Yhdeksän kevennettyä päivää

ENSIMMÄINEN kevätlukukauden katko on juuri alkanut.  Takana on kuusi kouluviikkoa ja 30 koulupäivää. Edessä yhdeksän kevennettyä päivää, tällaisellekin, jolle ei lomapäivät tähän rakoon osu.

Ja kevennys tulee ihan tarpeeseen. Lukukauden alun leppoisuus ehti vaihtua  aika raviksi. Erityisesti ylimääräistä vipinää alkutalveen toivat sisäilmaongelmat, budjettiepäselvyydet (mm. avustajien palkkarahat) ja virkahaastatteluprosessi.

Mutta on pakko hehkuttaa, että alkuvuosi on myös ollut täynnään mukavia, iloisia ja voimaannuttavia asioita ja kivojen ihmisten tapaamista mm.  laajemmin suomalaisen  koulun maineen eteen tekemämme työ, yleisen ja tehostetun tuen rakenteiden hyvä toiminta, johtoryhmälle -ja muillekin opettajille (mm. Educa) saatu innostava koulutus ja henkilökunnan vähäinen sairastavuus- ihan viime viikkoja lukuunottamatta. Ja tottakai kruununa uudisrakennuksen suunnittelun nytkähtäminen kunnolla eteenpäin.

Kevennettyjen päivien työlistaa

Kun laskee mukaan  molemmat talvilomaviikon viikonloput, kevennettujä päiviä on yhdeksän.  Mitä se rehtori muka tuolloin tekee. Tässä työlistaa:

(1) Oppilashuollon muistiot tulee saattaa ajan tasalle.
(2) Virkavaaleihin liittyy dokumentointityötä mm. eRekry-ohjelmaan
(3) Vinski-leffan kuvausideoita tulee alkaa koota
(4) Toivottavasti koulun määrärahat tulevat pian näkyviin QW-ohjelmaan, jotta voisimme sihteerin kanssa tsekata, missä mennään.
(5) Konttorilla on taas tyhjennettävä kansioita ja silputtava papereita.
(6) Muutaman  opettajien tuntimääriä on tasattava
(7) Alueellinen kasvattajaverkosto on kutsuttava koolle
(8) Oppimiskeskuksemme ops-sivut on päivitettävä
(9) Kouluravintolan ilmastoinnin puhdistustyöt on paapottava
(10) samoi lumen pudotus koulun katolta.
(11) Omat vuosiloma-asiat tulisi varmistaa...
(12) Yhteenveto oppimiskeskuksen työrauha-infosta täytyy lähettää valmiiksi
(13) Opetuspäällikön kanssa on ideoita tapaamistamme Opetushallituksen Irmeli Halisen kanssa.

HARRASTUSPUOLELLA päiviin mahtuu perinneyhdistyksen kokous sekä  Luokanopettaja 2/12- lehden tuupparin valmistaminen ja omien  juttujen kirjoittaminen. Niinikään ajattelin viimeistellä helmi/maaliskuun taitteeseen osuvia luentoja. Ja tehdä viimeiset Suuret Kasvattajat- tekstit. Pian on hieman yli 110 henkilökuvausta  kasassa ja kertaalleen läpikäytynä. Pian pitää alkaa metsästää kustantajaa kirjalle.

Hyvää talvilomaa kaikille!

Loma tekisi kyllä  rehtoillekin hyvää, mutta juuri nyt on upeaa, että 

saa  taas konttorissa työpöydän  järjestykseen ja  voi suunitella

oppukevään hommia ihan rauhassa ja oikein hitaasti :-)

OIKEIN hienoa talvilomaa kaikille, joilla sellainen on. Erityisesti lapsille.

Kaivakaa luistimet ja sukset esille. Olkaa ulkona! Leikkikää. Käykää uimahallissa ja kirjastossa. Lukekaa hyviä kirjoja.  Katsokaa hyviä elokuvia. Nauttikaa. Ladatkaa akkuja.

Koulu jatkuu maanantaina 27.2. ihan työjärjestyksen mukaan. Kesään on sitten 14 kouluviikkoa.

Seuraava katko on pääsiäisloma. Se alkaa perjantaina 6.4. Lomien välissä on kuusi kouluviikkoa ja tasan 30 koulupäivää. Ja monta mukavaa asiaa mm. Kalevalanpäivän avaus, talviliikuntapäivä, Aurora-päivä,  oppilasparlamentin kokous, rock-konsertti, Vinski-leffan tekoa, kasvattajaverkon tapaamiset, uinnit, ITK-konferenssi, Via Dolorosa...

Uudisrakennuksen tarveselvitys hyväksyttiin

ESPOON suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan listalla oli eilen 16.2. Auroran koulun ja päiväkodin uudisrakennuksen tarveselvityksen hyväksyminen.

Uusilla Espoon nettisivuilla   on tiedote, jossa kerrotaan päätöksestä. Jaan sitä seuraavassa vähän osiin.

(1) Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi Auroran koulun ja päiväkodin uudisrakennuksen tarveselvityksen.  Tämä on tosi hienoa. Pelotti, että päätös olisi jäänyt pöydälle.

(2) Lautakunta edellytti, että koulurakennushankkeiden yhteydessä tuodaan sille päätöksenteon yhteydessä samanlainen kustannusvertailu kuin päiväkodeistakin on tehty. Lautakunta piti Auroran koulun ja päiväkodin kustannusarviota erittäin kalliina ja edellyttää, että suunnitteluvaiheessa sen kustannuksia alennetaan merkittävästi. Tämä kuulostaa pahaenteiseltä, vaikka talous on tiukoilla.

(3) Lautakunta edellyttää, että tilojen suunnittelussa mietitään uudenlaista joustavaa käyttöä. Perinteinen OT-ajattelu on laajennettava niin, että opetustilat ovat aidosti muunneltavia koon ja käyttötarkoituksen mukaan. Tämä on tosi fiksua, sitä olen itsekin esittänyt... mutta yhdistettynä kohtaan kaksi...?Iso linjan muutos koulurakentamisen filosofiassa? Uusin Espoon koulu: Kirkkojärven koulu (joka on rakennettu komeaksi) on palkittu maailman parhaaksi koulurakennukseksi. 

NYT siirrytään  siis sitten ns. hankesuunnitteluvaiheeseen. Suunnitelman, jossa määritellään yksityiskohtaisemmin tilaratkaisut jne., tulisi valmistua marraskuun 2012 lautakunnan kokoukseen.

Penkkaripäivästä

Videon musiikin esittää nykyisen 3ab-luokan oppilaiden

bändi. Musiikki on äänitetty ekaluokalla.

YLLÄ olevaan 1.36 kestävään clipsiin on koottu kuvia torstain tohinoista: 

• (1) Ensimmäinen kuva muistuttaa, että   kävin apulaisrexin kanssa läpi viranhakijoiden ansiot 11 kriteerin suhteen. Kuvassa  näkyy yhden hakijan tuokio.  Hakijat siis pisteytettin  järjestysasteikolla suhteessa toisiinsa 11 kertaa. Sijaluvut laskettiin yhteen - mitä pienempi summa sen parempi. Lopuksi teimme alustavan listan, jossa on ehdotus kolmeksi valittavasta. Varasijoille esitetään neljää. Vähän yli viikon kuluttua  tsekkaamme vielä kaikkien paperit.
• (2) Penkkarit olivat tänään. Lähilukioista meille saapui karkkia heittämään  Kauniainen. Lavalla oli monta tuttua auroralaistakin.  Turvajärjestelyt hoidettiin hyvin, ja uusi ajoreitti oli piste iin päälle
• (3) Koulullamme vieraili kymmenkunta eri puolilla maailmaa opettajaksi opiskelevaa  nuorta mm.  Belgiasta, Englannista, Japanista,  Luxemburgista ja Singaporesta. Vieraat seurasivat  hiihdonopetusta, uudenlaista uskonnon koetta, draamaa äidinkielen tunnilla ja  bändikerhotoimintaa. Kaitsun ja Arjan loululounas (nakkikeitto) maistui. Lisäksi erityisopettajamma Eeva-Liisa esitteli suomalaista erityisopetusta.

KOTIIN pääsin noin klo 16. Huomenna on kiva päivä. Saa taas opettaa musiikkia ja uskontoa. 3ab:n opetustuokioihin osallistuneille  on hankittava jätskit.  Muun muassa nämä. 

Viikkojen 8-9-10 ohjelma

Ennen vanhaan koulujen talviloman nimi oli hiihtoloma.  Tämä hiihtokuva

on lainassa Karjalohjan Marttojen sivuilta.

VIIKKO 8

Koululaisten ja opettajien talvilomaviikko. Rehtori ja koulusihteeri töissä, samoin osa  koulunkäyntiavustajista. Rehtorin tavoittaa puhelimella 045 111 8156.

Rehtori lähettää anomuksen kaupungille kerhomäärärahasta lukuvuodelle 2012-13.


Viikon aikana puhdistetaan keittiön ilmanvaihtolaitteisto. Toivottavasti.

VIIKKO 9

Tervetuloa, Johanna,  töihin! Ja muutkin taas lomalta töihin. Muutamalla opettajalla sijainen. Kehittämiskeskustelut alkavat maaliskuussa. Maaliskuun aikana valmistellaan myös ekaluokkalaisten oppilaaksiotto ja saadaan päätökset viroista ja ns. tuntikehyskaavasta. Rehtori lähettää esityksen virkoihin valittavista hallintopäällikölle.

Maanantai 27.2.

YT klo 8-9 taukotuvassa. Ohjelmassa mm. työryhmien kuulumiset * Aurorapäivä *  Uuden koulurakennuksen tilanne  * Vinski-leffa * Liikuntapäivä*  Kehittämiskeskustelulomake.  Oppituntien jälkeen kokoontuvat  tiimit klo 13.30-14.30. Aiheina mm. tiimien tehtävät, tiimisopimuksen idea, kehittämiskeskustelu lomake - ok? Seuraava teemakuukausi (Ihmiseksi kasvu). Rehtori klo 15 Opetushallituksessa käymässä.

Tiistai 28.2.

Kalevalanpäivän avaus ( 2. luokat) klo 10. OHR klo 13.30- 15.00. Virkaan ja varalle esitettyjen on jätetävä rehtorille oikeaksi todistetut paperinsa. 

Keskiviikko 29.2.

Avustajien info  klo 10.  Mahdollisesti oppilassijoittelukokous (ekaluokat 2012-13).

Torstai  1.3.

Postipalaveri klo 9.45.  Johtoryhmän kokous klo 12.   

Perjantai 2.3.

Todennäköisesti talviliikuntapäivä Oittalla. Päätös varmistuu maanantaina. Ruokailu siellä.  Ei katsomusainetunteja.  Viimeinen päivä, jolloin virkavaaliesitys on tehtävä hallintopäällikölle ja eRekryyn.

VIIKKO 10

Talvi alkaa taittua. Ollaan jo maaliskuussa.

Maanantai  5.3.

YT klo 8-9  Ullan ja Julian luokassa  (Aiheina mm.  tiimien ehdotukset *  Vinski-elokuvan työnjakoa * Aurorapäivä ).  Klo 10 päivänavaus: Kuukauden teema: Ihmisenä kasvu. Oppituntien jälkeen kokoontuvat  työryhmät klo 13.30-14.30. Kehittämiskeskustelut alkavat.

Tiistai 6.3

OHR klo 13.30- 15.  Kehittämiskeskusteluja.

Keskiviikko 7.3.

Avustajien info klo 10 PERUTTU.   Espoon rehtorit koulutuksessa keskiviikon ja torstain.   Rehtorin vastuut apulaisrehtorilla. Todennäköisesti teatterisparraus-veso iltapäivällä peruutetaan.

Torstai  8.3.

Postipalaveri klo 9.50. Tsekataan Auroran päivän ohjelma. Johtoryhmän kokous klo 12 peruttu. Espoon rehtorit koulutuksessa keskiviikon ja torstain. Apulaisrehtori hoitaa rehtorin tehtäviä.

Perjantai 9.3.

Normipäivä. Rehtori puhumassa kokonaisvaltaisesta tuesta opiskelijoille klo 13.45-

Lauantai 10.3. HUOM! KOULUPÄIVÄ 

Auroran päivän tempaus. Koulupäivä n. klo 9.30 - 13. Koululounas. Monipuolista ohjelmaa. Tarkemmat ajat reissuvihkoissa ja Wilmassa.

OAJ on the road Osa 2

Helsingin opetuslautakunnan puheenjohtaja Pia Pakarinen haastatelta-
vana Kolmen  Sepän patsalla.

KOTONA. Vaikka pakkasta oli mukavasti vain muutama aste ja vaikka pukeuduttu oli, kyllä neljä tuntia ulkona sai varpaat palelemaan.  Home sweet home.

Mutta muutoin iltapäivä OAJ:n koulutuksen arvostuksen kohotustapahtumassa oli hieno. Kaikki vieraat tulivat paikalle  ja  puhuivat fiksuja. Kahvi ja mehu olivat lämpimiä ja pulla kuulema vallan verratonta.

Tuokiokuvia tilaisuudesta löytyy OAJ:n sivuilta.

MUUTOINKIN keskiviikkopäivä sujahti nopeasti.  Mutta flunssa iski tänään Auroran henkilökuntaan; rivistä katosi kerralla monta opettajaa. Virkahaastattelun viimeinen mohikaanikin oli sairastunut ja joutui peruuttamaan tulonsa.

HUOMENNA on jännä päivä.  Koululle tulee 10 nuorta yliopisto-opiskelijaa eri puolilta maailmaa tutustumaan suomalaiseen alakouluun. Klo 11.30 koulun ohi ajaa Kauniaisten lukion abien kuorma-auto karkkia täynnä. Vinskin teaserin kuvaukset pitäisi nekin aloittaa. Säpinää. Ja illalla kokoontuu lautakunta käsittelemään mm. Auroran koulun ja päiväkodin tilatarveselvitystä.

Auroran koulun tilaohjelma lautakunnassa 16.2.

AURORAN koulun ja päiväkodin uudisrakennusprosessin tärkeä vaihe on huomenna torstaina. Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy (toivotaan niin) kokouksessaan 16.2.  hankkeen tilaselvityksen.

Seuraavassa päätösesitys hieman lyhennettynä. Koko esitys liitteineen löytyy tästä linkistä.

ESITYKSEN mukaan  rakennushanke korvaisi  Auroran koulun nykyiset tilat sekä nykyisen Auroran päiväkodin Järvenperässä.  Lisätiloja esitetään koululle erityisopetusta, oppilashuoltoa ja hallintoa varten sekä joustovaraksi oppilasmäärän vuosittaista vaihtelua varten. Tilat parantavat  myös liikunta- ja taideharrastusmahdollisuuksia.

Auroran koulu

Auroran koulun vanhin osa on rakennettu vuonna 1958 (oikeasti 1957)  ja laajennusosa 1980.  Koulussa on tehty joitakin tilamuutoksia ja osittaisia perusparannuksia mm. teknisen työn tila on peruskorjattu vuonna 2000,  mutta ei kokonaisperuskorjausta. Vanhat parakkitilat vaihdettiin vuonna 2003 Cramolta vuokrattuihin siirtokoulutiloihin.  Koulurakennuksessa olleet asunnot on muutettu koulun tiloiksi ja asuntolarakennuksesta on saatu lisätilaa hallintoa varten.

Koulujen peruskorjaustarpeiden priorisoinnin päivityksessä  Auroran koulu on järjestyksessä 15. Valtaosa muista kiireellisistä kohteista on suunnitteluvaiheessa tai investointiohjelmassa. Auroran koulun toimintaa haittaa ja kustannuksia lisää myös iso väliaikainen siirtokoulutila, joka on tarkoitus korvata pysyvillä tiloilla.

Auroran koulun vanhin osa on kivirakennus, jossa tilat ovat kahdessa kerroksessa. Tilat ovat osaksi sokkeloisia ja niissä on useita tasoeroja. Koulun laajennusosa on huonommassa kunnossa kuin vanha rakennus. Tilakeskus-liikelaitoksessa on selvitysten perusteella päädytty koko koulun purkamiseen ja uuden rakentamiseen.  Mm. ilmastointitekniikan ja -putkien sijoittaminen vanhaan rakennukseen ja rakennuksen muuttaminen esteettömäksi ovat lähes mahdottomia ratkaista.

Auroran koulun  mitoitus on ollut  12 perusopetusryhmää ja 304 oppilaspaikkaa. Uusi väliaikainen siirtokoulu ja lisätilat ovat tuoneet jonkin verran väljyyttä, tiloja on noin 15 perusopetusryhmälle. Tarveselvitysesityksen mukaan koulun laskennallinen mitoitus pysyy suunnilleen nykyisellään.  Perusopetuksen luokka-asteilla 1-2 varaudutaan 5 opetusryhmään ja luokka-asteilla 3-6 varataan tilat 8 perusopetusryhmälle (Tästä rehtori on eri mieltä: omat oppilaamme tarvitsisivat tilat 15-16 kotiluokalle) 

Peruskoulun eri luokka-asteiden ja varhaiskasvatuksen tilat pyritään sijoittamaan siten, että tilat ovat joustavasti käytettävissä ikäluokkien koon vaihdellessa vuosien kuluessa.  Peruskoulun laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on siis 337 oppilasta, yleisopetuksen perusopetusryhmien määrä 13 ja erityisopetusryhmien määrä 3 (ks. edellä)

Auroran päiväkoti

Nykyinen päiväkoti  on liian pieni ja tiloiltaan sopimaton peruskorjattavaksi nykyaikaiseksi päiväkodiksi.
Päätösesityksen mukaan uusi Auroran päiväkoti tulee mitoittaa 6 ryhmälle. Tilaohjelmaan tämä merkitsee noin 110 hym2 lisäystä. Tämä mitoitus on toimivampi ja kustannustehokkaampi kuin 5 ryhmän päiväkoti.

Osa koulun ja päiväkodin tiloista suunnitellaan yhteiskäyttöön. Alustava huonetilaohjelma sisältää ajatuksen yhteisestä ilmaisun, liikunnan ja musiikin tilakokonaisuudesta, joka ruokasalin ja sisääntuloaulan yhteydessä muodostaa myös viihtyisän juhlatilan.  Musiikin ja pienten lasten liikunnan tilojen erillinen käyttö säilytetään myös.  

Väestöennusteen mukaan lasten määrä vähenee varsinkin Läntisen Leppävaaran alueella.  

Hankkeen toteuttaminen

Kaupungin toimitilaryhmä on käsitellyt Auroran koulun uudisrakennushanketta ja päättänyt, että hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa, koska taloussuunnitelman investointiosassa on 16 M€ koulurakennushankkeeseen, mutta  ei määrärahavarausta päiväkodille. Päätöksen mukaan ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan koulun uudisrakennus ja toisessa vaiheessa päiväkoti ja mahdollinen neuvola.

Alustava huonetilaohjelma ja tarveselvitysesitys perustuvat yhteishankkeen tilantarpeeseen, joten suunnittelu pitäisi aloittaa alusta. Jos hanke jaetaan kahteen vaiheeseen, menetetään ne taloudelliset ja toiminnalliset edut, joita yhteishankkeessa tavoitellaan.

Tilatarve ja kustannukset

Tarveselvitysesityksen mukaan yhteishankkeeseen kuuluu peruskoulu ja 6 ryhmän päiväkoti.  Alustavan huonetilaohjelman mukaan laajuus tulee olemaan noin 6688 brm2 ja 4409 hym2 ja, josta alustavan jaon mukaan on koulun tiloja 3032 hym2, varhaiskasvatuksen tiloja 1187 hym2 ja Espoo Cateringin tiloja 190 hym2.

Tilakeskuksessa laskettu kustannusennuste tuodaan kokoukseen. Auroran koulun peruskorjaus ja laajennus on ollut Opetusministeriön hallinnonalan perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa vuodella 2014.  Hanke on esitetty edelleen valtionosuuskohteeksi uudisrakennuksena. Rahoitussuunnitelmassa vuosille 2012–2015  ei ole Auroran koulua.

Erkki Lahdes ja peruskoulun opetusoppi (osa1)

KASVATUSTIETEEN  professori Erkki Lahdes kuoli pian kuusi vuotta sitten  77-vuotiaana. Suomen toinen kasvatustieteen Grand Old Man teki uransa Turussa, ja sieltähän alkoi myös Koskenniemen ura. Hyvä Turku!

Jos Matti Koskenniemen nimi liitetään suomalaisen kansakoulun pedagogiikkaan, niin Lahdeksessa henkilöityy peruskoulun pedagogiikka. Hän ehti kirjoittaa kaikkiaan neljä eri didaktiikan oppikirjaa-  joka vuosikymmenelle yhden: 1960, 1970, 1980 ja 1990.

Minä opin tuntemaan Lahdeksen  hänen kirjoittamiensa didaktiikan oppikirjojen kautta. "Livenä" näin hänet vain kaksi kertaa, 1980-luvulla eräässä OKL:n opetussuunnitelmaseminaarissa ja 90-luvun lopulla Uudenmaan lääninhallituksen järjestämässä seminaarissa, jossa sain itsekin puhua jostain  tuolloin tärkeästä. Edellisessä hän paitsi että puhui viisaita, soitti pianoa ja vaikutti tosi energiseltä. Jälkimmäisessä luennon piti jo vanha mies.

Peruskoulun opetusoppi

KÄDESSÄNI on juuri nyt se ensimmäinen: Peruskoulun opetusoppi vuodelta 1969. Se on minusta jotenkin hyvin viehättävä, valoisa teos. Täynnä valtavaa uskoa  uuteen koulumuotoon ja  didaktiikan kykyyn rakentaa opettajille yhteinen käsitemaailma ja  jopa opetuksen teoria.

Aivan parasta teoksessa on mm.  Lahdeksen yritys kuvata didaktiikan  kehitystä systemaattisesti työkaluinaan  opetussuunnitelman kolme determinanttia: aines, yhteiskunta ja oppilas.  Peruskytkentä on Lahdeksen mukaan sellainen, että  aineskeskeisessä ajattelussa työtavat ovat opettajakeskeisiä, lapsikeskeisessä yksilöllisiä (mm. eriyttäminen) ja yhteiskuntakeskeisissä yhteistoiminnallisia.

No, elämä on toki mutkikkampaa, mutta hauska yritys. Joka tapauksessa opetuksen ideoiden kehitys 1800-luvun puolivälistä alkaen jäsentyy lukijalle hyvin. Seuraavan kerron omin sanoin.

(1) Aluksi  opetus oli hapuilua (mm. Cygneus- joka uskoi henkeen ) - ja opetusta suuntasi kovasti kaksi valtakuntaa: maallinen ja taivaallinen.  Opettaja edustaa ainesta. Aineskeskeisyys on opettajakeskeisyyttä.
(2) Sitten tuli selkeys (Herbart), jossa dynamiikka opetuksen tuli oikein (lapsen ikäkauteen kuuluvan harrastuksen mukaan) valitusta aineksesta. Aineksen valinnan keskeinen periaate oli sen siveellinen voima. Opettaja avasi oppilaan aivot kysymyksillä.
(3) Sitten huomio suuntautui lapseen, syntyi  Uuden koulun liike. Lapsesta tuli opetuksen keskipiste. Liike oli hajanainen, osa halusi luopua etukäteen määritellyistä sisällöistä (vapauspedagogiikka), osa opettajan (liian) aktiivisesta roolista (aktiivisuuspedagogiikka), osa yksintekemisestä (sosiaalipedagogiikka).
(4) Uusi koulu onnistui murtamaan herbartilaisuuden vasta toisen maailmasodan jälkeen, kun Koskenniemi laati pedagogiikan, jossa ei ollut vain yhtä oikeaa menetelmää. Mallissa yhtyi aines, yhteiskunta ja lapsi. Helposti uusi ajattelu ei mennyt läpi. Siirtymä monipuolisiin menetelmiin taisi oikeasti toteutua vasta 1980-luvulla.
(5) Kirjan ilmestyessä tuorein idea oli teknologinen pedagogiikka, jossa opettajan tehtäväksi tuli vahvistaa palkkioilla ja rangaistuksilla ärsykkeiden aiheuttamaa reaktiota. Uudessa pedagogiikassa korostuivat aines ja yhteiskunta. Lapsi taisi jäädä kohteeksi.

Eteenpäin Lahdeksen sytykkeistä

Testasin  yhtä ideaa, joka Lahdeksen kirjassa kosketti. Tulisiko erilaisten opetusopillisten virtausten kuvauksiin lisäarvoa, jos  kolme determinanttia kuvaisi toisiaan leikkavina ympyröinä?
Pystyisikö näin ymmärtämään eri ideoiden syntyä?

Otetaan esim. eheyttäminen. Eheyttäminen on sitä, että aineksen tiedepohjaisesta logiikasta tingitaan joko siten, että otetaan huomioon lapsi (ikäkauden edellytykset) tai yhteiskunta (ilmiöt sellaisinä, kun ne oikeasti ovat).

Luovuuskasvatus suosii determinanteista lasta. Tosin tänään sitä korostetaan myös yhteiskunnan tarpeista käsin.

Havainnollistamisen periaate taas liittyy selvästi aineksen ja oppilaan leikkaukseen.

Viihteellinen opetus, edutainment  hylkii yhteiskuntadeterminanttia, tinkii aineksesta  ja korostaa lasta.
Lapsen turvallisuuden korostaminen ja esim. ajankäyttäminen kiusaamistapausten selvittelyyn, on valinta lapsen ja yhteiskunnan tarpeiden painottamisesta ainesta hylkien.  Starndardisoitujen testien käyttöönotto korostaa yhteiskuntaa ja ainesta ja hylkii lasta. Ulkomuistin voimakas käyttö korostaa ainesta ja yhteiskuntaa ja hylkii lasta.

Tämäkään systematiikka ei ole ihan  simppeli. Jokaisen determinantin sisällä on omaa dynamiikkaansa. Esim. aineksen osalta taistellaan mm. siitä, onko oleellisempaa oppia  tärkeät tiedot (materiaaliset tavoitteet) vai taito hankkia tietoa (formaalit tavoitteet).  Onko tieto totta vai ovatko kaikki mielipiteet yhtä oikeita? Yhteiskunnan osalta jännite on mm. kirkon ja valtion, työelämän ja valtion tarpeiden välillä.  Jännite sen välillä, säilytetäänkö traditio vai tarvitaanko reformaatio.  Lapsen osalta jännite on mm. sen suhteen, missä määrin lapsi kasvaa perimänsä ja missä määrin ympäristönsä ehdoilla.

Kunkin determinantin taustalla on - ihan kuten Lahdes toteaa- oman ajan näkemykset.

Vinski- kutsu yhteiseen ideointiin

TÄMÄN vuoden kevätjuhlaksi teemme Aurorassa kolmannen koko koulun elokuvan "Koko kaupungin Vinskistä". Kirjan on kirjoittanut  Aapeli  eli Simo Puupponen vuonna 1954.

Kutsun kaikki mukaan ideoimaan leffan tekoa: oppilaita, vanhempia, muuten  vaan Auroran ystäviä.  Leffa kuvataan maalis-huhtikuussa- Tässä lastussa on Vinskille laadittu juoniskenario (mutta selaile myös kirjaa). Kaikki ideat - koskevat ne lavasteita, pukuja, roolityötä jne.-  ovat tervetulleita. Kaikki vapaaehtoiset tervetuloa mukaan.

Opettajamme Uma Jutila säveltää leffaan musiikin. Kuoro laulaa laulut. Orkka säestää. Rexi ja Jukka Jokiranta ohjaavat leffan. Kuvaajina käytetään myös oppilaita. Editoinnin hoitaa rexi  iMoviella. Koostaminen tapahtuu RealOnessa.

Henkilöhahmoja leffassa ovat:  Kertoja(t)  (aikuinen + lapsia) * Vinski, punapäinen poika* Apteekkari * Vinskin isä * Vinskin äiti * Haljuliini (Haituliiti) * Neiti Naranteri * 7 Naranterin ystävätärtä * Rosvo 1
* Rosvo 2 * Poliisi * Kulkuroope * Justiina * Pormestari * Pikku-Liisa * Kellonsoittaja * Kellonsoittajan vaimo * Palopäällikkö * Palomies * Kaupunkilaisia (alkuopetus opettajineen) * Toriväkeä (alkuopetus opettajineen)

 ” Koko  kaupungin Vinski” - juoniskenario

1. Eräs  henkilö ostaa näkymättömyyspulveria (ss.9-15)

- Kertoja(t) - Vinski - Apteekkari
- Paikka: kevätkatu, apteekki (Apteekkimuseo)

1.1. Johdanto kaupunkiin (yläkuva tms.)
1.2. Itse dialogi

2. Kummittelevat päällystakit  (ss.34- 46)
- Vinski - Apteekkari - Neiti Naranteri - Neidin naisystäviä (7)
- Paikka: Naranterin kotona (esim. Karhusaari?)

2.1. Kertoja osuus
2.2. Jutustelu pulveristä
2.3. Tyynykerhon juoruilua
2.4. Jekku (kosto juoruille, mutta ohennetaan ilkeilyä)
2.5. Jälkipuheet.

3. Herra Haljuliini saa nahkilaisen ( ss. 47-64)

- Kertoja(t) - Vinski - Haljuliini

3.1. Johdanto (päätyy Vinskiin: Minä vien sen herra Haljuniinille, jekku mielessä, kertojat jatkavat)
3.2. Siirtymä isoon taloon (puutarhaan)
3.2 Haljuliini kirjoittaa päiväkirjaa ja surkuttelee itseään
3.3. Haljuliini kuulee ääniä  ja suuttuu
3.4 Haljuliini sulaa
3.5. Kertojat kertovat Haljuliinin muutoksesta.
3.6. Nimenmuutos kyltti.

4. Seikailu Hanurinomistajan huvilassa (ss. 65-79)

- Kertoja(t) - Vinski - kaupunkilaisia (1-2-luokka) - rosvo1 - rosvo 2 - poliisi
- Paikat - piha - talo sisältä- poliisiasema

4.1. Johdanto
4.2.  Vinski huomaa varkaat kaivaessaan matoja
4.3. Huoneeseen: hanuri soi, rosvot kompuoivat
4.4. Outo meteli kuuluu (kadulle, ei kapakkaan)
4.5. Vinskia ”kuulustellaan”
4.6. Miehet menevät pidättämään
4.7. Kertojat kertovat lopun
4.8. Poliisiasemalla kuulustelu
4.8. Loppukertomus: sopimukseen kuva: elinkautinen oikeus kerätä kastematoja

5. Koko  kaupungin Vinski (ss. 100-120)

- Kertojat -Vinski -Kulku-Roope (näkyy kertojien kertoessa) -Justiina - Toriväkeä (1-2 lk) - Kellonsoittaja  -Kellonsoittajan vaimo - Pormestari -Palopäällikkö -Palosotamies Römpötti -Liisa

5.1. Johdanto (avaimesta ja tapulista)
5.2. On hätä (Justiina kertoo): Kellonsoittajan Liisa on jäänyt lukkojen taakse
5.3. Kellosoittaja kertoo
5.4. Pormestari pyytää palokuntaa apuun- ei ole tikkaita
5.5. Pormestari kääntyy Vinskin puoleen
5.6.  Vinski sisällä tapulissa.
5.6. Vinski saa palkinnon (Kulku-Roopelle)
5.7. Avonimi Vinskille ”Koko kaupungin Vinski”
5.7. Kansa huutaa eläkööt
5.8. Kertojat kurovat koko tarinan umpeen.

TEHTÄVIÄ

1. Pienoismalli kaupungista (taloja, kirkko jne., metsää….)
2. nimikyltti Haitulii
3. Matolupalappu
4. Kunniakirja ”Koko kaupungin Vinski”
5. Elokuvajulisteet
6. DVD-kansi
7. Pienoismalli kirkon tapulista
8. Palokuntakama
9. Poliisin kamat
10. Kuvauspaikkojen valinta
- apteekki
- tapulitorni
- piha
- puutalo sisältä
- ehkä Karhusaai
11. Esitystilan varaus
12. Kyyditykset
13. Kuvausaikataulut

OAJ on the road

Päivitetty 14.2. 2012

OAJ järjestää ensi viikolla Suomi-kierroksen, jonka tavoitteena on kohottaa opettajuutta uudelle tasolle niin jäsenten kuin suuren yleisön keskuudessa. Kiertueella on kuusi pysäkkiä.  Kullakin järjestetään katutapahtuma klo 13–16 ja iltatilaisuus klo 17–19. Ensimmäinen pysäkki on Turussa maanantaina.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN tapahtuma on tietysti Helsingissä, Kolmen Sepän patsaalla. Minä lupauduin rientämään paikalle heti koulutyöpäivän jälkeen  haastattelemaan ja väittelyttämään  kylmähköön telttaan  saapuvia tunnettuja vaikuttajia ja omaakin porukkaa. Vieraslista on jo nyt komea, ja se vielä täydentyy. Toivottavasti luvassa oleva pikkupakkanen ei pelota. Alustava aikataulu on seuraava

Klo 13.00 -13.30  Olli Lukkainen, OAJ:n puheenjohtaja ja Pia Pakarinen, opetuslautakunnan puheenjohtaja Helsinki
Klo 13.30 - 14.00 Juha Lind, jääkiekkovalmentaja ja Eero Väätäinen, opetuspäällikkö
Klo 14.00 - 14.30 Pertti Kansanen, emeritus-professori, Veli-Matti Lamppu,  Suomen Yrittäjien koulutusasioiden päällikkö sekä  Pasi Sahlberg, johtaja, Cimo
Klo 14.30 - 15.00 Päivi Lipponen, kansanedustaja,  Jorma Kuusela,  Oph  sekä Markku Tikkanen, OAJ
Klo 15.00 - 15.30 Raija Vahasalo, sivistysvaliokunnan pj., Antti Komulainen, emeritus-erityisopettaja ja Matti Sippola, OAJ
Klo 15.30 - 16.00  Laura Nurminen,  OAJ

Lisäksi luvassa on vielä yllätysvieraita.

Paikalle toivotaan ihan tavallisia suomalaisia. Jokaisella on mahdollisuus kertoa omista ajatuksistaan ja toiveistaan koulutusta koskien.

Iltapäivän päätteeksi alueen opettajat on kutsuttu lämmittelemään läheiseen hotelliin. Luvassa on  mielialaa kohottavia puheita ja hieman purtavaa ja juotavaa. Klo 17-19 kestävään tilaisuuteen ilmoittaudutaan etukäteen OAJ:n sivujen kautta.

Ammatillinen vuorovaikutus- mitä se on?

Kouluttajamme Ulla Rasimus.

Kuva on lainattu hänen firmansa

sivulta.

AURORAN koulun johtoryhmä osallistuu tänä keväänä Etelä-Suomen Avin (aluehallintoviranomainen, ex-lääni) järjestämään kolmipäiväiseen johtoryhmävalmennukseen. Tällä viikolla niistä oli kaksi. Mainiot päivät, ja mainiosti vedetyt!

Pohdimme paljon käsitteitä ja puheen merkitystä yleensäkin. Miten tiimi ja työryhmä eroavat toisistaan?  Mitä ovat ammatillinen puhe ja johtamispuhe? Millainen puhe vie asioita eteenpäin? Millaisilla rakenteilla voi ohjata tapaa puhua? Miksi kannataa paitsi puhua asioista myös itse puhumisesta? Mistä  puhumme: arjen pienistä asioista? Isoista tavoitteista?  Mielenkiintoinen sivuteema oli kuinka yksityiskohtaisia sääntöjä halutaan ja miksi. Miten vahvasti koulu elää "sopimattomasti"?

Ulla Rasimus nosti oivasti esiin, että puhe, keskusteluttaminen on keskeinen johtamisen väline. On annettava puhua, mutta puhumista on myös ohjattava. On puhuttava asioista, jotka on hoidettava. On puhuttava puhumisesta. Varsinkin tiimeissä puhe kannattaa visualisoida esim. pöydällä olevalla flap-paperilla.

Suurryhmän dynamiikka

Rasimus ehti sytyttää ainakin minussa jälleen kerran kiinnostuksen suurryhmän dynamiikkaan, ts. siihen, mitä tapahtuu yli 20 hengen ryhmässä, jos sen vuorovaikutusta ei ohjata tavoitteellisesti. Ja millaisilla ideoilla, tilaratkaisuilla ja menetelmillä voi kehittää tuota dynamiikkaa tukemaan koulun toimintaa?

Tyyppillinen suurryhmätilanne on opettajainkokous. Suuri ryhmä ihmisiä vakiopaikoillaan. Jokaisella on oma vakio rooli.  Jotkut puhuvat. Jotkut ovat aina hiljaa. Osa touhuaa omiaan.  Jokaisen puheenvuoro voidaan aavistaa ennakolta. Joku kommentoi aina toista. Joku vastustaa aina toista. Kuten Rasimus viisaasti sanoi, suurryhmän ilmiöt eivät ole kenenkään syytä. Ne ovat sen dynamiikkaa.

"Tein googlella "suurryhmän dynamiikka"-haun. Sain kahdeksan osumaa. Avoimemmalla haulla enemmän. Löysin Bionin teorian lisäksi aika mielenkiintoisia ajatuksia mm. suuryhmässä syntyvästä vihasta ja yksilöiden regressiosta (joka näkyy veräytymisenä). Suurryhmä ahdistaa, ja ihminen keskittyy suojelemaan minäänsä. Suuryhmän dynamiikkaan kuuluu myös polarisaatio ja kahtiajakautuminen.  Suurryhmä alkaa jakautua alaryhmiin. Ihmiset rupeavat mielessään jakamaan porukkaa; miehet-naiset, uudet-vanhat...Mielipiteet kärjistyvät.  Suurryhmä laukaisee ihmisessä primitiivisiä piirteitä." 

Senkin löysin englanninkielisiellä haulla, että suurryhmän dynamiikka on kompleksista ja vaikeasti ymmärrettävää myös siksi, että siinä sekoittuu yksilön suhde toisiin yksilöihin, osaryhmiin, koko ryhmään ja näiden ryhmien keskinäiset suhteet. Mielenkiintoista.

Yhdessä puhuminen

Yksi työkalu tämän dynamikan ohjaamiseen on yhdessä puhuminen, parin kanssa, pienryhmissä.Yhdessä puhuminen on yhteisen me-tulkinnan antamista ilmiöille sen sijaan, että harva kertoo minä-tulkintojaan. Se on ääneen ajattelemista ja ajatteliseen vaikuttamista.  Se on myös toimintakulttuurin yhteisöllisyyden rakentamista.

Yhdessä puhumisella tehdään koulun tapa toimia näkyväksi. Miksi meillä on tiimit? Miksi johtoryhmä? Mikä sen tehtävä on? Mikä on tiimipomon rooli? Mitä tiimi odottaa pomoltaan? Entä pomo tiimiltään? Miksi koulussa on rehtori? Mitä rehtori odottaa opettajilta ja päinvastoin?

Rasimus neuvoi myös jäsentämään kokousta puheelle annettavan roolin mukaan. On vaiheita, joissa vain annetaan infoa. On asioita, joista vasta keskustellaan. On asioita, joista on tehtävä päätös (kun on keskusteltu tarpeeksi).  On vaiheita, jossa reflektoidaan toteutettua toimintaa. Puhujien on tärkeää tietää, mikä vaihe on menossa.  Johtajuutta kantavien (mm. tiimipomojen) tulee johtaa ja ohjata  tuota puhetta niin, että se vie eteenpäin. Pitää nostaa esiin onnistumisia ja analysoida onnistumisten syytä. On siis opeteltava puhumaan niin, että muistaa oman puheen ja johtamisen yhteyden. Vaikka on myös opettajien kollega.

Ammatillisuus 

Toinen todella mielenkiintoinen teema oli ammatillinen vuorovaikutus, jota Rasimus kuvasi sosiaaliseksi pääomaksi. Ammatillisuus on asioiden tarkastelua työn sujumisen näkökulmasta, asiassa pysymistä ja siihen palaamista.

Mitä ammatillisuus vuorovaikutuksessa minulle on? Minä-puhetta me-puheen sijasta? Tahtoa katsoa kokonaisuuden näkökulmasta?  Aukeaisiko vaikea käsite pohtimalla, mitä on ei-ammatillisuus? Vaatiiko ammatillisuus luottamusta toisiin?  Onko ammatillisuus yksilön vai tilanteen ominaisuus?

Eikö epäammatillisuus ole omalle persoonalle liian tilan antamista?  Kuinka isoille persoonille koulussa on tilaa? Onko se tilanteiden kohtaamista (ja pohtimista)  oma minä ja oma etu mielessä? Putoamista ratiosta tunteisiin?  Antautumista faktojen sijasta tulkinnoille ja fantasioille? Ajattelun kohdistamista toisten persoonaan asian sijasta?  Bionilaisittain: herkkyyttä pudota työtilasta, jossa energia suunnataan työhön.

Ehkä ammatillisuus on tahtoa kunnioittaa  toisia, kaikkia. Se voi olla asioiden kohtaamista koulun tehtävässä ja  ammattiroolissa pysyen, niin ettei päästä asioita henkilökohtaiselle tasolle? Tilanteista ajattelemista rakenteiden näkökulmasta? Eräänlaista brechtiläisen teatterin roolityötä, jossa muistetaan vieraannuttaminen?

Esimerkki (omani): Opettaja A ei palauta lainaamiaan yhteisiä tavaroita. Epäammatillinen ajattelu voisi kuulua: "A on tosi itsekäs ja rehtorikaan ei välitä eikä tee asialle mitään".  Ammatillinen ajattelu voisi kuulua: "Onkohan meillä tarvetta kerrata käytänteet? Onko A muistettu perehdyttää asiaan?"

Olisiko epäammatillisuus syyllisten esimistä ja ammatillisuus ratkaisujen?

Iltapäivätoiminta herättää isoja tunteita Espoossa

Auroran TIP-mallia esiteltiin oikein opettaja-tv:ssä.
Oikealla koordinaattori Sari Törrönen.

ESPOON kaupunginvaltuusto käytti viime viikolla otto-oikeuttaan  ja  nosti omalle asialistalleen suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksen siitä, kuinka se haluaisi suunnata iltapäivätoimintaan käytettävissä olevat rahat. Asiasta käydään rajuhkoa keskustelua Länsiväylä-lehden nettisivuilla, ja uutinen asiasta on myös tämän aamun Hesarissa.

Jos oikein kiistaa luen, vastakkain on kaksi näkemystä: (1) ne, jotka haluavat lisää iltapäivätoimintapaikkoja erityisesti  tokaluokkalaisille ja (2) ne, jotka haluavat nostaa mieluummin  pienentyvän lapsijoukon iltapäivätoiminnan laatua korottamalla toiminnan järjestäjälle maksettavaa korvausta. Molempiin valtuuston myöntämä lisämiljoona ei riitä.

OLEN  hieman itsekin sekaantunut keskusteluun. Toivoisin, että jollain aikavälillä oikeasti pohdittaisiin myös meillä kolme vuotta kokeillun TIP-hankkeen tapaista toimintamallia. Siksi kertauksen vuoksi muutamia rivi:

TIP 2007-2010

AURORAN koulun TIP-hanke käynnistyi kahden espoolaisvaltuutetun (Sanna Lauslahti (kok.) ja Pia Kauma (kok.)) aloitteesta. Ensimmäisen lukuvuoden 2007-2008 TIP-hanke vain täydensi Koti & Koulu ry:n alkuopetusikäisille organisoimaa lakisääteistä iltapäivätoimintaa. TIP oli aluksi suunnattu nimenomaan isommille oppilaille.  Kahden viimeisen lukuvuoden ajan (2008-2009, ja 2009-2010) TIP-hanke  vastasi kaikenikäisten oppilaitten osalta iltapäivätoiminnasta. Henkilökuntaan kuului koordinaattori ja 12 avustaja/ohjaajaa. Lapsia oli mukana satakunta (joka kolmas koulun oppilas). Kokeilun ajan huoltajien maksut pidettiin varsin kohtuullisina, ja toimintaa tuettiin kaupungin omilla päätöksillä mm. maksamalla koordinaattorin palkka.

Kokeilu oli hyvin dynaaminen. Etsimme joustavia tapoja järjestää toimintaa niin, että se vastaa kotien ja lasten tarpeita.  Esim. tarjosimme aamuhoitoa niinkauan kuin se pystyttiin  kattamaan sitä tarvitsevien maksuilla. Järjestimme toimintaa myös lomien aikana. Henkilökuntaa ja välineitä voitiin käyttää joustavasti.  Toimintaa rikastettiin sekä koulun omalla että maksullisella kerhotoiminnalla. Mukaan mahtui myös vanhempia oppilaita. Vanhemmat kuulivat lasta koulusta hakiessaan myös koulunkuulumisia, mikä koettiin laatuna.

Tulokset olivat hyviä. Palaute vanhemmilta oli kiittävää. Kokeilu kuitenkin päättyi 2010.   Toki TIPIN päättyminen oli haikea juttu. Meillä oli ollut  töissä kiva, lapsille tuttu porukka. Rehtorille  ja koulusihteerille  päätös tarkoitti  hyvällä mielellä mutta korvauksetta tehdyn lisätyön  vähenemistä.
Loimme kuitenkin  tehtäväksiannon mukaisesti yhden toimintamallin, jolla voidaan varsin taloudellisesti rakentaa kaikenikäisille koululaisille turvallinen iltapäivä omassa kouluissa. Uskon, ettei työ  mennyt hukkaan. Malli ajettiin keväällä  2010  telakalle. Siellä se odottaa parempia aikoja.

200 000 käyntiä tässä blogissa

TÄNÄÄN klo 12 tässä blogissa oli käyty 200 000 kertaa,  kun mukaan lasketaan käynnit toukokuusta 2009 alkaen. Tuolloin sain käyttöön bloggerin oman laskurin.  Itse blogi on avattu 12.1.2007, joten rajapyykki on mitä ilmeisimmin ylitetty jo aikaisemmin. Mutta nyt se tässä.

Viime aikoina päivittäinen käyntimäärä on ollut arkisin noin 400. Viikonloppuisin liikenne on hiljaisemppaa. Tämän alkutalven käyntihuippu oli 31.1. (843) .  Koko seurannan ajalta eniten käyntejä on ollut tammikuussa 2012 (13 681). Hopeasijalle pääsee lokakuu 2011 (13 078) ja  pronssille toukokuu 2011 (12 625).

Käyntimääräpiikit osuvat usein klo  21:een ja 22:een.

Yhteensä blogilastuja on listalla 2169 kpl. Eniten tarjontaa on ollut seuraavista teemoista:

- rehtorin arki (464 lastua)

- opetus ja oppiminen (298 lastua)

- johtaminen (221 lastua)

- kasvatus (143 lastua)

- tiedotteita ja uutisia (122 lastua)

Hieman alle kolmen viime vuoden aikana luetuimpia ovat olleet lastut:
- kuukauden kasvatusalan kirja (Siljander) (1992 katselua)
- Tuntematon sotilas ja johtamisen taito (1655 katselua) ja
- Peppi Pitkätossu (1230 katselua).

Huomattava osa käynneistä on tullut googlen (lähes 57 000) ja koulumme kotisivun linkin kautta (lähes 30 000). Naamakirjasta tänne on tehty yli 5000 kurkistusta.

Pääosa (yli 183 000) käynneistä on tullut Suomesta. Yhdysvalloista käyntejä on ollut  vähän yli 6000 ja Venäjältä vähän yli tuhat. Yhteensä käyntejä on tehty 10:sta maasta.

Yleisin hakusana, jolla blogiin on ohjauduttu, on ollut blogin pitäjän nimi.

Viikkojen 7-8-9 ohjelma

VIIKKO 7

Viimeinen viikko ennen talvilomaa. Koulunkäyntiavustajien talviloma-asiat on toivottavasti saatu kuntoon.  Ullalla ja Martilla virkahaastatteluja keskiviikkoon saakka.

Maanantai  13.2.

YT klo 8-9  Ullan ja Julian luokassa  (Aiheina mm. Terveisiä johtoryhmäkoulutuksesta*  tiimien ehdotukset *  Vinski-elokuvan työnjakoa * Liikuntapäivä *  Rehtori-infon asiat).  Oppituntien jälkeen kokoontuvat  työryhmät klo 13.30-14.30.

Tiistai 14.2

OHR klo 13.30- 15.  Rehtori käymässä Helsingissä klo 12-   Ulla tuuraa OHR:ssa.

Keskiviikko 15.2.

Avustajien info klo 10.  OAJ:n tempaus klo 13-16 Helsingissä.  Rehtori siellä.

Torstai  16.2

Postipalaveri klo 9.50. Tsekataan talviurheilupäivän ohjelma. Johtoryhmän kokous klo 12.

Perjantai 17.2.

Talviliikuntapäivä Oittalla SIIRRETTY VIIKOLLE 9 PAKKASVAARAN VUOKSI. Normipäivä.

VIIKKO 8

Koululaisten ja opettajien talvilomaviikko. Rehtori ja koulusihteeri töissä, samoin osa  koulunkäyntiavustajista. Viikon aikana puhdistetaan keittiön ilmanvaihtolaitteisto.


Rehtori lähettää esityksen virkoihin valittavista hallintopäällikölle.

VIIKKO 9

Tervetuloa, Johanna,  töihin! Kehittämiskeskustelut alkavat.

Maanantai 27.2.

YT klo 8-9 taukotuvassa. (Ohjelmassa mm. työyhmien kuulumiset * Aurorapäivä *  Uuden koulurakennuksen tilanne *Vinski-leffa * Kehittämiskeskustelulomake).  Oppituntien jälkeen kokoontuvat  tiimit klo 13.30-14.30. (Aiheina mm.  seuraava teemakuukausi )

Tiistai 28.2.

OHR klo 13.30- 15.00.   Kalevalanpäivän avaus  2. luokat) klo 10.

Keskiviikko 29.2.

Avustajien info  klo 10.  Mahdollisesti oppilassijoittelukokous (ekaluokat 2012-13)

Torstai  1.3.

Postipalaveri klo 9.45.  Kuukauden teema: avaus. klo 10. Johtoryhmän kokous klo 12.   

Perjantai 2.3.

Talviliikuntapäivä Oittalla. Ruokailu siellä.  Ei katsomusainetunteja.

Oikeasti keskiviikko olisikin torstai

Onsdag sanan juuret ovat germaanien jumalassa Odinissa.

Myös osa suomen viikonpäivien nimistä periytyy

jumaliin: torstai (Tor) ja perjantai (Freja).

Luonnonilmiöihin  taas iittavat sunnuntai (Sun) ja

maanantai (Moon). Lauantai tarkoittaa kylpypäivää.

 Wikipedia tietää.

JAA-A,  sitä ollaan taas keskiviikossa. Siihen aikaan, kun viikonpäivien lasku alkoi sunnuntaista,  keskiviikko oli keskellä viikkoa, viikon neljäs päivä. Vuodesta 1973 alkaen viikko on alkanut  maanantaista, jolloin oikea keskiviikko olisikin torstai.  Mutta, jos taas laskee vain työpäiviä - joita on viikossa viisi - keskiviikko on oikea keskiviikko.

Kuten  edelle kirjoitetusta huomaa,  taitaa olla taas yhdelle päälle vähän liikaa asioita  yhtä aikaa :-)

Monen mukavan asian rinnalle kai kuuluukin tulla myös ikäviä asioita. Eilen tuli tieto, että koulut menettävät oikeuden varata jumppasalin oman käyttöönsä kerran viikossa. Juuri kun meidänkin opettajat ovat löytäneet yhteisen jumppa-ajan. Tämän vuoden budjetti ei vieläkään näy järjestelmissä. Hiukka vaikea siis seurata rahanmenoa, Tuntuu, että rakennushankkeen suunnittelu etenee niin lujaa vauhtia, että vaarana on tyhmät ratkaisut.

TÄNÄÄN meitä on koulusta pois tosi iso joukko opettajia, lähes puolet.  Joku on kipeä. Kuusi on koulutuksessa, näiden joukossa koko johtoryhmä. Osallistumme Etelä-Suomen Avin järjestämään  johtoryhmäkoulutukseen. Edellisestä vastaavasta koulutuksesta onkin jo vuosia. Kouluttajanamme on monelle meistä tuttu Ulla Rasimus (aikaisemmin Piekkari).

Luokanopettajan päiväkirja 2012-13; viimeiset muutokset

Eri fooruneilla on nyt kysytty kansalta suosikkia päiväkirjan kannen
väriksi. Tällainen siitä sitten tulee.

SUNNUNTAINA lähetin oikoluetut sivut taittajalle. Vielä oli mahdollisuus parantaa tekstejä.  Tein muutamia graafisiakin muutoksia. Ja ihan omia virheitäkin riitti korjattavaksi. Jokainen  ryhmän jäsen tsekkasi nyt omat sivunsa.

PÄIVÄKIRJAN teemana on  lukuvuonna  2012-13 ammattikirjallisuus. Vinkkaamme uusia ja vanhoja, meille tärkeitä teoksia ja poimimme niistä pohdittavaa. Itseä koskettaneen kirjan kuvaaminen muutamalla rivillä ei ole ihan helppo juttu. Moni meistä joutuikin lyhentämään tekstejään.

OLEMME  sopineet, että minä tsekkaan  sivut vielä kerran vamaankin jo ensi viikolla, ja sitten annetaankin painolupa.

Sampo Suihko sivistysjohtajaksi

ESPOON kaupunginhallitus on juuri valinnut sivistystoimenjohtajan sijaiseksi  Aulis Pitkälän virkavapauden ajaksi FM Sampo Suihkon (kok.). Suihko on toiminut viime vuodet Omniassa kuntayhtymän johtajana. Sitä ennen hän oli pitkään sivistystoimessa kehittämisjohtajana.

Olen ollut Sampo-fani jo lapsesta alkaen. Sampo pelasi pesistä muistaakseni Puna-Mustissa pari ikäluokkaa vanhemmissa. Minä harrastelin TMP:ssä. Liikunnan lisäksi Sampo on musiikkimiehiä; hän laulaa "Köyhät ritarit"-kvartetissa.  Poikamainen Sampo on saavuttanut viime elokuussa 6o vuoden iän.

Suihko asuu Vantaalla.

Uusi kouluviikko korkattu

Kuva muutaman vuoden takaisesta opetustuokiosta. Kuka

tunnistaa opettajan? Minä muistan tuokion aiheenkin.

UUSI kouluviikko saatiin korkata hienossa talvisäässä. Pakkasta oli juuri ja juuri, ja piha oli kauniin valkoisessa lumessa. Väki oli iloisella tuulella.

Kulttuusiestat alkoivat tänään musisoinnilla. Sali oli täynnä toisiaan kannustavia lapsia.

Opettajat perehtyivät Uuden Auroran tilasuunnitelmaan ja kokosivat muutosehdotuksia rehtorille eteenpäin vietäviksi. Luin tänään lautakunnalle lähetettävää esittelytekstiä, ja oikaisin muutamia virheitä.

Koulunkäyntiavustajien palkka-aukkoa on nyt luvattu selvitellä. Hieno juttu.

VIRKAHAASTATTELUT alkoivat. Apulaisrehtori ja minä seurasimme kolmen hakijan opetusta. Projekti jatkuu huomenna. Kaikille kutsutuille on löytynyt sopiva aika. Viimeiset haastattelut ovat viikon 7 keskiviikkona.

Uuden Auroran tarveselvitys

Nyt suunnitellaan ratkaisuja, joita käytetään vielä 2075! Tässä netistä

löydetty idea tulevaisuuden pyörillä liikkuvista luokkakaluasteista.

UUDEN Auroran rakennushankkeen ensimmäinen vaihe on tilatarpeen määrittely.

Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättänee maaliskuun kokouksessa, onko uusille tiloille Lippajärvellä tarvetta. Esityksen pohjaksi on  tehty virkamiestyönä tilatarveselvitys, ja sitä sain olla  rehtorina kommentoimassa perjantaina.

Kahden tunnin neuvonpidoissa saatiin lisää tietoa ja väännettiin suunnittelijoiden kanssa kättä ainakin muutamasta asiasta. Tässä muutamia perusseikkoja:

• Rakennukseen tulee siis ainakin koulu ja päiväkoti. Nuorisopuoli ei ole  mukana. Heillä ei ole rahaa. Mahdollisesti  rakennukseen tulee vielä  neuvola. Se selviää pian.
• Päiväkodissa olisi 5-6 lapsiryhmää, ja niille omat tilat mm.  oma pieni liikuntasali. Päiväkodilla olisi omat hallinnolliset tilat, mutta henkilökunta käyttäisi yhteistä "opettajainhuonetta". 89 m2 ei ole suuri, jos henkilökuntaa on 60!
• Koulun tilat on mitoitettu oman  alueen lasten 13:lle kotiluokalle ja kolmelle erityisluokalle. Opetustilojen yhteydessä on myös varasto-ja työtilaa opettajille. Vaikka kouluun on suunniteltu erilaisia pienryhmätiloja,  pidän kotiluokkien määrää alimitoitettuna. Nykyiset luokat eivät mahtuisi uuden koulun kotiluokkiin. Kun kaupungissa ei ole liikaa väistötiloja, kannattaisi minusta välttää liiallista ahtautta.
• Jumppasalista olisi tulossa selvästi nykyistä isompi ja  kahtia jaettava.  Opettajiemme mielestä se jää silti muutaman metrin  liian pieneksi. Mutta valtuusto on kuulema päättänyt mitat.
• Aineluokat (musiikki, TN, TS) ovat mukana, joskin tekstiili- ja kuvataideluokka on yhdistetty. Tilaa on kirjastolle ja ATK-luokalle. Lisäksi taloon tulisi ympäristölaboratorio. Kieliluokkia ei ole nimetty erikseen, mutta puoliluokkia on suunnitelmassa useita.
• Pientiloja eloille ja neuvottelutarkoituksiin on, samoin hallintotiloja rehtorille, apulaisrehtorille ja koulusihteerille. Suunnitelmassa on myös varastotiloja, asiakirjavarasto, monistamo, tv-keskusradiotila, vahtimestarin huone ja kiinteistönhoitajan tilat. 
• Omat huoneet on koulupsykologille, koulukuraattoille ja terveydenhoitajalle sekä lepohuone ja neuvotteluhuone.
• Koulun keskeinen tila olisi iso monitoimisali, jossa ruokailtaisiin, ja jonka yhteydessä olisi  muita tiloja mm. näyttämö ja varastotiloja.
• Opettajainhuone olisi kohtuullisen suuri, ja sen läheisyydessä olisi pienempia työtiloja.
• Kuntalaisille ei oomia tiloja kuulema suunnitella. Iltapäivätoiminnalle olisi pieni tukikohta, mutta itse toiminta tapahtuisi luokissa.
• Vessoja on riittävästi oppilaille ja henkilökunnalle.
• Taloon rakennetaan myös väestösuoja.

Yhteensä peruskoulun tilat olisivat 3191 m2,  päiväkodin 1136 m2, ja lämmintä tilaa kaikkineen 6568 m2. Jos siis kaikki menee nappiin,  hanke etenee seuraavasti:

(1) Tilatarve todetaan lautakunnassa maaliskuussa 2012.

(2) Sen jälkeen alkaa hankesuunnittelu; hankesuunnitelma viedään lautakuntaan lokakuussa 2012. Kun hankesuunnitelma on hyväksytty, varataan myös budjettiin konkreetisti riittävät rahat.

(3) Sen jälkeen alkaa rakennusuunnittelu arkkitehdin töineen. Rakennussuunitelma on valmis marraskuussa 2013.

(4) Tämän jälkeen tehdään urakkalaskenta ja valitaan urakoitsija (marraskuu 2013- helmikuu 2014)

(5) Maaliskuussa 2014 alkavat rakennustyöt, ja koulu siirtyy väistötiloihin joko kokonaan tai osittain.

(6) Rakennus on valmis kesäkuussa 2015.

(7) Uusi Aurora otetaan käyttöön elokuussa 2015.

Mutta mutta 

Mutkia on matkalla vielä paljon. Tottakai kyse on rahasta. Jokainen kouluneliö maksaa noin 2000 euroa. Kun Aurora on juuri pudotettu pois valtionapuun oikeuttavien rakennushankkeiden listalta, herää kysymys kuinka paljon rahaa Espoo voi tähän itse käyttää. Vai toteutetaanko hanke elinkaarimallilla. Se taas voi venyttää hanketta - näin itse luulen -  kun on löydettävä kiinnostunut rahoittaja. Tilatarve on nyt arvioitu siksi suureksi, että  rakennushanke edellyttää kaavamuutosta. Sekin voi tuottaa viivytyksiä esim. koulun tontin läheisyydessä olevien asunnonomistajien valitusten vuoksi.

Näyttikö kristallipallon oikein? Osa 1/12

VUODEN 2011 viimeisenä päiväna kurkistin kristallipalloon: Miltä vuosi 2012 näyttää erityisesti koulujen kannalta? Nyt on aika  tehdä  ensimmäinen välitarkistus. Näkikö Meedio Martti tammikuun oikein?

"Meedio" näki oikein, että

•  presidentin vaalissa mennään toiselle kierrokselle.  + 
• Aurorassa järjestettiin varjovaalit (oppiaineista). + 
•  henkilökunnan poissolot  helpottuvat  jonkin verran.  + 
•  erityisopetuksen järjestelyihin löydetään  haastavassa tilanteessa  tyydyttävä ratkaisu sisäisin järjestelyin, mutta tukiajattelun jalkautuminen vaatii hikeä.   + 
• Aurora pysyy annetussa 1%:n ylitysraamissa. Toteutuma oli 100,1%.  +
• Palkkamäärärahojen ongelmat  jatkuvat (mm. avustajien palkka).Toivottavasti palkankorotukset on osattu suunnata oikein.    +
• oman yläkoulumme: Järvenperän koulun valitsee aikaisempaa suurempi joukko kuudesluokkalaista. Tältä näyttää. Myös Kauniainen imee oppilaitamme.  +
• Uudet ekaluokkalaiset ilmoittiin kouluun Wilmassa. +
• Opettajakunta uusi  työryhmäjaon fiksummaksi.   +
• Koulun nettisivut uusittiin aikatauluun mennessä (työtä oli). Kaupunki itse kuitenkin siirsi sivujen julkistamista.   +
• Opettajat saivat tammikuun lopulla 150 €:n ylimääräinen kertapalkkion. Kuudennen luokan opettajat  saivat luokanvalvojapalkkion (1 vvt) jo keväästä alkaen. Kaikilla  palkat nousivat vähän yli %:n. +
• Auroran koulu järjesti muiden koulujen opettajille iltapäiväveson työrauhasta. Näyttävin koulutustilaisuus liittyi uuteen opsiin; Vedimme  Dipolissa ja Meripuistossa ideariiheä uudesta tukiajattelusta. Educan opettajainhuonessa rehtori esitteli Luokanopettajaliiton näkemystä hyvästä tulevaisuuden koulusta. Puolen tunnin session Quest Starina oli Pasi Sahlberg. +

Pikkaisen pieleen meni, kun "meedio" ennusti, että

• Auroran virkoja haetaan vähemmän kuin monessa muussa koulussa. Hakijoita oli 54.   -
• sisäilmaongelmat kevenevät puusiiven korjausten myötä. Ei ole vielä näyttöä. Koti ja Koulu ry toimi akiivisesti ja otti yhteyttä Länsiväylään. Huoltajien huoli ei ole keventynyt.  -
• Oppilashuoltoryhmä ei pääse vielä työskentelemään täysipainoisesti, koska psykologinvaihtojärjestelyt venyvät. Aika hyvin on päästy vauhtiin. Siis hyvä virhe. -
• Kerhotoimintaan saatiin irroitettua oletettua enemmän tunteja. Hyvä virhe.  -
• Meedio unohti, että maailmalla katsottiin tammikuussa  Dan Rather reports- ohjelmaa, jossa Aurora oli mukana. -

Aika hyvä pallo siis (12-5).