Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

perjantaina, lokakuuta 21, 2011

Viikkojen 43 ja 44 ohjelma

VIIKKO 43

Useita opettajia vielä  poissa.

Maanantai 24.10. (YK:n päivä)

YT klo 8-9. Pääteemoina mm. korjaustöiden aiheuttamat järjestelyt  (5a:n väistövuoro jatkunee)* Chilestä terveisiä (Hannu esittelee)* Sovitaan kasvattajaverkon kokous*  Palotarkastuksessa  havaittua.* Peppi-projektin suunnittelukokous- sovitaan aika * Ela-opetusjärjestelyt/OHR-järjestelyt * Keskiviikon vieraan ohjelma* Tsekking: lukkarit, sijaisohjeet...  Tarkempi asialista  lähetetään henkilökunnalle emailina. Oppituntien jälkeen kokoontuvat  työryhmät  klo 13.30-14.30. (Viikolla 44  taas vuorossa tiimit. )

Tiistai 25.10.

Rehtorilla vieras klo 10-11. OHR kokoontuu klo 13.30-14.30.

Keskiviikko 26.10.

Rehtori vuosilomalla keskiviikon. Jukka Jokiranta Oopperakoulutuksessa ke ja to. Avustajien palaveri klo 10. Rehtorilla vieras Australiasta klo 12.30 -14. Järjestämme lyhyen esittelykierroksen. Sosiaalisen median ilta vanhemmille Aurorassa ke 26.10. klo 18-20.

Torstai 27.10.

Postipalaveri klo 9.50-10. Johtoryhmän kokous  klo 12. (Käydään rahojen käyttösuunnitelmaa läpi).
Jukka Jokiranta Oopperankoulutuksessa. Rehtori, Hannu Kivistö ja Kari Forsten räjähdysainekoulutuksessa klo 14-16 Karamzinin koululla.

Perjantai 28.10.

Rehtori esimiehensä luvalla Kiasmassa koulualan paneelissa "Tulevaisuuden koulu".


VIIKKO 44


Maanantai 31.10.

YT klo 8-9. Pääteemoina mm. korjaustöiden aiheuttamat järjestelyt  (5a:n väistövuoro jatkunee)*  Peppi-projekti. Tarkempi asialista  lähetetään henkilökunnalle emailina. Oppituntien jälkeen kokoontuvat  tiimit klo 13.30-14.30. (Viikolla 45  taas vuorossa työryhmät ). Kelpo-rehtorien kokous klo 12.30-

Tiistai 1.11.

OHR kokoontuu klo 13.30-14.30.  Marraskuun teeman (Ihminen ja teknologia) avaus klo 10.

Keskiviikko 2.11

Toivottavasti nähdään syksyn todellinen budjettitilanne. Espoon rehtorit seminaarissa ke+to.

Torstai 3.11

Postipalaveri klo 9.50-10. Espoon rehtorit seminaarissa. Ei johtoryhmää.

Perjantai 4.11

Normipäivä.

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä puhui johtamisesta

Suomi-Rock. Vuorossa Päivänkehrän bändi.

KOMEA kaksihuippuinen päivä eilen. Ensimmäinen oli tietysti Suomi-Rock-konsertti. Miesopettajien- ja rexien bändi toimi  koulubändien lämppärinä. Rummuissa Osmo Sorsa, bassossa Jukka Sarpila, kitaroissa Risto Schiray ja Mikko Löyttyniemi. Ja minä sain huutaa  kaksi kappaletta "Pidä huolta" ja "Say Mama!". Suorastaan liikuttavaa, kuinka suuren vaikutuksen  esitys teki ekaluokkalaisiin

TOINEN huippu oli Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän alustus rexi-infossa. Teemana oli ihmiskeskeinen johtamismalli. Kaupunginjohtaja tuntui oikeasti arvostavan espoolaisia kouluja ja opettajia.  "Meillä on  hyvät koulut, hyvä opetus ja hyvät opettajat. Koulut tarvitsevat vanhempien tukea!"Palvelut tehdään yhdessä.

Seuraavien vuosien aikana strategiaa laaditaan narratiivisesti. Tarkoitus on kirjoittaa Espoon tarina. Mistä tullaan? Minne mennään? Miksi juuri sinne? Miten sinne päästään? Uusi strategia laaditaan yhdessä, yläkerros ja kenttä. Oli upeaa kuulla, kuinka uusi johtaja haluaa luoda Espooseen paremman kokonaisarkkitehtuurin, jossa rakenteet tukevat palvelua.

keskiviikkona, lokakuuta 19, 2011

Huomenna Suomi-Rock soikoon

Auroran Suomi-Rock –konsertti 20.10.2011

11.00 Rexit & co : Pidä huolta, Say Mama

11.10 Päivänkehrä –All Stars: Daa-da-daa-da, My only one,
Rakkauden haudalla, Maailman toisella puolen

11.30 Merisaapas – The Boots: Yksinäinen Peltirumpu

11.40 Toppelund – The Stars: Levoton Tuhkimo, Heilutaan
Korvis: Väinö, Roadrunner
The Elements: Nokia Tune Rock

12.00 Aurora –
The White Jives: Up around the bend, Älä koskaan ikinä
The Jee-Jees: Moottoritie on kuuma, Teuvo maanteiden kuningas

12.20 My Cat: Autiotalo, Hän

Paluu arkeen

Korjaustyöt ovat edenneet toiseen luokkahuoneeseen. 5a-
luokassa työ vie kolme viikkoa, koska lattiamattokin jou-
dutaan vaihtamaan.
EI TARVITSE olla kauaa työmaalta pois, niin "kosto tulee".  Sähköposti oli ihan tukossa, yli 40 virkaviestiä, joihin täytyy reagoida. Ei tainnutkaan lokakuussa tulla ihan helppoa.

PORUKKAA on myös paljon pois, mm. kaikki erityisopettajamme. Taudit ovat kaataneet muitakin petiin. Ei  auta kuin kääriä hiat ja laatia varasuunnitelmia.

Mutta ei ole helppoa kaikissa muissakaan kouluissa. Sisäilmaongelmat ovat useissa kouluissa vielä kamalammat kuin meillä. Pohjanmaalla vanhemmat ovat jo eräässä koulussa uhkaamassa koululakolla.

SIESTALLA  kokoontui johtoryhmämme. Kävimme läpi mm. uusia hankintaehdotuksia. Pääosa ostoksista tehdään (jos rahaa on), kun saamme kokonaisbudjettitiedot ilmeisesti 5.11.

KLO 14-17 vedin Jokirannan Jukan kanssa Oppimiskeskuksemme "Teatterisparrauspajan". Teimme yhdessä tunnissa koko Peppi Pitkätossun. Mukana oli viisi opettajaa muista kouluista ja kuusi teatterikerholaista.

HUOMENNA on timmi päivä. Rock-konsertti ja kahdet rexikokoukset. Ja kaikissa väleissä paperihommia.

Koulukuvat myöhässä

Isitfree.fi -koulukuvien toimitus on viivästynyt ja viivästyy edelleen. Isitfreen toimitusjohtajan Juha Granlundin mukaan tarrakuva-alihankkijan laiterikon takia kuvien toimitus on myöhästynyt, ja viivästys jatkuu vielä 2-3 viikkoon riippuen varaosien saapumisesta.

tiistaina, lokakuuta 18, 2011

Varsovasta

PIDENNETTY viikonloppu - 4 päivää- oli oikein sopivan pituinen aika  tutustua Puolan pääkaupunkiin Varsovaan. 1,7 miljoonaa asukasta. Uskomaton historia alistumisia valloittajille, mm. Ruotsille.  Ehkä siksi kansa vaikuttaa kovin vakavalta.

Varsova on jonkinlainen sekoitus Berliiniä ja Tallinnaa. Koko kaupunki oli vieä 60 vuotta sitten raunioina. Nyt se on mielenkiintoinen yhdistelmä rekonstruoitua vanhaa ja ökykorkeita uusia kerrostaloja. Koko vanha kaupunki on rakennettu uudelleen.

VARSOVAN pääkadut ovat uskomattoman leveitä, ja liikenne hurjaa. Keskusta oli yhtä suurta työmaata.  Autokanta vaikutti vanhalta. Taksit olivat usein 90-luvun mersuja, mutta saimme istua myös 80-luvun Polski-Fiatissa.

Varsovassa on kauniita puistoja. Missään ei näe kaljakasseja kantavia aikuisia tai nuoria, eikä kerjäälisiä. Tunnelma on turvallinen  ja rauhallinen. Ruoka tosi  halpaa ja ihan ok.

MINULLE elämys oli  vierailu Varsovan kansannousun museossa.  Upea ylöspano, leffoja, 3d, puhuvia dokumentteja, isoja kuvia, lentokoneen replikaatio toisen maailmansodan aikaisesta vastarinnasta natseja vastaan.

ASUIMME oikin  viiden tähden hotelliin (Westin). Voin suositella. Ystävällistä palvelua. Viihtyisät huoneet. Pienellä lisämaksulla pääsi 20. kerrokseen ja Luxus luokkaan. Ei tarvinnut hotkia aamupalaa "rahvaan" kanssa. Heh.

Varsova ei  ehkä ole kaunis kaupunki, mutta monella tavalla käynnin arvoinen.

perjantaina, lokakuuta 14, 2011

Viikkojen 42 ja 43 ohjelma

TERVETULOA viikon lopun jälkeen taas kouluun! Syysloma teki varmasti kaikille hyvää. Nyt kääritään hiat ja jatketaan taas koulutöitä.

VIIKKO 42

Maanantai 17.10.

Rehtori vuosilomalla ma-ti. Apulaisrehtori vastaa koulusta. YT klo 8-9. Pääteemoina mm. korjaustöiden aiheuttamat järjestelyt (5a siirtyy väistötilaan) * Olympia-projekti (Julia ja Pia esittelevät)* 2.lk:n huoltajille Wilmaan tuleva kysely (Riitta kertoo).  Mahdollinen syysliikuntapäivä. Tarkempi asialista on lähetetty  henkilökunnalle emailina. Oppituntien jälkeen kokoontuvat  tiimit klo 13.30-14.30. (Viikolla 43  taas vuorossa työryhmät).

Tiistai 18.10.

OHR kokoontuu klo 13.30-14.30.  Kahden luokan asioita. Apulaisrehtori puheenjohtajana.

Keskiviikko 19.10.

Rehtori palaa töihin. Koulunkäyntiavustajien info klo 10. Johtoryhmän kokous  poikkeuksellisesti keskiviikkona  klo 12. (Käydään rahojen käyttösuunnitelmaa läpi).  Iltapäivällä  Oppimiskeskus Auroran Teatterisparraus klo 14-17 (Martti ja Jukka).

Torstai 20.10.

Postipalaveri klo 9.50-10. Oppimiskeskus Auroran Rock-konsertti salissa klo 11-13. Vastuuhenkilönä Ripa.  Rakentamisa auttamassa Jiri. Rehtorilla aluerehtorikokous klo 12-14 ja Rehtori-info klo 14-16. Salin purku.

Perjantai 21.10.

Turvallisuuskävely (palotarkastus)  klo 9 (mm. rehtori, apulaisrehtori, talonmies Kari  ja Hannu.

VIIKKO 43

Maanantai 24.10. (YK:n päivä)

YT klo 8-9. Pääteemoina mm. korjaustöiden aiheuttamat järjestelyt  (5a:n väistövuoro jatkunee)* Chilestä terveisiä (Hannu esittelee)* Sovitaan kasvattajaverkon kokous. Palotarkastuksessa  havaittua.* Peppi-projektin suunnittelukokous. Tarkempi asialista  lähetetään henkilökunnalle emailina. Oppituntien jälkeen kokoontuvat  työryhmät  klo 13.30-14.30. (Viikolla 44  taas vuorossa tiimit. )

Tiistai 25.10.

OHR kokoontuu klo 13.30-14.30.  Kahden luokan asioita.

Keskiviikko 26.10.

Rehtori vuosiomalla keskiviikon. Jukka Jokiranta Oopperakoulutuksessa ke ja to. Sosiaalisen median ilta vanhemmille Aurorassa ke 26.10. klo 18-20.

Torstai 27.10.

Postipalaveri klo 9.50-10. Johtoryhmän kokous  klo 12. (Käydään rahojen käyttösuunnitelmaa läpi).
Jukka Jokiranta Oopperankoulutuksessa.

Perjantai 28.10.

Rehtori esimiehensä luvalla Kiasmassa koulualan paneelissa "Tulevaisuuden koulu".

torstaina, lokakuuta 13, 2011

2010-luvun didaktiikka?

LUOKANOPETTAJALEHTI on kutsunut nimekkään joukon professoreita ja opetuksen eri-ikäisiä ammattilaisia parin viikon päästä miniseminaariin riistapäivällisen äärelle pohtimaan 2010-luvun didaktiikkaa, oppia hyvästä opetuksesta. Paljastan nimet hieman myöhemmin.

Kysymys kuuluu, ovatko opetuksen peruselementit: opettaja, oppilaat ja opetuksen tavoitteet (kasvatuksen päämäärä) ja  sisällöt (oppiaines)  muuttuneet niin paljon, että tarvitaan jälleen kerran uutta otetta opetukseen?

Millaiset voisivat olla ne  konkreetit ja käsitteelliset  työkalut, joilla parhaiten tukisimme  opettajaa, hänen  etsitessään omaa tapaansa opettaa ja  sanallistaa valintoaan omalla opetuksen käyttöteoriallaan. Mitä kokonaan uutta  opetukseen tulisi tuoda? Mitä kannattaisi jatkaa? Mistä on luovuttava?  Etsimme suomalaisen didaktiikan kehityksen punaista lankaa, trendejä. Tarvitaanko 2010-luvulle omaa didaktiikkaa?

MITÄ sinä ajattelet? Millaista opetuksen  tulisi olla? Miten didaktiikka voisi muutoksessa auttaa? Kommenteja voi laittaa lastun perään tai emailiin martti.hellstrom@iki.fi

keskiviikkona, lokakuuta 12, 2011

Diane Ravitch: Mitä voimme oppia Suomesta

SUOMESSA - ja mm. meillä Aurorassa- vieraillut professori Diane Ravitch on palannut Yhdysvaltoihin ja kirjoittanut matkakokemuksestan hienon artikkelin Education Week-lehden nettisivuille. Kopioin artikkelin sellaisenaan. Kannattaa lukea! Linkin takaa löytyy myös keskustelua.

What Can We Learn From Finland?

I recently returned from a trip to Europe. In Berlin, I spoke at an international education research conference. Researchers from Europe, Asia, and Latin America were very alarmed by the current "reform" movement in the United States, fearful that the same trends—the same overemphasis of standardized testing, the same push for privatization and markets, and the same pressure to lower standards for entry into teaching—might come to their own countries.

The highlight of my trip was visiting schools in Finland. Of course, Finland is much in the news these days because of its success on the PISA (Program for International Student Assessment) examinations. For the past decade, 15-year-old Finnish students have consistently been at or near the top of all the nations tested in reading, mathematics, and science. And just as consistently, the variance in quality among Finnish schools is the least of all nations tested, meaning that Finnish students can get a good education in virtually any school in the nation. That's equality of educational opportunity, a good public school in every neighborhood.

What makes the Finnish school system so amazing is that Finnish students never take a standardized test until their last year of high school, when they take a matriculation examination for college admission. Their own teachers design their tests, so teachers know how their students are doing and what they need. There is a national curriculum—broad guidelines to assure that all students have a full education—but it is not prescriptive. Teachers have extensive responsibility for designing curriculum and pedagogy in their school. They have a large degree of autonomy, because they are professionals.

Admission to teacher education programs at the end of high school is highly competitive; only one in 10—or even fewer—qualify for teacher preparation programs. All Finnish teachers spend five years in a rigorous program of study, research, and practice, and all of them finish with a masters' degree. Teachers are prepared for all eventualities, including students with disabilities, students with language difficulties, and students with other kinds of learning issues.

The schools I visited reminded me of our best private progressive schools. They are rich in the arts, in play, and in activity. I saw beautiful campuses, including some with outstanding architecture, filled with light. I saw small classes; although the official class size for elementary school is 24, I never saw a class with more than 19 children (and that one had two assistant teachers to help children with special needs).

Teachers and principals repeatedly told me that the secret of Finnish success is trust. Parents trust teachers because they are professionals. Teachers trust one another and collaborate to solve mutual problems because they are professionals. Teachers and principals trust one another because all the principals have been teachers and have deep experience. When I asked about teacher attrition, I was told that teachers seldom leave teaching; it's a great job, and they are highly respected.

And by the way, the Finnish teachers I saw—those heaped with laurels as outstanding professionals—didn't look or act differently from many, many teachers I have seen in the United States, even in so-called "failing schools."

Finland has one other significant advantage over the United States. The child-poverty rate in Finland is under 4 percent. Here it is 22 percent and rising. It's a well-known fact that family income is the most reliable predictor of academic performance. Finland has a strong social welfare system; we don't. It is not a "Socialist" nation, by the way. It is egalitarian and capitalist.

I was asked about current trends in U.S. education, and Finnish educators were astonished by the idea that our governments intend to evaluate teachers by their students' test scores; that made no sense to them. They were also surprised that we turn children over to "teachers" who have only a few weeks of training and no masters' degree. They did not understand the idea of "merit pay." They are paid more if they do more work for the community, but they can't understand why teachers should get a bonus to compete with one another for test scores. Since they don't have comparative test scores for their students, our practices don't make sense to them. Nor do they understand the benefits of competition among teachers who ought to be collaborating.

The current crop of corporate reformers get very upset by any mention of the Finnish model. They refuse to believe that a nation can have great schools without relying on high-stakes testing. They insist that Finland cannot serve as a model because it lacks racial diversity; but they fall silent when one points out that Finland has the same demographics as Sweden, Switzerland, Denmark, and Norway, yet gets superior results. I am troubled by this "lacks diversity" argument, because it implies that African-American and Hispanic children cannot benefit by having highly experienced teachers, small classes, and a curriculum rich in the arts and activities.

Here's an interesting contrast: We claim to be preparing students for global competitiveness, and we reward mastery of basic skills. Our guiding principles: Competition, accountability, and choice. Finland has this singular goal: to develop the humanity of each child. Isn't that a shocking goal? Their guiding principles: equity, creativity, and prosperity.

Finland rightly deserves attention today as a nation that treats its children as a precious resource and that honors the adults who make education their passion and their career. Someday, I hope, we will recognize the failure of the behaviorist approach now in vogue; someday we will see that our current "reforms" are appropriate for the industrial era of the early 20th century, not for the needs of the 21st century. When that day arrives, we will understand the deep wisdom of Finland, with its love for children and its respect for educators, and we will be grateful that there is a successful alternative to our own failed model.

Diane

Syysloma alkoi

Dan Rather Reports on  Amerikkalaisen tv-ohjelma. Ohjelmaa tuottavan
yhtiön kuvaaja  vietti tistaina toisen päivän Aurorassa. 
LAPSET ja opettajat pääsivät eilen lomalle. Koulusihteerimme laittoi varmuuden vuoksi Wilman kautta vielä kaikkiin koteihin muistutuksen, ettei meillä pidetä koulua keskiviikosta perjantaihin.

OMA työpäiväni oli leppoisa. Virkavapauspäätöksiä, laskujen kuittauksia, neuvonpitoa Opi- ja kasva-tiimin kanssa, seuraavaksi kunnostettavan luokan valinta, ensi viikolla toteutettavien oppimiskeskuksemme koulutustilaisuuksien valmistelua...

10 rehtoria Pohjois-Suomesta oli aamupäivän ajan tutustunut Koulumestarin kouluun, ja heidän ohjelmaansa mahtui piipahdus myös meillä klo 12-13.30. Oli siinä tutustumiskohteissa kontrastia: Yksi Espoon uusimmista koulurakennuksista  ja sitten tämä meidän rakas rakennusvanhuksemme. 

KLO 13.30 kokoontui oppilashuoltoryhmä tavainomaista jännittävämmissä tunnelmissa. Jo viime viikolla meillä vieraillut amerikkalainen tv-yhtiö halusi nimittäin vielä kuvata tätä suomalaisen koulun  erikoisuutta: oppilashuoltoryhmää kokouksessaan. Ajatus siitä, että koulu sen lisäksi, että opettaa oppilaita, järjestää heille ja heidän perheilleen hyvinvointia edistävää tukea, viehätti kovasti kuvaaja-toimittajaa. 

Solakallion erityiskoulu
30 vuoden tauon jälkeen Solakalliossa

VIELÄ muutama rivi maanantailta. Minut oli kutsuttu vetämään eräiden erityiskoulujen oppilashuoltoväen keskustelutilaisuutta ajankohtaisista asioista. Tilaisuus oli Solakallion  koululla, Helsingissä.  Oli jotenkin tunteita hämmentävää astua sisään taloon, jossa tein siviilipalvelusmieheneä koulunkäyntiavustajan hommia hieman vajaat 30 vuotta sitten. Kuinka paljon tuo vuosi kehitysvammaisten lasten parissa opetti ja kasvattikaan. (Huokaus).

tiistaina, lokakuuta 11, 2011

Alkusyksy alkaa olla siinä

Aleksis Kiven päivänä kunniaksi 3ab-luokka (TriMix) esit-
ti keskusradion kautta kuulokuvan "Lukkarin koulussa".
SE alkaa olla tässä, alkusyksy. Muutama oppitunti, ja lapset ja opettajat lähtevät lomille. Hyvää tekee.

Tällaisissa taitekohdissa on  oikea aika pysähtyä hetkeksi ja katsoa taaksepäin. Mitä on saatu aikaan? Onko suunta oikea?

MONEEN voi olla tosi tyytyväinen. (1) Johtokunnan monivuotinen työ liikenneturvallisuuden edistämiseksi on lopulta tuottanut tulosta. Uusi parkkipaikka sai asfalttipinnan eilen, ja syyloman jälkeen saattoliikenne tulee opettaa poistumaan sen kautta. (2) Henkilökunnan, rehtorin, johtokunnan ja Koti ja  koulu ry:n sitkeä työ koulun sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi on otettu vakavasti ja korjaustyöt ovat oikeasti alkaneet.

Korjaustyöt on aloitettu 5b-luokasta. Työt jatkuvat pui-
sessä lisäsivessä useita viikkoja.
(3) Jos joku arvostaa medianäkyvyyttä, niin sitä on tänä syksynä saatu. Erityisen mukavaa, että olemme saaneet näkyä myönteisissä, iloisissa merkeissä. (4) Olemme myös edistyneet itse itsellemme asettamissamme tavoitteissa. Olemme yhdessä pohtineet rakentavaan vuorovaikutukseen liittyviä seikkoja, laatineet työn suunnittelua helpottavan vuosikellon, käynnistäneet toden teolla uuden tukiajattelun jalkauttamisen jne. (5) Asioiden valmistelussa on lisätty kaikkien kuulemista, ja otettu käyttöön työryhmärakenne. (6) Tiimien toimintaan on raivattu tilaa pedagogiselle keskustelulle. Tiimeittäin on pohdittu mm. aihekokonaisuuksien toteuttamista ja keinoja lisätä kaikkeen opetukseen lisää iloa ja kannustavuutta.  (7) Olemme hoitaneet syyskuulle kasautuneen mittavan asiakirjatyön. (8) Kokonaisbudjettiin siirtyminen on lisännyt lukuvuoden työn suunnitteluun vaikeuskertoimia, mutta nyt on suunnitelmat palkkarahojen suuntaamisesta tehty, ja niillä mennään. Liikkumavaraa jäi lopulta kohtuullisesti. (9) Suomi2- opetuksen järjestäminen ei ole ollut ihan helppo asia, mutta tänä syksynä hoidamme tämän erityisesti maahanmuuttaja- ja kaksikieliperheille tarkoitetun suomen kielen  opetkuksen ehkä fiksummin kuin koskaan. Pienten alkuvaikeuksien jälkeen. (10) Koulukone käy nyt kaikilla pytyillä, kun myös varsin mittava kerhopaketimme on nyt avattu. (11) Oppilasparlamentin jäsenet on valittu, ja parlamentti kokoontuu tänään ensimmäiseen istuntoonsa.

Opettaja-asuntolan edessä pitkään jatkuneet rakennustyöt
alkavat päättyä. Saattoliikenne saadaan turvallisemmaksi.
Samalla saamme myös reilusti lisää parkkipaikkoja.
(12) Ehkä yksi kaikkein tärkeimmistä syksyn edistysaskelista liittyy  koulun peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeeseen. Hankkeen ensimmäinen vaihe: ns. tilaohjelma alkaa valmistua. Jos oikein hyvin käy, se lyödään lukkoon suomenkielisessä varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnassa vielä tämän syksyn aikana. Sen jälkeen hanke nytkähtäisi komeasti eteenpäin.

SYYSLOMALLA on rexilläkin aikaa vetää hieman happea, ja hoitaa alta pois pöydälle kasaantuneita paperihommia. Näin toivon. Ja sitten alkaakin nousu kohti joulua.

maanantaina, lokakuuta 10, 2011

Kaksi koulupäivää syyslomaan

LAPISSA käsketään jo vaihtaa autoihin talvirenkaat. Kai se on uskottava, että syyslukukausi on näin pitkällä. Kouluvuosi  jakaantuu virallisesti kahteen lukukauteen. Pienet lomat pätkittävät syksyn tänä vuonna meillä kolmeen jaksoon: alku-, keski- ja  loppusyksyyn. Olemme pian ensimmäisessa taitteessa.

41 + 35 + 13  

KOULU alkoi tiistaina viikolla 33, ja ensimmäinen jaksomme päättyy siis ensi tiistaina (viikko 41). Siihen mahtui  8 kouluviikkoa ja oppilailla 41 koulupäivää.

SYYSLOMAN jälkeen koulu alkaa viikon 42 maanantaina  17.10, ja Aurorassa seuraava pikkuloma on viikkojen 48 ja 49 taitteessa. Omilla järjestelyllämme olemme saaneet  siihen neljän päivä (pe- ti) tauon. Töitä tehdään seitsemän viikkoa ja siis 35 koulupäivää.

VIIMEINEN jakso alkaa pienen huilailun jälkeen  viikon 49  keskiviikkona 7.12., ja se päättyy viikon 51 torstaina todistustenjakoon. Nämä kaksi viimeistä kouluviikkoa ja 13 koulupäivää (17.2 lauantai on meillä koulukohtainen työpäivä) ovat varsinaista nousua jouluun ja joululomaan.  Joululomalle lähdetään siis torstaina, ja töihin palaaan maanantaina 9.1.  Lomaa on arki ja pyhäpäivät laskien 17 päivää.

sunnuntaina, lokakuuta 09, 2011

Kahden seuraavan viikon ohjelmasta

Päättyneen viikon perjantaina koulun
pihalla oli hieno skeittikisa. Kisan
voitt 6a-luokan Joonatan. Kuvassa
Kisaidean isä saman luokan Riku.
VUOROSSA pätkäkouluviikko. Kaksi koulupäivää, ja sitten oppilaat ja opettajat pääsevät syylomalle.

VIIKKO 41
Useita opettajia poissa maanantaina ja tiistaina. Hannu Kivistö kansainvälisessä seminaarissa Chilessä. Kaksi opettajaamme on  Opi ja Kasva-hankkeen suunnittelukokouksessa.

Maanantai 10.10.

YT-istunto klo 8 -9.  Aiheena mm. korjaustöiden seuranta. Terveisiä Itämereltä (Sari ja Julia). Tarkempi ohjelma tulee henkilökunnalle e emailiin. Aleksis Kiven päivänavaus keskusradiossa klo 10 jälkeen. Työryhmät klo 13.30-14.30.

Tiistai  11.10

Oppilasparlamentin kokous klo 9.30- 10.00 kouluravintolassa.
OHR klo 13.30-15. Kahden luokan tukiasioita. TV-yhtiö koululla.  Rehtorilla rehtorivieraita Pohjois-Suomesta klo 12-14.

Keskiviikko- perjantai

Auroran koulun syysloma. Oppilailla ja opettajilla lomaa. Korjaustyöt jatkuvat. 

VIIKKO 41


Maanantai 17.10.

YT klo 8-9. Pääteemoina mm. korjaustöiden aiheuttamat järjestelyt* Olympia-projekti. Tarkempi asialista lähetetään henkilökunnalle emailina. Oppituntien jälkeen kokoontuvat  tiimit klo 13.30-14.30. (Viikolla 42  taas vuorossa työryhmät). Rehtori vuosilomalla ma-ti. Apulaisrehtori vastaa koulusta.

Tiistai 18.10.

OHR kokoontuu klo 13.30-14.30.  Kahden luokan asioita.

Keskiviikko 19.10.

Koulunkäyntiavustajien info klo 10. Iltapäivällä  Oppimiskeskus Auroran Teatterisparraus klo 14-17.
Johtoryhmän kokous  poikkeuksellisesti keskiviikkona  klo 12.

Torstai 20.10.

Oppimiskeskus Auroran Rock-konsertti salissa klo 11-13. Aluerehtorikokous klo 12-14. Rehtori-info klo 14-16.

Perjantai 21.10.


Turvallisuuskävely klo 9

Takaisin mantereella

OAJ:n Nina Lahtinen piti jälleen kerran huikean luennon.
TERVEISIÄ  EKOAY:n  vaikuttamisseminaarista Itämereltä. Perjantain ohjelma sujui mainiosti. Nina Lahtinen keskustelutti yhteysopettajia kodin ja koulun yhteistyöteemasta.  Kuulimme napakan luennon pääkaupunkiseudun uudesta alueyhdistyksestä, ja sitten syöksyimme päättäjien deittiradalle. Buffet-illallinen jäi harmi kyllä  tosi monelta kesken, kun Itämerelle iski kunnon myrsky.

LAUANTAI oli Tukholmassa kaunis. Ilma oli kirpakka, ja puoleen päivään saakka aurinkokin paistoi. Rehtorijaosto painui perinteiseen tapaan Soppateatteriin. Kattaukseen kuului yhden naisen tunnin mittainen  mies-vastainen stand-up esitys, keittoa ja kahvia.  Paikoin juttu oli  hauska :-)

Laivan saliin ja aulaan rakennettiin kuusi pysäkkiä, joissa
opettajat ja polittikot pohtivat sovittuja teemoja Kuvassa
SDP:n Markku Sistonen.

KLO 15 alkoivat iltapäivän kokoukset. Olin mukana EKOAY:n hallituksen ja päättäjien yhteisessä  miniseminaarissa. Sain alustaa sisäilmaongelmista. Muita teemoja olivat elikaarimalli koulurakentamisessa, näin rakennettavien koulujen vuokrakulujen  vaikutus sivistystoimen budjettiin sekä koulujen ja tilakeskuksen talonmiespalveluihin jäänyt harmaa alue. Suren varapuheenjohtaja Jukka Kuittinen kertoi rehtorijärjestön ajankohtaisista asioista. Samaan aikaan yhteysopettajilla oli omat kokouksensa luottamusmiesten johdolla.

ITÄMERI oli toisen seminaari-illan ajan kiltti. Saimme syödä maittavan juhlaillallisen rauhassa. EKOAY:n Kukko-patsaalla palkittu entinen puheenjohtaja Hannu Suntio piti tyylikkään kiitospuheen. Ilta jatkui iloisissa merkeissä kunkin sisäisen kellon ohjaamana.

Kuvassa poliittisia päättäjiämme (vasemmalta alkaen)
Marika Niemi, Marjo Matikka,Tommi Laakso ja
Seppo Sonkeri.
Mitä opin tällä reissulla?

REISSUSSA paitsi rähjääntyy, myös oppii asioita. Meillä on Espoossa hyvä malli yhteiselle vuoropuhelulle kentän ja päättäjien välillä. Päättäjät ovat valmiita kuuntelemaan, ja opettajaporukka on vahvasti sitoutunut tähän ay-harrastukseen.

Tässä pähkinäkuoressa minulle tärkeimpiä:


  • 2000-luvulla koulurakennuksien  ei tulisi olla monumentteja, vaan tiloiltaan joustavia  ja monikäyttöisiä. Rakentamisen osaamista ja valvontaa kannattaa vahvistaa.
  • Elinkaarimallikoulujen vuokramenot ovat huikean korkeat; osasyynä on, että vuokriin sisältyy kunnossapito. Kun koulut siirtyvät kaupungille 20-30 vuoden kuluttua, niiden tulee olla 75 %;ssa käyttökunnossa.
  • Koulujen sisäilmaongelmat aiheuttavat tällä hetkellä Suomessa noin 36 miljoonan euron kulut yksin sairastuneen henkilökunnan palkkakustannuksina. Samaan aikaan hallitus on leikkaamassa 6 miljoonaa peruskorjauksille antamastaan valtionavusta.
  • Nyt käynnistynyt opetussuunnitelmauudistus vahvistaa entisestään opettajan asemaa päätöksentekijänä. Opettaja ratkaisee - vanhempia ja oppilaita kuulleen ja opetussuunnitelman raameissa - mitä menetelmää hän esim. käyttää. Opettaja ratkaisee, kuinka paljon tukiopetusta annetaan. Ei koulun resurssi.  Jollei koululla ole rahaa, rehtorin on anottava ylityslupaa- ja kunnan on se annettava. 
  • Nina Lahtinen varoitti tänäkin vuonna oman sähköpostin tai kännykän käyttämisestä kodin ja koulun yhteistyössä.  Viranomaistoiminnassa on selkeää, kun huoltajat ottavat yhteyttä virallisilla välineillä. 
  • Espoossakin tulee määritellä, mitä päätöksiä oppilashuollossa tehdään. Oppilashuollon päätöksistä on nimittäin valitusoikeus.
  • Laki edellyttää, että jokaiselle opettajalla on  oman osaamisen kehittämissuunnitelma.

torstaina, lokakuuta 06, 2011

Erityisoppilaiden integroinnista

LAINATTU YLEN SIVUILTA

Opettajat: Erityisopetuksen integrointi pahimmillaan oppilaan heitteillejättöä

Peruskoulun erityisopetuksen uudistus on alkanut paikoin kangerrellen. Lakimuutos ohjaa kouluja tästä syksystä alkaen järjestämään erityisopetusta entistä enemmän yleisopetuksen yhteydessä. Osa yläkoulujen opettajista kokee, että erityisoppilaat jäävät uudistuksessa heitteille huonon johtamisen ja rahapulan takia.

Luokassa käy tasainen kuhina kun Auroran koulun viides- ja kuudesluokkalaiset kaivavat koulukirjojaan esille. Alkamassa on matematiikan tunti. Eri luokilta tulevat oppilaat saavat tehostettua tukea matematiikan ohella äidinkielessä ja englannissa muun muassa oppimisvaikeuksien vuoksi. Pienryhmässä on maksimissaan kymmenen oppilasta. Enimmäkseen lapset kuitenkin opiskelevat oman luokkansa kanssa, erityisluokkia ei täällä enää ole. Pienryhmässä opettajan tukena on koulunkäyntiavustaja ja tarvittaessa erityisopettaja.
- On hirveän tärkeää, että luokassa on riittävästi ammattitaitoisia aikuisia, jotka tekevät tiiminä töitä, kertoo luokanopettaja Ulla Maija Jutila.

Erityisluokista eroon

Auroran koulu on erityisopetuksen integroinnin pioneereja Suomessa. Tästä syksystä alkaen vuosia valmisteltu uudistus jalkautetaan Suomen kouluihin. Uudistuksen syynä on vuoden alussa muuttunut perusopetuslaki.

Lakimuutoksen taustalla on kansainvälinen pyrkimys niin sanottuun inklusiiviseen kouluun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien lasten pitäisi saada opiskella lähikoulussaan, samalla luokalla ikätovereittensa kanssa riippumatta siitä, millainen lapsi sattuu olemaan. Erityiskoulut ja -luokat jäisivät tulevaisuudessa vain niille oppilaille, joita ei ole mitenkään mahdollista huomioida riittävästi yleisopetuksen luokassa.

Yläkoulujen puolella tärkeä uudistus on paikoin alkanut karusti. Lukuisat opettajat eri puolilta Suomea kertoivat YLE Uutisille muutoksen huonosta johtamisesta ja rahapulasta kouluissa. Kukaan ei uskaltautunut haastatteluun kasvoillaan. Tässä on muutama lainaus opettajien sähköpostiviesteistä.
- Meille luvattiin koulutusta ja resursseja, mutta usein oppilas vain tuupataan tavalliseen luokkaan. Integraatio on pahimmillaan laillinen heitteillejättö, kirjoitti yläkoulun erityisopettaja.
Aineenopettaja toisesta yläkoulusta kertoi puolestaan, että erityisopettaja ehtii vain harvoin luokkaan ja koulunkäyntiavustajia on vähän.
- Aikani ja kykyni eivät riitä erityiseen tukeen ja muuhun opetukseen samalla tunnilla, hän totesi.
Ongelmana on ollut myös se, että kaikissa kouluissa tieto uudistuksesta ei ole kulkenut. Eräs aineenopettaja kertoi kuulleensa vasta koulun kellon soidessa lukuvuoden ensimmäisenä päivänä, että hänen valvontaluokallaan on useita tehostettua tukea tarvitsevia oppilaita.
- Minulle ei jäänyt aikaa valmistautumiseen. Kotona sitten googletin diagnooseja ja erityistarpeita, kirjoitti opettaja.

Oppilaat eriarvoisessa asemassa

Auroran koulun tilanne on hyvä, sillä Espoo panostaa koulutukseen.
- Espoon poliittiset päättäjät rahoittavat tuntuvasti koulutointa kaupungin verovaroilla. Se on ihan merkittävä satsaus, meillä on huomattavasti enemmän mahdollisuuksia käyttää oppitunteja tukeen kuin monessa muussa kaupungissa, kertoo koulussa 22 vuotta työskennellyt rehtori Martti Hellström.
Hellström on syvästi huolissaan erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden eriarvoisuudesta.
- Tämä maa jakaantuu kahtia. Se on jo alkanut ja se tulee syvenemään, jos asiaan ei erityisesti puututa. Nyt tarvittaisiin ripeitä toimia, jotta kunnat jotka jättävät sijaiset palkkaamatta ja muutenkin aliresursoivat koulunsa, saataisiin pysähtymään jokaisen suomalaisen lapsen koulutusoikeuden pyhyyden äärelle, Hellström sanoo.

YLE Uutiset / Antti Koistinen

20 tunnin kuluttua etuja valvomaan Itämerelle


YLLÄ paljastetaan  perinteisen, Ex-puheenjohtaja Hannu Suntion  ideoiman  EKOAY:n  päättäjät ja opettajat kohtaavat laivaseminaarin "päättäjien pikadeitti-session" juoni. 

Viimesyksyiseen tapaan porukkaa jaetaan ryhmiin käymään tanakkaa keskustelua vieraidemme kanssa. Ryhmiä on nyt kuusi. Vieraita on komea joukko: Tiina Ahlfors, Tommi Laakso, Nina Lahtinen (OAJ), Marjo Matikka, Martti Merra, Marika Niemi, Markku Sistonen,  Seppo Sonkeri, Ulf Sunabacka sekä pääkaupunkiseudun uudesta alueyhdistyksestä Laura Nurminen ja Sami Markkanen.

Tässä vielä deittien teemat:
(1)  Home sweet Home? Miksi krooninen pula koulutiloista?
(2)  Inkluusio – haaste vai mahdollisuus? Kenelle? Ajetaanko erityisopetus alas?
(3)  Tuntijako uusiksi. Mitä aineita lisää? Mistä pois?
(4)  Seiniin? Opetukseen? Välineisiin? Koulujen määrärahat 2012? Mitä opettajat toivovat?
(5)  Mitä tehdä yhä lisääntyvälle opetuksen ulkopuoliselle työlle ? Olisiko kokeiltava kokonaistyöaikaa?
(6)  Koti ja koulu- kumppaneita vai vastapuolia? Mistä aikaa tärkeälle yhteistyölle? Joko opettaja voisi saada virkakännykän?

VIELÄ ehdit vaikuttaa laittamalla kommentteja tähän lastuun. Aurorasta seminaarin lähtee vahva tiimi: Julia, Martti, Pia ja Sari. 

keskiviikkona, lokakuuta 05, 2011

"Oppiaineet ymmärrän, mutta mitä ovat aihekokonaisuudet?"


PERUSKOULUSSA on 13 oppiainetta. Niiden lisäksi koulussa tulee opettaa 7 aihekokonaisuutta. Mistä on kyse?

Opetettavat asiat jäsennetään koulussa oppiaineittain. Oppiainelähtöisessä opetuksessa on kuitenkin ongelmia. Elämä ei oikeasti jakaudu oppiaineisiin.  Kaikki tärkeät asiat mahdu niihin jäännöksittä. Uusia, tärkeitä asioita syntyy, mutta uusien oppiaineiden synnyttäminen on vaikeaa. Lapsen tapa hahmottaa todellisuutta kokonaisvaltaisesti ei   taivu ongelmitta oppiaineisiin.  

Nyt noudatettavissa perusopetuksen vuoden 2004 opetussuunnitelman  perusteissa on mainittu seitsemän
eheyttävää aihekokonaisuutta. Tänä lukuvuonna olemme päättäneet käsitellä niitä nimeämällä kullekin kuukaudelle oman teeman. Lokakuun teemana on kansainvälisyys ja kulttuurikasvatus. Aihetta käsitellään sopivissa kohdissa kaikissa luokissa. 

TÄMÄN lastun videossa esittää 6a-luokan afrikkalaisorkesteri oman sävellyksensä. Erityisesti taiteen alueella on upeaa, että olemme erilaisia.



Skeittikisa Aurorassa perjantaina siestalla


KOULUMME skeittaajat järjestävät ensi perjantaina oman kisan lajin harrastajille. Yllä tapahtuman mainos.

MOP- Maailman opettajien päivä tänään

TÄRKEILLÄ asioilla on  omat nimikkopäivänä. Kuten äideillä, isillä sekä kodin ja koulun yhteistyöllä. Maailmalla myös opettajia halutaan arvostaa varaamalla heille oma päivä 5.10.  Päivän taustavoimina on mm. Unesco. Kaksi vuotta sitten minulla oli kunnia edustaa suomalaisia opettajia Pariisissa Unescon päämajassa pidetyssa seminaarissa. Suomalaista opettajaa arvostetaan maailmalla huikeasti.

KOLMEN viimeisen viikon aikana  talossamme  on käynyt tavanomaista enemmän vieraita, mediaväkeä oikein kaukaakin. Kaikkia näyttää kiinnostavan sama kysymys: mitä erikoista suomalaisessa koulussa on, kun se näyttää toimivan niin upeasti. Jos saa antaa vain yhden selityksen, se on suomalainen opettaja. Kuinka niin?

Meillä on aivan poikkeuksellinen tilanne tässä maassa. Parhaat nuoret, erityisesti tytöt,  haluavat opettajiksi, nimenomaan luokanopettajiksi. Muissa maissa opettajiksi saadaan ne, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan omaa oikeaa toiveammattiaan. Opettajuus on siellä 2nd choice.  Kun nämä ikäluokkansa parhaat ja aidosti opettajiksi haluavat saavat vielä akateemisen koulutuksen, jossa yhtyy teoria ja käytäntö, tutkiva ote ja hyvin ohjattu opetusharjoittelu, voi selkä suorana perustella, että yksi keskeisiä opetuksen laadun tekijöitä on juuri opettaja.

HAASTATTELIJA toisensa perään kysyy, kuinka voitte olla varmoja, että opettajat opettavat kaikki asiat ja hoitava hommansa, kun teillä ei ole kansallisia testejä eikä tarkastajia. Vaikka vastaan kuinka hiotulla englannilla: Emme tarvitse niitä, he eivät ymmärrä. Niin sitkeää on monessa maassa epäluulo ja epäluottamus opettajiin He ovat laiskoja ja heissä on liikaa huonoja. Niin vahva on käsitys opetussuunnitelmasta bussiaikatauluntapaisena asiakirjajana. Hyvä opetus ei ole sitä, että "kaikki asiat käydään läpi". Se on  paljon enemmän ja mutkikkaampaa. Sitä, että jokainen  opetustuokio olisi elävä, koskettaisi ja tarjoaisi tiedon lisäksi juuri niitä tavoitteellisesti valittuja aineksia ja virikkeitä, joiden suuntaan haluaisimme lasten kasvavan.

Suomalaisessa pedagogiikassa vallitsee perususkomus: hyvän opettajan opetus on hyvää. Siksi fokus on siinä, että opettajankoulutus jatkossakin saa ikäluokkansa huiput ja ettäopettajankoulutus säilyy sillä huikealla tasolla, jolla sen tulee olla. Laadun takeena on opettajien korkea moraali, jota amerikkalaistyylinen testaus, oppilaiden testituloksiin sidotut bonukset ja heikkojen testitulosten perusteella annettavat potkut vain rapauttaisivat.

Jokainen suomalainen opettaja on erilainen, eri lailla hyvä. Kaikilla meistä on myös varaa kehittää omaa ammattitaitoamme. Opetuksen laatu on keskeisesti opettajan laatua. Se laatu syntyy hingusta tehdä enemmän kuin vain velvollisuutensa, halusta ja kyvystä itseohjautua,

Jokainen meistä voi vahvistaa sitä hinkua  antamalla positiivista palautetta, tulemalla tarvittaessa rinnalle   ja nostamalla haasteita rakentavasti esiin.

Hienoa nimikkopäivää,  suomalainen opettaja!

tiistaina, lokakuuta 04, 2011

Uutisaihe paljon tukea tarvitsevien oppilaiden integroinnista

TÄMÄN lukuvuoden iso juttu on  uudistetun perusopetuslain hengen ja opetussuunnitelman kirjaimen jalkauttaminen koulujen arkeen- kaikkialla Suomessa.  Ylen tv-uutiset työstää ilmeisesti ensi viikon uutislähetyksiin muutaman minuutin juttua  paljon tukea tarvitsevien oppilaiden integroinnista yleisopetuksen luokkiin. Kaikkialla se ei nimittäin ole sujunut ongelmitta. OAJ:sta oli  ohjattu toimittaja ja kuvaaja ottamaan juttuun mukaan myös positiivinen malli. Me saimme markkeerata sitä. Niinpä SiniMix-ryhmästämme vilahtaa jonain kauniina päivänä ruudussa kuvaa ja ääntä.

TOIMITTAJA Antti Koistinen haastatteli  minua, Mix-ryhmän opettajaa Uma Jutilaa ja  erityisopettajistamme Pia Mäki-Kokkilaa. Pia on erikoisesti keskittynyt valmentamaan oppilaita, jota harjoittelevat käyttäytymiseen liittyviä taitoja.

MITÄ  minä kerroin? Mm. sen, että maa on jakautumassa jyrkästi kahtia, ja että tämä uudistus syventää eroja. On kuntia- kuten Espoo- jossa päättäjät satsaavat koulutukseen ja kuntia- aika lähellä-  joissa tilanne on ihan toinen. Kerroin myös, että poliittisella ja hallinnollisella tasolla ei ehkä ole ymmärretty, kuinka isona muutoksena tämä inklusiivisuuden  vahvistuminen kentällä koetaan - kunhan se tulee syliin. Tukeen tarvitaan rahaa. Opettajat tarvitsevat uudenlaista osaamista - siis täydennyskoulutusta. Yksikään opetuksen yllpitäjä  ei saisi jättää opettajia selviämään tästä haasteesta omin päin ja paljain käsin.