluavat tehdä; vapaa ulkoilu, rauhala, kotipesä yms.
• TIP-toiminta pajoineen ja erilaisine kerhoineen on ollut aivan loistavaa. Lapsi vaikuttaa innostuneelta ja kiinnostuneelta, me vanhemmat puolestamme arvostamme kovasti laadukasta ja turvallista toimintaa jota TIP on tarjonnut. Monet kiitokset!
• Toiminta on aivan loistavaa. Lapsesta näkee, että hän on viihtynyt ja oppii ja voi harrastaa turvallisesti koulun yhteydessä samoin kuin voi turvallisesti olla ikäistensä kanssa ympäristössä, joka on tuttu ja mieluisa. Täydet 10 pistettä koululle, kunnalle ja ohjaajille tästä erinomaisesta toiminnasta. Ja kiitos!
• Toteutus on jo nyt todella hyvä varmaan itse kokemuksella tiedätte paremmin mitkä toiminnat vaatisivat vielä kehittelyä. Lapsi 1. luokkalainen on viihtynyt todella hyvin ja vanhemmat voivat hyvillämielillä olla töissä. Kiitos lapsen ehdoilla loistavasti järjestetystä iltapäivätoiminnasta. Toivon todella että toiminta jatkuu.
• Vaikea keksiä uusia ideoita, koska toiminta on ollut niin loistavaa. Olemme valmiit maksamaan jopa jonkin verran enemmänkin jotta toiminta jatkuisi.
• Vaikea sanoa mitään kehitetettävää, koska on aivan uskomatonta, että näin halvalla hinnalla on saatu näin laadukas ja monipuolinen kerhotoiminta aikaan. On ollut ihan lottovoitto, että perheemme on päässyt tällaisen upean tarjonnan piiriin. Oli hyvin muistissa miten hankalia ja turvattomiakin iltapäivät isommalla sisaruksella aikoinaan oli. Nyt tämän nuoremman kohdalla on aivan upeeta, että iltapäivät sujuu turvallisesti ja mukavasti, eikä arki-iltoina ole enää yhtään harrastuskuskauksiakaan, koska laadukkaita harrastuksia löytyy iltapäiväksi. Olisi aivan varmasti yhteiskunnallinen vaikuttavuus aivan huippua, jos tällainen toiminta laajennettaisiin muihinkin kouluihin.

Vanhemmat esittivät myös kehittämisideoita:

• Iltapäivätoiminnan piirissä on aivan liikaa lapsia.
• Suunta on hyvä. Jos rahoitus onnistuu, pienehköjä yksiköitä, erilaisten lasten erilaisille tarpeille ja tarpeeksi ohjaajia.
• Pelkästään iltapäivätoiminnassa on koulun antaman tiedon mukaan mukana 115 lasta tällä hetkellä. Määrä on aika suuri - ja herättää kysymyksen iltapäivän rauhallisuudesta? - jos kaikki lapset ovat samoissa tiloissa. Esim. 1.-2. luokkalaisille voisi olla oma kokoontumis/"keräily"tila, vaikka kävisivätkin yhteisissä pajoissa. Emme halunneet mm. tästä syystä laittaa omaa 2. luokkalaista lastamme mukaan iltapäivätoimintaan vaan lapsemme osallistui ainoastaan maksulliseen kerhotoimintaan ja siestakerhotoimintaan.
• kehitysehdotuksena pienemmät ryhmäkoot. Tämän vuoden Tip.stä jäänyt tunne, että viime vuoden pienryhmä oli toiminnaltaan parempi ja lapsi oli rauhallisempi kotona. Lapseni on itse maininnut pitävänsä enemmän viime vuoden Tip:stä, koska ryhmä oli pienempi ja rauhallisempi. Rauhala on tod näk toiminut hyvin
• Kotipesä on levoton ja erittäin raskas paikka viettää aikaa. Onneksi on otettu käyttöön Rauhala-tila.Olisiko mahdollista jakaa Kotipesän toiminnat useampaan paikkaan. Samat lapset ilmoittatuisivat tullessaa ja lähtiessään aina samassa paikassa.
• Nopeutettu systeemi IP-toimintaan osallistuvien lasten kirjaamiseksi paikallaoleviksi. Kuulemma tämä kirjaaminen vie ohjaajien aikaa aika paljon ja on poissa lasten yhdessäololta. Edelleen Rauhala-tyyppinen paja, mutta hiukan kohtuullistettuna: esim hiljainen keskustelu tai kuiskailu sallittua.
• Iltapäivän harrasteryhmät ( ennen klo 15 )voisivat uudistua muutaman kerran vuodessa.
• Alun pajatoiminta oli myöskin kivaa, mutta se ilmeisesti loppui aika pian. Voisiko pajatoimintaa jatkossa olla pätkissä esim. 5 krt/luontopaja ja sitten taas taukoa. Maksulliset kerhot olivat kaikki koko lukukaudeksi, lyhyet pajat voisivat olla sopivampia toisille lapsille.
• Toivoisin myöskin, että työpajoihin ilmoittautumista muutettaisiin, ettei aina samat lapset ole samoissa pajoissa ja sitten jotkut eivät pääse ollenkaan johonkin pajaan.
• 1-2 luokkalaisille voisi olla monipuolisemminkin kerhoja, myös maksullisia. Esim jalkapallo, sulkapallo, tennis tms Toivoisimme, että maksullisia kerhoja järjestettäisiin pienille oppilaille jo aikaisemmin iltapäivällä. Nykyisen aikataulutuksen mukaisesti päivät venyvät liian pitkiksi, jos aikoo osallistua maksullisiin kerhoihin klo 15 jälkeen.
• olisi kiva saada lista harrastus mahdollisuuksista ja hinnoista lukukauden alussa.
• Edullisempia harrastuskerhoja.
• Maksuttomista kerhoista pitäisi tulla kotiin joku tieto miloin alkaa, minä päivänä ja klo aikana kokoontuu. Nyt ei tullut ja aiheutti hankaluuksia järjestelyissä.
• Eri kielten opiskelua NN kaipasi kerhotoimintaan ja oli todella harmissaan, kun Englanninkielen kerho ei toteutunut. Mutta ehtiihän tuota vielä opiskella;-)
• Kiitos todella paljon teille kaikille tästä hankkeesta ja arvokkaasta työstä, mitä teette! Jatkakaa samaan malliin!
• toivotaan reippauskerhoa taas kevääksi
• Maksutapaa yksinkertaiseksi, kerran lukuvuodessa.
• Välipallaan toivoisimme enemmän vaihtelua. Nykyään melko usein välipalaksi voileipää.
• 3. luokkalainen jättää usein välipalan ostamatta, koska joko kallista tai sitten ei löydy mieleistä syötävää.
• Olisiko mahdollista, että lapsi voisi osallistua toimintaan vain muutamana päivänä viikossa ja tämä huomioitaisiin maksussa.
• 3.-6.-luokkalaisten osalta kustannuskohdennusta voisi jotenkin miettiä, kun nyt maksu on sama riippumatta siitä, onko lapsi toiminnassa mukana 1 tai 5 päivänä viikossa... Nykyinen tuntuu epäreilulta sellaisesta, jonka lapsi on mukana vain kerran viikossa, kun välipalastakin on maksettava erikseen.
• enemmän retkiä ja vierailuja eri paikkoihin
• Koulun nettisivuilla voisi esitellä ohjaajat valokuvan kera. He ovat jääneet hyvin vieraiksi, koska vanhemmat eivät hae koululaistaan IP-kerhosta.
• Kurssitarjonta on monipuolista mutta voihan sitä aina kysellä onko erilaisilla liikuntakerhoilla kiinnostusta jollei koko lukuvuoden niin ehkä vähän lyhempiaikaisiinkin kurssituksiin kohtuullista korvausta vastaan tutustua erilaisiin lajeihin tai näytösluontoisesti jopa ihan ilmaiseksi.
• Puhelimella vaikea tavoitettavuus kun puhelin on yhden henkilön takana. Pitäisi olla "yleis" numero
• tiedotus ja aikataulut mahd ajoissa koteihin, ymmärrän että kokeilun ja rahoituksen takia se ei ollut nyt mahdollinen kaikin osin
• Kehittämisideoita on vaikea löytää. Yksi kehittämisidea olisi kuinka löytää riittävä määrä henkilökuntaa ja kuinka paikata sairaustapaukset.
• Olisi mukava saada kerran, pari lukukaudessa kirje/tiedote, mitä kaikkea TIPissa on konkreettisesti tehty. Esim kysymykseen 2.8. "Lapset ovat voineet TIPissä vaikuttaa lähiympäristön asioihin" en osannut vastata mitään; kirje voisi valottaa esim. tällaisia hankkeita vähän tarkemmin.
• Yhteydenpitoon ja tiedonvaihtoon kotien kanssa voisi kiinnittää huomiota. Samoin siihen, miten viestit kotoa tipin kulkevat. Olisi hyvä jos soittamisen lisäksi voisi lähettää tekstareita. Jonkinlainen sähköinen reissari voisi myös toimia. Systeemin pitäisi teitysti olla helppo molemmin puolin, ettei TIP-aikuisten aika mene viestien kuittailuun.
• Erityislapset olisivat tarvinneet ehkä oman vanhempainiltansa syksyn alkupuolella.

TÄSTÄ on hyvä jatkaa, eikö?

Kutsu Viisikon ei-julkisiin kenraaleihin

KUVA: Jukka Jokiranta ohjaa I-miehitystä.

AURORAN koulu juhlii syyslukukauden päättymistä perinteiseen tapaan koko koulun näytelmällä.

Tänä jouluna esitämme oman sovituksemme Enid Blytonin klassikosta: "Viisikko Aarresaarella". Olemme saaneet Enid Blytonin perikunnalta Englannista luvan tähän projektiin, kunhan esityksemme ovat ei-julkisia, maksuttomia jne. Ja sellaisiahan ne ovat.

KUVA: Neljä miehitystä vetää Kalajärven pikkusalissa yhtä aikaa esitystä läpi. Kuvassa III-miehitystä.

Meillä on neljä miehitystä, jotka kaikki esiintyvät kotiväelleen lauantaina 13.12. 2008 klo 8.45, 10.00, 11.15 ja 12.30. Esityksissä on mukana oppilaita kaikilta luokka-asteilta, opettajia sekä Auroran koululta että oppimiskeskuksemme opettajateatterista sekä oppilaitten vanhempia. Miehityksiä on neljä.

KUVA: Keksimisen riemua. II-miehityksen viisikko kuohuvalla merellä.

Esityksen ovat sovittaneet ja ohjanneet Martti Hellström ja Jukka Jokiranta. Musiikin on säveltänyt opettaja Uma Jutila, ja sen esittää 50-päinen koulumme kuoro sekä opettajista ja oppilaista koostuva bändi.

KUVA: Lavastuksen on suunnitellut Soukan koulun opettaja Kari Evinsalo.

Koko koulu on mukana projektissa tavalla tai toisella.

Pääsemme kokeilemaan nyt ensi kertaa uutta valotekniikkaamme sekä irtolavoista rakennettavaa nousevaa katsomoa. Molemmat seikat parantavat näkyvyyttä.

KUVA: IV-miehitys trenaa.

Sillä, että kenraaliharjoituksissa on oikeaa yleisöä, on suuri merkitys esitysten onnistumiselle. Siksi olemme olleet hyvin kiitollisia siitä, että kiireistään huolimatta ystävämme, ystäväkoulumme ja -päiväkotimme ovat tulleet meitä auttamaan.

Tänä jouluna kenraalimme ovat seuraavasti. Jos jokin ajoista sopii ohjelmaanne, ilmoittakaa tulostanne rehtorille martti.hellstrom (at) iki.fi Kuhunkin kenraaliin mahtuu 160 katsojaa. Varaamme penkit ilmoittautumisjärjestyksessä. Tervetuloa yhden maailmankirjallisuuden parhaan klassikon jännittävän maailmaan!



Torstaina 11.12.2008

Viisikon kenraalit I-miehitys klo 9.30
II-miehitys klo 11

Perjantaina 12.12.2008

Viisikon kenraalit III-miehitys klo 9.30
IV-miehitys klo 11.

Pojat eivät osaa kirjoittaa ?!

KUVA: Toisenlaista kirjoittamista Auroran tulevaisuuspäivässä

SUOMESSA oppilailla ei teetetä kansallisia osaamistestejä samaan tapaan kuin monessa muussa maassa mm. Kanadassa. 1990-luvun lopulta on kuitenkin alettu tehdä otoksiin pohjautuvia arviointeja peruskoululaisten oppimistuloksista. Opetushallituksella on ollut tässä tärkeä rooli. Mielenkiintoisesti sen suorittamissa arvioinneissa suomalaiskoululaiset eivät oikein osaa opetettuja asioita. Ja sitten aivan päinvastoin: kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa suomalaisysiluokkalaiset ovatkin sitten maailman huippua on sitten kysymys lukemista, laskemista tai luonnontieteista. Jossain mättää?

PÄÄTTYVÄLLÄ viikolla OPH julkaisisi tulokset syksyllä 2007 seiskaluokan alussa järjestämästään perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arvioinnista. Otos oli suuri: arviointiin osallistui yli 6 000 oppilasta 130 koulusta.

Arvioinnin tulokset

(1) Hyvän tai kiitettävän tuloksen sai 43 % oppilaista. Joka kymmenes suoriutui arviointitehtävistä heikosti.

Lukutaito, kirjallisuuden ja tekstien tuntemus oli heikkoa 7 %:lla, kielentuntemus 10 %:lla ja kirjoitustaidot 34 %:lla oppilaista.

(2) Oppilaat menestyivät melko hyvin lukemiseen, kirjallisuuteen ja tekstien tuntemukseen liittyvissä tehtävissä. Kirjoittamisessa osaaminen oli heikompaa. Kirjoitustaidon taso ei ole kohentunut vuodesta 2002, jolloin Opetushallitus järjesti vastaavan arvioinnin.
(3) Oppilaiden vuorovaikutustaidot saivat kiitosta: kaksi kolmasosaa opettajista arvioi seitsemännen luokan aloittaneiden oppilaiden vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot keskimäärin hyviksi tai kiitettäviksi.
(4) Tyttöjen ja poikien osaamisessa on eroja. Tytöt osasivat äidinkieltä keskimäärin hyvin, pojat kohtalaisesti.
(5) Erityisesti kirjoitustaidossa sukupuolten välillä on huomattavia eroja. Ainakin tyydyttävän kirjoitustaidon tason saavutti 60 % tytöistä, mutta vain 28 % pojista.
(6) Oppilaiden käsitykset oppiaineen hyödyllisyydestä arkielämän, opintojen ja tulevaisuuden kannalta olivat kielteisempiä kuin vuonna 2002.
(7) Myös asenteissa oli eroja tyttöjen ja poikien välillä.

Tytöistä 64 % kertoi opiskelevansa mielellään äidinkieltä ja kirjallisuutta, pojista 36 %. Tytöistä puolet oli sitä mieltä, että oppiaineessa oli ollut 5. ja 6. luokalla kiinnostavia tehtäviä – pojista 31 % oli samalla kannalla.

(8) Oppilaiden saamat arvosanat eivät aina vastaa heidän osaamistaan.

Oppilaiden 6. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden arvosana oli keskimäärin 8,1. Todistusten perusteella 75 % oppilaista oli saavuttanut hyvät, kiitettävät tai erinomaiset taidot. Arvioinnin tulosten perusteella kuitenkin vain 43 % oppilaista hallitsi äidinkieltä ja kirjallisuutta keskitasoa paremmin.

(9) Arvosanoja annetaan tytöille ja pojille eri perustein etenkin kirjoitustaidon osalta.

Tytöiltä vaaditaan enemmän osaamista samaan arvosanaan kuin pojilta. Esimerkiksi arvosanan 8 saaneilla pojilla oli samantasoiset kirjoitustaidot kuin arvosanan 7 saaneilla tytöillä.

(10) Koulujen välillä oli suuria eroja varsinkin kirjoitustaidossa ja kirjoittamisen työtavoissa.
(11) Koulujen välillä oli suuria eroja niiden antamista kuudennen luokan arvosanoissa.

Koulujen arvosanakäytännöissä on suuria eroja: oppilaat aloittavat 7. luokan samoin äidinkielen arvosanoin, mutta huomattavan erilaisin perustiedoin ja -taidoin. Moni oppilas, jolla oli todistuksessa tyydyttävä tai hyvä arvosana, selvisi arvioinnin kirjoitustehtävistä heikosti.

(12) Alueelliset erot olivat sitä vastoin pienet.

Opetushallituksen suosituksia

Arvioinnin mukaan suulliset sisällöt ja mm. ilmaisupuoli on kunnossa, mutta kirjoittamisen harjoittelua tulisi monipuolistaa äidinkielen oppitunneilla. Yläluokkien kirjoituksen opetuksessa suositaan tarinoiden ja kertomusten kirjoittamista, mutta esimerkiksi verkossa käytävää opiskelukeskustelua käytetään työmuotona erittäin vähän.

Raportti on luettavissa Opetushallituksen verkkosivuilla

Pohdintaa

Miten tuloksia kannattaisi lukea? Oppilaat siis oppivat, toiset oikein hyvin, toiset huonommin. Niinhän se on. Ja mielessä kannattaa pitää, että meillä on näyttöä siitä, että yksilöiden (ja koulujen) erot ovat Suomessa maailman pienimpiä. Tässä suhteessa asiat ovat OK.

Se, että tytöt osaavat äidinkieltä paremmin kuin pojat ei ole uusi asia. Tytöt kehittyvät aikaisemmin kuin pojat. Se, että pojat eivät tykkää käydä koulua ei ole uusi asia. Se kuuluu varhaismurrosikäisten poikakulttuuriin.

Valtakunnallisesti hyvää on, että alueellisia eroja tuloksissa ei ole. Koulukohtaisia eroja on. Niiden tiedetään pitkälti selittyvän oppilaitten sosio-ekonomisen taustan eroilla. Mutta silti: eroja on (vaikka ne maailman pienimpiä ovatkin).

Ikävää on, että äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ei koeta kovin hyödylliseksi. Meidän pitäisi monipuolistaa ennen muuta kirjoituksen opetusta ja varmaankin varata sille enemmän aikaa. Erityisesti poikien kirjoituksenopetukseen tulisi löytää uutta imua. Tietokoneista?

Meidän pitäisi olla huolissaan sekä pojista että tytöistä. Pojista siksi, että negatiiviselle poikakulttuurille olisi tehtävä jotain, tytöistä siksi, että heidän todistusarviointinsa ei ole reilua.

Arvosanojen antamiseen täytyy paneutua. Kirjoitustaidon arvostelusta on hyödyllistä käydä keskustelua.

KUVA: Painotammeko me opettajat liikaa jotain osa-aluetta (mahdollisesti suullista ilmaisua) arvosanoissa? (Kuva lainattu Opettaja-lehdestä)

Tämä voisi selittää esim. poikien yläkanttiin saamat arvosanat. Pojathan puhuvat tunneilla koko ajan:-).

Koulujen välisiin eroihin Marjukka Liiteen ehdottaa aamun Hesarissa kansallisia kokeita kuudennen luokan loppuun.

Hmmm. Oikeuturvan kannalta koe pitäisi varmaan pitää jo kuudennen syksyllä, jotta sen tulokset voitaisiin ottaa huomioon joulutodistuksissa. Haku yläkouluihin (erityisesti erikoisluokille) tehdään nimittäin sen todistuksen pohjalta, Nopeampi keino olisi yksinkertaistaa arviointiohjeita. Nyt ns kasin kriteerit ovat uskomaton kimppu, ja sitä paitsi muiden numeroiden osalta ei ole ohjeistusta.

Auroran Viikkokirje (Nro 49-51)

KUVA: Hoosianna! (Johanna Pelkonen).

KOLME VIIKKOA JOULUUN!

TÄSSÄ Auroran koulun tuorein viikkokirje! Viikkokirjeessä tiedotetaan tiiviisti koulun ajankohtaisista asioista, erityisesti seuraavan viikon tapahtumista. Tarkoitus on julkaista viikkokirje joka lauantai.

Päättyvän viikon 48 aikana vanhemmat ja henkilökunta asettivat omat ehdokkaansa seuraavaan johtokuntaan. 5.-6.luokkalaiset harjoittelivat tiiviisti koulutyön ohella Viisikkoa Kalajärvellä.Rehtori jatkoi kehittämiskeskusteluja opettajien kanssa.

KUVAT: Auroran osastolla oli perjantaina adventtihartaus (Johanna Pelkonen)

Kolmen viimeisen viikon ohjelma Aurorassa

VIIKKO 49
Normiviikko. Koulusihteeri Riitta palaa töihin. Yeah!

Maanantaina 1.12.2008

YT-istunto (Kalajärven osasto). Asiaslistalla mm. * Viisikon tilanne ja työnjako * Hankinnat * Parakin tilanne/muuttojärjestelyt * Viikon aikana tullut posti * ATK- ja AV-tilanne * Jouluarvostelut * Pauli Purasen muistaminen* Luunjan tilanne.
Viisikko: vaatteiden tsekkaus (Nina). Kutsut kenraaliin lähetettävä esikouluryhmille ja naapurikouluille.

Tiistaina 2.12. 2008

EI oppilashuoltoryhmää.
Martti virastossa (tehostettu tuki-kokous- ja eduskunnassa: perinnetekokisan palkintojen jako)
Viisikon työryhmän kokous klo 14.30-17.00 koululla (mm. Martti, Uma, JJ, Evinsalon Kari....)
Kari! K-raudasta tavaroiden noutamiseen pakettiauto? Onnistuuko? Haetaan tavaroita.

Keskiviikkona 3.12.2008

YT-istunto. Sama asialista kuin maanantaina.
Viisikko- paidan logon oltava valmis (Raija H, huolehditko)

Torstaina 4.12.2008

Viisikko- vaatteiden tsekkaus 2
Paitatilaukset lähtevät.
Opettajaorkesterin harjoitukset.

Perjantaina 5.12.2008

Aamulla OHR klo 8.15- 9.00
Neljäsluokkalaisten itsenäisyysjuhla Tapiolassa.
5-6-luokkalaisilla kirkkopäivä. Päivä päättyy klo 12.45.
Viisikko-päärooleilla teatterileiri Aurorassa. Myös mahdollisimman moni aikuisnäyttelijä tervetuloa (sijaisjärjestelyitä).
Opebändin harjoitukset klo 13.30 Kalajärven konserttia varten.

Sunnuntai 7.12.

Lavastustalkoot vapaaehtoisille jumppasalissa aamupäivästä alkaen.

.......................................................................
VIIKKO 50

Viikot 50 ja 51 ns.luokanopettajaviikkoja. Ei aineopettajien tunteja.
Aikataulut: alkuopetus 9.00-12.45, 3-4-luokat 9.00-13.30. 5-6-luokat 9.00/10.00-13.30/14.30(bussikyytien vuoksi). Viisikon käytössä koko viikon: Uma ja Tuomo. JJ koko viikon Aurorassa (sijainen luokassa, Julia?)

Maanantaina 8.12.2008

YT-istunto (Kaikkiaikuiset) Asiaslistalla ; Kaksi viimeistä kouluviikkoa ja erityisesti Viisikko (aikataulut harjoituksissa, sijaisjärjestelyt).
Saliin rakennetaan katsomo (Kari ja kaverit huom!). Ripa rakentaa valotekniikan. Ripalla sijainen luokassa. Lavasteiden viimeistely. Meikkaussuunnitelmat dl.

Tiistaina 9.12. 2008

EI oppilashuoltoryhmää.
Teatterileiri: kaikki pääroolit Aurorassa. Läpimenot klo 9 , 10.30 ja 12.00
Kuoro paikalla
TVT-tapaaminen koululla klo 14 (mm. Johanna, Sari K. ja Martti)
Deadlinen alkuopetuksen todistukset.

Keskiviikkona 10.12.2008

Teatterileiri: kaikki pääroolit Aurorassa. Läpimenot klo 9 , 10.30 ja 12.oo
Kuoro ja bändi koko ajan.
Viisikkopaidat haetaan.
Deadline 3-4-luokkien todistukset
Illalla opettajateatterin "Viisikko-harjoitukset". Kaikki aikuisnäyttelijät mukaan.

Torstaina 11.12.2008

Viisikon kenraalit I-miehitys klo 9.30
II-miehitys klo 11
Meikkaukset tuntia ennen.
Espoon rehtoreilla info klo 14. Opetustoimenjohtaja, opetuspäällikkö ja Martti esittelevä Kanadan opintomatkan antia.


Perjantaina 12.12.2008

Viisikon kenraalit III-miehitys klo 9.30
IV-miehitys klo 11.
Meikkaukset tuntia ennen

Aamulla ei oppilashuoltoryhmää.

Lauantaina 13.12

Viisikon esitykset (koulupäivä kaikilla)
klo 8.45 I -miehitys (6a, 4a, 4c, 2a)
klo 10.00 II-miehitys (6b, 4b, 2b, 2c)
klo 11.15 III-miehitys (5a, 5c, 3a, 1a ja startti)
klo 12.30 IV-miehitys (5b, 5d, 3b, 1b, 1c)

VIIKKO 51

Viikot 50 ja 51 ns.luokanopettajaviikkoja.
Aikataulut: alkuopetus 9.00-12.45, 3-6-luokat 9.00/10.00-13.30/14.30

Maanantaina 15.12.2008

YT-istunto (Kaikki aikuiset)
Teatterileikit alkuopetukselle (Martti vetää)
Kalajärvellä pakkausta.
Deadlinen 5-6-luokkien opettajat todistukset

Tiistaina 16.12. 2008


Oppilashuoltoryhmä klo 13.3o-
Salia aletaan purkaa

Keskiviikkona 17.12.2008

TIP-ohjausryhmän kokous klo 14-
Jouluateria Kalajärvellä.

Torstaina 18.12.2008

Parakin luovutus. Tavaroiden roudaus uusiin luokkiin.
Kalajärvellä jäähyväiskonsertti aamupäivällä.

Perjantaina 19.12.2008
Henkilökunnan joulukahvit aamulla ennen koulun alkua klo 8-9
Viimeinen päivä Kalajärvellä. Kaikki tavarat pois.
Jouluateria Aurorassa.

Lauantai 20.12

Todistustenjako omissa luokissa klo 9.
Opet hakevat joulupussit luokkiin ruokasalista.
Joululoma alkaa.

Kehittävät keskustelut

EN alun alkaen ollut lainkaan innostunut kehitys- keskustelija. Nyt (noin 15 vuoden harjoittelun jälkeen) alan uskoa tähän työkaluun. Jokaisella on oikeus tavata kiireinen rehtorinsa ja puhua omasta työstään. Kun joka vuosi jotkut asiat pysyvät ja jotkut vaihtuvat lomakkeella, syntyy uutta ymmärrystä.

TÄNÄÄN ehdin käydä kolme keskustelua. Neljäs ajan varannut oli kipeänä. Ensi viikolle jää vielä jonoa.

SALOSEN Mikolta tuli virallinen kutsu Hollantiin seminaariin kevällä vetämään sama setti kuin Kanadassa. Funtsin vielä yön yli.

ILLAKSI ajoin Hankoon. Olivat tilanneet puhumaan kaupungin 50:lle opettajalle 2000-luvun johtajuudesta parin tunnin ajan. Juttu meni ihan ok, mutta kyllä ajelu pilkkopimeällä tiellä oli stressaavaa.

Keskellä viikkoa

KUVA: Parakin jälleen- rakennustyöt etenevät hyvää vauhtia. Rakennuksen luovutuspäivä on 18.12.

KOLME koulupäivää marraskuuta jäljellä. Niin se aika menee.

TÄNÄÄN klo 8 koulun henkilökunta kokoontui asettamaan omat ehdokkaansa johtokuntaan. Esityksestä tuli seuraava
1. Tuomo Kälviä (opettaja)
2. Anu Kiesvaara
3. Esa Puranen (opettaja)
4. Pirjo Lilja
5. Marko Laaksonen (opettaja)
6. Arja Firsoff

SEN JÄLKEEN YT-jatkui. Käytimme sen Kanadan kokemuksistani keskusteluun.

KELLO 9 oli vuorossa kolmen kehittämiskeskustelun ketju. Hienoa, että jokaiselle voidaan tarjota aikaa puhua omasta työstään, sen iloista ja suruista. Syömään en ehtinyt. Oikoluin Nuoren Suomen lehteen tulevaa juttua siestastamme.

ILTAPÄIVÄLLÄ kävin Soklassa tsekkauttamassa pienen nettikyselyni validiteettia. Didacta Varia oli ilmestynyt, ja Ilon pedagogiikasta tekemäni kirja-arvostelu oli mahtunut mukaan.

KLO 18 takaisin koululle vetämään JJ:n kanssa Viisikon aikuisten harjoituksia. Paikalla oli sekä muiden koulujen opettajia että omia vanhempiamme. Ja tietysti tosi taitavia 5a-luokan lapsia.

Rehtorin touhutiistai

HUH2!

TIISTAI oli totisesti touhua täynnä. Jokaisen espoolaisesimiehen virkatehtäviin kuuluu käydä kehittämiskeskustelut henkilökuntansa kanssa. Aloitin aamun klo 8 sellaisella. Sen jälkeen Kalajärvelle setvimään esiinnousseita ongelmia. Kävimme molempien koulujen rehtorit puhumassa järkeä isoille sope-oppilaille. Ehdin vain piipahtaa Viisikon harjoituksissa. Sitten toinen keke.

LUMIPALLOT lensivät taas. "Miksi kaikki kiva on kiellettyä?". Niinpä. Tänäänkin kova pallo osui yhtä oppilasta silmään. Pahimmillaan lumipallo aiheuttaa näön menetyksen ja kymmenien tuhansien eurojen vahingonkorvaukset. Siksi lumipallonheitosta tulee jälkkää. Armotta.

KLO 13.30 alkoi oppilashuoltoryhmän kokous. Vuorossa oli 5c-luokka. Kokosimme myös listaa oppilaista, joille tulisi varata paikka erityisluokilla ensi lukuvuonna. Kunpa vanhemmat ymmärtäisivät, millainen panostus yhteiskunnalta on antaa paikka pienluokassa.

PUHELIMET soivat. Olen varmaan aukonut päätäni väärissä paikoissa, kun yhtäkkiä samaa rehtoria kutsutaan milloin mihinkin seminaariin alustajaksi. Onneksi Länsiväylän toimittaja oli kanssani tasan samaa mieltä, että olen ollut ihan liikaa (mutta toki tärkeissä asioissa) mediassa, ja pääsin vinkkaamaan muita haastateltavaksi erityisluokkien hälytysrannekeasiassa.

PITÄISI kai osata sanoa useammin ei. Toisaalta olen tämän ammatin valinnut lasten oppimista ja kasvua edistääkseni. Suuri osa siitä työstä tehdään koulussa. Osa koulun ulkopuolella. Niinkuin tänään hampurilaisravintolassa, jossa kohtasin viehättävän ekaluokkalaisen ystäväni. Tai mediassa herra suorasuuna.

SYKSYN toiseksi viimeinen luentoni on torstai-iltana Hangossa. Teemanani on 21. vuosisadan johtajuus. Viimeinen luento on Soklassa 19.12 klo 12-15 Matti Koskenniemen 100-vuotissymposiumissa. Luentoni perustuu nettikyselyyn, jonka aihion sain tänään valmiiksi.

ILLALLA kokoontuu opetuslautakunta. Onpa mielenkiintoista jännittää huomista tiedotetta.

Koulut hämmennyksissä hankintakiellon vuoksi

HESARI julkaisi tänään jutun, jossa haastateltiin espoolaiskoulujen rehtoreita ja päiväkotien johtajia. Juttuun pääsee tästä linkistä. Yksi haastatelluista oli Auroran koulun rehtori Mauri Hellström. Maurit ovat hyvää porukkaa:-)

Vanhemmat huolissaan

Espoolaisten koti- & kouluyhdistysten nokkanaiset vastustavat leikkauksia. Tästä linkistä pääset lukemaan huomisen keskiviikon lehden jutun Länsiväylästä. Koulutarvikkeita kävi luovuttamassa Sitolle mm. Susanna Lehti.

Huoltajat asettivat omat ehdokkaansa

KUVA: Huoltajien ehdokkaat johtokuntaan. Edessä jäsenehdokkaat: Antti Rajakaski, Susanna Lehti, Anu Arvonen, Satu Jumpponen ja Risto Valli. Takana varajäsen- ehdokkaat Jaakko Juvonen, Irmeli Westerstråhle ja Annaleena Kuhanen. Kuvasta puuttuvat varajäsenehdokkaat Ari Rytkönen ja Johanna Mattinen.

20 AURORAN huoltajaa saapui kokoukseen,jossa asetettiin huoltajien ehdokkaat koulun johtokuntaan vuosille 2009-2012.

Väistyvän johtokunnan puheenjohtaja Paula Ahonen-Rainio veti kokouksen taitavasti 40 minuutissa. Kokous päätti, että auroran johtokuntaan valitaan viisi huoltajaedustajaa.

Ehdokkaissa pitää ohjeiden mukaan olla miehiä ja naisia vähintään 40 %. Kokous päätti ehdottaa seuraavia henkilöitä johtokunnan jäseniksi tässä järjestyksessä:
1. Susanna Lehti
2. Anu Arvonen
3. Risto Valli
4. Satu Jumpponen
5. Antti Rajakaski

Varajäseniksi kokous päätti esittää seuraavia henkilöitä tässä järjestyksessä:
6. Jaakko Juvonen
7. Johanna Mattinen
8. Ari Rytkönen
9. Irmeli Westerstråhle
10.Annaleena Kuhanen

PUHEENJOHTAJAKSI kokous päätti ehdottaa Susanna Lehteä ja varapuheenjohtajaksi Anu Arvosta.

Hurja maanantai

OLIPA PÄIVÄ! 1§ Lumimyrsky Yöllä klo 23 lunta lapiomaan, että aamulla pääsee autolla liikkeelle.

 

KUVA: Helsinki oli hukkua lumeen. Nasta etsiä parkkipaikkaa.

2§ JetLag? Pirteänä ? koululla klo 8:ksi vetämään YT-istuntoa. Viisi työharjoittelijaa koululla. Entisiä oppilaita. Sähköpostin tyhjentelyä. Yksi tavoitevartti. Sitten Kalajärvelle jeesaamaan JJ:aa Viisikon harjoituksissa. Murheita isojen sope-oppilaitten kanssa. 3§ TIP-paidat tulivat

KUVA: Hauskat turkoosipaidat Tipteille. Yes!

4§ Outo naama Evalenssi-lehdessä Eikö nyt muuta ukkoa voi löytyä haastatteluihin, kuin tämä Hellström (ks. tästä linkistä, s 5).

 KUVA: Mikä etiäinen? Juttu tehtiin ennenkuin oli aavistustakaan, että Aurora joutuu diasporaan Kalajärvelle.

5§ Opetushallitus otti yhteyttä Pirjo Sinko pyysi kirjoittamaan uuten kirjaan artikkelin koulun toimintakulttuurista. Sama kommentti kuin kohdassa 3. 6§ Perinneteko Pikavauhtia opetusministeriöön, jossa kokoontui Suomen isovanhempain yhdistyksen Perinnetekokampanjan arviointiraati. Olin jäsen, vaikken lastenlasta olekaan vielä saanut.

 

KUVA: Raadin työ oli haastava. Komeita ehdokkaita oli useita. Tulokset julkistetaan 2.12. eduskunnassa.

7§ Hesarin puhelinhaastattelu Hesarin toimittaja soitti ja kyseli miltä tuntui, kun vanhan koulun budjetista pannaan 15-25% hankintakieltoon. Kerroin. Ja kerroin kertoneeni myös esimiehilleni. Niinkuin viestintäohjeen mukaan tulee tehdä.

  8§ Huoltajien kokous Sitten koululle monistamaan huoltajien kokoukseen tuleville kokouspapereita. Kokous oli nopea ja tehokas.

Ekaluokkalaisen opas

TÄNÄÄN meiliin tuli oikoluettavaksi uusin versio Espoon ensi kevään ekaluokkalaisille jaettavasta oppaasta. Auroran koulun esittelyyn sainkin korjausvinkin, joka on tässä otettu huomioon. Näin siis esittelemme koulua:

Auroran koulu
www.espoo.fi/peruskoulut/aurora

Auroran koulu toimii 1957–2003 rakennetuissa koulutiloissa. Koulussa korostetaan perustaitojen tärkeyttä ja panostetaan tukitoimiin. Koulussa tuetaan monipuolisesti lastentaidetta (mm. teatteri, bändit, kuoro ja kulttuurisiestat). 5–6-luokilla on
taito- ja taideaineiden kursseja. Koulun innovaatioita ovat mm. kaksi ryhmäintegraatioluokkaa, joissa opiskelee kehitysvammaisia oppilaita, ns. skidi- ja sinikarhuryhmät erityistä tukea tarvitseville integroiduille 3.–6.-luokkien oppilaille ja työpäivää jaksottava 75 minuutin siesta, jonka aikana toimivat mm. koulun omat kerhot.

Koulu tekee aktiivista yhteistyötä vanhempien, luokkatoimikuntien ja Koti & Koulu ry:n kanssa. Auroran koulu on yksi Espoon 11 oppimiskeskuksesta, jotka järjestävät täydennyskoulutuskumppanuuksia muiden koulujen opettajille.

Oppilasmäärä 323, starttiluokka, luokat 1–6
Koululaisten lakisääteinen iltapäivätoiminta
Turvallisen iltapäivän kokeilu 1.–6.-luokkien oppilaille 2007–2009
Luokkamuotoinen erityisopetus (sope, kaksi 6.luokkaa)

Opetettavat kielet
A1-kieli: EN, A2-kieli: RU

Tutustumistilaisuudet
Tutustumistilaisuus ke 13.5.2009 koulutulokkaille
klo 9–11 ja heidän vanhemmilleen klo 18–20.

Auroran koulu
Käyntiosoite: Lippajärventie 44 a
Postiosoite: PL 3507, 02070 ESPOON KAUPUNKI
Rehtori Martti Hellström, p. (09)8164 0480,
045 111 8156, martti.hellstrom@espoo.fi
Kanslia/vaihde, p. (09) 8164 0485
Faksi (09) 8164 0490
www.aurorankoulu.net

QUEST 2008: SUMMARY

VOI OLLA hieman liian aikaista yrittää vetää yhteen Ontarion matkan kokemuksia. Yritän kuitenkin jäsentää Quest-2008-konferenssista syntynyttä kuvaa kasvatusopin kolmen klassisen peruskysymyksen avulla.

KASVATUKSEN PÄÄMÄÄRÄ?

Opetuksen lähtökohtana ovat taidot, joita tarvitaan tulevaisuuden epävarmassa maailmassa. Jokaiselle oppilaalle halutaan paras mahdollinen tulevaisuus. Koulutukseen satsataan, koska kyse on kansakunnan tulevaisuudesta. Kaikkien halutaan sitoutuvan erinomaisuuteen. Sekä Irlannissa että Ontariossa on päädytty napakkaan taitolistaan, jonka tulisi läpäistä kaikkien aineiden opetus.

Kouluilla on vahva tahto syventää lasten- kaikkien lasten- oppimista. Kanadassa suhtaudutaan komeasti maahanmuuttajiin (mutta heidän on opittava englannin kieli).

Tällaisen päämäärän saavuttaminen edellyttää kaikkien: päättäjien, hallinnon, opettajien, oppilaitten ja perheiden sitoutumista edistämään lasten yhä syvempää oppimista. Kaikilla tasoilla on rakennettava kapasiteettia. On tehtävä yhteistyötä. On luotata osallistumisjärjestelmiä. On käytävä ammatillista dialogia. On koottava diagnostista arviointitietoa ja rakennettava opetus tuon tiedon varaan kunkin lapsen osalta.

Usko osaamisen mittaukseen on Kanadassa valtava. Uutena näkökulmana oli datan monimuuttuja-analyysit mutkikkaiden yhteyksien esiinsaamiseksi. Yksi asia ei ehkä vaikuta, mutta yhdessä muiden kanssa kyllä.

Ongelmitta ei selvitä? Kuinka saadaan eri osapuolet sitoutumaan muutokseen tai ylipäätään yhteiseen päämäärään? Useat kolmipäiväisen konferenssin luennoista olivat asennekasvatusta: uskokaa, muutos on mahdollinen. Muutos on tärkeä. Oma asenne on tärkeä. Tutkimusnäyttöä on siitä, että opettajilla, jotka uskovat itse voivansa vaikuttaa oppilaitten oppimiseen, on huomattavasti vähemmän uupumusta kuin niillä, jotka näkevät oppimisen selittyvän oppilaitten kotiolosuhteilla.

Tutkijoita haastettiin mukaan kehittämään koulujen käytänteitä ja syventämään käytävää keskustelua. Opettajia houkuteltiin tutkimaan omaa työtään (action research). Kouluja pitäisi monitoroida ennen muuta hyvien käytänteiden löytämiseksi ja jakamiseksi. Muutoksen olisi oltava tarpeeksi raju.

Muutos edellyttää kykyä luopua turvallisesta. Questissa esitettiinkin hurjalta tuntuva tavoite kasvatukselle: jo pieniäkin lapsia olisi kasvatettava kaikelle kriittisiksi ja luopumaan turvallisuudesta ja ottamaan riskejä. Muutoin ei synny innovaatoita. Kenenkään ei pitäisi pelätä epäonnistumista. Kouluvierailuilla olisi tärkeintä kysyä, mitä mielenkiintoisia epäonnistumisia vuoteen on mahtunut.

(Kun samana päivänä toinen luennoitsija halusi vielä verrata johtamista seikkaluun, oli lystiä lukeä sunnuntain Hesarista, että riskinotto ja seikkailunhalu ovat kaksi piirrettä, jotka yhdistävät ammattirikollisen uran valinneita:-).

On siis luotava kapasiteettia, mutta on myös pidettävä huolta, että valitut ideat jalkautuvat. Niinpä esim. Literacyn osalta rehtorit käyvät päivittäin luokissa ja kouluihin on nimetty erityinen literacy-mentori.

Johtamisen on oltava fokusoitua. Sen on keskityttävä kaikilla tasoilla syvemmän oppimisen edistämiseen. Johtajuus ulottuu opettajiin ja oppilaisiin saakka. Kyse on vastuunottamisesta muista. Rehtoreilla tuntui kuitenkin "oikeasti" olevan sama ongelma täällä kuin muuallakin: hautautuminen administraatioon.

KASVATUKSEN SISÄLLÖT?

Perinteisten oppiaineiden rinnalla Ontariossa kuljetettiin aihekokonaisuutta nimeltä Literacy. Nimeä on vaikea suomentaa, mutta minusta siinä on kysymys tietoyhteiskunnan vaatimista elinikäisen opiskelun ja verkottumisen taidoista. Oppiaineita on selvästi vähemmän kuin meillä, ja niitä opiskellaan 100 minuutin tms. jaksoissa. Virallisten oppiaineiden lisäksi esiin nousi harrastusten merkitys. Löytyi tutkimuksia, joissa harrastusten määrä selitti koulumenestymistä. Jos lapsi menestyu koulussa heikosti, harrastuksia ei pidä kieltää vaan lisätä.

KASVATUKSEN KEINOT?

Questissa esitettiin ajatus, jonka mukaan (1) On pohdittava, mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan.(2) On mietittävä, millaisilla opetusstrategioilla nämä taidot hankitaan. (3) On mietittävä millaisin sisällöin edetään. Järjestys on mielenkiintoinen. Sisällötkin ovat välineitä, sekä tavoitteille että menetelmille

Keskeinen kehystekijä on koulujärjestelmän rakenne. Alakouluun kuuluu esikoulu (4-vuotiaasta), ja koulua käydään 7 luokkaa. Sen jälkeen on vuorossa high school. Pääosassa kouluja luetaan perusohjelmaa (Regular Program), mutta erityisryhmille kuten lahjakkaille on erikoisohjelmia (Special Programs). Lisäksi kouluissa on tarjolla harrastusmahdollisuuksia (extracurriculum lessons).

Toinen keskeinen kehystekijä on päivän rakenne. Joka päivä alkaa ja päättyy samaan aikaan. Päivässä on 300 minuuttia opetusta. Ruokatunti on keskellä päivää (60 minuuttia). Tauko on puoli tuntia.

Opetuksen on oltava merkityksellistä. Oppilaitten sitouttamiseen omaan luokkaan on vinkkejä valtavasti. Hyviä keinoja ovat mm. erilaiset tutustumis- ja ryhmäyttämistehtävät sekä selkeät päivärutiinit.

Keskeinen innovaatio näytti olevan "tutkimustuloksiin pohjautuva opetusmenetelmä". Kanadalaiset uskoivat vahvasti löytäneensä vastauksen didaktiikan ikuiseen kysymykseen tehokkaasta menetelmästä (vastaus on literacy). Opetusmenetelmiä monipuolistetaan. Luokkahuoneen seinät on valjastettu opetuskäyttöön. Niiltä löytyy opiskelussa tarvittavia ja opiskeluun palauttavia muistitauluja. Tietotekniikkaa käytetään varsin vähän. Oppimateriaaleina ovat oppikirjat, työkirjat ja monisteet. Pulpetit sijoitetaan tavallisesti ryhmiin.

Opettajat suunnittelevat ja arvioivat opetusta yhdessä. Yhteisopetusta näin yhdessä luokassa, jossa taitava opettaja mallinsi Literacy-tuntia toiselle opettajalle.

Koulujen ja opettajien autonomiaa on tingitty. Ennen muuta Literacyn osalta pyritään siihen,että kaikissa luokissa opiskelaan samalla lailla. Näin turvaaan opetuksen tasalaatuisuus ja helpotetaan koulunvaihtoa.

JOS opetusta tarkastelee perinteisen didaktiikan kolmion pohjalta, näyttää siltä, että sekä didaktiseen että pedagogiseen suhteeseen suhtaudutaan vakavasti. Opettajien edellytetään rakastavan oppilaitaan. Opettajien pitää uskoa jokaisen oppilaan pystyvän oppimaan. Paneelin nuorista jokaiselle oli ollut tärkeää että opettajat olivat kannustaneet heitä. Tuosta kolmiosta tekemäni laajennuksen didaktisen tetran osalta voi todeta, että Questissa erityisesti haluttiin käyttää yhdessä oppimista ja antaa oppilaille tilaisuus opettaa toisiaan.

YHTEENVETOA

kaikkialla maailmassa halutaan kehittää koulun pedagogiikkaa kohti oppilaskeskeisyyttä, toiminnallisuutta ja yhdessä tekemistä. Oppilaita halutaan kuunnella ja osallistaa omaan opiskeluunsa- opiskelua halutaan siis tavoitteellistaa. Niinikään huomiota halutaan kiinnittää enemmän opiskelun taitoihin kuin yksittäisten oppiaineiden sisältöihin. Aineopettajienkin halutaan kiinnittävän huomionsa omasta aineestaan oppilaisiin. Kaikista oppilaista halutaan pitää huolta. Koulutus nähdään kansallisesti tärkeänä tulevaisuustekona.

Kiukun aiheetkin ovat kaikkialla samat. Opetussuunnitelma on ahdas. Liikaa aikaa kuluu paperiasioihin. Pojista ollaan huolissaan. Tärkeää oli kuulla, että hallinto monissa maissa haluaa välittää muutosenergiaansa muulla lailla kuin intoa tappavilla papereilla. Vähemmän opettajille- enemmän opettajien kanssa.

Suomalaiseen kouluun toisin Questista seuraavia asioita:
* selkeämmät ja tiivistetymmät tavoitteet
* yhden formaaleihin taitoihin (sekä opiskelutaidot että sosiaaliset taidot) aihekokonaisuuden, jolle varattaisiin aikaa ( literacy 5 * 100 minuuttia viikossa)
* luokkahuoneiden seinien pedagogisen valjastamisen
* pyrkimys luoda hyvinvointia nimenomaan mielekkään opiskelun avulla
* vapaaehtoistyöntekijöiden käyttö
* satsaus mallikkaaseen kirjastoon
* opettajille palkallista suunnitteluaikaa (eikä 80 000 dollarin vuosipalkkakaan huono olisi)
* päivänrakenne (kiinteä alku- ja loppu).

Asioita, joita haluan vielä hieman epäillä:
* hyvin yksityiskohtaiset ohjeet ja kontrollointi
* ylenmääräinen testaaminen ja opetuksen rakentaminen data varaan
* rehtoreille annettu kielto kuulua opettajien ammattijärjestöön.

Joululoman ajaksi ei tarvita TIP-toimintaa

KUVA: TIPpiläisiä luontoretkellä

SELVITIN lokakuun lopulla blogiin liitetyn pikakyselyn avulla Auroran huoltajien tarvetta saada lapsilleen ohjattuaTIP-toimintaan joululoman aikana.

Saimme 38 vastausta. 100 % vastaajista ilmoitti, ettei heidän lapsensä tarvitse tällaista toimintaa. Hyvä niin. Alustava tulos on niin yksiselitteinen, ettei ole järkeä käynnistää yksityiskohtaista suunnittelua ja kyselyä.

Auroran Viikkokirje (Nro 48)

NELJÄ VIIKKOA JOULUUN!

TÄSSÄ Auroran koulun tuorein viikkokirje! Viikkokirjeessä tiedotetaan tiiviisti koulun ajankohtaisista asioista, erityisesti seuraavan viikon tapahtumista. Tarkoitus on julkaista viikkokirje joka lauantai.

TERVEISIÄ KANADASTA

Hieno viikko edustaa Espoota ja Suomea kansainvälisesti merkittävässä Quest-konferenssissa. Suomalaisesta koulusta saa olla ylpeä, mutta paljon ajateltavaa saa avoimin mielin matkaileva kotiin tuotavaksi. Nyt rehtorin maailmalla juoksussa tulee sopiva tauko, ja pääsen mukaan hiomaan mm. Viisikkoa.

Muutoinkin viikko oli hyvä. Espoon poliittiset ryhmät pääsivät sopuun ensi vuoden budjetista, ja se tarkoittaa, että 2 %:n kehysleikkauksia ei toteuteta. Sain ilouutisen tekstiviestinä Kanadaan maanantaina. Lehtitietojen mukaan myöskään avustajapalvelvuita ei laikata. Tärkeitä ja viisaita ratkaisuja.

Viikon aikana asiat ovat koululla sujuneet mainiosti. Mitä ilmeisemmin tulipalossa tuhoutunutta omaisuutta korvaavat tilaukset on nyt tehty ja kutsut vanhemmille ehdokkaitten asettamiskokoukseen johtokuntaan 2010-2013 lähetetty. Kokoushan on heti maanantanaina 24.11. klo 18 alkaen. Toivottavasti mahdollisimman moni luokka ehti myös jäähallille.

ALKAVA VIIKKO

Rehtorin pitämät tavoitevartit opettajien kanssa jatkuvat. Joillekin tapaamisille on etsittävä uusi aika päällekkäisyyksien vuoksi.

Maanantaina 24.11.2008

YT-istunto (kalajärven osasto). Asiaslistalla mm. Quest2008 * Viisikon tilanne * Toteutuneet hankinnat * TIP-toiminta joululoman aikana/avustajien loma-asiat * Henkilökunnan ehdokkaat johtokuntaan (2 + 2) * Adventin huomioiminen * Parakin tilanne * Viikon aikana tullut posti * ATK- ja AV-tilanne * Paluumuuton valmistelut * Jouluarvostelut * Pauli Purasen muistaminen*
Rehtori opetusministeriössä klo 12.15-14.00
Ilallalla Huoltajien kokous klo 18. Sen jälkeen myös Koti & Koulu ry:n kokous.

Tiistaina 25.11. 2008

Oppilashuoltoryhmä klo 13.30-15 (5c-luokka)

Keskiviikkona 26.11.2008

YT-istunto. Sama asialista kuin maanantaina. Vahvistetaan henkilökunnan ehdokkaat johtokuntaan.
Illalla klo 18- 20 Opettajateatterin harjoitukset ( Viisikko). Myös rooleihin mukaan tulevat vanhemmat tervetuloa!

Torstaina 27.11.2008

Perjantaina 28.11.2008

Aamulla OHR klo 8.15- 9.00 (4b)
Adventtihartaus


Martti-rexi

Mies, joka tapasi Fullanin

KUVA: Martti, Michael Fullan ja Mikko.

MIKKO piti sanansa. Hän järjesti Martille Kanadan matkan huippuhetken; pienen juttutuokion Fullanin kanssa. Herra oli hyvin ystävällinen. Sain kertoa hänelle kokemuksiani hänen materiaaleistaan rehtorikoulutuksessa. Mikko kyseli rohkeasti aikatauluja sitä varalta, että Suomeen syntyisi jotain mielenkiintoista. MInä sain vielä nimikirjoituksen ostamaani Fullanin klassikkoon.

KUVA: Vesakin pääsi aika lähelle maailmankuulua muutosgurua.

Quest 2008: Toinen konferenssipäivä

EHDIMME seurata Questin toista konferenssipäivää aamusta ( 8.45) aina klo 14.30:een saakka, jolloin oli riennettävä takseille.

QUESTIN perusviesti oli, että oppilaiden oppimista on syvennettävä. Kaikkien oppilaitten. "Me kaikki tarvitsemme kapasiteettia oppia asioita muuttuvassa maailmassa ja siitä huolimatta meidän tulee saavuttaa tavoitteemme". Mutta kuinka saadaan syvä, merkityksellinen muutos oppimiseen? Kuinka opetamme tähän hetkeen ja tulevaisuuteen? Tuohon syventämiseen tarvitaan fokusoitua johtamista. Esikonferenssipäivän pääteemana oli oppilaiden sitouttaminen. Ensimmäinen päivä käsitteli johtajuuttaa. Tämän toisen varsinainen päivä teemana oli kuinka johtajuudella synnytetään innostusta syvään oppimiseen opettajien keskuudessa. Keinona oli ennenmutta oppivien verkostojen luominen.

PÄIVÄN huippuhetkiä olivat paikallisen opetusministerin ja Ontarion premieeerin esiintymiset. Osaavat puhua.

JOHTAJUUTTA kuvattiin kauniisti: Johtajuus on vastuuta, toisten laittamista itsensä edelle. Johtajuutta on usealla tasolla: syteemijohtaja, koulunjohtaja, opettajajohtaja, oppilasjohtaja. Kaikilla tasoilla tarvitaan kapasiteetin rakentamista

Tätä johtamista halutaan Kanadassa fokusoida literacyyn. Literacy tarkoittaa Yorkissa "sellaisten taitojen, tiedon ja asenteiden jatkumon kehittämistä, jotka valmistavat oppijoitamme elämään muuttuvassa maailmanyhteisössä. Se alkaa perustaitojen hankkimisella: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, katsominen, esittäminen (represnting) ja vastaaminen (responding). Siitä tulee kyky ymmärtäää, ajatella, soveltaa ja kommunikoida tehokkaasti kaikkein oppiaineiden ja ohjelmien alueilla eri tavoin eri päämääriin pyrittäessä".

Tätä literacya viedään läpi mm. vertaistoiminnalla, rehtorin kävelyillä ( walkthroughs). Idea on, että kaikissa luokissa tehdään samoja asioista.

Oppimista halutaan kehittää systemaattisesti koottavan datan pohjalta. Pian koulut saavat käyttöönsä paitsi omat tuloksensa myös samanalaisten "tilastollisten naapureiden" tulokset. Niitä tulisi yhdessä reflektoida.

TRI LOUISE STOLL kertoi luennossaan, kuinka houkutella johtajuutta oppiviin yhteisöihin edistämään oppilaiden oppimista. Hänen ratkaisunsa oli teorian ja käytännön välinen dialogi. Hän puhui professionaalisesta oppimisesta ja relevantista tutkimuksesta. Tarvitaan oppivia ammatillisia yhteisöjä, joissa ihmiset kytkeytyvät toisiinsa.

Hän erotti neljä dialogin ja oppivan keskustelun muotoa

1. tutkimuksen pohjalta tuetut käytännöt
2. luovuus ja innovaatiot (riskien ottaminen)
3. tiedon animointi (esim. videot,
4. yhteinen tutkiva tiedon hankinta

AAMUNOSUUDEN päätti opettajista, rehtoreista ja tutkijasta koostuva paneeli. Siinä juontaja "pakotti" esiin myös kritiikkiä. Onko opetus nyt yliohjattua? Olemmeko unohtaneet oppimisen koulun ulkopuolella? Kaikkea opsista ei ehdi opettaa. Informaalit johtajat ovat jopa tehokkaampia kuin formaalit. Rehtorit haluavat vaikuttaa oppimiseen, mutta hukkuvat töihin. Missä on luovuus? Pitäisikö saada käyttää muitakin kuin tieteelliseen näyttöön perustuvia menetelmiä? jos niillä saadaan aikaan oppimista.

ILTAPÄIVÄN lennon piti Robert J. Marzano (USA). Hänestä heillä on samat ongelmat kuin 40 vuotta sitten, erot eri alueiden jne. välillä. Pudokkaita 30 %. Vika on systeemissä. Hallinto ei ole halunnut puuttua kouluihin. Opettaja on ollut autonominen, itsenäinen ammatinharjoittaja: contractor. Niinpä koulut ovat lähinnä sitoutuneet bussiaikatauluihin ja palkamaksuun.Hänestäkin oppilailla pitäisi olla selkeä käsitys, kuinka hän edistyy ja mitä hän voisi parantaa.

UPEA SEMINAARI. Lisätietoa löytyy tästä linkistä ja tästä.

Viimeinen Kanadan päivä

KUVA : Näkymä hotellihuoneesta talvisiin Yorkiin

PERJANTAITA. Masussa maittava aamiainen. 45 minuutin kuluttua Michael Fullan avaa konferenssin toisen paivan. Ohjelmaa riittää aina klo 15.30:een. Sen jälkeen suoraan taksiin ja lentokentälle. Kone Frankfurtiin lähtee klo 18.10 täkäläistä aikaa. Perillä Euroopassa olemme lauantai-aamuna, ja Helsingissä klo 14.

SITTEN pakkaamaan kamat ja luovuttamaan mahtava hotellihuone.

Salosen Mikko lupasi järjestää minulle mahdollisuuden tavata Michael Fullan. Upeaa, jos onnistuu.

Luulen, etten kauheasti pääse päivittämääm blogia ennen kotiinpaluuta. Mutta referoin päivän heti kun voin.

Quest 2008: varsinainen konferenssi

KUVA: Luennoitsijoilla on vähän hieno huone hotellissa.

HUOMENTA Torontosta. Tänään torstaina alkaa Questin varsinainen kaksipäiväinen konferenssi. Luvassa oli heti alkuun itse Michael Fullanin kommentteja. Upeita miehiä. Ehkä tällä kerralla ei juuri uusia ajatuksia.



KUVA: Michael Fullan ja Tony Mac Kay kehystivät seminaarin pääteemoja.

Seminaarilla on korkea eetos. Mary Jean Gallagherin mukaan opettajien on rakastettava oppilaitaan, jotta jokainen heistä saa
parhaan mahdollisen tulevaisuuden. Jokaisen tulee sitoutua erinomaisuuteen. Johtamisen on keskityttävä oppimisen syventämiseen ja opetuksen arviointituloksiin.

Ensimmäinen pääluennoitsijana oli Douglas B. Reeves Johtamisen ja oppimisen keskuksesta, joka kertoo, kuinka johtajat joka tasolla voivat edistää oppilaitten menestymistä. T

MUISTIINPANOJA luennosta klo 16.00: Douglas B. Reeves.

Reevesin keskeinen kysymys oli, kuinka johtajat voivat parantaa oppilaitten tuloksia. Hänen johtamansa laitos on löytänyt yleisiä totuuksia, johtajuudesta, sellaisia, jotka eivät liity kontekstiin. Auroran kannalta tärkeä oli tulos, että : ”Jääkiekko tekee aivoille hyvää”. Tai mikä tahansa harrastus. Harrastusten (extracurricular activities) määrän ja mitatun menestymisen välillä oli vahva yhteys.

Reeves takoi uskoa siihen, että muutos on mahdollinen. Tupakointi on saatu kuriin. Lapsia ei enää hakata. On tärkeää, että opettaja uskoo jokaisen oppilaan mahdollisuuksiin oppia. Olosuhteet vaikuttavat, mutta niin myös opettaminen ja johtaminen. Ja mielenkiintoisesti: opettajat jotka uskovat että tulokset riippuvat opettajasta, voivat paremmin kuin opettajat, jotka ovat avuttomia.

Reevesin mukaan on tärkeää monitoroida opetusta. Ei niin, että jahdataan väärin tekijöitä vaan niin, että etsitään parhaita käytäntöjä. Dataa pitää tutkia huolellisesti: hän uskoi monimuuttuja-analyyseihin. Ehkä yksi asia ei vaikuta, mutta yhdessä
Niinikään tärkeää, on että tavoitteitam joita seurataan, on muutama esim. kuusi.

Reevesin mukaan muutoksessa ei kannata ottaa pikkuaskelia, vaan kunnon rysäys. Tämän tuloksen sain myös omassa väitöskirjassani.

Toinen aamun pääluennoitsija oli David Hopkins Lontoon yliopistosta. Hänen otsikkonaan on "Jokainen koulu on hieno koulu".

MUISTIINPANOJA Hopkinsin luennosta klo 16.
Hopkins on paitsi kasvatuksen asiantuntija, myös vuorikiipeilijä. Luennossaan hän halusi tarkastella johtamista seikkailuna. Metafora ei oikein saanut minua syttymään. Muistiin kirjoitin kuitenkin loistavan ajatuksenkulun: On pohdittava, mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan. On mietittävä, millaisin opetusstrategioin nämä taidot hankitaan. On mietittävä millaisin sisällöin edetään (Suomalaisessa pedagogiikassa sisältöjen paikka on toisena). Näin oppiminen tulee opetussuunnitelmien ytimeksi.

LOUNAAN jälkeen olivat workshopit, ja Team-Espoo perehdytti 20-30 kuulijaa teemaan "No school left behind- Finnish Mathland Program". Ilpo toimi Teija Sopasena. Hän esitteli suomalaista koulutuspolitiikkaa ja sen juuria. Sitten Matikkamaan leidit perehdyttivät pajalaisia matematiikan pedagogiikkaan. Ihan oikeilla materiaaleilla.

Sitten Ilpo avasi kuulijoille oppimiskeskusten toiminnan logiikkaa, ja minä kuvailin suomalaista tapaa ajatella koulun johtamista.

KUVA: Vesa tallensi sessiota videolle.

Kaikki meni kuulema hyvin. Ja 1.5 tuntia suorastaan solahti.

Työpajojen jälkeen olisi vielä ollut luento. Richard Elmore Harvardin yliopistosta kertoi koulun menestymistä parantavista verkoista. Koulutuosuus päättyi klo 16.15. Team Espoo jätti kuitenkin luennon väliin Kovalevy oli jo ihan täynnä.

KUVA: Debriefing-hetki oman session jälkeen

ILLANSUUSSA klo 17.30- 20.00 oli vielä juhlaillallinen, jossa päivällispuheen piti Janice Gross Stein..

Stein piti kovan puheen siitä, kuinka jo pieniäkin lapsia olisi kasvatettava luopumaan turvallisuudesta ja ottamaan riskejä. Kaikki täytyy voida kyseenalaistaa. Muutoin informaatio ei muutu tiedoksi eikä innovaatioiksi. Hän esim. jakaa omilla luennoillaan monisteita, joista osa on puppua. Opiskelijoiden on opittava kriittiseksi, jotta he selviävät, kun opettaja ei ole heitä auttamassa.

KUVA: Lapsia ja nuoria on kasvatettava riskinottajiksi!

Steinin mukaan innovaatioita tekevät tyytymättömät eivät tyytyväiset ihmiset. Johtajien on uskallettava rohkaista ihmisiä epäonnistumaan. Kun hän vierailee koululla, hän kysyy, kuinka monta mielenkiintoista epäonnistumista teillä on ollut vuodessa.

Hän kertoi matkastaan Afganistanissa, jossa naiset saivat hankittua rahaa, jotta kylän ainoa lukeva nainen opettaisi heitä- ei lapsia. Miksi? Jos äidit osaavat lukea, he opettavat lapsensa lukemaan ja elämä muuttuu.

Erityisen huolissaan Stein oli pojista. Pojat, jotka eivät menesty koulussa ja jäävät työttömiksi ja jotka saavat aseet, muodostavat jengejä, jotka tuhoavat koko yhteisön.

VARSINAINEN juhlapäivällinen; alkusalaatti, lihaa ja kalaa, kakku ja leivos oli helpompi sulattaa kuin Steinin päivällispuhe.

Quest 2008

QUEST 2008- seminaarin ensimmäinen aamupäivä on nyt takana. Poikkesin pitkästä lounasjonosta lähettämään blogille iloisia terveisiä.

Sama kaiku askelten kuuluu kaikissa maiden pedagogiikasta: kohti oppilaskeskeisyyttä, toiminnallisuutta, yhdessä tekemistä, oppilaiden osallistamista omaan opiskeluunsa. Enemmän huomiota opiskelun taitoihin kuin yksittäisten oppiaineiden sisältöihin. Huomio aineesta oppilaisiin. Kaikista oppilaista halutaan pitää huolta.

Lisäys keskiviikkona 19.11. klo 18.13 paikallista aikaa.


"LESSONS LEARNT"

ESIKONFERENSSIN jälkeen mielessä on seuraavat asiat:

1. tavoitteiden selkeys on Kanadassa ihailtavaa. Meillä niitä on liikaa.
2. huomio on täällä kiinnitetty formaaleihin tavoitteisiin: oppimaan oppiminen, opiskelutaidot jne. Meillä tämä idea kirjattiin vuoden 1970 opsiin, mutta onko idea toteutunut?
3. oppilaat halutaan aidosti osallistaa omaan opiskeluunsa. Meillä asiaa käsitteellistetään tavoitteellisuudeksi,
4. opettajien tulisi ottaa vastuu kaikkien oppilaitten oppimisesta. Ei vain helppojen tai korkeakouluun tähtäävien. " Kuuntele oppilasta kun hänellä ongelma. Kuuntele ryhmää, kun ryhmällä on ongelma."
5. Johtamista tulisi kehittää niin, että fokus olisi oppilaitten oppimisessa.
6. Kriittinen kysymys:Ovatko koulut paikkoja, joissa oppilaat voivat hyvin ?
7 Ajatus: opetus on sopeutettava oppilaisiin, ei päinvastoin.

IRLANNISTA kuultiin esitys, joka innosti opettajat taputtamaan. Paikallinen Irmeli Halinen avautui ja kertoi, kuinka hallinnolta on mennyt tähän asti muutosenergia papereiden tekemiseen. Ja kuinka hallinnon energia onkin uuvuttanut opettajat.Hallinnon olisi tehtävä vähemmän opettajille ja enemmän opettajien kanssa.

Irlannissa oli käynnistetty kokeilu, jonka ytimenä olivat avaintaidot. Nämä avaintaidot olivat:

1. informaation prosessointi (mm. käsitekartta)
2. toisten kanssa työskentely
3. kriittinen ja luova ajattelu
4. kommunikointi
5. persoonallinen tehokkuus (itsetuntemus,)

Kokeilu tuotti tuloksia. Oppilaat saavuttivat tavoitteet. He innostuvat. He motivoituivat. He tekivät kovemmin työtä.

KUVA: Cathy Costello

ILTAPÄIVÄLLÄ osallistuin Cathy Costellon ja Tamara Steinin workshoppiin. Teemana oli "Kuinka luokasta rakennetaan oppimiseen sitoutunut yhteisö". Pari antoi konkreetteja vinkkejä siihen, kuinka opettaja saa oppilaat sitoutumaan (engagement) koulutyöhön. Avainideoita olivat: * selvät muutamat säännöt * rutiinit , päivän ohjelma ( minulla on suunnitelma, sitä ei tuhota, meidän täytyy tehdä vielä tämä)* aloitus ja lopetus-rutiinit * kerro päivän haaste * kuvatarinat * lupa koristella omaa luokkaa * lahjakkuusposterit.

PÄIVÄN viisaus kuului: " Menestyminen koulussa on elämän ja kuoleman kysymys- erityisesti köyhille.

Rogers Public School

KUVA: Lahjakkaiden lasten ohjelmaa noidattavassa luokassa selvitettiin rikosta TV:sta tuttuun tyyliin.

TIISTAIN oli ohjelmassa tutustuminen kanadalaiskouluihin. Jokainen meistä meni eri kouluun. Kaikkien kokemukset olivat upeita. Kanadassa on hienoja kouluja, ja heidän tavassaan järjestää opetusta on aineksia, joita kannattaa jäädä pohtimaan. Tavoitteena on hyvä luonne, jolla pärjää yhteiskunnassa ja hyvät literacy-taidot, joilla pärjää opiskelussa.

ROGERSIN koulurakennus oli tiilinen, kaksikerroksinen neliö, keskellä oli jumppasali, ja sitä kiertävistä väljistä käytävistä pääsi luokkiin. Rehtorilla oli pääsisäänkäynnin luona oma toimistonsa, jossa oli sihteerin ja osa-aikaisen rehtorin lisäksi vaaaehtoistyöntekijöitä (äitejä). Toimistoa vastapäätä oli upea kirjasto. Tietotekniikkaa ei juurikaan käytetty.

Koulussa oli esikoulu, primary-, junior- ja senior-osastot. Kaikkiin osastoihin kuului useita luokkia, jotka tekivät aitoa yhteistyötä keskenään. Käytävästä näki luokkiin lasi-ikkunan läpi. Huikeinta oli junior-osaston yhteistyö, jossa luokkien solumaista sijoittelua käytettiin tekemällä tiimistä aito työryhmä. Erityisesti esikoulussa oli äitejä avustamassa. Avustamisen yhteydessä he observoivat omaa lastaan ryhmässä.

LITERACY näkyi kaikkialla. Ideana on, että kieltä on kaikkialla niin paljon kuin mahdollista. Seinillä oli ohjeita, kuinka luetaan, haetaan tietoa jne. Niinikään luokissa oli luonnekasvatusta tukevia kehotuksia " Älä tee koskaa muuta kuin parhaasi!". Koulun käytävien nimet olivat "rehellisyydenkatu" jne. Tavoitteisuus oli läpitunkevaa. Jokaisen oppilaan tavoitteet olivat seinillä, portfoliotyylisesti (vrt.Ben Furman). Edistymistä seurattiin johdonmukaisesti testein ( niistä näkyi, kuinka moni  oli saavuttanut luokka-asteen tavoitteet. Joissain luokissa aste oli 100). Opetus on arviointipohjaista: Opettajat tutkivat oppilaitten testituloksia, dataa. Näsitä testeistä näkyy esim. onko oppilailla ongelmia ottaa tietoa tekstistä. Parhammin menestyneiden nimet oli hakattu kunniakyltteihin.

Literacy-aihekokonaisuutta opetetaan siis joka päivä 100 minuuttia. Opettajilla on valmis ohjelma, jota noudatetaan. Jota kaikki noudattavat. Tämä ohjelma on kehys, jonka sisällä opettajat voivat olla luovia. Osuimme tunnille jossa kokenut opettaja mallinsi hyvää tuntia toiselle opettajalle. Tapaamani opettaja oli innoissaan: raamit auttavat; jokaisen ei tarvitse olla kaikessa innovatiivinen.

Opetusvälineet ja erityisesti erilaisille lukijoille tarkoitetut kirjat olivat erityisessä kirjahuoneessa.

ILMAPIIRI oli huikea. Kaikki lapset tekivä työtä. Tavoitteet olivat riittävän selkeät? Rehtori rakasti opettajiaan ja oppilaitaan, ja päinvastainen ihailu oli silmiinpistävää. Kanadassa rehtorit ja opettajat määrätään kouluihin tai pitäisikö sanoa; sovitaan. Rogersin rehtori varasti toisista kouluista parhaat opettajat. Ja nämä opettajat kertoivat haluavansa tehdä töitä juuri Bill-rehtorille. Opettajat kokivat, että heillä on rehtorin täysi tuki, ja rehtori hankki opettajille kaiken, mitä nämä tarvitsisivat

OPETUS perustui pääosassa luokkia yleiseen ohjelmaan. Ylemmillä luokilla Rogersissa noudatettiin lahjakkaiden lasten erikoisohjelmaa. Näille luokille tultiin laajalta alueelta testien perusteella. Joissain toisissa kouluissa oli vastaavasti erityisluokkia.

PÄIVÄSSÄ opetusta annettiin 300 minuuttia. Päivän rakenne oli seuraava

Koulu alkaa 8.15
Klo 8.15- 9.55 Litercy
Tauko 30 min
Klo 10.25- 12.05 oppitunti
Ruokatunti 60 minuuttia. (Ulkopuolinen järjestää, osa oppilaista menee kotiin syömään)
Klo 13.05-14.45 Oppitunti

OPETTAJIEN työaika on 25 tuntia viikossa, johon sisältyy 200 minuuttia viikossa valmisteluaikaa (hyppytunnit). Palkkaansa opettajat olivat tyytyväisiä. Luokanopettaja saa 80 000 €. Palkkauksessa on neljä kokemukseen perustuvaa tasoa. Opettajien ammattiyhdistys on käynnistämässä lakkoa. Alakoulun opettajat haluavat lisää suunnitteluaikaa.

Rehtorin palkka on 108 000 €. Muutama vuosi sitten Kanadassa oli mielenosoitus, johon osallistui rehtoreita. Tämän jälkeen hallitus kielsi rehtoreita kuulumasta liittoon. Koska Kanadassa vain opettajaliittoon kuuluvat saavat opettaa, rehtorit eivät saa opettaa.

KUVA: Meille tarjottiin maukas välipala. Esittelykierroksen jälkeen rehtori ja apulasrehtori vastasivat kysymyksiimme,

KANADALAISKOULUT pyrkivät kehittymään oppiviksi organisaatioiksi. Rehtorit ja apulaisrehtorit muodostavat vastaavanlaisten koulujen kanssa verkon. Osa opettajista suunnittelee ja toteuttaa opetusta yhdessä. Opetuksen toivotaan kehittyvän kohti eriyttämistä. Pyrkimys on irtautua opettajajohtoisuudesta.

REHTORIN pohjakoulutuksena on opettajan koulutus. Opettajien koulutus tapahtuu yliopistossa (3vuotta) ja opettaja-collegessa ( +1 vuosi). Apulaisrehtoriksi ja rehtoriksi pätevöidytään erillisiää 1-2-vuotta kestävillä kursseilla.

KOULUIHIN satsataan Kanadassa, koska "haluamme satsata tulevaisuuteemme". Tänä vuonna Rogersissa voidaan käyttää tarvikeisiin jne. 154 dollaria/oppilas.